Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori



Samankaltaiset tiedostot
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA

MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Kotikuntoutuksen mahdollisuudet

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Miten minä siellä kotona pärjään?

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Yhdessä olemme enemmän

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Muistisairaana kotona kauemmin

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkään toimijuutta vahvistamassa. Geriatri Pirkko Jäntti Kokkola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Elämän eliksiirit iäkkäänä

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Fyysinen kuntoutuminen

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Syö muistisi hyväksi

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Vanhuspalvelut Helsingin Pörssitalo

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

Virkanimike Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Dementian varhainen tunnistaminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Transkriptio:

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee vaikuttavuuden! Mitä näyttöä on ikääntyneiden kuntoutuksesta?

Mitä ovat toimintakyky ja kuntoutus?

STM kuntoutusselonteko 2002 Kuntoutus: ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Oleellista on kuntoutujan elämänhallinnan tukeminen. Kuntoutujan (ja omaisen!) osallisuus vaikuttaminen ympäristöön ydinkysymyksiä

Mitä kuntoutus on käytännössä Toimintakyvyn ja autonomian palauttamista ja ylläpitoa ja heikkenemisen hidastamista! Ikääntyneillä perinteisesti ollut pitkälle fyysistä kuntoutusta Vanhusten kohdalla kuntoutuksen käsite kaipaa laajentamista Kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus

Mitä toimintakyky on? Kykyä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista Riippuvaista paitsi ihmisen omista kyvyistä, myös ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta tuesta Fyysistä (ADL, IADL) Psyykkistä (kognitio, mieliala, elämänhallinta, psyykkinen hyvinvointi) Sosiaalista (sisäinen kokemus yksinäisyydestä, sosiaalinen verkosto, sosiaalinen aktiivisuus)

Mistä toimintakyvyn heikentyminen johtuu Puolet akuuttia -- katastrofaalista Puolet kroonisista tiloista johtuvaa -- progressiivista

Toimintakyky Catastrophic disability vaikkapa aivoinfarkti Äkillinen toimintakyvyn menetys Kuntoutuksen vaikutus näkyy nopeasti Akuutin toiminnanvajeen kuntoutus Sairauden luonnollisia kulkuja Aika Kuntoutusjakso

Toimintakyky Hidas toiminnanvajeiden kehitys haurastuminen (frailty) Hidas toimintakyvyn menetys Kuntoutuminen näkyy hitaasti Kuntoutus ideaalisen sitoutumisen kanssa Luonnollinen kulku Kuntoutus ilman sitoutumista Aika Kuntoutusjakso

Kuntoutuksen oikea kohdentaminen

5. Terminaalihoito 4. Ympärivrk:n hoito 85v --> RISKIT Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Sairauksien paheneminen, komplikaatiot

Geriatrian jättiläisiä = riskitekijät joihin kuntoutus kohdennetaan Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Verisuonisairaudet Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema

Näyttöön perustuvaa kuntoutusta

LIIKUNTAA - JOKA ELÄMÄNVAIHEESSA!

VAHVA NÄYTTÖ LIIKUNNAN VAIKUTTAVUUDESTA IKÄÄNTYNEILLÄ! 121 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (N=6700) voimaharjoittelusta ikääntyneillä (Liu & Latham Cochrane Database Syst Rev 2009): Parantaa toimintakykyä (33 tutkimusta) Vähentää liikunnanrajoitteita (24 tutkimusta) Liikunnan vaikutukset näkyvät kaiken kuntoisilla eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa Fyysinen aktiivisuus parantaa mielialaa (11 tutkimusta) (Blake et al. Clin Rehab 2008) 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 80 85v 85v - -> 80 85v --> 80 85v --> 80 85v --> 75 80v --> 60 75v--> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen

Liikunta-aktiivisuuden ja kognition välillä on yhteys! Väestötutkimukset : Fyysinen aktiivisuus keski-iässä vähentää kognitiivisen heikkenemisen ja dementia riskiä iäkkäänä (Sofi et al. J Intern med 2011, Hamer & Chida. Psychol Med 2009) Mitä enemmän liikut (kävelet) sitä pienempi on muistisairauden riski

Liikunnallinen harjoittelu ja kognitio Aerobinen harjoittelu (11 rct) (Angevaren et al. Cochrane 2009) parantaa kognitiota Parantaa ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta Aerobinen harjoittelu kasvattaa hippokampuksen kokoa (Erickson 2011) Erickson et al. PNAS 2011

Liikunta ja lievä muistin heikkeneminen 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 85v - -> 80 85v --> 80 85v --> 75 80v --> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Kognition hidas heikentyminen MCI eli lievästä muistin heikkenemisestä kärsiviä 170 (keskiikä 69v) osallistui 24 vk liikuntainterventioon 50minx3/vk (itsen.) ADAS-Cog (yleismuistitesti) parani 0.24 pistettä interventioryhmässä ja heikkeni 1.04 pistettä kontrolliryhmässä Viivästetty mieleenpalautus, CRD sum-of-boxes paranivat QOL tai mieliala eivät eronneet ryhmien välillä (Lautenschlager et a. JAMA 2008)

Miksi liikunta vaikuttaa muistitoimintoihin? Aivojen vanhenemisen mekanismeina ehdotettu: Heikentynyt verenkierto (verenpaine, kolesteroli) Heikentynyt energiansaanti (verenpaine, kolesteroli, insuliiniresistenssi) Hiljainen tulehdustila (inflammaatio) LIIKUNTA verenkierto paranee, aivot saavat happea, glukoosin hyväksikäyttö paranee, hiljainen tulehdus vähenee

Liikunnan muut vaikutukset Liikunta lievittää depressiota ikääntyneillä 1 Liikunta parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua 2 Liikunta parantaa nukahtamista ja vähentää unilääkkeiden käyttöä niillä jotka kärsivät unettomuudesta 3 Omaisen ohjaus ja ohjeistettu liikunta vähentää neuropsykiatrisia oireita muistisairailla 1 Bridle ym. Br J Psychiatry 2012 2 Mishra ym. Cocrane 3 Yang ym J Physiother 2012 4 Teri ym. JAMA 2003

GERIATRINEN ASIANTUNTEMUS ON VAIKUTTAVAA

VAHVAA NÄYTTÖÄ GERIATRISESTI ASIANTUNTEVASTA TIIMISTÄ 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 85v Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen aivohalvauskuntoutus (Stroke Trialists, Cochrane 2008) 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat lonkkamurtumakuntoutus (BMJ 2010) Akuutisti sairastuneen monisairaan kuntoutus (BMJ 2010) 80 85v --> 75 80v --> --> 60 75v--> Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen

Toimintakyvyn kuntoutus: Geriatrinen kuntoutus Huusko ym BMJ 2000;321:1107-11 lonkkamurtuman kuntoutus geriatrisessa yksikössä vs tavanomainen sairaalahoito, RCT josta alaryhmäanalyysi muistisairaista (N=141) sairaalahoidon kesto pieneni kolmasosaan interventioryhmässä vs. vertailuryhmässä Interventio mahdollisti siirtymisen kotiin kun vertailuryhmäsä iso osa siirtyi laitoshoidoon

Preventiivinen kuntoutus: Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 85v - -> 80 85v --> 75 80v --> 60 75v--> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen * Geriatrisella asiantuntemuksella toteutetut preventiiviset kotikäynnit ehkäiset - laitoksiin joutumista (OR 0.66 (0.48-0.92) - toiminnanvajeita (OR 0.76 (0.64-0.91) - kuolemanvaaraa, jos kohdennettu 73-78v:iin Stuck, A. E. et al. JAMA 2002;287:1022-1028.

Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen toimintakyky toimintakyky Omat toiveet ja tavoitteet Prevention mahdollisuudet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Sosiaalinen toimintakyky Lääkitys Apuvälineet Omaisten jaksaminen Elämän kulku, tarina Palvelut Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS

Yksinäisyys lisää kuolemanvaaraa, dementiaa ja toiminnanvajeita Tutkittavat: yksinäiset vanhat ihmiset (RCT; N=235, keski-ikä 80) YSTÄVÄPIIRI -interventio: psykososiaalinen ryhmäinterventio voimaannuttaa, vahvistaa omahoitotaitoja ja tukea elämänhallintaa. Käyttää hyväksi ryhmädynamiikkaa ja vertaistukea. 8/ryhmä. 1 pvä/vk 3 kk Sisällöt: taide-viriketoiminta, liikunta, terapeut- tinen kirjoittaminen Tulokset: Sosiaalinen aktivoituminen, QOL parani, kognitio parani Tilvis, Pitkala et al. Lancet 2000, Pitkala et al. J Gerontol 2009, Am J Geriatr Psych 2011 ADAS-Cog (mean number of errors ) 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 p=0.003 Intervention Control p=0.13 0 3 6 Time (months)

Kuolemanvaara pieneni 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 85v - -> 80 85v --> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 80 85v --> 75 80v --> 60 75v--> Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen 100 95 90 Terveyspalveluiden käyttö väheni 34% (p=0.020) Kuolleisuus HR 0.39 (95% CI 0.15 to 0.98) P=0.044 85 Survival, % 80 75 Intervention Control 70 65 60 0 6 12 18 24 30 36 Time, months Pitkala et al. J Gerontol 2009

5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 85v - -> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 75 80v --> 60 75v--> Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu Kognition hidas heikentyminen KUNTOUTUS MUISTISAIRAUKSISSA

MUISTI- KOORDINAATTORI

Omaishoitopariskunnan tukeminen Eloniemi-Sulkava ym. VTKL, JAGS 2009 rct, N=125, 2/3 keskivaikea-vaikea dementia interventio; muistikoordinaattori, geriatri, vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, joustavuus ja ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys + optimismi

Omaishoitopariskunnan tukeminen 1,5 v kohdalla merkitsevästi vähemmän interventio (11%) kuin kontrollipotilaita (26%) pt laitoksessa interventioperheet käyttivät merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15 588 vs. 23553 ). Interventiokulut 2800 /perhe suurimmat erot: laitoshoito-, LAH- ja sairaalapäivissä, KSH-käyntimäärissä palvelukirjossa suurimmat erot kunnalliseen: kotikuntoutus, siivouspalvelu + kotimiespalvelu Eloniemi-Sulkava ym. JAGS 2009

MUISTISAIRAAN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS

Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Tutkimuksessa selvitettin, voiko liikunnallisella harjoittelulla (1. kotona tapahtuva räätälöity kuntoutus 2. ryhmässä tapahtuva kuntoutus 3. kontrolli: normaali kunnallinen hoito) parantaa/ hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä kotona asuvilla muistisairailla? Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) (N=210), joilla haurastumisen merkkejä

Toimintakyky säilyi paremmin Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

Kaatumiset vähenivät Kaatumiset vähenivät puoleen kuntoutusta saaneilla, vaikkakaan murtumissa tai lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista muistisairaille

Miten kuntoutus vaikutti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön? Vertailuryhmä palveluihin keskimäärin 22 333 / henkilö/ vuosi Ryhmäkuntoutusryhmässä 14 471 / henkilö/vuosi ryhmäkuntoutuskulut 7194 /henkilö/vuosi Kotikuntoutusryhmässä 17 003 / henkilö/vuosi Kotikuntoutuskulut 5994 /henkilö/vuosi Kuntoutus toi toimintakykyä ja elämänlaatua nostamatta kokonaiskustannuksia!

OMAHOITO- VALMENNUS

Tutkimuksen tavoite Selvittää, voiko äskettäin diagnoosin saaneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa elämänlaatua ja kotona selviytymistä parantaa omahoitotaitoja tukevalla ryhmävalmennuksella Satunnaistettu vertailuasetelma: Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä yhteensä 135

Tutkittava kuntoutusmuoto 10 hengen ryhmässä päiväkeskuksessa tapahtuva valmennus erikseen omaishoitajille ja muistisairaille 4 t x1/vk 8 kertaa Keskustelua aiheista, joita osallistujat toivoivat (mm. mitä on muistisairaus, lääkehoito, ravitsemus, liikunta, muistituet, palvelut, muistikoordinaattori, neuropsykiatriset oireet, parisuhde jne.) Tavoitteena vertaistuki, ongelmanratkaisutaitojen vahvistuminen, voimaantuminen, pystyvyyden tunne Ryhmädynamiikan hyväksikäyttö

Omahoitovalmen- 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 85v - -> Kohderyhmä ja riskit Liikuntakyvyn menetys, laihtuminen vuodepotilaaksi joutuminen nuksen tuloksia 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Toiminta kyvyn menetys, laitokseen joutuminen -käytösoireet, omaisen jaksaminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät Hauraus, toimintakyvyn menetys, sosiaalinen Vetäytyminen, kognitio hiipuu 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Kognition hidas heikentyminen Omaishoitajien elämänlaatu parani vrt vertailuryhmään Muistisairaiden muistitoiminnot paranivat

TIETÄÄKÖ IKÄIHMINEN ITSE KUNTOUTUKSEN TAVOITTEEN? Usein ei! (Routasalo et al. Scand J Caring Sci 2004;18:220-8 Mäkiniemi et al. Junctions in older people s rehabilitation process. 2005)

Liian usein ikääntynyt on. Sivustakatsoja ja passiivinen objekti kuntoutukselle Puhumme hänen ongelmistaan hänen ylitseen Vanhus ei sisäistä kuntoutuksen tavoitteita ja kuitenkin hän tekee työn! Mäkiniemi et al. Junctions in older people s rehabilitation process. 2005 See also: Bodenheimer et al. JAMA 2002;288:2469 75.

Vaikuttavan kuntoutuksen perusta Näyttöön perustuvaa kuntoutusta, geriatrinen osaaminen, oikea kohdentaminen Kuntoutuja määrää tavoitteet Vanhan ihmisen voimaantuminen Tue omahoitotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja Kuntoutujalähtöisyys Toivo, voimavaralähtöisyys