MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri"

Aurora Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

2 HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys - Teknologia, apuvälineet - Läheisten apu - Palvelut - Palveluhenkilökunnan tiedot, taidot ja asenteet - Yhteiskunnan asenteet - Eettisyys

lähiyhteisö - Esteettömyys - Teknologia, apuvälineet - Läheisten

3 MISSÄ AUKKOJA? Senioriliikkeen tehtäviin määriteltiin toiminnan keskittäminen niihin asioihin ja epäkohtiin, joita muut järjestöt tai muut tahot eivät korosta toiminnassaan

4 MITÄ AUKKOJA ON? 1. Vanhustenhoidossa paljon puutteita - geriatristen tietojen ja taitojen puute - gerontologisen hoitotyön ja sosiaalityön tietojen ja taitojen puute - säilövää pitkäaikaishoitoa on - lääkehoitojen ongelmat, lääkkeettömien hoitojen kehittämisen puutteet

taitojen puute - gerontologisen hoitotyön ja sosiaalityön tietojen

5 MITÄ AUKKOJA ON? 2. Ikääntyvien ja iäkkäiden neuvonnan ja ohjauksen puutteet - normaaleista vanhenemiseen kuuluvista muutoksista - kantelu- ja valitusmahdollisuuksista 3. Vanhojen ihmisten arvostuksen puutteet

6 Esimerkkejä vanhustenhoidon ongelmista - psyykenlääkkeiden runsas käyttö - säilövä pitkäaikaishoito - muistin heikkenemisen syiden tunnistamisen puute - kaatumisten ehkäisyn puute

7 Psyykenlääkkeiden käyttö myöhäisikään saakka, promillea (Timo 300 Klaukka, 2006) Unilääkkeet Rauhoittavat lääkkeet Psykoosilääkkeet Masennuslääkkeet v v v v v v v v v 0-14 v

Rauhoittavat lääkkeet Psykoosilääkkeet Masennuslääkkeet 0

8 70 60 Unilääkkeiden kulutus (ddd/1000 as/vrk) Pohjoismaissa (Timo Klaukka, 2006) Suomi Ruotsi Norja Tanska

50 40 30 20 Suomi Ruotsi Norja Tanska 10 0

9 Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) 2005 (Timo Klaukka,2006) Masennus Uni- ja rauhoittavat Neuroleptit Tanska Ruotsi Suomi Kaikki

10 Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) laitoshoidossa 2005 (Timo Klaukka,2006) Masennus Uni- ja rauhoittavat Neuroleptit Tanska Ruotsi Suomi Kaikki

11 Pitkän puoliintumisajan bentso Lyhyt laitoshoito (N=164) Pitkä laitoshoito (N=154) N (%) N (%) 13 (8) 38 (25) Vahva antikolinergi 21 (13) 36 (23) Kaksi tai useampi bentso 20 (12) 60 (39) Kaksi tai useampi psykoosilääke Kolme tai useampi psyykenlääke 3 (2) 15 (10) 25 (15) 82 (53) (Puustinen, Nurminen, Kukola ja Kivelä, 2009)

useampi bentso 20 (12) 60 (39) Kaksi tai useampi psykoosilääke Kolme tai useampi

12 PITKÄAIKAISHOIDON ONGELMIA Psyykenlääkkeitä saivat hoitotyöntekijät antaa oman harkintansa perusteella ilman lääkärin määräystä (antoaika, lääkemuoto) Sosiaalisia toimintoja, fyysistä tai kognitiivista kuntoa edistäviä toimintoja ei järjestetty Vain harvalla psyykenlääkkeitä saavista vanhuksista oli diagnosoitu psykiatrinen häiriö, muistisairaus tai dementia Lähes kaikki vanhukset olivat täysin liikuntakyvyttömiä (Nurminen, Puustinen, Kukola, Kivelä, 2009)

toimintoja ei järjestetty Vain harvalla psyykenlääkkeitä saavista vanhuksista oli diagnosoitu psykiatrinen häiriö,

13 KAATUMISVAMMAN HOIDON YHTEYDESSÄ Selvitettiin kaatumisen syy/syyt ja pyrittiin jonkinlaiseen uuden kaatumisen ehkäisyyn KESKUSSAIRAALASSA noin joka 20:nnen ja PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA noin joka 5:nnen KAATUMISVAMMAN johdosta vastaanotolle/poliklinikalle tulleen kohdalla (Kivelä ym,2008) Uuden kaatumisen ehkäisyn mahdollisuuksista on vahvaa näyttöä: lihasvoimat, näkö, psyykenlääkkeet

joka 5:nnen KAATUMISVAMMAN johdosta vastaanotolle/poliklinikalle tulleen kohdalla (Kivelä

14 MUISTIN HEIKKENEMINEN JA LÄÄKKEET Psyykenlääkkeet ja monet muutkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, etenkin niiden samanaikainen käyttö, heikentävät muistia Puhelintiedustelu muistipoliklinikkatoimintaa järjestäville geriatreille v (N= 5) 3 30 % poliklinikalle lähetetyistä iäkkäistä muistihäiriöpotilaista kärsii lääkehaitasta, ja muisti paranee lääkesaneerauksella (Kivelä, 2007)

muistipoliklinikkatoimintaa järjestäville geriatreille v.

15 ARVOKAS VANHUUS ON MAHDOLLISTA Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, ryhmäkodit ja dementiakodit, joissa lääkkeettömien hoitojen kehittämiseen ja psyyken- ja muiden lääkkeiden haittojen ehkäisyyn panostettu, osoittavat liikunta- ja toimintakykyisen vanhuuden sekä vanhusten hyvän elämänlaadun olevan mahdollista

psyyken- ja muiden lääkkeiden haittojen ehkäisyyn panostettu, osoittavat

16 SENIORILIIKKEEN KESKEISET TAVOITTEET 1. Vanhusten äkillisten sairauksien hoidon ja pitkäaikaishoidon kehittäminen eettisesti ja laadultaan korkeatasoiseksi, nykytietoihin perustuvaksi ja tasa-arvoisesti kaikille vanhuksille toteutuvaksi. 2. Ikääntyvien, iäkkäiden ja vanhusten toimintakyvyn ja terveyden edistäminen heidän oman toimintansa avulla. 3. Ikääntyvien, iäkkäiden ja vanhusten yhteiskunnallisen arvostamisen kohottaminen.

korkeatasoiseksi, nykytietoihin perustuvaksi ja tasa-arvoisesti kaikille vanhuksille toteutuvaksi. 2.

17 TIETOJEN JA TAITOJEN LISÄÄMISELLÄ ON KIIRE Lääkehaittojen hoito kallista: lonkkamurtumat, sekavuudet, jäykkyys, kävelykyvyn menetys ym. Osaamisen puute on kallista: pyöröovisyndrooma, lääkehaitat ym. Vanhojen kansalaisten ja omaisten kärsimykset ja omaisten jaksaminen Hoitohenkilökunnan jaksaminen

Osaamisen puute on kallista: pyöröovisyndrooma, lääkehaitat ym.

Samankaltaiset tiedostot

ARVOKKAAN JA TURVALLISEN VANHENEMISEN JA VANHUUDEN HAASTEET

TURUN YLIOPISTO ARVOKKAAN JA TURVALLISEN VANHENEMISEN JA VANHUUDEN HAASTEET EDUSKUNTA 2.12.2008 professori, ylilääkäri Turun yliopisto, yleislääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislääketieteen