Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto"

Lauri Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.

Tutkimuksen keskiössä on ikääntyneiden hoidon optimointi ja aihealueina mm.

2 Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus (Gerho) on Itä-Suomen yliopistossa toimiva monitieteinen tutkijayhteisö. Tutkimuksen keskiössä on ikääntyneiden hoidon optimointi ja aihealueina mm. lääkehoito, ravitsemushoito, toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus. Gerho toimii yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston eri laitosten ja yksiköiden sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuskumppaneiden kanssa. Irma Nykänen FT, tutkija

3 Hyvän Hoidon Strategia -tutkimus (HHS - tutkimus) Väestöpohjainen interventiotutkimus, jossa selvitetään moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja hoidon optimoinnin vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun Tutkittavat (n=1000) valittiin satunnaisotannalla marraskuussa 2003 Kuopiossa asuneista, 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja heidät satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin Tutkimukseen osallistui 781 henkilöä, joista kotona asuvia oli 700 Interventioryhmään kuuluville tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi, johon sisältyi hoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin tutkimukset vuosina Irma Nykänen FT, tutkija

täyttäneistä henkilöistä, ja heidät satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin Tutkimukseen osallistui 781 henkilöä, joista kotona asuvia oli 700 Interventioryhmään

4 Hyvän Hoidon Strategia tutkimus (HHS-tutkimus) Yksilöllisiin interventioihin sisältyi hoidon ja lääkityksen optimointi, ravitsemustilan ja suun terveyden tutkimus, liikuntasuunnitelma laatiminen ja mahdollisuus osallistua voimaharjoitteluun kuntosalilla Vertailuryhmään kuuluvat henkilöt haastateltiin ja heidän toimintakykyään mitattiin. Muutoin he käyttivät tavanomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin loppumittaukset vuonna Tutkimusaineistosta on julkaistu lähes 30 tieteellistä artikkelia ja väitöskirjoja. Uusia artikkeleja ja väitöskirjoja on runsaasti työn alla. Tutkimusta rahoittivat Kela ja Kuopion kaupunki. Irma Nykänen FT, tutkija

Muutoin he käyttivät tavanomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin loppumittaukset vuonna 2007.

5 Ravitsemustila ja ravitsemusriskiä selittävät tekijät Irma Nykänen FT, tutkija

6 Menetelmät Ravitsemustila - Lyhyt MNA Kuusi kysymystä; ravinnonsaannin väheneminen, painonpudotus, liikunta, stressi/akuutti sairaus, neurologiset ongelmat ja PI Seulonnan tulos: pisteet normaali ravitsemustila, pisteet 11 8 aliravitsemusriski pisteet 7 0 aliravittu Irma Nykänen FT, tutkija

ongelmat ja PI Seulonnan tulos: pisteet 14 12 normaali ravitsemustila,

7 Muut Itse arvioitu terveydentila Suun terveys (kuiva suu/purentaongelma) Depressio: GDS-15, pisteet 5 mahdollinen depressio Lääkkeiden käyttö Plasman albumiinitaso (jatkuva) Hemoglobiini; alhainen miehet <134 g/l, naiset <117 g/l (Eastern Finland Laboratory Centre) Irma Nykänen FT, tutkija

Plasman albumiinitaso (jatkuva) Hemoglobiini; alhainen miehet <134 g/l,

8 Muut Fyysinen toimintakyky ADL (Barthel Index 0-100) ja IADL (Lowton and Brody Scale 0 8) Kognitiivinen toimintakyky MMSE:n avulla (0 30) Frail (Fried et al. 2001) mukaellen 0 = robust, 1-2 = prefrail, 3-5 frail 10 metrin kävelynopeus (max) Käden puristusvoima (vahvempi käsi aehan dynamometer Irma Nykänen FT, tutkija

2001) mukaellen 0 = robust, 1-2 = prefrail, 3-5 frail 10 metrin kävelynopeus (max)

