Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät Tornio 3.3.2011 Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
Mitä opetushallitus tekee? OPH on opetuksen kehittämisvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, ap- ja ip-toiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön (mm. kansanopistot, kesäyliopistot) sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä OPH kehittää koulutusta (mm. laatii opetussuunnitelmien perusteet) OPH arvioi oppimistuloksia (esim.liikunnan arviointi peruskoulussa 2003) OPH tarjoaa tietopalveluja (mm. tietoverkkoja, tietopalveluja, koulutusoppaita ja ennakointitietoa) OPH tarjoaa koulutuksen tukipalveluja (mm. toisen asteen opiskelijavalintarekisteri, kielitutkinnot, jatkokoulutus opettajille, ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ja oppimateriaalit)
Opetustoimen lainsäädäntö pääpiirteissään 1. Toiminta PERUSOPETUS - Perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998) - VN:n asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) LUKIO - Lukiolaki (629/1998) ja asetus (810/1998) VN:n asetus lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) -Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) -VN:n asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) - Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006) AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS - Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus (811/1998) - VNp tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) - OPM:n asetus ammatillisista perustutkinnoista [216/2001, perustutkinnot sisältävä asetuksen liite muutettu opetusministeriön asetuksella (77/2010)] - OPM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002) - OPM:n asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana (799/2007) AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS - Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja asetus (812/1998) - OPM:n asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (24/2010) VAPAA SIVISTYSTYÖ - Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja asetus (805/1998) Koonti: Matti Lahtinen TAITEEN PERUSOPETUS - Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja asetus (813/1998) AMMATTIKORKEAKOULUT - Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja VN:n asetus (352/2003) ammattikorkeakoululsta - Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta (356/2003) ja VN:n asetus (357/2003) YLIOPISTOT -Yliopistolaki (558/2009) ja VN:n asetus 770/2009 - VN:n asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 3
Opetusalan viranomaiset Eduskunta päättää opetustoimen lainsäädännöstä (esim. Laki taiteen perusopetuksesta 1998), rahoituksesta ja koulutuspolitiikan linjoista Valtioneuvosto ja opetusministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta (esim. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 2001) Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. OKM valvoo kaikkea (mm. AMK:t ja yliopistot) valtion budjettiin sidottua koulutustarjontaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset Opetushallitus on koulutuspolitiikan toimeenpanossa ja koulutuksen kehittämisessä keskeinen kansallinen toimija Aluehallintovirastoissa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtäviä ovat peruspalveluiden arviointi ja sivistystoimen oikeusturva ja luvat Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta kaikille alueensa lapsille. Kunnat voivat järjestää myös muun asteen opetusta. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla ja opetussuunnitelmien perusteilla.
Ohjausjärjestelmän eri osat Laki taiteen perusopetuksesta 633/1998 taiteen perusopetuksen tarkoitus, koulutuksen järjestäjät, opetuksen järjestämiseen, opetussuunnitelmaan, oppilasarviointiin, henkilöstöön, yms. liittyvät yleisperiaatteet Asetus taiteen perusopetuksesta 813/1998 Oppimäärät, opetuksen määrä, arvioinnin uusiminen ja oikaisu, koulutuksen järjestämisluvan hakeminen Laki ja valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 Opetussuunnitelman perusteet 2002 ja 2005 taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet, opetuksen toteuttaminen, opetuksen rakenne ja opetuksen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt, arviointi, todistukset, opetussuunnitelma Paikallinen opetussuunnitelma ja vuosisuunnitelma tehdään ohjeiden mukaisesti opetussuunnitelman perusteita täsmentäen ja täydentäen Eija Kauppinen
Kuvio: Irmeli Halinen
Alkuperäinen kuvio: Irmeli Halinen, TPO:hon sovittanut Eija Kauppinen KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN / OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Opetuksen järjestäjän TPO laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2002 ja 2005 Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) Asetus taiteen perusopetuksesta (813/1998)
Taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän rakenne ja laajuus LAAJA OPPIMÄÄRÄ YLEINEN OPPIMÄÄRÄ
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän rakenne ja laajuus Yleisen oppimäärän 10 opintokokonaisuuden laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin pituisia oppitunteja. YLEINEN OPPIMÄÄRÄ Mahdollisista varhaisiän ja aikuisten opinnoista ja niiden laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa.
