Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaudet

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet saamelaisväestössä

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Huolehdi muististasi!

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Muistisairaudet työiässä

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Dementian varhainen tunnistaminen

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Psykoositietoisuustapahtuma

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ. Voimaseniorit Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairauksien uusia tuulia

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psyykkinen toimintakyky

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Kertausta aivovammojen oireista

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Miten kohtaan muistisairaan ihmisen? Pia Niiranen Muistiohjaaja, sh Uudenmaan Muistiluotsi

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Transkriptio:

MUISTISAIRAUDET

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta dementiaoireesta kärsivää Suomessa vuosittain 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta Työikäisiä 7 000-10 000 Merkittävä osa jää diagnosoimatta

YLEISIMMÄT ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (70%) Aivoverenkiertosairaudet (15-20%)(AT+AVH 10%:lla) Lewyn kappale-sairaudet (10-15%)(PTmuistisairaus, LKT ja AT+LKT) Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia

DEMENTIAN MÄÄRITELMÄ A. Heikentyminen useammalla älyllisen toimintakyvyn osa-alueella mukaan lukien 1. muistihäiriö (uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleensä aiemmin opittua) 2. Ainakin yksi seuraavista a) afasia (kielellinen häiriö) b) apraksia (liikesarjojen suorittamisen vaikeus) c) agnosia (nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus) d) toiminnan ohjaamisen häiriö (mm. suunnitelmallisuus, kokonaisuuden jäsentäminen, järjestelmällisyys, abstrakti ajattelu) sekä B. Älyllisen toimintakyvyn muutokset aiheuttavat merkittävän sosiaalisen tai ammatillisen toiminnan rajoittumisen ja merkittävän heikkenemisen aiemmin paremmalta toiminnan tasolta

MILLOIN MUISTITUTKIMUKSIIN? Muistin toiminnassa tapahtuneet muutokset huolestuttavat itseä ja läheisiä (viimeaikaiset tapahtumat unohtuvat, kasvot tutut nimi ei tule mieleen, eksyminen uudessa ympäristössä) Selviytyminen arkisissa asioissa on vaikeaa tuttujen laitteiden käyttö vaikeaa Uuden oppiminen on huomattavasti työläämpää kuin aiemmin Vaikeus löytää sanoja

Jatkuu Vaikeudet erityisesti vaativissa ja uusissa tilanteissa Ajokyvyn heikkeneminen Harrastusten ja tapahtumien seuraamisen vähentyminen Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen Stressioireet, uupumus ja alavire Henkilö lisää muistitukien käyttöä Sovittujen tekemisten unohtelua Samojen asioiden kyselyä ja uutena kertomista

Jatkuu Haastattelussa henkilö yleensä kuvaa muistivaikeuksia olevan vähän tai pyrkii vähättelemään niitä En kuunnellut asiaa tai keskittynyt kunnolla Ei tarvitse muistaa, kun en ole töissä

Jatkuu Muistioire haittaa töitä päättely ja ongelmanratkaisukyky heikentyneet Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Persoonallisuuden muuttuminen, epäluuloisuus Vieraan kielen hallitsemisen vaikeus

MUISTITUKIMUKSET Lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus Muistikyselyt ja testit Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen

ALZHEIMERIN TAUTI 70 % kaikista muistisairauksista Usein mukana aivoverenkierronhäiriöitä Aivoihin kertyy amyloidi-proteiinia Myös tau-proteiini vaurioituu Hermosolujen väliset yhteydet katkeavat ja lopulta hermosolut kuolevat Asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät solut tuhoutuvat eniten Erityisen herkkä vaurioille on aivojen sisäosissa sijaitsevat hippokampukset, jotka säätelevät mieleen painamista

Alzheimerin taudin riskitekijöitä Ikä Sukupuoli Vaskulaariset riskitekijät: - verenpainetauti - aterioskleroosi - diabetes - korkea kolesteroli Pään vammat Vaikea masennus Matala koulutustaso Perinnöllisyys

Alzheimerin taudin kulku Tasainen ja hidas. Ensimmäisenä vaurioituu viivästetty lähimuisti Sitten tulee ongelmia kielellisissä toiminnoissa (sanojen hakemista) ja tilan hahmottamisessa (eksymistä) Vasta aivan lopussa heikkenevät perustoiminnot: kävelykyky, syöminen ja pidätyskyky Taudin kesto oireiden alusta loppuvaiheeseen on yli 10 vuotta Harhaisuutta ja harhaluuloja ja muita käytösoireita voi esiintyä

Lääkitys Kolinerginen lääkitys perustuu asetyylikoliinisolujen toiminnan tehostamiseen Lievittää oireita, mutta ei paranna sairautta Paras teho saadaan kun lääkitys aloitetaan mahdollisimman varhain Aricept (Doneration), Excelon, Reminyl Teho kaikilla suunnilleen sama. Parantavat keskittymiskykyä ja toimintakykyä, auttavat myös käytösoireisiin. Laitoshoito viivästyy. Kaikki eivät hyödy Sivuvaikutuksena vatsavaivoja ja levottomuutta

Ebixa: Vaikuttaa glutamaattijärjestelmään. Sen teho kognitiivisiin oireisiin ja toimintakykyyn sama kuin kolinergisillä lääkkeillä Mahdollisesti ei ole niin hyvä käytösoireisiin, mutta toisaalta ei aiheuta kiihtyneisyyttä Voi hyvin yhdistää kolinergisiin lääkkeisiin Peruskorvattavuus neurologin ja geriatrin B- lausunnolla

LEWYN KAPPALE-TAUTI Parkinsonin taudin kaltaisia liikehäiriöitä varhain Selittämättömiä kaatumisia ja pyörtymisiä Elävät näköharhat yleisiä Toimintakyky vaihtelee tunneista ja päivästä toiseen liittyen osin vireystilan vaihteluun Potilaat ovat erityisen herkkiä neurolepti lääkkeiden sivuvaikutuksille Alzheimer lääkkeet auttavat. Korvattavuus ongelma

FRONTOTEMPORAALINEN DEGENERAATIO Vaurio aivojen etuosissa, frontaalilohkossa Etenevä persoonallisuuden muutos ja tunne-elämän muutokset Ongelmana toiminnan ohjauksen ja suunnittelun vaikeus Impulsiivisuus, ärsykesidonnaisuus ja sopimaton käytös Aloitekyvyttömyys, apaattisuus, välinpitämättömyys, itsepäisyys Usein kielellisiä vaikeuksia Lähimuisti saattaa alkuun olla hyvä Hoito vaikeaa tiedostus (oireiden sieto), turvallisuus (rajat)

VASKULAARINEN MUISTISAIRAUS Aivoverenkiertohäiriöstä johtuva häiriö Usein mukana Alzheimerin taudissa Yleensä kyseessä ovat useat pienet veritulpat (aivoinfarktit) ja hapenpuutevauriot aivojen syvissä osissa eli pienten verisuonten dementia Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä osissa aivoja verenkiertohäiriö on ollut jokin toimintakyvyn alue voi olla hyvin säilynyt ja jokin tosi heikko Taudin kulku usein portaittainen ja välillä voi esiintyä selviä huononemis- ja sekavuusvaiheita Jähmeys ja hitaus yleistä, näköhäiriöitä Toiminnanohjauksen häiriöitä, tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys

ALKOHOLIN AIHEUTTAMA MUISTISAIRAUS Runsaaseen ja pitkään jatkuneeseen käyttöön liittyy myös muita elintapoihin liittyviä riskitekijöitä Lisää aivovammojen riskiä Kyky huolehtia ravitsemuksesta ja sairauksien hoidosta on heikentynyt Maksan vajaatoimintaan liittyvä aineenvaihdunnan häiriö vaikuttaa myös aivojen toimintaan

Ravinnosta saatavan tiamiinin (B1-vit.) saanti usein vähentynyt Tiamiinin puutteesta voi seurata Wernicken oireyhtymä tai Korsakoffin psykoosi, joka vaikeiden muistihäiriöiden vuoksi tulkita myös dementiaksi Alkoholin käytön vaikutus dementiaoireiston kehittymiseen on hyvin monitahoinen Eroaa varsinaisista muistisairauksista ennusteeltaan; tila ei välttämättä etenevä, vaan saattaa kohentua, jos päihteiden käyttö lopetetaan

Kun epäillään alkoholin käyttöön liittyvää muistihäiriötä, tärkeää sulkea pois hoidettavissa olevat, muistin heikkenemistä aiheuttavat tilat. Samalla hlöllä voi olla useitakin syitä muistihäiriöille Esim. AT:a sairastavan arviointikyky heikentyy ja kyky hallita kohtuullista käyttöä heikentyy, jolloin alkoholin osuus oireiden aiheuttajan korostuu

HOITO Tärkein; käytön lopettaminen Jos aivoissa pysyviä vaurioita, alkoholin sietokyky heikentynyt ja pienetkin määrät voivat olla erittäin haitallisia Käytön lopettaminen haasteellista, koska muistihäiriöiden lisäksi riippuvuusoireyhtymä ja käytösoireita Usein aivojen otsalohkossa vaurioita estotonta käyttäytymistä, agressiivisuutta ja impulssikontrollin häiriöitä, herkkiä turhautumaan ja reagoimaan aggressiivisesti hoitotilanteissa

Usein nuorempia ja fyysisesti voimakkaita, hoidon järjestäminen ja sopivan hoitopaikan löytäminen haasteellista Ei spesifistä lääkehoitoa Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on Suomessa viime vuosikymmeninä lisääntynyt, voidaan odottaa päihteiden käyttöön liittyvien muistioireiden lisääntyvän Varmistettava ettei ole lääkkeitä, joilla on haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa

Tärkeää tunnistaa runsas käyttö Muistisairaat vähättelevät tai täysin kieltävät, mutta omaiset monesti osaavat epäillä asiaa Merkkejä; tyhjät pullot, outoja kaatumisia, tila vaihtelee päivästä toiseen Yksin asuvan kohdalla käytön valvonta vaikeaa Toivottavaa etteivät ystävät ym. tuo alkoholia Niin kauan kuin kykenee itse ostamaan, ei sosiaali- ja terveydenhuollolla ole laillista mahdollisuutta estää tätä Tolkutonkaan alkoholin käyttö ei riitä perusteeksi pitkäaikaishoitoon, jos toimintakyky selvänä hyvä