MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!
|
|
- Aku Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen FT Hannu Kautiainen Prof. Reijo Tilvis Prof. Timo Strandberg
2 Esityksen teemat Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairauksissa Toimintakykyyn ja liikuntakykyyn Kaatumisiin Kognitioon Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutustutkimuksen tuloksia Toimintakyky, liikuntakyky, kaatumiset Kognitio, neuropsykiatriset oireet Terveyspalveluiden käyttö
3 Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairailla
4 Aiempi tutkimuksellinen näyttö eli liikunnallinen kuntoutus muistisairauksissa 11 liikunnallisen harjoittelun RCT:tä tehty muistisairautta sairastavilla laitospotilailla (N=680 (vaihteluväli ) 6 tutkimusta osoittaa vaikuttavuutta liikuntarajoitteisiin (kävelynopeus, voima, tasapaino) 4 tutkimusta osoittaa vaikuttavuutta toimintakykyyn Vain kolme tutkimuksista on tasoltaan kohtalaisia hyviä
5 Muistisairaat laitoksissa ja liikunta Rolland ym. J Am Geriatr Soc 2007;55: N=134 Alzheimeria sairastavaa vanhainkodin asukasta Liikunnallinen kuntoutus 1tx2/vk 1 v ajan (tasapaino-, voima-, venyttelyharjoittelu) Katzin ADL-toiminnot paranivat merkitsevästi interventioryhmässä vrt vertailuryhmään
6 Aiempi tutkimuksellinen näyttö eli liikunnallinen kuntoutus muistisairauksissa 10 tutkimusta tehty kotona asuvilla muistisairailla (N=864; (vaihteluväli )): 4 tutkimusta ei vaikuttavuutta Kaksi tutkimusta vaikutusta toimintakykyyn 4 tutkimusta vaikutusta liikuntarajoitteisiin Tutkimusten ongelmia: Pieniä tutkimuksia Interventioita ei ole kovin hyvin kuvattu; intensiteetti ja kesto vaihtelevat 7 tutkimusta laadultaan kohtalaisia - hyviä
7 Muistisairaiden toimintakyvyn kuntoutus liikunnan avulla Teri ym. JAMA 2003;290: : rct, N=153 Alzheimerin tautia sairastavaa + omaishoitajaa interventio: liikunta + omaishoitajan ohjaaminen 3kk ajan depressio (Cornell) ja RAND-36:n fyysisen toiminnan osio paranivat. V.m. säilyi parempana ad 2v.
8 Muistisairaiden toimintakyvyn kuntoutus liikunnan avulla Hauer ym. JAGS 2012;60:8-15: rct, N=122 muistisairasta ger. Osastoilta, MMSE 22 interventio: voima+tasapaino+kaksoistehtävä (dual-task) harjoittelua ryhmissä 2tx2/vk, 12vk Voima, liikuntakyky ja kaksoistehtävistä suoriutuminen paranivat.
9 Liikunta ja kaatumiset Noin % muistisairaista kaatuu vuosittain (Pellfolk 2010, AGS 2011). Muistisairaat suuressa kaatumisriskissä: lihasheikkous RR 4.4, toiminnanvaje RR 2.3 kognitiivinen heikkeneminen RR 1.8 Psyykelääkkeet RR Ei näyttöä minkään intervention hyödyistä tai haitoista muistisairaiden kaatumisten ehkäisyssä (AGS 2011, Hauer ym. 2006a)
10 Liikunta-aktiivisuuden ja kognition välillä on yhteys! Väestötutkimukset : Fyysinen aktiivisuus keskiiässä vähentää kognitiivisen heikkenemisen ja muistisairauden riskiä iäkkäänä (Sofi et al. J Intern med 2011, Hamer & Chida. Psychol Med 2009) 25 rct liikunnan vaikutuksista kognitioon terveillä Keski-ikä 61-83v, N>2000 (14-259) Intensiteetti ja kesto vaihdelleet Tulokset ristiriitaisia: eniten näyttöä toiminnanohjaukseen ja yleiseen kognitoon
11 Liikunnallinen harjoittelu ja kognitio Aerobinen harjoittelu (11 rct) (Angevaren et al. Cochrane 2009) parantaa kognitiota Parantaa ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta Aerobinen harjoittelu kasvattaa hippokampuksen kokoa (Erickson 2011)
12 Liikunta ja lievä muistin heikkeneminen MCI eli lievästä muistin heikkeneminen: 5 RCT:tä: kaikissa vaikutusta toiminnanohjaukseen/ yleiseen kognitioon Lautenschlager et a. JAMA 2008 MCI: N=170 (keski-ikä 69v) osallistui 24 vk liikuntainterventioon 50minx3/vk (itsen.) ADAS-Cog (yleismuistitesti) parani 0.24 pistettä interventioryhmässä ja heikkeni 1.04 pistettä kontrolliryhmässä Viivästetty mieleenpalautus, CRD sum-of-boxes paranivat
13 Liikunnallinen harjoittelu ja kognitio muistisairailla 12 rct tutkimusta; N=647 (12-120) Vain 3 laadultaan edes kohtalaista: näissä ei vaikutusta kognitioon Suurin osa suunniteltu liikuntakyvyn tutkimiseen ei kognition selvittelyyn
14 Miksi liikunta vaikuttaa muistitoimintoihin? Aivojen vanhenemisen mekanismeina ehdotettu: Heikentynyt verenkierto (verenpaine, kolesteroli) Heikentynyt energiansaanti (verenpaine, kolesteroli, insuliiniresistenssi) Hiljainen tulehdustila (inflammaatio) LIIKUNTA verenkierto paranee, aivot saavat happea, glukoosin hyväksikäyttö paranee, hiljainen tulehdus vähenee
15 Liikunnallinen harjoittelu ja neuropsykiatriset oireet Neuropsykiatriset (NP) oireet merkittävä laitoshoitoon johtava tekijä Käypä Hoito suosittelee lääkkeettömiä hoitomuotoja muistisairaiden NP-oireisiin 11 rct:tä liikunnan vaikutuksista NP oireisiin Osassa masentuneisuus vähentynyt, osassa ei vaikutusta Osassa vaikutusta nukkumiseen, osassa ei Yhdessä agitaatio vähentynyt
16 Vanhustyön keskusliiton koordinoima muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus
17 Lähtökohtia omalle tutkimukselle Liikunnalla saattaa olla myönteistä vaikutusta liikuntakykyyn, kognitioon ja masennukseen Muistisairauden edetessä sitä sairastavan liikuntakyky heikkenee: Muistisairauksissa liikkuminen muuttuu jäykäksi Ihminen laihtuu ja lihaskadon myötä hän haurastuu (frailty) ja tulee kaatumisriskejä Kuitenkin muistisairaat ovat pitkälti jääneet perinteisen kuntoutuksen ulkopuolelle ja kotona asuvilla kuntoutuksen vaikuttavuuden näyttö puutteellista
18 Tutkimuksen tavoite Selvittää voiko liikunnallisella harjoittelulla parantaa tai hidastaa heikkenemistä muistisairailla seuraavissa ulottuvuuksissa: Liikuntakyky, toimintakyky, kaatumiset Kognitio, mieliala, neuropsykiatriset oireet Vaikuttaa kotona asumisen kestoon ja terveyspalveluiden käyttöön Parantaa omaishoitajien elämänlaatua Kuntoutuksen haitat? Perheiden tyytyväisyys?
19 Tutkittavat Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) yhteensä 210 eli Tutkimusta tarjotaan KELAn Alzheimer lääkekorvausta saavien rekisterin potilailaille, joilla puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai talutettuna Haurastumisen merkkejä (frailty) (kaatuminen, laihtuminen, kävelyn hidastuminen)
20 Tutkittavat kuntoutusmuodot 1. Kotona tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu x2 x 1t/vk 12 kuukauden ajan 2. Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus ryhmissä x2 x 4t/vk ad 12kk 3. Kontrolli, normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, liikunta- ja ravitsemusohjeet Kuntoutusryhmäläiset arvioi geriatri
21 Alzheimerin tautia sairastavat ja heidän puoliso-omaishoitajansa (N=210) Ryhmäkuntoutus Tutkimushoitajien kokonaisvaltainen selvittely, tiedon saanti Liikunta- ja ravitsemusohjeita kirjallisesti Tutkijoiden tietopäivä tutkimuksesta ja liikunnan hyödyistä. Geriatrin arviointi, kuntoutussuunnitelma Kaksi kertaa viikossa 4 tunnin ajan kahden fysioterapeuttiryhmänohjaajan kanssa 10 hengen ryhmissä päiväkeskuksessa tapahtuva liikunnallinen harjoittelu ja kuntoutus vuoden ajan Yhteistyö omaisten kanssa Tarvittaessa intensiivinen laitoskuntoutusjakso Kotikuntoutus Tutkimushoitajien kokonaisvaltainen selvittely, tiedon saanti Liikunta- ja ravitsemusohjeita kirjallisesti Tutkijoiden tietopäivä tutkimuksesta ja liikunnan hyödyistä. Geriatrin arviointi, kuntoutussuunnitelma Kaksi kertaa viikossa tunnin ajan fysioterapeutin johdolla kotona tapahtuva räätälöity liikunnallinen harjoittelu ja kuntoutus vuoden ajan Yhteistyö omaisten kanssa Tarvittaessa intensiivinen laitoskuntoutusjakso Vertailuryhmä Tutkimushoitajien kokonaisvaltainen selvittely, tiedon saanti Liikunta- ja ravitsemusohjeita kirjallisesti Tutkijoiden tietopäivä tutkimuksesta ja liikunnan hyödyistä. Tavanomainen kunnallinen hoito ja kuntoutus tarvittaessa 24 kk kohdalla kokonaisvaltainen geriatrin arviointi
22 Tutkimuksen kulku Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500) Randomointi 3kk Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Kotikuntoutus N=70 Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Interventio Yht. 12kk 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 24kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat
23 Tutkimuksessa mitattavat asiat: Muistisairaille: Toimintakyky - FIM Liikuntatestit Guralnik (SPPB) Kaatumiset (päiväkirjat) Muistitoiminnat kellotesti, verbal fluency, MMSE Masennus, käytösoireet Cornell, NPI Ravitsemustila MNA, BMI Omaishoitajalle Kuormittuneisuus ja masennus Zarit, GDS Elämänlaatu RAND-36 Molemmille Terveyspalveluiden käyttö ja niiden kulut
24 Tutkimuksen toteutus Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto Päärahoittaja on Kela; muut rahoittajat VTKL, Sohlbergin säätiö, Frimurarstiftelsen Interventiot toteutti Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala Tutkimuksen toteuttavat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat
25 Aikataulu Vuonna rekrytoitiin 120 pariskuntaa Vuonna rekrytoitiin 90 pariskuntaa 24 kk kuntoutukset ja loppumittaukset saatiin päätökseen syyskuun 2011 loppuun mennessä Terveyspalveluiden käyttötiedot 2011 syksyyn saakka Tutkimuksen analysointi ja raportointi
26 Lähtötilanne
27 LÄHTÖTILANNE - MUISTISAIRAAT Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Kontrollit P arvo 1 (N=70) (N=70) (N=70) Ikä(SD) 78.3 (5.1) 77.7 (5.4) 78.1 (5.3) 0.82 Miehiä (%) CDR (%) MMSE (SD) 18.5 (6.3) 17.8 (6.6) 17.7 (6.2) 0.64 MNA (%) < NPI (SD) 19.6 (9.2) 20.5 (12.8) 23.3 (13.8) 0.25 FIM (SD) Motor. points Total points 70.6 (15.3) 88.5 (19.0) 69.7 (15.3) 87.3 (19.1) 69.7 (13.7) 86.8 (17.9) Liikkumisen apuvälineitä SPPB, SD 9.3 (2.4) 9.8 (2.2) 9.7 (2.1) 0.48 Charlson comorbidity index 2.5 (1.8) 2.6 (1.8) 3.0 (1.7) 0.13 (SD) Lääkemäärä (SD) 6.4 (3.4) 6.4 (3.6) 6.6 (3.1) 0.73
28 LÄHTÖTILANNE - PUOLISOHOITAJAT Ryhmäkuntou tus (N=70) Kotikuntoutus (N=70) Kontrollit (N=70) P arvo 1 Ikä(SD) 76.4 (7.0) 75.8 (6.3) 75.1 (6.4) 0.50 Miehiä (%) Koulutus< 8 v (%) Zarit kuormittuneisuus (SD) 32.9 (14.0) 30.0 (14.7) 37.6 (16.3) GDS (SD) 7.6 (5.2) 8.0 (4.6) 9.3 (5.4) 0.12 Charlson comorbidity index 1.4 (1.5) 1.4 (1.7) 1.8 (2.1) 0.28 (SD) Lääkemäärä(SD) 4.3 (3.0) 3.6 (2.5) 4.7 (3.5) 0.31
29 Entä tuloksia?
30 Toimintakyky 12 kk seurannassa Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi
31 Kaatumiset vähenivät Ryhmäkuntoutusryhmä (N=62) Kotikuntoutusryhmä (N=63) Vertailuryhmä (N=66) P-value 1 Kaatumisia Yhteensä <0.001 Murtumia Yhteensä Lonkkamurtumia Yhteensä Ryhmien insidenssien eroja testtu Poisson n regressiomallilla
32 Komplikaatiot Kaatumiset vähenivät puoleen kuntoutusta saaneilla, vaikkakaan murtumissa tai lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista muistisairaille
33 Muistitoiminnat eli kognitio Kotikuntoutusryhmässä kognitio parani hieman vuoden seurannassa kun taas vertailuryhmässä se heikkeni ero kotikuntoutus- ja vertailuryhmien välillä oli merkitsevä 12kk kohdalla Muutos näyttäytyi toiminnanohjausta mittaavassa kellotestissä
34 Liikunta ja neuropsykiatriset oireet Ei vaikutusta mielialaan Ryhmäkuntoutuksessa levottomuus ja mielialan vaihtelut vähenivät kun ne vertailuryhmässä lisääntyivät (NPI mittari)
35 Liikuntaan sitoutuminen oli parempaa kuin missään aikaisemmassa tutkimuksessa! Kotikuntoutujat sitoutuivat erittäin hyvin hoitoon. Osallistumiskertojen mediaani 81/89. Ryhmäkuntoutuksesta jäi heti pois 9 henkilöä. Osallistumiskertojen mediaani 75/89. Heikompi sitoutuminen laimensi ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta
36 Kotona asumisen kesto Asuu kotona, % Kontrolli Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Kuolleisuus oli merkitsevästi vähäisempää kotikuntoutusryhmässä kuin vertailuryhmässä (p=0,020) p= Aika, kuukautta
37 Omaishoitajat.. Ei eroja kuormittuneisuuden, depression tai RAND- 36:n muutoksissa ryhmien välillä 12 kk kohdalla Omaishoitajat kokivat kuntoutuksen tarvetta (96%), olivat erittäin tyytyväisiä kuntouttajien ammattitaitoon (100%), palvelun sujuvuuteen (100%) kokivat kuntoutuksen hyödylliseksi muistisairaille (98%)
38 Miten kuntoutus vaikutti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön? Vertailuryhmän palveluihin keskimäärin / omaishoitoperhe/ henkilövuosi (95 % LV ) Ryhmäkuntoutusryhmässä vastaava luku oli / omaishoitoperhe/henkilövuosi (95 % LV ) Ero vertailuryhmään p= ryhmäkuntoutuskulut 7194 /henkilö/vuosi Kotikuntoutusryhmässä / omaishoitoperhe/ henkilövuosi (95 % LV ) Ero vertailuryhmään p=0.13 Kotikuntoutuskulut 5994 /henkilö/vuosi Kuntoutus toi toimintakykyä ja elämänlaatua nostamatta kokonaiskustannuksia!
39 Päätelmät Kotona tapahtuva, Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen omaishoitajansa tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä ilman että se lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia. Ryhmässä tapahtuva kuntoutus oli vaikutuksiltaan laimeampaa. Ryhmässä tapahtuva kuntoutus säästi merkitsevästi muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä ja kuluissa. Kumpikin kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia ja oli turvallista.
40 Päätelmät Liikunnallisella harjoittelulla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia muistisairaiden kognitioon, erityisesti toiminnanohjaukseen. Iäkkäiden muistisairaiden sitoutumista kuntoutukseen voidaan tukea ja vahvistaa. Perheet olivat tyytyväisiä kuntoutukseen Tutkimus tuotti uuden kustannus-vaikuttavan mallin kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA
UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg
LisätiedotMistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori
Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee
LisätiedotMUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA
HELSINGIN YLIOPISTO MUISTISAIRAIDEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN ESIMERKKEJÄ VAIKUTTAVUUDESTA Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS Esityksen aiheet Miten tutkitaan vaikuttavuutta Mitä
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallinen kuntoutus
Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä
LisätiedotKotikuntoutuksen mahdollisuudet
Kotikuntoutuksen mahdollisuudet GeroMetron Kuntoutus kotona-seminaari 15.9.2017 Biomedicum, Helsinki Minna Maria Raivio, LT, geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Dr. Geri Oy/Terveystalo Oy Helsingin Yliopisto
LisätiedotUusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.
Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. 2013 Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja- Liisa Laakkonen,
LisätiedotMuistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä
LisätiedotMuistisairastakin kaatuminen huolettaa
Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193
LisätiedotRavitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön
Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
LisätiedotELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg
ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotOsallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta
Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotDigiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja
Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN
LisätiedotLääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi
Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 Vuoden 2006 väestöpyramidi kertoo itsenäisyyden ajan väestönkehityksen historian. Huipulla näkyvät vielä rippeet vuoden 1918 sodan jättämästä pienestä
LisätiedotETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011
ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden
LisätiedotSairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto
Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Elämänaikaiset elintavat vaikuttavat vanhuuden toimintakykyyn Keski-ikäisellä miehellä,
LisätiedotLiikuntaa ja aivojumppaa ikääntyneen arkeentutkitusti. Kouvola TARJA KINDSTEDT ft. Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija
Liikuntaa ja aivojumppaa ikääntyneen arkeentutkitusti toimii! Kouvola 24.10.2017 TARJA KINDSTEDT ft. Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija SISÄLTÖ Toimintakyky Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu Aivojumppa
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotMuistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta
Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotSyö muistisi hyväksi
Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotMuistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Satunnaistettu vertailututkimus
2013 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125 Kaisu Pitkälä, Niina Savikko, Minna Pöysti, Marja-Liisa Laakkonen, Hannu Kautiainen, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotSäilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!
Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin! Heinola 15.6.2017 Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin yliopisto, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus Past President, European Union Geriatric Medicine
LisätiedotTasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote
Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006
OMAISHOITO YHTEISTYÖNÄ VAIKUTTAVA KUNTOUTUSMALLI DEMENTIAPERHEIDEN TUKEMISEEN Kuntouttava työ RAI -seminaari johtajille Helsingissä FT Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotAsukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä
Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä 2013-2017 Riitta Saarela, FT; Helena Soini, dos; Seija Muurinen, dos; Niina Savikko, dos; Taija Puranen, FT;
LisätiedotMiksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?
Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen Eksotessa: KauKoIKÄ -tutkimushanke (NCT )
Valto Käkelän katu 3, B404 53130 Lappeenranta sara.suikkanen@eksote.fi 040 651 1692 Kotikuntoutuksen kehittäminen Eksotessa: KauKoIKÄ -tutkimushanke (NCT02305433) GeroMetron kuntoutus kotona -Seminaari
LisätiedotDosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry
Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMarja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011
Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotTunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013
Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotKuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa
Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Geriatri Pirkko Jäntti 27.5.2014 1 Liikunnan merkitys sairauksiin Muistisairaus Luiden haurastuminen Masennus Aikuistyypin diabetes Sydän ja
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖOTE LAITOKSESSA JA KOTIHOIDOSSA
KUNTOUTTAVA TYÖOTE LAITOKSESSA JA KOTIHOIDOSSA Geriatri Pirkko Jäntti 29.4.2014 Kirjallisuutta P. Kinnula, T. Malmi, E. Vauramo, Sisältöä soteuudistukseen, Tunnuslukuja terveydenhuollon alan suunnitteluun,
LisätiedotVanhuspalvelut 2013. 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo
Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa
LisätiedotVoimavarat esiin mitä työkaluiksi?
Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Geriatri Pirkko Jäntti 17.4.2014 Vanhuspalvelulaki 15 Palveluntarpeiden selvittäminen Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden
LisätiedotHyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia
Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotIhmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori
Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset
Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotLonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy
Lonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018 Helsinki
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
Lisätiedot189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4"H#!!#"$!&
!"#$$%!&#$$!&#$$%!&#&$!&#&$%!'#!'!'#!'%!'#'$!'#'$%!(#$$ )#$$%*#$$ *#$$%*#"' *#"'%*#+$ *#+$%!$#$$!$#$$%!$#+$!$#+$%!$#'$!$#'$%!!#$$!!#$$%!"#$$!"#$%&'($&(&%)*'!(&+$%),-!.-!%&)(-''&%),-!"#$%&'($&(&%)*'!#-,%&((-#&&)!!"#$%&'($&(&%)*'!%*/,((01,)23$)*)),(!.-!4/(*,)(45!!6*%'$+$7,-!-#$%&'($&(&%)*))-,-./-
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotGeriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkään toimijuutta vahvistamassa. Geriatri Pirkko Jäntti 16.2.2015 Kokkola
Geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkään toimijuutta vahvistamassa Geriatri Pirkko Jäntti 16.2.2015 Kokkola 1 PARETO Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta?
38. Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Muistisairaudet kuntoutuksen haasteena Muistisairaudet ovat
LisätiedotMiten lisätä ikääntyvien toimintakykyä
Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä Pentti Saarinki Palvelupäällikkö, ylilääkäri Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Geriatrinen osaamiskeskus Siun sote Ikäihmiset Pohjois-Karjalassa ennuste
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
Lisätiedot