9 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden taustatietoja ravitsemustilan mukaan Aliravitsemusriski (0-11) (N=106) Hyvä ravitsemustila (12-14) (N=590) P arvo Sosiodemografiset tekijät Naisia, n (%) 78 (74) 405 (69) 0.31 Keski-ikä, vuosia (SD) 83 (6) 80 (4 ) <0.001 Asuu yksin, n (%) 62 (58) 321 (54) 0.11 Koulutus, vuosia, mediaani (IQR) 7 (5,9) 6 (5,9) 0.77 Kliiniset tekijät BMI, kg/m 2, keskiarvo (SD) 23.5 (4.8) 27.4 (4.1) <0.001 Heikko itsearvioitu terveydentila, n (%) 26 (25) 75 (13) Kuiva suu/purentaongelma, n (%) 31 (29) 91 (15) <0.001 GDS-15 5, n (%) 16 (15) 38 (6) Lääkkeiden käyttö, mediaani (IQR) 5 (3,8) 5 (2,6) <0.001 S-albumiini, g/l, keskiarvo (SD) 36.7 (4.1) 37.6 (2.9) <0.001 B-hemoglobiini, g/l, keskiarvo (SD) Miehet Naiset 132 (16) 131 (16) 142 (14) 132 (12) < Toimintakyky ADL, mediaani (IQR) 95 (85,100) 100 (95,100) <0.001 IADL, mediaani (IQR) 6 (3,7) 7 (6,8) <0.001 Kävelee itsenäisesti 400 m, n (%) 74 (70) 545 (92) <0.001 MMSE, keskiarvo (SD) 23 (7) 27 (4) <0.001 Irma Nykänen FT, tutkija

0.31 Keski-ikä, vuosia (SD) 83 (6) 80 (4 ) <0.001 Asuu yksin, n (%) 62 (58) 321 (54) 0.11 Koulutus, vuosia, mediaani (IQR) 7 (5,9) 6 (5,9) 0.77 Kliiniset tekijät BMI, kg/m 2, keskiarvo (SD) 23.5 (4.

10 Taulukko 2. Ravitsemusriskiä selittävät tekijät Variable Univariate OR (95% CI) Sukupuoli (nainen) 1.27 (0.79 to 2.02) Multivariate* OR (95% CI) Ikä 1.12 (1.05 to 1.14) Asuu yksin 1.43 (0.91 to 2.24) Koulutus 0.96 (0.90 to 1.03) Huono itse arvioitu terveys 2.25 (1.36 to 3.73) Kuiva suu/purentaongelma 2.30 (1.42 to 3.70) 2.01 (1.14 to 3.54) GDS (1.38 to 4.85) Käytössä olevien lääkkeiden lukumäärä 1.12 (1.06 to 1.20) S-albumiiini 0.91 (0.85 to 0.97) Alhainen hemoglobiinitaso 1.67 (0.98 to 2.83) ADL 0.94 (0.93 to 0.96) IADL 0.73 (0.67 to 0.80) 0.85 (0.75 to 0.96) Kävelee 400 m itsenäisesti 0.19 (0.11 to 0.31) MMSE 0.88 (0.85 to 0.92) 0.90 (0.85 to 0.96) Irma Nykänen FT, tutkija

54) GDS-15 5 2.59 (1.38 to 4.85) Käytössä olevien lääkkeiden lukumäärä 1.12 (1.06 to 1.20) S-albumiiini 0.91 (0.85 to 0.97) Alhainen hemoglobiinitaso 1.67 (0.98 to 2.83) ADL 0.