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän rakenne ja laajuus Yleisen oppimäärän tasolta toiselle etenevät opetus muodostuu opintokokonaisuuksista. Oppilas syventää ja laajentaa osaamistaan edeten opinnoissa näiden opintokokonaisuuksien mukaan. YLEINEN OPPIMÄÄRÄ Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys määritellään paikallisesti ja paikalliset tarpeen huomioon ottaen.
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa: YLEINEN OPPIMÄÄRÄ Yleisen oppimäärän arvot ja yhteiset tavoitteet Taiteenalakohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain
Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän rakenne ja laajuus Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 1 300 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena on käytetty 45 minuutin oppituntia. Mahdollisista varhaisiän ja aikuisten opinnoista ja niiden laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. LAAJA OPPIMÄÄRÄ
Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteet, sisällöt ja arviointi Laajan oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään taiteenalakohtaisesti. LAAJA OPPIMÄÄRÄ Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua. Arvioinnin tulee myös kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Opetussuunnitelman perusteet Yleinen oppimäärä 1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 2. Opetuksen toteuttaminen 3. Opetuksen rakenne ja laajuus 4. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 5. Arviointi 6. Todistukset 7. Opetussuunnitelma 8. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt taiteenaloittain
Opetussuunnitelman perusteet Laaja oppimäärä (musiikki) 1. Taiteen perusopetuksen yleisen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 2. Opetuksen toteuttaminen 3. Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus 4. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 5. Arviointi 6. Todistukset 7. Opetussuunnitelma
Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet Yleinen oppimäärä Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Laaja oppimäärä (tanssi): Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus harrastaa tanssia pitkäjänteisesti sekä kehittää taidollisia ja tiedollisia valmiuksia, joita tarvitaan ammattiopinnoissa.
Yleinen oppimäärä Oppimiskäsitys (1) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista.
Yleinen oppimäärä Oppimiskäsitys (2) Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia.
Laki taiteen perusopetuksesta (638/1998) Oppilasarviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan arvioinnista ja todistukseen merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus.
Oppilasarviointi oppimisen ohjaajana Oppimiskäsitys on yhdenmukainen eri koulumuodoissa Oppilasarviointi tulee toteuttaa oppimiskäsityksen mukaisesti. Oppilasarvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä.
Oppilasarviointi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa Määritelty eri taiteenaloille Laajan ja yleisen oppimäärän oppilasarviointia koskevat ohjeet poikkeavat toisistaan Kannustaminen ja ohjaaminen Itsearviointi Monipuoliset arviointimenetelmät
Arviointi Yleinen oppimäärä Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Jatkuvan arvioinnin muodoista päätetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua.
Yleisen oppimäärän todistus Opetussuunnitelman perusteet, kohta 6 opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia)
Laajan oppimäärän todistus Opetussuunnitelman perusteet (musiikki), kohta13 Musiikin perustaso oppilaan pääaineen päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta Musiikkiopistotaso oppilaan pääaineen päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus* (tai -suoritukset), arvosana ja suorituksen ajankohta * Todistuksessa on mainittava, minkä vaatimusten mukaan päättösuoritukset on tehty (esim. Suomen musiikkioppilaitosten liiton kurssivaatimukset).
Opetussuunnitelman laadinta Yleinen oppimäärä (7.1) Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä omalle toiminnalleen opetussuunnitelma, jonka perustana on Opetushallituksen vahvistamat taiteen perusopetukseen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet
Opetussuunnitelman laatiminen Laaja oppimäärä Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä omalle toiminnalleen opetussuunnitelma, jonka perustana on Opetushallituksen vahvistamat taiteen perusopetukseen kuuluvan laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman tulee olla keskeisin väline oppilaitoksen opetustyön kehittämisessä. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus.
