0
1. Sisällys 2. Kotoutumiskouluttajien yhdessä laatima opetussuunnitelma... 2 3. Lyhyesti luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteista... 3 4. Lähtötason arviointi ja arviointimenetelmien valinta... 3 5. Yhteistyö ja tiedonsiirtäminen... 4 6. Toimintakulttuuri ja työtavat... 4 7. Eheyttäminen ja eriyttäminen... 5 8. Opiskelijan tukeminen ja ohjaus... 6 9. Koulutuksen tavoitteet... 6 10. Koulutuksen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt... 7 11. Suomen kieli ja viestintätaidot... 7
2. Kotoutumiskouluttajien yhdessä laatima opetussuunnitelma Kotoutumiskoulutusten opettajat laativat yhdessä alueellisen opetussuunnitelman aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin POLKU maahanmuuttajien polku kotoutumisen kautta työelämään hankkeessa (ESR) vuosina 2013 2014. Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen sisältöjen esittämisellä aihealueittain pyrittiin siihen, että se tarjoaa Kainuun alueella työskentelevien kotoutumiskoulutuksen opettajalle ja ohjaajille työkaluja opetuksensuunnitteluun. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta ja helpottaa opiskelijan siirtymistä moduulista toiseen. Opetussuunnitelmien laadinnalla pyrittiin lisäksi edistämään Kainuun alueen kotoutumiskouluttajien yhteistä käsitystä toiminnallisesta ja kokemuksellisesta kielitaidosta. Yhdessä laaditun ohjeistuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajata koulutusorganisaation eikä ryhmästään vastuussa olevan opettajan pedagogisia ratkaisuja. Yhteistyöllä pyrittiin lisäksi kotoutumiskoulutuksen eheyttämiseen, sillä pirstaleisuus on nähty haasteena mm. Kainuun ELY-keskuksen toimeksiantona tehdyssä Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoisen arvioinnin loppuraportissa (2012). Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen moduulimallin ulkoinen arviointi: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77312/raportteja_54_2012.pdf?sequence=4 2
3. Lyhyesti luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteista Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon arvoperustana on, että Suomen tulee hyvinvointivaltiona turvata luku- ja kirjoitustaidon koulutus kaikille sitä tarvitseville asianmukaisesti. Luku- ja kirjoitustaito ja numeeriset taidot kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin. Jokainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia voidakseen elää täysipainoisemmin suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä ja kasvaakseen aktiiviseksi oman elämänsä ja ympäristönsä vaikuttajaksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi saada oppia lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, mutta aikuisten maahanmuuttajien kohdalla tätä periaatetta pystytään vain harvoin noudattamaan. Uusi opetussuunnitelma painottaa henkilökohtaisen ohjauksen merkitystä koulutuksessa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma heti koulutuksen alkaessa ja opiskelija nähdään aktiivisena oman koulutus- ja työpolun suunnittelijana. Aikuisen maahanmuuttajan luku- ja kirjoitustaidoton opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/download/139339_aikuisten_maahanmuuttajien_luku_ja_kirjoitustaidon_ koulutuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2012.pdf Kielitaidonkuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, joka perustuu Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen: http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf 4. Lähtötason arviointi ja arviointimenetelmien valinta Ennen kotoutumiskoulutusta on opiskelijalle tehty kotoutumislain mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä suomen kielen oppimisen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskelijan suomen kielen suullista taitoa, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienomotoriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjoittamista sekä numeerisia taitoja. Lisäksi selvitetään opiskelijan oppimis- ja opiskelukykyä, opiskeluhalukkuutta, motivaatiota, muistamis- ja omaksumiskykyä sekä koulutustausta, yleissivistys, työhistoria ja muu osaaminen. Lähtötason arvioinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Samalla kerrotaan myös oppilaitoksen ja kotoutumiskoulutuksen käytänteistä ja säännöistä. 3