11 Johtopäätökset Kotona asuvista kuopiolaisista 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista 15 % oli aliravitsemusriskissä Heikentynyt päivittäisten toimintojen aktiiviisuus, heikentynyt kognitiivinen toimintakyky ja kuiva suu/purentaongelmat olivat yhteydessä aliravitsemusriskiin Ateriapalvelun käyttö ei parantanut ravitsemustilaa Lyhyt MNA kotona asuvien ravitsemustilan seulonnassa? Irma Nykänen FT, tutkija

toimintakyky ja kuiva suu/purentaongelmat olivat yhteydessä aliravitsemusriskiin Ateriapalvelun käyttö

12 Ravitsemusinterventio osana moniammatillista geriatrista arviointia ja hoitoa Ravitsemusinterventio sisälsi henkilökohtaisen ravitsemusneuvonnan Interventiotutkimukseen osallituneet olivat kaikki ravitsemusriskissä olevia (MNA ) Henkilökohtainen ravitsemusneuvonnalla pyrittiin parantamaan ruokavaliota (aterioiden lukumäärä, energian ja proteiinien määrä) Intervention aikana laillistettu ravitsemusterapeutti tapasi jokaisen aliravitsemusriskiryhmään kuuluvan kaksi kertaa vuoden aikana. Ensimmäisellä kerralla ravintoanamneesi ja yksillölliset ruokavalioohjeet, toisella kerralla tehtiin tarvittavia muutoksia ruokavalioon Irma Nykänen FT, tutkija

5) Henkilökohtainen ravitsemusneuvonnalla pyrittiin parantamaan ruokavaliota (aterioiden lukumäärä, energian ja proteiinien määrä) Intervention aikana laillistettu

13 Tutkimustulokset Ensisijaiset tulokset Muutos MNA:ssa, PI:ssa, painossa ja P-albumiinimäärässä Toissijaiset tulokset: Muutos IADL:ssa, kävelynopeudessa ja käden puristusvoimassa Irma Nykänen FT, tutkija

14 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneet tutkimusryhmittäin Kontrolliryhmä (n = 89) Interventioryhmä (n = 84) P arvo Sosiodemografiset tekijät Ikä (SD) 82.5 (4.9) 82.9 (4.9) 0.88 Naisia, n (%) 64 (78.2) 55 (77.5) 0.86 Asuu yksin, n (%) 50 (68.5) 41 (60.3) 0.31 Koulutus, 7 vuotta, n (%) 41 (51.5) 29 (40.8) 0.09 Kliiniset tekijät MNA pisteet (SD) 21.6 (1.4) 21.6 (1.9) 0.91 BMI kg/m 2 (SD) 26.1 (3.8) 25.9 (5.2) 0.71 P-Albumin g/l (SD) 35.7 (4.0) 35.8 (4.5) 0.83 B-Haemoglobin g/l (SD) (13.7) (12.6) 0.50 Lääkkeiden käyttö (SD) 6.0 (3.2) 6.8 (3.5) 0.66 Hyvä itsearvioitu terveydentila, n (%) 84 (78.5) 65 (77.4) 0.88 Kuiva suu/purentaongelma, n (%) 25 (23.4) 17 (20.2) 0.65 Irma Nykänen FT, tutkija

4) 21.6 (1.9) 0.91 BMI kg/m 2 (SD) 26.1 (3.8) 25.9 (5.2) 0.71 P-Albumin g/l (SD) 35.7 (4.0) 35.8 (4.5) 0.83 B-Haemoglobin g/l (SD) 129.9 (13.7) 128.4 (12.6) 0.

15 Taulukko 1. jatkuu Kontrolliryhmä (n = 89) Interventioryhmä (n = 84) P arvo Toimintakyky Kävelee itsenäisesti, n (%) 61 (76.3) 57 (80.3) 0.55 Kävelynopeus m/s (SD) 1.0 (0.5) 1.1 (1.5) 0.40 Puristusvoima kg, (SD) Naiset 17.1 (4.9) 16.8 (5.6) 0.77 Miehet 26.7 (11.8) 26.3 (9.2) 0,89 IADL pisteet (SD) 4.8 (2.3) 5.0 (2.7) 0.56 MMSE pisteet (SD) 22.9 (5.1) 24.9 (6.3) 0.38 Irma Nykänen FT, tutkija

(%) 61 (76.3) 57 (80.3) 0.55 Kävelynopeus m/s (SD) 1.0 (0.5) 1.1 (1.5) 0.

