Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan kylä Rosala by Bötesönin ranta-asemakaava Bötesöns stranddetaljplan Kiinteistöt Fastigheten Hasselbacka 322-507-20-0 Julibacken 322-507-20-1 Hasselberga 322-507-20-2 Skatan 322-507-1-31 Vattenområde 322-507-876-25 Työ: E23423 Turku 3.3.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu
KEMIÖNSAAREN KUNTA ROSALAN KYLÄ BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 3.3.2010 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee tiloja Hasselbacka 322-507-20-0, Julibacken 322-507-20-1, Hasselberga 322-507-20-2 ja Skatan 322-507-1-31 sekä yhteistä vesialuetta 322-507- 876-25. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-4, venevalkama-aluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Alue sijaitsee 4 km Rosalan kylästä lounaaseen ja 11 km etelä-lounaaseen Kasnäsista. Koko Bötesönin (Bötsönin) saaren pinta-ala on noin 35,5 hehtaaria. Kaavoitettava alue on Bötesönin pohjoisosassa. Kaava-alueen pinta-ala on 12,68 hehtaaria. Alueen sijainti 1.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Kemiönsaaren maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole Bötesöniä koskevia aluevarausmerkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella on 2-3 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 70 %. Valmisteilla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole aluetta koskevia merkintöjä.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998. Rantaosayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa, joista kaksi on länsirannalla, yksi Skatanin niemessä ja yksi itäpuolella pohjoisrannalla. Viimeksi mainitulla on ollut jo kaavan laadinnan aikana kaksi rakennusluvan mukaisesti rakennettua lomaasuntoa sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tällä kohdalla kaavan aluevaraus vastaa rakentamistilannetta, mutta rakennuspaikkojen määrän osoittava RA 1 on virheellinen. Ranta-asemakaavoitus Alueelle ei ole aiemmin laadittu rantaasemakaavaa. 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan..2009 Se korvasi Dragsfjärdin kunnan 25.9.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen.. 1.4 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Hasselbacka 322-507-20-0 Julibacken 322-507-20-1 Hasselberga 322-507-20-2 Skatan 322-507-1-31 Yhteinen vesialue 322-507-876-25 Leif Ramm-Schmidt (Espoo), Michael Ramm- Schmidt (Espoo) ja Maria Didrichsen (Helsinki) Leif Ramm-Schmidt (Espoo) Maria Didrichsen (Helsinki) Kathe ja Michael Ramm-Schmidt (Espoo) Yhteisen vesialueen osakastiloja ovat kaavoittavista tiloista Junibacken, Hasselbacka ja Hasselberga. Lisäksi osakastila on Fiskero 322-507-1-18, jonka maanomistaja on Veli- Pekka Paatero (Salo). Yhteistä vesialuetta kaavoitetaan vain nykyisten venevalkamien laiturien osalta. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Hiittisten, Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Hasselbackan tilalla 20:0 on hallinnallisesti erillisessä käytössä kaksi eri kokonaisuutta. Toisella on loma-asunto ja yhteiskäytössä oleva pieni kaksikerroksinen aitta. Toisella on loma-asunto, sauna ja talousrakennus. Lisäksi tilalla on kaksi pientä yhteiskäyttöistä huoltorakennusta saaren sisäosassa.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 Julibackenin tilalla 20:1 on loma-asunto, sauna ja talousrakennus. Hasselbergan tilalla 20:2 on saunarakennus ja vierasmaja. Tilalla ollut loma-asunto paloi heinäkuussa 2009. Skatanin tilalla 1-31 on loma-asunto ja talousrakennus. 1.9 Luonto, ympäristö Kaava-alue on ulkosaariston reuna-alueelle tyypillistä avokallioista metsämaastoa. Osa rannoista on täysin puuttomia ja paljasta kalliota, mutta suurimmalla osalla kasvaa puustoa. Valtapuulajina on mänty. Kaava-alueen keskiosassa on jonkin verran hasselpähkinäpensaita, mutta ei pintaalaltaan niin laajana eikä yhtenäisenä kokonaisuutena, että se täyttäisi luonnonsuojelulain mukaisen suojeltavan luontotyypin vaatimukset. Lisäksi ko. esiintymän alueelle ei kohdistu rakentamista tai muuta sellaista maankäyttöä, joka vaarantaisi kasvupaikat. 1.11 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti. 1.12 Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähimmät suuremmat venesatamat ovat Rosalassa, Hiittisissä ja Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa. 1.13 Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen..2010 hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy. Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on 2 m. 2. TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on osoittaa tilojen lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavaa tarkentaen. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3. MITOITUS 3.1 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Alue kuuluu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan mitoitusalueeseen C 114, jossa mitoitusperusteena on yli 4 ha saarilla 3 loma-asuntoa/rantakilometri ja 1 loma-asunto/3 ha saaripinta-alaa niin, että näistä lasketaan keskiarvo. Saatu keskiarvo on loma-asuntotonttien määrä koko saaressa. Vapaata rantaa tulee olla vähintään 70 % kokonaisrantaviivasta. Koko Bötesönin pinta-ala on 35,2 ha, joka antaa mitoitukseksi 11,7 lay. Koko Bötesönin rantaviivan pituus on 4,1 km. Se antaa mitoitukseksi 12,3 lay.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 Näiden keskiarvo on 12 lay. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu kuitenkin 9 rakennettua RA-rakennuspaikkaa ja 6 uutta. Todennäköisesti rakennusoikeutta on siirretty muista saarista Bötesöniin. Ranta-asemakaavoitettaville tiloille on rantaosayleiskaavassa osoitettu rakentamistilanteen mukaisesti Hasselbacka 322-507-20-0 1 RA-rakennuspaikka Julibacken 322-507-20-1 1 RA-rakennuspaikka Hasselberga 322-507-20-2 1 RA-rakennuspaikka Skatan 322-507-1-31 1 RA-rakennuspaikka Hasselbackan tlalla on ollut jo kaavan laadinnan aikana kaksi rakennusluvan mukaisesti rakennettua loma-asuntoa sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tällä kohdalla kaavan aluevaraus vastaa rakentamistilannetta, mutta rakennuspaikkojen määrän osoittava RA 1 on virheellinen, kun sen olisi pitänyt olla 2. 3.2 Kantatilatarkastelu Kantatila on Hasselbacka 040-445-1-19, joka on rekisteröity 5.12.1960. Siitä lohkottiin 5.10.1977 Skatan sekä 29.3.2003 Julibacken ja Hasselberga. Jokaisella kolmella lohkotilalla on loma-asunto ja jäljellä olevalla Hasselbackan kantatilalla kaksi loma-asuntoa. 4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilojen maksimaalinen rakennusoikeus. Kaava on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti sitä tarkentaen. Rakennuspaikat on rajattu rakentamistilanteen mukaisesti sekä maisemallisin perustein mahdollisimman tiiviiksi kokonaisuudeksi. Rakennusalat rakennuspaikoilla on rajattu maastonmuodot ja puusto tarkasti huomioiden. Vapaata rantaa on osoitettu riittävästi. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Kuten kappaleessa 1.2 on todettu, on rantaosayleiskaavassa virhe, joka tarkistetaan. Rantaosayleiskaavassa olisi Hasselbackan tilalle osoittaa kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa rakennuslupatilanteen mukaisesti. 4.5 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.6 Maankäyttö 4.7.1 Korttelialueet Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Bötesön on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 m 2. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu korttelin 1 ainoa rakennuspaikka. RA-rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta em. perustein. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan 25 m 2, saunan 25 m 2 ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. Loma-asuntojen korttelialueena (RA-1) on osoitettu rakennusoikeutta 20 m 2 enemmän kuin RA-rakennuspaikalle. RA-1-rakennuspaikkoja on kolme: korttelien 2 ja 4 ainoat rakennuspaikat ja korttelin 3 rakennuspaikka 2. Kullekin RA-1-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan 25 m 2, saunan 25m 2 ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 220 m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. Loma-asuntojen korttelialueena (RA-2) on osoitettu 60 m 2 vähemmän rakennusoikeutta kuin RA-rakennuspaikalle eli kolmelle RA-1-rakennuspaikalle osoitettu 20 m 2 :n lisärakennusoikeus on siirretty tältä rakennuspaikalta pois. Kyseinen rakennuspaikka on korttelin 3 rakennuspaikka 1. Rakennusoikeuden siirron perusteluna on rakennuspaikkojen rakennettavuus ja rakentamisen näkyminen maisemassa. 140 m 2 on sijoitettavissa tälle rakennuspaikalle ja muilla on enemmän tilaa sijoittaa korkeampi rakennusoikeus maastollisesti ja maisemallisesti paremmin. RA-2-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan 25m 2, saunan 25m 2 ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 140 m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset: - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vä-
