Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, Sulkava Toimenpideselvitys Kaakkois-Suomen tiepiiri 2005
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, Sulkava Toimenpideselvitys TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2005
Kansikuva: Pekka Mantere Savon Kopiokeskus Oy Kuopio 2005 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Faksi 0204 22 6513 Sähköposti: kaakkois-suomen.tiepiiri@tiehallinto.fi Museovirasto Faksi 09 4050 9300 Sähköposti: etunimi.sukunimi@nba.fi Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa 20/MYY/04 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0204 22 11 MUSEOVIRASTO Sturenkatu 4 PL 169, 00511 HELSINKI Puhelinvaihde 09 40501 ETELÄ-SAVON TE-KESKUS Mikonkatu 3 ja 5, PL 164 50101 MIKKELI Puhelinvaihde 015 466 4011
ESIPUHE Museovirasto on aloittanut vuonna 2002 restaurointihankkeen Telataipaleen kanavalla. Kanava on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös ja se on merkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Hankkeen yhteydessä on päätetty tarkastella myös kanavan ylittävän, vähäliikenteiselle Sulkavan ja Virmutjoen väliselle maantielle 438 sijoittuvan Telakanavan sillan uusimistarpeita ja mahdollisuuksia. Sillan uusimisratkaisujen keskeinen lähtökohta on turvata vesiliikenteen kehittämismahdollisuudet kanavan kautta mahdollisesti kehitettävällä vesireitillä siten, että myös maantieliikenteen olosuhteet pysyvät riittävän hyvällä tasolla. Nyt laaditulla suunnitelmalla on tutkittu kahta alikulkukorkeudeltaan erilaista vaihtoehtoa Telakanavan sillan uusimiseksi ja vesiliikennejärjestelyjen parantamiseksi. Molempien vaihtoehtojen suunnittelun lähtökohtana on ollut siirtää maantietä hieman itään päin siten, että nykyistä korkeammat penkereet eivät leviä merkittävästi nykyisen tien länsipuolelle. Lisäksi kanavan lähistölle on päätetty esittää molemmissa vaihtoehdoissa pientä pysäköintialuetta ja infopistettä. Jatkosuunniteltava vaihtoehto valitaan tästä selvityksestä saatavien lausuntojen perusteella. Hankkeen suunnittelua varten on jo saatu ja sen toteuttamiseksi tullaan jatkossa hakemaan TEkeskuksen rahoitusta. Parantamistoimenpiteistä on keskusteltu alueen kyläyhdistyksen kokouksessa syksyllä 2004. Hankkeesta on laadittu työn loppuvaiheessa myös lehdistötiedote. Suunnittelutyötä on ohjannut ja valvonut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Tuula Hakala, hankeryhmän pj. Matti Laamanen Kari Nikkanen Pertti Asikainen Kalervo Kalliokoski Asko Niemeläinen Heikki Virta Kirsti Kovanen Reima Sinervä Museovirasto Museovirasto Museovirasto Kaakkois-Suomen tiepiiri Järvi-Suomen merenkulkupiiri Ruokolahden kunta Sulkavan kunta Etelä-Savon ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ymp.keskus Suunnitelman laatimisesta on vastannut museoviraston toimeksiannosta Sito-Kuopio Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut diplomi-insinööri Petri Launonen. Työhön ovat osallistuneet myös diplomi-insinööri Pekka Mantere, insinööri Martti Kokoi sekä hortonomi Esa Vilkki. Kouvolassa helmikuussa 2005 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri MUSEOVIRASTO
SISÄLTÖ ESIPUHE 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Suunnittelukohde 5 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset 6 1.3 Ympäristö, maisema ja maankäyttö 6 1.4 Tieliikenne 8 1.5 Vesiliikenne 9 1.6 Nykyisten rakenteiden kunto 9 2 HANKKEEN TAVOITTEET 10 3 KEHITTÄMISTARPEET 11 4 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 12 4.1 Vaihtoehdot 12 4.2 Vaihtoehtojen vaikutukset 15 4.3 Vaihtoehdon valinta 16 4.4 Jatkotoimenpiteet 16 5 LIITTEET 16 Vaihtoehtojen suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset ja siltakuvat
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohde, maantien 438 Telakanavan silta sijaitsee Sulkavan kunnassa. Kohde sijoittuu suhteellisen vähäliikenteiselle Sulkavan ja Virmutjoen väliselle maantielle 438. Silta ylittää historiallisesti merkittävän, ns. Suvorovin sotakanaviin kuuluvan Telataipaleen kanavan. Kanava on rakennettu 1790- luvulla ja on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohde on merkitty seutukaavassa suojelukohteeksi. Kanava on yhä kulkukelpoinen, mutta sen käyttöä rajoittaa matala kulkusyvyys sekä maantiesillan matala alikulkukorkeus. Kanavan kautta ei kulje nykyisin virallista venereittiä. Telataipaleen kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale) ketjuun, joka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792-1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kanavien kautta purjehti aikanaan Venäjän Saimaan sotalaivasto välillä Lappeenranta - Savonlinna. Museovirasto käynnisti vuonna 2002 näitä kanavia koskevan restaurointihankkeen, jonka sisältö riippuu merkittävästi Telataipaleen kanavan osalta tässä suunnitelmassa valittavasta parantamisratkaisusta. Käyhkään kanavan osalta on selvitetty samanaikaisesti tämän työn kanssa myös Käyhkään sillan uusimistarpeita ja mahdollisuuksia (laadittu erillinen toimenpideselvitys). Esillä on ollut myös ajatus liittää kanavat osaksi suomalais-venäläistä Linnasta linnaan reittiä, jossa matkailijat perehdytetään maiden yhteiseen historiaan linnoituksiin (esim. kanaviin) tutustumisen kautta. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Kohteen tiejärjestelyjen parantamisesta on aikaisemmin laadittu suunnitelma 1980-luvun lopussa. Aikaisemmin on esitetty myös kaikkien Suvorovin sotakanavien kunnostamista pienveneilyreitiksi (reitin ruoppaus, merkitseminen ja Käyhkään sillan korottaminen). Telakanavan siltaa ei ko. yhteyksissä ole kuitenkaan esitetty korotettavaksi. 1.3 Ympäristö, maisema ja maankäyttö Telakanavan kohdalla maantie 438 ylittää Telataipaleen avokanavan maisemallisesti suhteellisen avoimella paikalla. Näkymät ovat komeat ja avoimet erityiset maantieltä itään päin. Länteen päin maisemat ovat suljetummat tiheämmästä puustosta johtuen. Kuva 2. Maisemat ovat avoimet erityisesti maantieltä itään päin. Telataipaleen avokanava on kaivettu kapean luode-kaakkosuuntaisen kannaksen poikki ja se yhdistää Lepistönselän Taipaleenselkään. Kanavan kautta ei nykyisin kulje virallista vesireittiä. Kanavaa ja maantietä ympäröivät maat ovat yksityisomistuksessa ja rakennuskanta on pääosin loma-asuntoja. Kanavasillan tuntumassa sijaitsee pieni kahvila, jonka grillikatos sijaitsee lähellä maantietä. Telataipaleen kanava on merkitty Etelä-Savon seutukaavassa suojelualueeksi SU4, jonka mukaan alueen käytössä on erityisesti huomioitava ympäristön- ja maisemansuojelunäkökohdat. Alueelle on kuitenkin seutukaavassa sallittu huoltoaseman rakentaminen. Vesireittiä ei kohteeseen ole seutukaavassa esitetty. Seutukaava on esitetty kuvassa 4. Rantayleiskaavaa ei kohteeseen ole laadittu. Kanava, siinä havaitut säilyneet rakenteet sekä kanavan rakentamisen aikaan ajoittuvat rakennusten jäänteet ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vuosina 2003 2004 tehdyissä vedenalaisissa kartoituksissa dokumentoitiin veden alla säilyneitä puu- ja kivirakenteita. Kesän 2004 aikana on kanava-alueella tehty arkeologinen kenttätutkimus. Ka-
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 7 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT navaympäristöstä löytyi kanavan luoteispuolelta entisen tulliaseman ja kasarmin kivijalkojen jäänteitä sekä lounaispuolelta mahdollisesti kolmen rakennuksen jäänteitä. Kaakkoispuolelta havaittiin myös painanteita sekä kaivo. Koillispuolelta ei tehty havaintoja. Inventoidut rakenteet on esitetty kuvassa 5. Kuva 3. Kahvila sijaitsee kanavan välittömässä läheisyydessä. Kuva 4. Etelä-Savon seutukaava Telataipaleen kohdalla.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 8 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 5. Kesällä 2004 tehdyssä inventoinnissa havaitut rakenteet (ei mittakaavassa). 1.4 Tieliikenne Maantie 438 on Sulkavan ja Ruokolahden Virmutjoen yhdistävä vähäliikenteinen (KVL 2003 noin 460 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä noin 30 ajon./vrk), vaaka- ja pystygeometrialtaan liikennemääriin nähden riittävä, seudullisesti merkittävä tie. Maantie liittyy Ruokolahdella kantatiehen 62. Kesäaikaan liikennemäärät ovat hieman keskimääräistä suurempia (KKVL noin 640 ajon./vrk). Vuoteen 2020 ennustetaan liikenteen kasvun olevan suhteellisen vähäistä, noin 10 %. Kevyen liikenteen määrät ovat vähäisiä kahvilan aiheuttamaa liikennettä lukuun ottamatta. Noin 10 km kohteesta pohjoiseen (Sulkavan suuntaan) sijaitsee 15 minuutin välein liikennöivä Vekaran lossi. Maantien poikkileikkaus on 7,0/6,5 metriä. Riittävästä tiegeometriasta johtuen kohteessa on 80 km/h-nopeusrajoitus (alueen maankäytöstä huolimatta). Kanavan kohdalla tai sen läheisyydessä ei ole tapahtunut onnettomuuksia eikä kohdetta koeta vaaralliseksi. Kohteessa ei ole tievalaistusta. Kanavasillan molemmin puolin, maantien länsipuolella on kaksi yksityistieliittymää (eteläpuolen kahvila ja pohjoispuolen loma-asutus). Lisäksi kanavan eteläpuolella, kahvilan liittymän yhteydessä on linja-autopysäkkipari.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 6. Nykyisen maantien tiegeometria on kohteen liikennemäärät huomioiden riittävän hyvä. 1.5 Vesiliikenne Telataipaleen avokanava on yhä kulkukelpoinen, mutta sen käyttöä rajoittavat matala kulkusyvyys ja maantiesillan matala alikulkukorkeus (ylivesi HW (76,65 m) + 1,41 m). Huomioitavaa kuitenkin on, että vesireitin kulkusyvyys on monin paikoin pienempi muulla vesireitillä kuin itse kanavan kohdalla. Kanavan kulkusyvyyden kasvattaminen ei tule olemaan muinaisjäännössyistä johtuen mahdollista (nykyisin keskivedestä 75,10 laskettuna noin 1,3 metriä, joka 0,3 metrin vara huomioiden tarkoittaa 1,0 metrin kulkusyvyyttä). Muulla vesireitillä on syväykseltään alle 0,9 metrisiä paikkoja, joiden syventäminen edellyttäisi huomattavia ruoppauksia. Telataipaleen kanavan kautta ei kulje nykyisin virallista vesireittiä eikä sellaista ole myöskään Etelä-Savon seutukaavassa ko. kohdalle esitetty. Kanavan käyttöä ja rantautumista haittaavat myös ranta-alueiden maanomistusolot sekä rantautumispaikkojen puute. Vesireitin kehittämistarpeeseen vaikuttaa myös se, että Puumala- Savonlinna-syväväylä kulkee noin 3 km kanavalta länteen pohjoiseteläsuuntaista Lepistönselkää pitkin. Telakanavan sillan korottaminen ei ole ollut esillä em. Suvorovin sotakanavien pienveneilyreiteiksi kunnostamishankkeen yhteydessä. 1.6 Nykyisten rakenteiden kunto Maantie 438 on rakenteellisesti suhteellisen hyväkuntoinen eikä ole siten välittömän kunnostuksen tarpeessa. Maaperä kohteessa on pääosin kantavaa pintahumuskerrosta lukuun ottamatta. Nykyinen maantiesilta on vuonna 1962 valmistunut, yleiskunnoltaan hyvä ja hyötyleveydeltään riittävä teräsbetoninen laattasilta. Sillan alikulkukorkeus on kuitenkin pieni (1,41 m). Sillan vapaa-aukko on noin 4,0 m, hyötyleveys