16 Taulukko 2. Muutos ravitsemustilassa ja toimintakyvyssä eri ryhmien välillä. Ravitsemustila Muutos (95% CI) Kontrolliryhmä (n=89) Muutos (95% CI) Interventioryhmä (n=84) Ryhmien välinen muutos (95% CI) * MNA 1.0 (0.3 to 1.8) -0.8 (-1.5 to -0.3) 1.8 (0.7 to 2.0) Paino 0.9 (0.6 to 1.8) -0.2 (-0.7 to 0.1) 1.1 (-0.3 to 1.7) BMI 0.4 (-0.5 to 1.5) -0.2 (-0.1 to 0.4) 0.7 (-1.2 to 2.5) S-albumiini (g/l) 0.0 (-0.6 to 0.6) -0.9 (-0.3 to -1.3) 0.8 (0.2 to 0.9) Toimintakyky Kävelynopeus (m/s) 0.2 (-0.2 to 0.5) 0.0 (-0.1 to 0.1) 0.1 ( -0.1 to 0.2) Puristusvoima (kg) Miehet 2.0 (0.5 to 4.7) 0.4 (-0.2 to 1.2) 1.6 (0.4 to 1.9) Naiset 1.2 (0.3 to 2.5) 0.5 (-0.2 to 1.7) 0.8 (0.3 to 1.1) IADL 0.8 (0.6 to 1.2) 0.7 (0.5 to 1.1) 0.2 (0.0 to 0.3) * Vakioitu iällä, sukupuolella ja alkutilanteen mittausarvoilla Irma Nykänen FT, tutkija

8 (0.7 to 2.0) Paino 0.9 (0.6 to 1.8) -0.2 (-0.7 to 0.1) 1.1 (-0.3 to 1.7) BMI 0.4 (-0.5 to 1.5) -0.2 (-0.1 to 0.4) 0.7 (-1.2 to 2.5) S-albumiini (g/l) 0.0 (-0.6 to 0.6) -0.9 (-0.3 to -1.3) 0.8 (0.2 to 0.

17 Grip strenght, kg Walking speed m/s MNA scores P-Albumin g/l Table 3. MNA, P-albumin, walking speed and grip strenght 23 22, , , ,5 21,6 22,4 20,6 MNA 2005 MNA 2007 Intervention Control 37 36, , ,7 35,8 35,7 35,7 S-Alb S-Alb g/l 2005 g/l 2007 Interventio n Control 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 1,1 1,1 1,0 Walking speed ,8 Walking speed 2007 Intervention Control ,3 26,7 Grip strenght ,9 24,7 Grip strenght 2007 Intervention Control Grip strenght, kg ,1 Grip strenght ,8 16,3 15,9 Grip strenght 2007 Intervention Control Irma Nykänen FT, tutkija

35,8 35,7 35,7 S-Alb S-Alb g/l 2005 g/l 2007 Interventio n Control 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 1,1 1,1 1,0 Walking speed 2005 0,8 Walking speed 2007 Intervention

18 Johtopäätökset Tulosten mukaan henkilökohtainen ravitsemusneuvonta voi parantaa ravitsemustilaa ja hidastaa toimintakyvyn huonemista. Ravitsemustilan arviointi ja tarvittaessa henkilökohtainen ravitsemusneuvonta täytyy olla osa myös kotona asuvien iäkkäiden kokonaishoitoa. Irma Nykänen FT, tutkija

Ravitsemustilan arviointi ja tarvittaessa henkilökohtainen ravitsemusneuvonta

19 Kiitos mielenkiinnosta! Irma Nykänen FT, tutkija

Samankaltaiset tiedostot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,