5. Yhteistyö ja tiedonsiirtäminen Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat välttämättömiä opiskelijan kokonaisvaltaisen kotoutumisen turvaamiseksi. Kotoutumiskoulutusten järjestäjät tekevät yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon, eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan. POLKU-hankkeessa selvitettiin, mikä on tarpeellinen minimitieto, joka opettajilla ja kotouttamistyötä tekevillä toimijoilla on käytössä ja kuinka tiedonsiirto mahdollista toimijoiden välillä? Hankkeessa tuotettiin kaksi työvälinettä, jotka auttavat tiedonsiirtymistä. Välineet ovat Tiedonsiirtolomake ja Osaamiskortti. Tiedonsiirtolomake on luottamuksellinen asiakirja. Asiakas ja kotoutumistoimenpiteestä tai koulutuksesta vastaava henkilö täyttävät lomakkeen yhdessä. Toimenpiteen päättyessä asiakas siirtää itse lomakkeen seuraavasta toimenpiteestä vastaavalle henkilölle. Tiedonsiirtolomaketta käytetään koulutus ja kotoutumispolun etenemisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämisessä. Välttämättömiä tietoja ovat mm. kotoutujan koulutus ja työhistoria, oppimisen tuki sekä oppimisympäristössä huomioitavat seikat. Osaamiskortti on väline nopeaan tiedonsiirtoon kotoutuvan asiakkaan ja ohjaajan välillä. Osaamiskortti on taiteltava, jota on helppo säilyttää esim. rahapussissa. Osaamiskorttia täyttävät opettajat, ohjaajat ja muut kotouttamisesta vastaavat toimijat. Kortin tavoitteena on helpottaa maahanmuuttaja-asiakasta ja maahanmuuttajatyön tekijää moninaisissa kotoutumiseen liittyvissä kohtaamistilanteissa. Asiakkaan ei tarvitse selvittää taustaansa aina uudestaan uudelle virkailijalle osaamiseen liittyvissä peruskysymyksistä, koska osaamiskortista tiedot löytyvät vaivattomasti. Tiedonsiirtolomake: http://www.polkuohjausmalli.fi/ohjaajan-avuksi/ohjausmalli/tiedonsiirtolomake/ Osaamiskortti: http://www.polkuohjausmalli.fi/ohjaajan-avuksi/ohjausmalli/osaamiskortti/ 6. Toimintakulttuuri ja työtavat Tekstipainotteisessa yhteiskunnassa lukutaidottomuus rajoittaa yksilön keinoja oman elämänhallintaan. Vaikka aikuinen ei osaa lukea, hänellä on monia muita taitoja ja elämänkokemusta, jolle opetus perustuu. Opetusryhmässä kaikki ovat tasa-arvoisia eikä ikä, kulttuuritausta tai sukupuoli vaikuta negatiivisesti opiskeluun ja asemaan ryhmässä. Opetuksen lähtökohtana on käytännönläheisyys ja funktionaalisuus, jolloin opiskeltavat asiat sidotaan opiskelijan arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle toiminnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Koulutuksessa painotetaan ryhmäytymisen merkitystä myönteisen oppimisympäristön luomisessa. Pyritään siihen, että jokainen opiskelija tulee hyväksytyksi ja kunnioitetuksi ryhmässä omana persoonanaan. 4
Opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja oppivat keskinäisen dialogin merkityksen kielen harjoittelussa. Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä huomioidaan opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Taitoja vahvistetaan toistamalla ja kertaamalla opeteltavaa asiaa monin eri tavoin. Uusi opiskeltava aines nivotaan jo opittuun aihepiiriin, jolloin taidot syvenevät ja laajenevat. Opiskelijoita kannustetaan alusta lähtien itsenäiseen työskentelyyn ja opiskeluun myös luokkahuoneen ulkopuolella. Opintojen alkuvaiheessa opintokäynnit eri kohteissa toimivat mallina opiskelijalle, kuinka toimia aktiivisesti eri kielenkäyttötilanteissa. 