TAITEEN PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖSEMINAARI 7.10.2010 Helsinki Esko Korkeakoski

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖSEMINAARI 7.10.2010 Helsinki Esko Korkeakoski

1) Taiteen luomukset, innovaatiot, osaaminen ja taiteelliseen työhön liittyvä luovuus ovat osa ihmiskunnan kulttuuripääomaa. 2) Taiteellisen toiminnan tarve on syvällä ihmisen perusolemuksessa siitä kertovat historian kuluessa syntyneet taideaarteet. 3) Taiteen tunteminen, ymmärtäminen, tekeminen sekä taiteesta nauttiminen luovat hyvinvointia. 4) Taidekasvatuksella on tärkeä merkitys sivistystehtävässä. Se on eräs käyttövoima uutta kulttuuria tuotettaessa. 5) Taidekasvatuksella on tärkeä rooli lapsen ja nuoren tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta. 6) Taidekasvatus tarjoaa mahdollisuuden kunnostautumiseen laajalle joukolle oppilaita/opiskelijoita sekä myös opiskelumotivaation ylläpitoon ja elämänikäisten harrastusten viriämiseen. 7) Taidekasvattajien ei pitäisi olla puolustuskannalla: On itsestäänselvyytenä hienoa, että eri taiteenalat ja taide-elämä voivat hyvin. Taiteella on ja sillä tulee olla oma autonomiansa.

1. Jokaisella kansalaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja nauttia taiteista (YK:n ihmisoikeuksien julistus, 27. artikla) 2. Lapsilla on oikeus vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin (YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, 31. artikla) 3. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu (Suomen perustuslaki 731/1999;16 ). 4. Perusopetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana (PL 628/1998; 2 ).

1. Mitä taidekasvatukselta edellytetään? Opetussuunnitelmat (vrt. oikeudet edellä) 2. Miten opetussuunnitelmien tavoitteisiin pyritään? Esim. pedagogiikka (toiminnan laatu, opetuksen laatu, prosessien laatu...) 3. Miten toiminnan onnistumista arvioidaan? Laatukriteerit ja niiden soveltaminen (tarkemmin iltapäivän muissa esityksissä) 4. Mitkä ovat toiminnan hyödyt, vaikutukset ja seuraukset? Vaikuttavuus (vrt. teesit 1. diassa) Laadun kehittämisen kaava : Plan, do, Check, Act = ns. STAK-prosessi Myös laatujärjestelmät tuottavat tietoa edellä kuvatusta kokonaisuudesta.

Taiteenala 1999 2000 2008 Musiikki 43 489 45 187 67 165 Tanssi 21 785 24 321 36 211 Esittävät taiteet Visuaaliset taiteet 3 157 4 284 3 966 24 739 27 394 26 924 Sanataide 535 593 478 Yhteensä 93 705 101 779 134 744 Vrt. ops-perustaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita 2009 = 131 175

Järjestäjinä kunnat tai valtio, opetus 1-9 vuosiluokilla (N = 314) lv. 2009-2010 tilanne: Musiikki Ka 9,8 Kh 1,2 (7) Kuvataide Ka 12,0 Kh 1,5 (8) Käsityö Ka 14,8 Kh 1,1 (11) Liikunta Ka 20,5 Kh 1,3 (18) Yht. Ka 57,4 Kh 1,7 (56) Sulkeissa yllä oikealla on tuntijaon 2001 edellyttämä vähimmäismäärä. Lisääkö uusi tuntijakoehdotus taidekasvatukseen opetusaikaa kaikille oppilaille, entä yläkoulun oppilaille? Mihin sisältöihin on tarvetta nykyistä enemmän? Valinnaisuus/kaikille annettava opetus? Draama oppiaineena, tanssi liikunnassa? Luokanopettaja/aineenopettajakysymys taidekasvatuksen kannalta? Tuntimäärien erot järjestäjittäin? Miten perusopetuksen taidekasvatuksen muutokset heijastuvat taiteen perusopetukseen?

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005 Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002 Toimivuuden kriteereitä esim. Tarkoituksenmukaisuus Ohjaavuus Soveltamiskelpoisuus Kehittävyys Paikallisesti ja oppilaitoksittain taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelmat Uusien kriteerien osuvuus, riittävyys ja sovellukset eri taiteenaloille?

Perusopetuksen pedagogiikan arvioinnin kriteerit 2008 (KAN) Perusopetuksen laatukriteerit 2010 (OKM) Taiteen perusopetuksen laatukriteerit (TPO/OKM), valmistumass a; ks. myös OPH 1/98. Olemassa oleva tutkimus- ja arviointitieto Normit pedagogiikasta opetussuunnitelman perusteissa Asiantuntijoiden konsensustieto Opettajien tavoitetietoisuus Opetusmenetelmällinen monipuolisuus Oppilaan ominaislaadun huomioon ottaminen Opiskeluympäristön toimivuus Opiskeluedellytysten tasa-arvo Opetuksen arviointi ja oppilaan arviointi perustuvat opetussuunnitelmaan. Miten hyvät pedagogiset taidot opettajilla on kohdata oppilaansa? Ovatko opetuksen /opiskelun ja oppimisen puitteet asianmukaiset? Opetus voidaan rajata kohteena eri tavoin, sen ala voi vaihdella näkökulmsta riippuen.

Täysin samaa mieltä 32 % Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa Osittain eri mieltä 5 % 22 % 39 % Miten kelpoisten opettajien puute heijastuu opetuksen laatuun, oppimistuloksiin ja toiminnan vaikuttavuuteen? Täysin eri mieltä 2 %

1 Reaktiot / palaute ( minusta tuntuu tulokset?) 2 Oppiminen (mitä uusia tietoja, taitoja ja asenteita opittiin?) 3 Oma toiminta (mikä muuttui omassa käytännön toiminnassa?) Edellisen mallin taustalla ovat useiden tutkijoiden käyttämät mallit (esim. Kirkpatrick, Hamblin, Laird ). 4 Vaikutukset omaan työyhteisöön (mistä kerrottiin, mitä yritettiin muuttaa, mikä muuttui?) 5 Vaikutukset yhteiskuntaan (aiheuttiko asia keskustelua, halusivatko organisaatiot/päättäjät asiasta lisätietoa, heijastuiko asia konkreettiin päätöksentekoon, paransiko toiminta ihmisten hyvinvointia?) Mikä selittää vaikutuksia?

Ulkomaisten meta-analyysien perusteella (Stoll ja Fink 1996, Sammons 1999 ja Reynolds ja Teddlie 2000): 1) Ammattimainen johtajuus 2) Yhteiset visiot ja päämäärät 3) Oppimista tukeva ympäristö 4) Keskittyminen opetuksen ja oppimiseen 5) Korkeat odotukset 6) Selkeä ja reilu kuri, myönteinen palaute 7) Edistymisen seuraaminen 8) Oikeuksien ja vastuun osoittaminen 9) Tarkoituksenmukainen opetus 10) Oppilaitoskohtainen henkilöstön kehittäminen 11) Vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan (kasvatuksen, opetuksen ja opiskelun tuki)

Ilman arvottamista ei ole arviointia (vrt. tilasto, selvitys tai tutkimus). Arvottaminen on arvon antamista, hyödyn ja merkityksen osoittamista (arvosidonnaista - yhteisesti neuvoteltua). Arvon antaminen perustuu siihen, että 1) jotakin on olemassa enemmän tai vähemmän (määrä voidaan havaita riittävän luotettavasti ja pätevästi = tieto, nykytila) ja 2) kyseisessä kohteessa erilaisilla määrillä (edellytys, prosessi, tulos) on erilainen merkitys, arvo tai hyöty.

Arvon antamisen perusta on opetussuunnitelmissa, tutkimustuloksissa, perustelluissa yhteisissä näkemyksissä, yhteiskunnallisissa arvoissa yleensä tai joskus jopa arvioijien subjektiivisissa arvoissa (tulee läpinäkyväksi ryhmän konsensuspäätöksestä ja sen perusteluista). Esim. oppilaitosten vertailu tietyssä rajatussa kohteessa edellyttää, että merkityksen määrälle/suuruudelle on jokin numeerinen taso. Jos arvioitavia kohteita on useita, näkemyksen painoarvo koko toiminnan hyödyllisyydestä vahvistuu (seurauksena arvottavien päätelmien käyttökelpoisuus). Kuvattu prosessi edellyttää, että arvioijien arvotietoisuus on korkeatasoista ruohonjuuritasolta ylimpien päättäjien arvoihin saakka ( vieraasta arvomaailmasta johdetut päätelmät eivät saa vastakaikua). Vrt. taiteen arvomaailma arvotettaessa!

KSILÖIDEN ELÄMÄSSÄ ORGANISAATIOISSA YHTEISKUNNISSA 22.10.2010 ppimista tapahtuu avoitteiden suunnassa. yvinvointi lisääntyy asioissa, oissa on ollut tarkoituskin. ksilölliset tarpeet yydyttyvät. Strategiat toteutuvat. Tavoitteet (myös prosessitavoitteet) toteutuvat. Instituutiotarpeet tyydyttyvät. Yhteiskunnan toimivuus ja palvelukyky lisääntyvät suunnitellusti (esim. järjestelmänä). Eri sektoreille asetetut tavoitteet saavutetaan. Kansalaisten hyvinvointi lisääntyy myös kollektiivina. Sisäisen tuotoksen (esim. oppimistulokset, osaaminen) suhde ulkopuoliseen kriteeriin (esim. työelämän tarpeet tai vastaanottavien oppilaitosten tarpeet) on mahdollisimman hyvä. Entä ei-toivotut vaikutukset? 14

Mitä kannattaa...? 1) johtaminen / johtajuus 2) yhteistyösuhteet, toimintaverkostot 3) kehittämistoiminta 4) opetuksen laatu (osaamista tuottavat prosessit) 5) henkilöstön osaminen ja hyvinvointi 6) oppimistulokset (tiedot, taidot, asenteet...) 7) oppilaiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Arviointiohjelman sisältö Mitä arvioidaan? - myös laajuus Milloin / ajallinen rytmitys? Miten? organisointi / menetelmät? Ketkä? Taloudelliset resurssit? Miten huolehditaan vaikuttavuudesta? 1 2 3 4 22.10.2010 15

Esim. lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu verkoston arvioinnit (OPM 2009:24): 1) Arviointisuunnitelma käsiteltiin verkostona keskusten edustajien kanssa pohjatyö arvioijien. 2) Pääaineistona olivat keskusten itse toiminnastaan tuottamat tilastot ja kysymyspatteriston perusteella tuottamat laadulliset aineistot esim. narratiivit: Miten keskukset olivat konkreettisin toimin edistäneet verkostomaista työskentelyä? 3) Aineistoa (edellä kohta 2) täydennettiin haastatteluin ja havainnoinnein käymällä jokaisessa 10 keskuksessa. Yleisarviointi annettiin jokaisen käynnin lopussa sanallisesti. 4) Toimintaa arvioitiin yhdeksän kriteerin suhteen keskuskohtaisesti sanallisesti. Kokonaisarviointi perustui koko verkoston toimintaan. Kehittämisehdotukset olivat sekä keskuskohtaisia että verkostoa koskevia. 5) Arvioijat tekivät erikseen arvioivat päätelmänsä, jotka sovitettiin sitten yhteiseksi arvioinniksi. Keskukset kommentoivat osuuksiaan ja kaikille yhteisen raporttiosuuden. 6) Loppuraportti käsiteltiin keskusten kuulemistilaisuudessa, jossa myös OKM:n edustaja oli mukana. Keskukset arvioivat tässä yhteydessä myös arviointiprosessin onnistumista = palaute suoraan arvioijille. 7) Kehittämistyö jatkui keskuskohtaisena ja verkostona (esim. koko verkoston yhteisen kehittämisstrategian laadintana). Arviointimenetelmänä oli kehittävä arviointi.

Taidekasvattajat tekevät työtä sydämellään (mm. OPM 2009:24). Taidekasvatus on osa kulttuurityötä, elämänikäistä oppimista ja jokaisen kansalaisten hyvinvointipalveluja (OPM 2006:25). Lasten ja nuorten suorituspaineita vähennettävä arjessa; tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavaa toimintaa lisättävä (esim. Tuononen 2008). Taide- ja kulttuurikasvatuksen resursseista on käyty aina taistelua - osaamisen ja tekemisen vahvat näytöt murtavat kuitenkin esteet (jopa opettajatasolla). Taidekasvatuksen hyvät käytännöt ja tulokset esiin! (mm. Futura 1/2006) Taidekasvatuksen (määrällisten ja laadullisten) palvelujen vaihtelut ovat suuria alueellinen/paikallinen huono-osaisuus näkyy ja kasautuu; liittyen myös yleisempään ilmiöön lasten sivistyspalveluiden eriarvoisuudesta kuntien kesken (esim. Lapsiasiavaltuutettu 2009:13; OPM 2009:24; OPH 9/98) Musiikin opetus voi joidenkin oppilaiden kohdalla olla koko perusopetuksen ajan heikkotasoista: 1) kelpoisuudet, 2) alue-, kunta-, koulu- ja opettajaerot ja 3) luokanopettaja-/aineenopettajajärjestelmä (esim. OPH 3/98, 9/98, 1/99) Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Mikä on perusopetuksen retorisen tavoitteen merkitys arjen työssä? TOTEUTUVATKO SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET OIKEASTI?