Päivän avaus: Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus

Samankaltaiset tiedostot
Ajatuksia sivistyksen suunnasta Sivistyksen sivuhuoneessa. Peter Johnson

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Jokilaakson koulun kehittämissuunnitelma

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus

OPS Minna Lintonen OPS

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Mitä osallisuus voisi olla?

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Arkistot ja kouluopetus

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kohti seuraavaa sataa

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Opetushallituksen kuulumiset

Kuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Perusopetuksen tuntijako

Markkuun oppilaat / koulu. Markkuun koululla

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Aikuisten perusopetus

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvinvointi ja liikkuminen

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Suomalaisen koulun kehittäminen

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

Toimintakulttuuri muutoksessa

Oppimisen iloa moninaisessa kasvuyhteisössä Glädjefullt lärande i mångsidiga lärmiljöer

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

KuntaKesu2 Joensuu Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Click to edit Master title style

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Keke päiväkodissa ja koulussa

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Transkriptio:

Osallisuus koulussa ja opetuksessa 23.9.2015 Päivän avaus: Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus Sivistysjohtaja Peter Johnson

Tulevaisuuskirja: kehityksen kuudes aalto Opetuksessa tulisi yhä enemmän hyödyntää oppilaiden luontaista uteliaisuutta ja luovuutta. Osallistavilla menetelmillä kasvatetaan oppilaiden motivaatiota. On myös kunnioitettava ihmisten luontaisia lahjoja ja tehtävä niille tilaa. Tulevaisuudentutkimuksessa on kehitetty paljon osallistavia menetelmiä sovellettavaksi erilaisiin vuorovaikutustarpeisiin. (Markku Wilenius, Tulevaisuuskirja, 171, 2015)

Tulevaisuuskirja: kehityksen kuudes aalto Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on lopultakin kyse siitä, kuinka ihminen nostetaan sen keskipisteeksi: ihminen henkisenä, aineellisena ja sosiaalisena olentona. Kuudennessa aallossa ihmiskeskeisemmät, avoimuuteen perustuvat toimintamallit korvaavat yhä useammin mekanistiset, järjestelmäkeskeiset toimintamallit.. (Markku Wilenius, Tulevaisuuskirja, 172, 2015)

Koulukulttuuri ja oppilas keskiöön Perusopetuksen uudistuva opetussuunnitelma keskittyy koulukulttuurin kehittämiseen. Keskiössä on koulun ja oppilaiden oman kokemusmaailman yhdistäminen. Paljon on puhuttu siitä, että suomalaislapset eivät viihdy koulussa ja oppimisen ilo on kateissa. Uusi opetussuunnitelma kannustaa oppilaita mukaan koulutyön suunnitteluun. Oppilaiden osallistumisen kautta saadaan lisää intoa oppimiseen. (Opetussuunnitelmatyön päällikkö Irmeli Halinen Opetushallitus /YLE 5.3.2015)

Oliko ennen kaikki paremmin? Oliko ennen kaikki paremmin Mistäpä mä sen tietäisin Maailman muuttuvan sanotaan Kuitenkin tullaan ja kadotaan (Neljä Ruusua: Valuva Taivas, 2001)

Suomalaisen yhteiskunnan ja koulun evoluution vaiheet NÄKÖKULMA 1. vaihe 1809-1906 2. vaihe 1906-1995 3. vaihe 1995 -> Yhteiskunnan kehitysvaihe Yhteiskunnallisen vaikuttamisen vaihe Kansalaisen osallisuus Koulu kansan sivistäjänä Oppilaan tehtävä koulussa Oppilas kasvuyhteisössä Kasvatuksen haasteet Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta Jälkiteollinen tietoyhteiskunta Säätyjen valta, Säätyvaltio-päivät 1809-1906 Kansanvalta 1906 -> Eduskunta (yleinen äänioikeus) Suomi EU:n jäseneksi 1995 + globaali keskinäisriippuvuus vahvistuu Alamaisuus (Aktiivinen) kansalaisuus + Globaali toimijuus ja riippuvuus korostuu Nationalismi, siveys ja kuuliaisuus Läksyn osaaja ja kontrollin kohde Alamaisuus ja keskinäinen kilpailu Kansallistunteen kohottaminen, sivistymättömyys, lukutaidottomuus Sivistystason nousu ja tasaarvo (oppivelvollisuus 1921, peruskoulu 1972) Opettajakeskeisestä opettamisesta oppilaskeskeiseen oppimiseen Aktiivisuus, itsekeskeisyys ja keskinäinen kilpailu Kansallisvaltion kehitys ja yhtenäisyys (1918 ->), koulutustason ja hyvinvoinnin nousu Osaamistason erinomaisuus ja globaali kilpailukyky Oppilas oman tietorakenteensa luojana sekä vastuunotto itsestä, oppimisesta ja yhteisöstä Osallisuus ja yhdessä oppiminen Kilpailukykyinen osaaminen, maailmankansalaisuus, monikulttuurisuus, avarakatseisuus