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 hintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla vähintään 10 metriä. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. - Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. - Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois. 4.7.2 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja (MY) -alueena on osoitettu kortteleiden ja venevalkamien ulkopuoliset alueet. Alueen ympäristöarvot ovat lähinnä maisemallisia, sillä korkeat kalliomäet sekä kalliorannat näkyvät varsin pitkälle. Alueen metsät lomarakennuspaikkojen lähialueina eivät ole varsinaista talousmetsää, joita säännöllisesti hakattaisiin. Alueella kasvaa myös jonkin verran hasselpähkinäpensaita (kpl 1.9). MY-alueen maanpinnan muotoja ei saa muuttaa louhimalla, täyttämällä tms. toimenpiteellä. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat sallittuja. MY-alueella olevia liikunta- ja urheilupaikkoja saa käyttää ja hoitaa niiden käytön edellyttämällä tavalla. MY-alueella ei ole rakennusoikeutta paitsi erikseen rakennusalana osoitetuissa kohdissa. Nämä rakennukset ovat laajan alueen pieniä huoltorakennuksia. Niitä on kaksi. Lisäksi on yksi yhteiskäyttöön tarkoitettu vierasmaja. MY-aluetta on 9,2 ha, joka on yli 72 % tilan pinta-alasta. Vapaata rantaa on 340 m muunnetusta 795 metrin mitoitusrantaviivasta laskettuna eli 43 %. Osuutta pudottaa nykyinen tiloittainen hajanainen rakentamistilanne eli kaavalla ei voida muodostaa tämän yhtenäisempiä vapaan rannan osuuksia. 4.7.4 Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Käytössä olevat venevalkamat suojaisan lahden rannalla on todettu LV-alueina. Lähimmät suuremmat venesatamat ovat Rosalassa, Hiittisissä ja Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa. 4.7.5 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Rosalassa ja Kasnäsissä. 4.7.6 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.8 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajien aikataulun mukaisesti.
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttamisen myötä alueelle rakennetaan korkeintaan vaan yksi uusi lomaasunto ja sekin aiemmin palaneen rakennuspaikalle. Muu rakentaminen on joko nykyisten loma-asuntorakennusten laajentamista tai korvaamista uusilla sekä vierasmajojen, saunojen ja vajojen rakentamista. Rakentaminen on osoitettu nykyinen kiinteistöjaotus ja rakentamistilanne huomioon ottaen mahdollisimman tiiviisti ja suuri osa kaava-alueen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Veneily ei juurikaan lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaava-alueen rakennuspaikat suuntautuvat niin, että ne eivät näy naapuritilojen rakennuspaikoille. Lähimmillä vastarannoilla ei ole rakennuspaikkoja. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan veron verran. Tämä rakennettu rakennuspaikka voidaan muodostaa kaavan perusteella 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2009 - työn aluksi laadittiin pohjakartta 1:2000 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 3.3.2010 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui 3.3.2010 - maanomistajat hyväksyivät luonnoksen toukokuussa 2010 - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon..2010 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti.. -..2010 väliseksi ajaksi - MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) pidettiin..2010 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajan ( ), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui..2010 - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan..-..2010 ja kaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta - Lausuntonsa antoivat
KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 6.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2010 ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan..2010 ( ) Turku, 3.3.2010 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Omistusoikeusselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa)