Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

Transkriptio

1 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

2 Vanhuspalvelulaki Voimaan Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava kotona asumista ja kuntoutumista 10 Asiantuntemus riittävä monipuolinen asiantuntemus 12 Hyvinvointia edistävät palvelut neuvontapalveluja, vastaanottoja, kotikäyntejä. Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaali- ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja siihen liittyvä tuki Geriatrisen prevention saumakohdat Iäkkäiden sairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä voidaan erottaa kolme kohtaa - Alkavien oireiden tunnistaminen, syiden selvittäminen ja hoito - Pysyvän laitoshoidon myöhentäminen - Viimeisen vuodelepojakson lyhyenä pitäminen 2

3 Geriatrian jättiläisiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Huimaus, kaatuilu, osteoporoosi, murtumat Muistisairaudet Yksinäisyys Pidätyskyvyttömyys Tunnistaminen avainasemassa! Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema Huomio riskiryhmiin Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013 Riskeihin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta ja kohottaa elämänlaatua Aistitoimintojen heikkeneminen Alttius kaatumisille, murtumille Ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ja tasapainon ongelmat Ravitsemustilan poikkeamat Hauraus- raihnaus-oireyhtymään (HRO) viittaavat merkit kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen Muistin heikkeneminen Mielialan lasku 3

4 Muistisairaudet -kansantauti Noin :lla suomalaisella on kognitiivinen heikentymä: heistä noin :lla on lievä muistisairaus (käypä hoito, 2010) ja noin :lla vähintään keskivaikea muistisairaus (Voutilainen 2012) Joka päivä sairastuu 36 suomalaista: henkilöä/v Muistisairaista 55% on yli 80-vuotiaita, noin työikäisiä THL:n hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 2009 terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla oli muistisairaita 58%, vanhainkodeissa 48%, tehostetussa palveluasumisessa 40% Muistisairaudet - kansantauti 60% muistisairaista asuu omassa kodissaan, heistä puolet yksin. THL:n tilaston mukaan vuonna % sai kotihoitoa Kotihoidon asiakkaista 60%:lla on muistisairaus Merkittävä osa muistisairauksista on diagnosoimatta Lonkkamurtumapotilaista 74%:lla oli poikkeava MMSE, mutta vain 18%:lla oli muistisairausdiagnoosi (Seinäjoen KS:n aineisto) 4

5 Kannattaako muistihäiriöitä etsiä? Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistisairauspotilas Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairauspotilas Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas Inhimillisesti katsoen välttämätöntä Muistisairauksien yhteiskunnalliset kustannukset Kokonaiskustannukset yli 3 miljardia vuodessa Laitoshoito 85 % Diagnoosi 1 % Yhden ympärivuorokautisessa hoidossa olevan muistisairaan vuosikustannukset ovat noin Sulkava

6 Muistisairauksien vaaratekijöitä, ehkäisymahdollisuuksia Riskitekijöiden kuorma (kokonaisriski) yhdessä geneettisen alttiuden kanssa määrää sairastumisen todennäköisyyden. Ehkäisyssä tulisi vaikuttaa kokonaisriskiin. Riskiälisäävät Sukurasite, miessukupuoli ylipaino, liikunnan puute diabetes, kohonnut RR, kolesteroli, stressi, pään vammat, masennus 6

7 Muistisairauksien riskiä vähentävät sosiaalinen aktiivisuus liikunta koulutus, haasteelliset tehtävät antioksidantit: kasvikset, hedelmät ja kala (Omega 3-rasvahapot), hedelmämehut Muistin hälytysmerkit Koska huolestua? Henkilö itse/läheinen/ystävä huolissaan Muistioire haittaa arkiaskareita, tapahtumamuisti huononee Palvelujen käyttö epätarkoituksenmukaista, vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esim taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus Esineitä katoaa ja joskus on vaikea ymmärtää niiden käyttötapaa ja tarkoitusta Esiintyy mielialamuutoksia yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Tapahtunut muutos aiempaan! 7

8 Alzheimerin taudin eteneminen + interventiot Toimintakyky (MMSE) KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus Eloniemen ym. interventio Dementiakoordinaattori + geriatri + kuntoutus Muistisairaan liikunnallinen kuntoutus, STM 2013 LAITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN Aika (v) 4 Iäkkään mielialaongelmien tunnistaminen o Jopa puolet iäkkäiden masennuksista ja ahdistusoireista jää tunnistamatta koskee erityisesti lievää oireilua o Tunnistamisen esteitä Iäkkään haluttomuus puhua mielialaongelmistaan Psyykkisellä sairaudella negatiivinen sävy Ammattilaisten asenteet Keskittyminen fyysisiin ongelmiin Muistisairaat 8

9 Kiitos! Paljonko iäkkäät kaatuvat? Yli 65-vuotiaista kotona asuvista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa Yli 80-vuotiaista joka toinen Vain neljännes kotona kaatumisista tulee terveydenhuoltohenkilökunnan tietoon Laitoksissa asuvista neljä viidestä kaatuu kerran vuodessa Kaatumisen vaara on suurin 1-2 laitoksessa/sairaalassaoloviikkona 9

10 Lonkkamurtumat Suomessa yli 7000 lonkkamurtumaa / vuosi Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset (vuoden 2009 kustannustaso) Jos henkilö jää laitoshoitoon, ensimmäisen vuoden hoito (Nurmi-Lüthje, 2010) Kotona lonkkansa murtaneista noin kolmas jää laitoshoitoon, paikkakuntakohtaiset erot suuret Akuuttikuntoutuksessa ja kuntoutuksen jatkamisessa kotona on puutteita Kodin muutostyöt ongelmana 10

11 Ketkä ovat riskiryhmässä? Iäkkäimmät vanhukset Aikaisemmin kaatuneet/luunsa murtaneet Iäkkäät, joilla on kävely- ja/tai tasapainovaikeuksia, kävelyn apuväline tai jotka liikkuvat muuten vähän Iäkkäät, joilla on vaikeuksia jokapäiväisissä toiminnoissa Iäkkäät, joilla on huono näkökyky Iäkkäät, joilla monia lääkkeitä, erityisesti psyyken-, rauhoittavia, verenpainetta alentavia lääkkeitä Kysy kaikilta yli 75 vuotiailta kaatumisista tai tasapainoja kävelyvaikeuksista. Tarkista tuolilta ylösnousu ja kävely. Ei kaatumisia eikä kävely tai tasapainovaikeuksia Suosittele osallistumista harjoitteluohjelmaan, jossa on tasapainoja voimaharjoituksia Kaksi tai useampia kaatumisia tai kävelyvaikeuksia Yksi kaatuminen, ei tasapaino- tai kävelyvaikeuksia Altistavien tekijöiden arviointi ja sen jälkeen interventio yksityiskohtaisen arvioinnin tulosten perusteella Kaavio hoitovalinnoista avohoidon ikää ääntyneiden kaatumisten ehkäisyss isyssä. Tinetti NEJM

12 Multifactorial Fall-Prevention Strategies: Time to Retreat or Advance Tinetti JAGS 56: , 2008 Interventio on kohdistunut joko yhteen vaaratekijään tai useisiin vaaratekijöihin Kaatumisiin saatu 33-37%:n lasku Ne interventiot, joissa todetut kaatumisten vaaratekijät myös hoidettiin, ovat tehokkaimpia. Suurin haaste on, miten organisoida interventiotoimenpiteet! Tarvitaan koulutusta, jotta kaatumisten vaaran arviointi ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat osaksi "normaalia" toimintaa. Yli 70-vuotiaille, joilla on huono liikunta- tai toimintakyky, OPmurtuma tai ovat kaatuneet yli 3 x /v Tehdään lääkärintarkastus: sairaudet, lääkkeet, ravitsemus. Tutkitaan tasapaino, lihasvoima, reaktionopeus. Selvitetään kaatumisten vaaratekijät, joiden mukaan räätälöidään interventio. Kaatumisten ehkäisy on tehokkain tapa ehkäistä murtumia 12

13 Nivelrikko Yli 75-vuotiaiden polven tekonivelleikkausten tulokset ovat hyvät: Kivut loppuneet, liikkumiskyky parantunut, ADL-toimista selviytyminen parantunut (Limnell K, Jäntti yms, Aging Clinical Exp Res, 2012; 24: ) Yli 80-vuotiailla, erityisesti naisilla, on enemmän liikkumisvaikeutta ja pitemmälle edennyt polvinivelrikko leikkaukseen päästessään kuin nuoremmilla ikäluokilla. Syitä siihen tulee selvittää. (Jämsen, Jäntti yms Aging Clinical Exp Res 2012; 24: ) Iäkkäiden ravitsemustila Miten tunnistaa? 13

14 Ravitsemustila MNA-testill testillä arvioituna yli 65-vuotiailla MNA>23,5 MNA MNA<17 Ravitsemuskuntoutus Kotona asuvat (N=400) Vanhainkoti (N=2036) Pitkäaikaisosasto (N=1052) Muistisairas ja omaishoitaja Ravitsemustutkimus, Taija Puranen, 2013 Ravitsemushoito kotikäynneillä Hyvin yksilöllinen Ravinnosta puuttui proteiineja, kuituja, C-vitamiinia ja foolihappoa Muistisairaiden puolisohoitajat eivät syö sen paremmin kuin hoidettavatkaan 14

15 Helsingin vanhainkotien asukkaista 29% oli aliravittuja (MNA<17) ja 60% aliravitsemuksen vaarassa. Hoitajat havaitsivat aliravitsemuksen 26 %:ssa tapauksista Suominen M yms European Journal of Clinical Nutrition 2005;59: Esityksen nimi / Tekijä 29 Virheravitsemuksen synty Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikkuminen ja energiankulutus Huono ruokahalu, vaikeuksia syömisessä Vähäinen syöminen Ikäihmisen anoreksia ja laihtuminen Akuutti sairaus Lisääntynyt ravintoaineiden tarve Ruokavalion laatu huono Energiaa riittävästi tai liikaa, ei painonlaskua Fysi ry Puutetta ravintoaineista (proteiini, vitamiinit, kivennäisaineet) Sairauksista toipuminen hidastuu Sairastumisriski kasvaa 15

16 Aliravitsemuksen seuraukset Suurentunut sairastavuus ja kuolleisuus Tulehdusvasteen heikentyminen infektiot ja huono haavojen paraneminen Heikentynyt lihasten toiminta ja lihasmassa Toimintakyvyn heikkeneminen kaatumiset ja lonkkamurtumat Vitaalitoimintojen heikentyminen Hengitys ja verenkierto Mitä ravinnosta puuttuu? Riittämätön D-vitamiinin saanti Riittämätön proteiinin saanti Riittämätön kuitujen saanti Riittämätön energian saanti Riittämätön nesteiden nauttiminen 16

17 Milloin lisäravinteita? Tahatonta laihtumista kaikesta huolimatta 1 x Nutridrink Compact 125 ml ja 3 x 30 ml Calogen Huomioitavaa Tieto kirjataan potilastietojärjestelmään! 700 kcal / vrk + 16,5 g proteiinia + kaikkia tarvittavia ravintoaineita OYL Pirkko Jäntti, Erikoistuva lääkäri ( geriatria ) Minna Pellikka, Osastonhoitaja Mervi Partanen Hauraus-raihnaus-oireyhtymä Vähitellen kotona asuvan raihnastuminen ilman akuutteja sairastumisia voidaanko laitoshoitoon joutumista vastaan taistella? Tunnistaminen Liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, toimintakyvyn heikentyminen, muistin ja mielialan muutokset, laihtuminen Mitä tehdä ennen kuin jysähtää Siirtyminen geriatriseen kuntoutukseen ajoissa 17

18 Toimintakykyä heikentävien riskitekijöiden tunnistaminen Kuuluu kaikille iäkkäiden kanssa toimiville Kaikki tilanteet, joissa ammattihenkilö on tekemisissä iäkkään kanssa Ennakoivat kotikäynnit Ikätarkastukset Sairaalan pitkäaikaishoito, Ympärivuorokautinen hoito 85v --> Kotihoidon asiakkaat, monisairaita, avuntarve päivittäisissä toimissa sairaalajaksoja, laitosriskissä Useita sairauksia, ei ulkopuolista apua 85v --> M A D HRO L K 75 85v --> Moniammatillinen arviointi kotona Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Hyväkuntoiset, ei avun tarvetta SY DM L 1-3 sairautta 65 75v--> Ikäkausitarkastukset 18

19 Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän n aikuisneuvola 2004 alkaen Ikäihmisten poliklinikka 65 vuotta täyttt yttävät Geriatri Maisa Karjula syntyneet 3029 kävijää % ikäryhmästä joista miehiä % Millaisia ovat 65-vuotiaat? Raahen malli muutosvaiheessa muutosherkkiä pääosa hyväkuntoisia osa jo pitkäaikaissairaita ja laitoksessa, muutama kuollut muutama omaishoitajana monella piileviä riskejä

20 Näitä on katsottu Raahen ikäihmisten poliklinikalla Terveydentila Fyysinen suorituskyky Uni Sosiaaliset seikat Asuminen Muisti ja mieliala Arvioidaan diabetes- ja osteoporoosiriski Työhistoria Turvallisuus ja tulevaisuudensuunnitelmat Ennaltaehkäisy & ikääntyminen Raahen kokemuksia DEHKO on hyvä riskien löytäjä yksikään 14 tai alle pistettä saaneista ei ollut 5 v kuluttua menettänyt voimavarojaan merkittävästi korkean riskin henkilöihin kannattaa satsata toistuvia ohjauskäyntejä yksikään monien riskien kantaja ei ollut huonommassa jamassa 5 v kuluttua muistisairauden varhainen tunnistaminen todella tärkeää jonkinasteinen muistivaikeus ilmaantuu 20 %:lle 70 v:na, osalla jo dementian asteinen piilevistä riskeistä huolimatta 65 - vuotiaat ovat luottavaisia, kokevat elämän turvalliseksi, ystäviä on eikä apuvälineitä tarvita

21 Ennalta ehkäisevät kotikäynnit turvaamassa vanhusten kotona selviytymistä Erika Konttinen, Opinnäytetyö, Pieksämäki, vuotiaille Saarijärvellä tehtyjen kotikäyntien merkitys Haastattelut tehty Kuntaliiton kaavaketta käyttäen Tuloksia: Asuinolot olivat hyvät. Terveydentilan ja toimintakyvyn koettiin olevan melko hyvät Kaatumisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota 21