Opetussuunnitelman sisältö Yleinen oppimäärä (7.2) Opetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: toiminta-ajatus arvot ja opetuksen yleiset tavoitteet, oppimiskäsitys, opiskeluympäristö ja työtavat opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt annettavan opetuksen määrä opintokokonaisuuksittain (laskennan perusteena käytetään 45 minuutin pituista oppituntia) oppilaan opintojen kestoa koskevat ohjeet muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen todistusten sisällöt oppilaaksi ottaminen yhteistyö muiden tahojen kanssa
Laajan oppimäärän opetussuunnitelman sisältö oppilaitoksen toiminta-ajatus oppilaitoksen arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat opetuksen tarjonta opetuksen tavoitteet ja sisällöt opetusjärjestelyt opiskeluaika suoritettavat kurssit, niiden tavoitteet ja sisällöt oppilasarviointi muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen todistusten sisältö oppilaaksi ottaminen yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö muiden tahojen kanssa oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen oppilaitoksen itsearviointi.
Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa hyvää Osa oppilaitoksista tehnyt opetussuunnitelmat ohjeiden mukaisesti opetussuunnitelman perusteita täsmentäen ja täydentäen. Kaikki opetussuunnitelman perusteissa määritellyt asiat löytyvät huolellisesti kuvattuna. Hyviin laadittu opetussuunnitelma palvelee sekä opetuksen järjestäjää että vanhempia ja oppilaita.
Laajan oppimäärän opetussuunnitelmien puutteita Osassa opetussuunnitelmia on puutteita, kuten mm.: Opetussuunnitelma on kopioitu suoraan opetussuunnitelman perusteista. Perusopintojen (musiikin perustason) ja syventävien opintojen (musiikkiopistotaso) laajuudet poikkeavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelystä. Sisältöjen kuvaus osittainen: esimerkiksi musiikkioppilaitoksen opetussuunnitelmasta saattaa puuttua yhteissoittoa koskeva osuus. Opetussuunnitelma on laadittu vanhojen perusteiden pohjalta. Osalla oppilaitoksista on kaksi opetussuunnitelmaa. Perusopintojen (musiikin perustason) ja syventävien opintojen (musiikkiopistotaso) väliin on asetettu ehto opintojen jatkumiselle.
Yleisen oppimäärän opetussuunnitelmien puutteita Opetussuunnitelma on kopioitu suoraan opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelma on laadittu laajan oppimäärän perusteiden pohjalta tai se on yleisen ja laajan oppimäärän sekoitus. Opetussuunnitelmassa ei kuvata tarjolla olevia opintokokonaisuuksia ollenkaan. Opetussuunnitelmassa ei ole kuvattu kaikkia opintokokonaisuuksia eikä opintojen laajuutta, kestoa eikä sisältöjä. Opintojen rakenteen ja opetustarjonnan kuvaus eivät vastaa toisiaan.
Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet laaditaan rinnakkain Lukion perusteiden laadinta seurannee heti esi- ja perusopetuksen perusteiden laadintaa Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteet uudistetaan samassa prosessissa Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistus rytmitetään edellä mainittujen uudistusprosessien kanssa TPO-liitto: Virvatuli-itsearviointihanke OKM ja koulutuksen arviointikeskus: Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja pedagogiikan toimivuus. Irmeli Halinen/Eija Kauppinen
Tulevaisuuden haasteita Tulevaisuudessa opettamisessa ja oppimisessa korostuvat: - oppijalähtöiset opetusjärjestelyt - oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat - oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt - opettajien tiimityö - oppiaineiden yhteistyö ja integraatio Irmeli Halinen
Terveisiä Opetushallituksesta 34 Eija Kauppinen