Nuoruus 1970-luvulla Suomessa äänioikeuden ikäraja laskettiin kaikissa vaaleissa 18 vuoteen v 1972 ja vaalikelpoisuus v 1976

Kuuleminen Neuvottelu Osallisuus Suhde valtaan Ylempi taho kuulee alempaa Esimerkkejä Kuntalain edellyttämät asianosaisten kuulemiset ennen päätöstä Kaksi tasavertaista tahoa hakevat hyväksyttävää ratkaisua Asiakasneuvottelu, kaupankäynti Tasavertainen dialogi ratkaisujen löytämiseksi ja myös uuden luomiseksi Yleinen lainsäädäntö, opetusalan lainsäädäntö, lapsia ja nuoria koskevat erityislait

Osallisuus perusopetuksessa Asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta 2012 P Johnson 2015 9

Osallisuus perusopetuksessa Työrauhapaketti 2014 47 a Osallisuus ja oppilaskunta (uusi) Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Edellä 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. P Johnson 2015 10

Osallisuus perusopetuksessa Työrauhapaketti 2014 47 a jatkuu Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta. P Johnson 2015 11

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-17

TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys Toimintamme perustuu osallistavaan oppijalähtöisyyteen. Oppijat saavat laajaalaisen sivistyksen ja tarvittavat perustiedot ja -taidot. Edistämme hyvän itsetunnon kehittymistä ja kasvua vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tuemme oppijoita yksilöllisesti heidän oppimispoluillaan ja luomme edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Kasvu- ja työyhteisömme ovat vastuullisia, avoimia ja luotettavia. Arvostamme moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtajuuden perustana on yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus. Hyvinvointi ja turvallisuus Edistämme oppijoiden ja henkilöstömme hyvinvointia takaamalla heille turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat perustekijöitä, joilla luomme oppimisen ja opettamisen voimavarat. Kestävä kehitys Tuemme kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Kestävän elämäntavan omaksuminen on keskeistä opetus- ja kasvatustyössä ja yhteisen tulevaisuuden kannalta. Luovuus ja uudistuminen Opetuspalvelut edistävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Jatkuvaan arviointiin perustuva kehittäminen uudistaa palvelujamme, ylläpitää toimintamme laatua ja oppivien yhteisöjen kehitystä.

Todellisuus on huiputusta! Vai onko?

MIKÄ ON KESKEISTÄ OSALLISUUDESSA? - Osallisuuden kokemus on tärkeä. (Nuoret ja päättäjät kohtaaminen 2015) - Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu erittäin vahvasti lainsäädännöllä. Tässä yhteydessä lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18 - vuotiaita kansalaisia. (Juridinen näkökulma) - Perusta kansalliselle lainsäädännölle on kansainvälisessä YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12. artiklassa, jonka mukaan osallisuus on yksi kaikkea viranomaistoimintaa läpäisevä perusoikeus. (YK:n kansainväliset sopimukset)

TULEVAISUUDEN KOULUN VISIO? Yhdessä oppien jokainen onnistuu löytämään oman intohimonsa ja kasvamaan täyteen mittaansa. Yhteistoiminnalla vahvistamme sosiaalista pääomaa, luomme uutta sivistystä ja saavutamme kestävämmän elämäntavan. Oman lahjakkuuden tai elementin (kuten Sir Ken Robinson sitä kutsuu) löytäminen on koulun yksi keskeinen tehtävä. (Hellström, Johnson, Leppilampi & Sahlberg 2015)

Periteistä kiinni pitävät suhtautuvat pessimistisesti tulevaisuuteen ja optimistisesti menneisyyteen. (L. Munford / L.J. Peter: Peterin parantavat reseptit, 1972) Jokainen yö ja jokainen päivä jää historiaan, lopulta unholaan. (Ilkka Alanko, Valuva Taivas, 2001)