7. Eheyttäminen ja eriyttäminen Kouluttaja tarvitsee taustatietoa opiskelijasta, jotta opetus voidaan järjestää hänelle parhaalla mahdollisella tavalla. Eheyttäminen Luku- ja kirjoitustaidon opetus, kielenopetus ja numeeristen taitojen opetus toteutetaan kokonaisuutena. Kielen oppiminen kietoutuu muihin oppisisältöihin. Samalla kun opitaan kieltä, opitaan asioita suomalaisesta yhteiskunnasta, omasta lähiympäristöstä ja arjessa tarvittavia taitoja. Kieltä opitaan toimintaa ja vuorovaikutusta varten ja niiden kautta (eheyttäminen). Uudet opittavat ainekset kytketään mielekkäästi opiskelijan omaan elämänkokemukseen ja koulussa opittuihin tietoihin ja taitoihin. Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa opetussisältöjä eheytetään (myös ajallisesti) esimerkiksi käsittelemällä tuttuja ja konkreettisia asioita. Tuntemattomat ja abstraktit asiat eivät välttämättä kuulu luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukseen. Eriyttäminen Eriyttämisen tarpeita luovat opiskelijoiden kielitaito, luku- ja kirjoitustaito, ikä, sukupuoli, elämäntilanne sekä oppimis- ja opiskeluvalmiudet. Opetus on oppijalähtöistä ja se vastaa opiskelijan senhetkisiä edellytyksiä ja tarpeita. Opettaja huomioi opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset ja eriyttää opetusta tarpeen mukaan. Opetuksesta voidaan eriyttää sen laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden mukaan. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. 5
8. Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelma perustuu alkukartoituksessa saatuihin tietoihin opiskelijan valmiuksista ja opiskelijan omiin tavoitteisiin. Opiskelusuunnitelman laaditaan yhdessä opiskelijan ja häntä opettavien opettajien kanssa ja siinä käsitellään opiskelijan opintojen tavoitteet, koulutuksen laajuus ja opiskelijan tarvitsema mahdollinen ylimääräinen tuki. Opiskelusuunnitelman hyväksyvät kaikki osapuolet ja suunnitelmaa laadittaessa käytetään tulkkausta. Omakielisen tulkin tarve on ehdoton, jotta tiedonsiirtyminen mahdollistuu luku- ja kirjoitustaidottoman oppijan ja kouluttajien välillä. Opiskelusuunnitelmaa arvioidaan koulutuksen kuluessa ja muutoksia tehdään tarvittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa keskustellaan ainoastaan sellaisista kysymyksistä, joilla on merkitystä opiskelun edistymisen ja opetuksen järjestämisen kannalta. Kun opettajalla herää huoli jonkun opiskelijan tavallista hitaammasta oppimisen edistymisestä, on tärkeää puuttua asiaan heti. Varhainen puuttuminen estää ongelmien kasaantumisen ja on siten opiskelijan edun mukaista. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus ovat ensimmäisiä toimenpiteitä joihin opettaja ryhtyy. Opiskelijan kanssa keskustellaan ja kartoitetaan, millainen käsitys opiskelijalla itsellään on omasta oppimisestaan. Opiskelijalle kerrotaan huoli oppimisen edistymisestä ja pyritään löytämään syitä oppimisen hitauteen. Joskus hitaan edistymisen syynä voi olla opiskelijan runsaat poissaolot tai heikko opiskelumotivaatio. Tällöin henkilökohtainen keskustelu ja asiaan puuttuminen voivat olla riittävä toimenpide. Opettaja voi myös omin pedagogisin ratkaisuin pyrkiä tarjoamaan opiskelijalle mahdollisimman tarkoituksenmukaisia oppimistilanteita. Moniammatillinen yhteistyöverkosto voi ottaa käyttöön oppimissuunnitelman, joka on pedagoginen asiakirja. Opiskelija saa koulutuksen aikana henkilökohtaista ohjausta. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa tekemään omaa tulevaisuuttaan ja ammatillista kehittymistään koskevia päätöksiä. Ohjauksessa huomioidaan henkilön kokonaistilanne ja ohjauksen tuloksena laaditaan opiskelijalle realistiset ja konkreettiset lyhyemmän ja pidemmän aikavälin jatkosuunnitelmat. Tukiopetuksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään oppimisen vaikeutumista ja tukemaan opiskelijaa henkilökohtaisesti tai pienissä ryhmissä. 9. Koulutuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet. Koulutuksen jälkeen opiskelija kykenee viestimään yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa suomen kielellä. Hänellä on käsitys suomalaisessa arjessa tarvittavista numeerisista taidoista. Oppija saa ensikosketuksen suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja työelämään. On kuitenkin huomioitava, että edellä mainittujen taitojen omaksuminen voi olla vasta maahan muuttaneelle opiskelijalle haasteellisia tavoitteita. Ne ovat haasteellisia tavoitteita myös opettajille. 6
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksissa (Luki 1 ja Luki 2) opiskelija saavuttaa riittävät opiskeluvalmiudet ja sellaisen kielitaidon, että hän voi siirtyä aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin. 10. Koulutuksen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt Sanasto ja aihepiirit Kielen oppiminen perustuu suurelta osin sanaston hallintaan. Sanojen ymmärtäminen ja tuottaminen ovat kielitaidon perusedellytys. Se on tärkeää suullisessa viestinnässä ja myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito edellyttää sanojen osaamista. Kuitenkaan sanojen tai lauseiden oppiminen ei välttämättä vaadi lukutaitoa. Kaikkea oppimisympäristöä ja yhteistä toimintaa voidaan sanoittaa puhumalla. Toiminnallisten menetelmien käyttö, jossa viestintätaitoja opitaan elämänalueittain ja aihepiireittäin, edistää sanaston oppimista. Sanaston opetus ja oppiminen nivoutuvat osaksi kielitaidon eri osa-alueiden oppimista. 11. Suomen kieli ja viestintätaidot Monilukutaito taito- ja tietokokonaisuutena auttaa oppijaa hahmottamaan, jäsentämään ja ymmärtämään erilaisia kulttuurisia viestinnän muotoja ja ympäristöjä sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaitoon sisältyy useita erilaisia lukutaitoja, kuten: peruslukutaito, kirjoitustaito, numeraalinen lukutaito, kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito. Näin monilukutaito yhdistää kiinteästi ajattelu- ja tiedonhallintataitoihin erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Luku- ja kirjoitustaidon pitäisi olla automatisoituneita Luki 2 koulutuksen päättyessä. Kuunteleminen ja puhuminen Kuunteleminen ja puhuminen ja ovat toisiinsa liittyviä vuorovaikutustaitoja. Puhuminen ja kuunteleminen luovat pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle, joka alkaa suullisena opitusta kielestä. Puhumisen ja kuuntelemisen aiheet nousevat keskeisen sanaston aihepiireistä. Lukeminen ja kirjoittaminen Koulutuksen ensisijainen tavoite on luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen suomen kielellä. Suullinen kielitaito on pohja lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka perustuvat puheeseen: kirjoitetut sanat voidaan muuttaa puhutuiksi ja puhutut sanat kirjoitukseksi. Puhumisen ja sanaston opettelun avulla viritellään tietoisuutta kielen äännejärjestelmästä ja rakenteista. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Nämä taidot tukevat toisiaan, ja niitä harjoitellaan samanaikaisesti. Kirjallisia taitoja harjoiteltaessa opetettava aines on opiskelijoiden tarpeiden kannalta merkityksellistä. 7
Lukutaidon opetuksessa tavoitteena ei ole vain mekaanisen lukutaidon saavuttaminen vaan pyritään luetunymmärtämistaitojen kehittymiseen. Kirjoittaminen vaatii käden ja silmän yhteistyön hallintaa. Näitä taitoja harjoitellaan useilla eri menetelmillä, esimerkiksi erilaisten käsityötaitojen avulla ja atk-tunneilla. Monilukutaito Numeeriset taidot ovat kommunikatiivisia taitoja ja keskeisiä arjenhallintataitoja. Lukusanoilla ilmaistaan lukumääriä, mittoja, suuruussuhteita, järjestystä ja tunnuksia sekä tehdään laskutoimituksia. Lukutaito-käsite sisältää lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi suullisen kielitaidon sekä laskutaidon. 8