Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Transkriptio

1 Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

2 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta RAY rahoittaa Suomen muistiasiantuntijat ry

3 Virheravitsemuksen syntyyn johtavia tekijöitä Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikkuminen ja kulutus Huono ruokahalu, vaikeuksia syömisessä Akuutti sairaus Lisääntynyt ravintoaineiden tarve Ruokavalion laatu huono Vähäinen syöminen Ikäihmisen anoreksia ja laihtuminen Energiaa riittävästi tai liikaa, ei painonlaskua Puutetta ravintoaineista (energia, proteiini, suojaravintoaineet) Sairauksista toipuminen hidastuu Sairastumisriski kasvaa

4 Naiset ovat miehiä suuremmassa riskissä toiminnanvajeille Naisilla lähtökohtaisesti 30% vähemmän lihasmassaa kuin miehilä Naisilla lihakset heikkenevät nopeammin kuin miehillä Lihaskato Vaikea lihaskato Ikä, vuosia Janssen et al. J Am Geriatr Soc 2002; 50:

5 Lihaskuntoharjoittelu ja ravitsemus Vanhainkotiasukkaat, Carlsson et al. JNHA 2011 Reisilihasten, tasapainon ja kävelyn harjoituksia 5 kertaa kahden viikon aikana, yhteensä 29 kertaa 3 kuukauden aikana, räätälöityä kunnon mukaan Kontrolleilla laulamista, keskustelua, lukemista ym. Ravintolisä harjoituksen jälkeen: 200 ml, 15 g proteiinia, 30 g hh 6 kk kuluttua lihaksia vähemmän, paino alhaisempia harjoitusryhmässä Monilla ravitsemustila huono Liian pieni proteiinilisä Tarvitaan g proteiinia harjoittelun yhteydessä

6 Proteiinilisän hyödyt Tutkimus 1. (Tieland M ym 2012 JAMDA) Fyysinen toimintakyky parani, kun proteiinilisä annettiin aamulla ja lounasaikaan 15 g kummallakin kerralla, ei ollut fyysistä harjoittelua Toimintakyvyn mittaus: Jalkavoimat, käden puristusvoima, tuolilta nousu ja kävelynopeus Proteiinin saanti lisääntyi 1g/kehonpaino kg/vrk -> 1,4 grammaan Tutkimus 2. (Tieland M ym 2012 JAMDA) Lihasmassan määrä ja fyysinen toimintakyky paranivat, kun yhdistettiin lihaskuntoharjoittelu ja proteiinilisä, 2x15 g Kontolliryhmässä parani fyysinen toimintakyky, kun oli pelkkä lihaskuntoharjoittelu, lihasmassan määrä ei lisääntynyt

7 Entinen Mr. Universe vuodelta1952 Manohar Aich on täyttänyt 100 vuotta ( ) Kalkutassa, Intiassa Onnellisuus ja elämä ilman pingottamista ovat avaimia hänen pitkäikäisyyteensä Yksinkertainen ruokavalio, jossa on maitoa ja maitovalmisteita, hedelmiä ja kasviksia sekä riisiä, palkokasveja ja kalaa ovat pitäneet hänet terveenä

8 Muistisairaan ravitsemus Laihtuminen sekä proteiinin ja aivojen toimintakyvyn kannalta tärkeiden ravintoaineiden saanti on saattanut jo pitkään olla heikkoa Nopeuttanut muistisairauden etenemistä Ruokavalion laadulla tärkeä osuus aivojen toimintakyvyn ja kognition säilymisessä Riittävä energia, proteiini, ravintoaineet D-vitamiinilisä! Täydennysravintovalmisteet Omega 3- rasvahapot, B-vitamiinit

9

10 TUTKIMUS Ravitsemusfoorumi

11 TAVOITE Tutkia kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta Toteuttaa ravitsemushoitoa räätälöidysti

12 Rekrytointi INTERVENTIORYHMÄ N = pariskuntaa 1. kotikäynti 3 kk punnitus ALKUMITTAUKSET N = 204, 102 pariskuntaa Ruokapäiväkirjat (N=200) RANDOMOINTI 6 kk punnitus Terveyspalveluiden käyttö KONTROLLIRYHMÄ N = pariskuntaa 9 kk punnitus 17 pariskuntaa pudonnut 8 interventio, 9 kontrolli LOPPUMITTAUKSET N = 168, 84 pariskuntaa Ruokapäiväkirjat N=156, 78 pariskuntaa

13 Toteutus Alussa ja 1 vuoden kuluttua arvioidaan iäkkään muistisairaan ja hänen puolisohoitajansa Ravitsemustila: MNA-testi, painoindeksi, painon muutos Ravinnonsaanti: kolmen päivän ruokapäiväkirja Fyysinen toimintakyky: IADL, käden puristusvoima, kehon koostumus Elämänlaatu: taustatiedot, 15D Käytösoireet: NPI Kognitio ja muistisairauden taso: MMSE, CDR Puolisohoitajalta kuormittuneisuus: Zarit Terveyspalveluiden käyttö

14 Ikääntyneen ruokapäiväkirja miten onnistuu? 1. Suullinen ja kirjallinen ohjaus ruokapäiväkirjan pitoon 2. Ruokamitoilla arvioidaan määrät kotona 3. Lähetään postitse tallentajalle 4. Tarkistettiin vielä puhelimitse ruoka-aineita, rasvan laatua ja ruokien määriä

15 Taustatiedot Muistisairaat (n=102) Puolisot (n=102) Ikä (SD) 77.4 (5.6) 75.2 (7.0) Miehiä (%) MMSE (SD) 19.3 (5.6) 27.5 (2.2) MNA (%) heikentynyt riskissä hyvä BMI (SD) 26.3 (3.8) 26.6 (4.1) Lääkkeiden lkm 5.6 (2.6) 3.9 (2.4)

16 Alkumittaukset Naiset Keskiarvo (vaihteluväli) Miehet Keskiarvo (vaihteluväli) Energia (kcal) ( ) ( ) Proteiini (g) 64 (15 117) 78 (32 143) Kuitu (g) 19 (5 41) 23 (7 46) Kalsium (mg) 846 ( ) ( ) D-vitamiini (µg) 8.9 ( ) 10.8 ( ) C-vitamiini(mg) 75 ( ) 83.4 ( ) Foolihappo (µg) 212 (57 443) 245 (96 438)

17 Ravinnonsaanti alle suositusten Miehet Naiset Energia <1500 kcal Proteiini <60 g Kalsium <800 mg C-vitamiini <75 mg E-vitamiini <8/10 mg foolihappo <300 µg

18 Intervention vaikuttavuus (potilaat), proteiini Prot/Kg at baseline 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 Controls Intervention Prot/Kg at end of follow-up 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 ProKG12 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,7 0,7 0,4 0,6 0,6 0,2 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 ProKG0

19 Intervention vaikuttavuus (potilaat), ravintoaineet Baseline Change to 12 months P-arvo Controls Mean (SD) Interventio Mean (SD) Controls Mean (95% CI) Interventio Mean (95% CI) Kalsium mg (400.2) (416.4) (-98.4 to 65.1) C-vitamiini 78.7 (33.3) 75.2 (50.7) 2.0 mg (-12.1 to 16.1) Foolihappo 239,6 (76.9) (75.7) -9.2 µg (-23.4 to 5.1) E-vitamiini (4.7) 8.7 (4.6) -0.9 mg (-1.8 to 0.1) Kuitu g 23.5 (10.1) 19.6 (6.9) -1.1 (-2.7 to 0.5) 85.0 (-23.6 to 93.6) 12.0 (0.7 to 23.2) 6.9 (-11.2 to 25.0) 0.3 ( -0.7 to 1.4) 1.0 (-0.5 to 2.6)

20 Julkaisusuunnitelma Puranen T, Jyvakorpi S, Eloniemi-Sulkava U, Pitkala KH, Suominen MH. Nutritional treatment on home-dwelling patients with Alzheimer s disease living at home with their spouse: A randomized, controlled trial. Baseline findings and feasibility. (ESPEN abstract) Puranen T, Pietila S, Jyvakorpi S, Eloniemi-Sulkava U, Pitkala KH, Suominen MH. Nutrient intake of home dwelling Alzheimer patients and their spouses gender perspective. (ESPEN abstract) Suominen MH, Puranen T, Jyvakorpi S, Eloniemi-Sulkava U, Kautiainen H, Pitkala K. Tailored nutrition intervention of aged AD patients living at home with their spouses. Randomized controlled intervention trial. (EFAD abstract) Puranen T, Jyvakorpi S, Eloniemi-Sulkava U, Suominen M. How to improve nutrient intake of Alzheimer s patients living at home with their spouses - qualitative description of tailored nutritional advice. (ESPEN abstract) Jyvakorpi S et al. Quality of life, cognition and physical functioning between higher and lower Intakes of nutrients of home-dwelling older ad patients. (ESPEN abstract)

21 KIITOS Ravitsemusfoorumi