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 10 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, HANKKEEN TAVOITTEET 8,05 m (kokonaisleveys 8,7 m) ja kokonaispituus 13,4 m. Ulkonäöllisesti silta ei sovellu kovinkaan hyvin restauroitavaan kanavakohteeseen; sillan penkereet peittävät osittain kanavaa ja katkaisevat kanavan reunalinjan (nykyinen silta-aukko kaventaa kanavan poikkileikkauksen muuta kanavaa kapeammaksi). Kanavan on todettu olevan rakenteiltaan osin huonokuntoinen. Kanavassa on tehty vuosina 2003-2004 vedenalainen kartoitus, jolloin veden alla todettiin säilyneen vanhoja puu- ja kivirakenteita. Sillan länsipuolella (noin 15 m länteen) on arvioitu olevan edellisen sillan perustuksista sortuneita kiviä. 2 HANKKEEN TAVOITTEET Telataipaleen kanavasillan uusimishankkeen tavoitteena on osana Suvorovin sotakanavien restaurointihankkeita parantaa kanavalla liikennöitävyyttä ja mahdollistaa veneilyreitistön kehittäminen kanavan kohdalla. Maantien 438 liikennöitävyys sekä kahvion ja muiden rakennusten saavutettavuus eivät saa kärsiä hankkeen toteuttamisesta. Kanavien restaurointihankkeen mukaisesti Telataipaleen tie- ja siltaratkaisuilla pyritään myös osaltaan turvaamaan kanavan ja sen ympäristön säilyminen sekä kunnostamaan kanava-alue ja siihen kiinteästi liittyvä silta toimivaksi ja houkuttelevaksi kulttuurimatkailukohteeksi osana Suvorovin sotakanavia. Veneilyreittien kehittämistoimenpiteiden tulee olla myös osa Saimaan matkailun ja veneilymahdollisuuksien kehittämistä. Suunnittelutehtävän tavoitteena on määrittää kohteen todellisten parantamistarpeiden pohjalta yhteisesti hyväksyttävät, taloudellisesti toteuttamiskelpoiset ja kohteen kulttuuriympäristölliset ja muinaismuistoarvot huomioivat ratkaisut parantamishankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuva 7. Nykyinen maantiesilta on teräsbetoninen laattasilta. Kapea silta-aukko kaventaa nykyisin huomattavasti kanavan poikkileikkausta.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 11 KEHITTÄMISTARPEET 3 KEHITTÄMISTARPEET Kehittämistarpeet ovat lähtökohta-analyysin ja tavoitteiden pohjalta seuraavat: - veneilyreitin todelliset kehittämistarpeet määrittävät kanavasillalle tarvittavat toimenpiteet. Mikäli alikulkukorkeutta on tarpeen kasvattaa, tulee muinaisjäännökset (kanava ja kanava-alueelta löytyvät rakenteet) pystyä säilyttämään. Suunnittelussa on huomioitava myös uuden, nykyistä korkeamman sillan ja korkeiden tiepenkereiden maisemaan istuvuus. - mikäli veneilyreitin kulkusyvyyden kasvattaminen ei ole realistista, ei sillan uusimiselle ole liikenteellisiä perusteita. Nykyisillä liikenteellisillä tarpeilla ei sillan uusimisen voida katsoa olevan välttämätöntä. Koska Suvorovin kanavia kehitetään kuitenkin kokonaisuutena myös veneilyreittien kannalta, tulee restaurointihankkeen yhteydessä varautua myös sillan korottamiseen. Lisäksi maisemallisesti ja muinaisjäännösten arvon kannalta nykyinen silta ei sovi historiallisesti arvokkaaseen, restauroitavaan kanavakohteeseen, joten sillan uusiminen on katsottu tarpeelliseksi. - maantiegeometrian parantamiselle ei ole tarpeita. Sillan uusimisen vaatimat geometriamuutokset tulee pitää mahdollisimman vähäisinä sekä yksityistie- ja pihajärjestelyjen liikennöitävyys turvata. Kohteen nopeusrajoitus tulee pitää nykyisellään. - uuden sillan hyötyleveydeksi riittää 7,5 m tiepiirin kannan mukaisesti. Maantien poikkileikkaus voidaan säilyttää nykyisen kaltaisena. - veneilyreitin kehittäminen edellyttää sillan korottamisen ohella mahdollisuuksien mukaan myös kanavan kunnostamista mm. rantautumispaikkojen kehittämisellä ja muun reitin kulkusyvyyden kasvattamisella tavoitteena kanavan kulkusyvyyden mukainen taso. Itse kanavan kulkusyvyyttä ei voi kasvattaa, mutta se tulee harata ja puhdistaa. - kanavan matkailullinen kehittäminen vaatii pysäköintialueen ja infopisteen toteuttamisen kanavan läheisyyteen. Ko. alueen toteuttamisen myötä kasvavat kevyen liikenteen määrät tulee huomioida kevyen liikenteen olosuhteiden parantamistoimenpiteissä.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 12 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4.1 Vaihtoehdot Sillan uusimisesta on muodostettu kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on muodostettu tavoitteena pystyä vertaamaan sillan uusimisen vaikutuksia kahden eri alikulkukorkeuden välillä. Vaihtoehdot eroavat toisistaan ainoastaan sillan alikulkukorkeuden ja tätä kautta tiepenkereiden korkeuden suhteen, koska maantien paikka ja muut tie- ja liittymäjärjestelyt ovat molemmissa periaatteiltaan samoja. Työn aikana käytyjen keskustelujen perusteella on päätetty tutkia seuraavat alikulkukorkeudet: Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 on sillan alikulkukorkeutena käytetty 2,0 metriä (aallokkovara huomioiden 2,5 metriä). Mitoitusperusteena on käytetty merenkulkupiirin suunnittelukäytäntöjen mukaista ylivettä HW (76,65 m) + 2,0 m + 0,5 m (aallokkovara) = 79,15 m. Kannen alapinta on suunnitelmassa nostettu tasoon 79,2 m, jolloin sillan alla on varattu jalankulkijoille 2,2 metrin korkuinen tila. Pilareihin esitetään ulkonäkösyistä graniittiverhoilua. Vaihtoehto 2 Alikulkukorkeutena on käytetty samanaikaisesti käynnissä olleen Suvorovin sotakanaviin kuuluvan Käyhkään kanavasillan uusimisvaihtoehtoselvitysten mukaista 4,0 metriä. Mitoitusperusteena on käytetty Etelä-Karjalan seutukaavan vesireittimäärittelyn mukaista keskiylivettä MHW (76,0 m) + 4,0 m + 0,5 m (aallokkovara) = 80,5 m (siltakannen alapinta), koska samaa mitoitusta on käytetty myös Käyhkään selvityksessä. Jalankulkijoille varataan tila sillan alla ja pilareihin esitetään graniittiverhoilua vaihtoehdon 1 mukaisesti. Vaihtoehtoa 2 korkeamman alikulkukorkeuden saavuttaminen on katsottu työn aikana tehtyjen tarkastelujen perusteella mahdottomaksi toteuttaa, koska tiepenkereet kasvaisivat maisemassa erittäin hallitseviksi eikä suuremmalla korkeudella olisi vesiliikenteellisiä perusteita. Lisäksi maantien tasaus ei olisi yhtä sujuva kuin muissa vaihtoehdoissa/nykytilanteessa. Sillan hyötyleveys on molemmissa vaihtoehdoissa työn alussa yhdessä tiepiirin kanssa määritelty 7,5 metriä, jolloin myös maantien leveys on nykyisen kaltainen 7,0/6,5 metriä. Nykyinen silta puretaan molemmissa vaihtoehdoissa uuden sillan valmistumisen jälkeen. Molemmille vaihtoehdoille yhteiset tiejärjestelyt Tiejärjestelyjen osalta lähtökohtana on ollut siirtää maantietä molemmissa vaihtoehdoissa hieman itään päin yhteensä noin 400 metrin matkalla siten, että nykyistä korkeammat tiepenkereet eivät leviä merkittävästi nykyisen tien länsipuolelle. Sillan alikulkukorkeuden kasvattaminen vaatii kuitenkin tasauksen nostoa pidemmällä matkaa, molemmissa vaihtoehdoissa yhteensä noin 500 metrin matkalla. Työmaanaikainen liikenne voidaan hoitaa molemmissa vaihtoehdoissa ilman tukiseiniä nykyisen sillan länsipuolista kaistaa pitkin. Tiepenkereet kasvavat huomattavasti nykyistä korkeammiksi erityisesti korkeamman alikulkukorkeuden vaihtoehdossa 2. Työn aikana tutkittiin alusta-
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 13 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET vasti myös maantien tasauksen nostamista nykyisellä paikallaan. Pengerluiskien leviämisen ja työmaanaikaisen liikenteen hoidon kalleuden (tilapäissilta nykyisen tien itäpuolelle) johdosta maantietä esitetään kuitenkin siirrettäväksi em. periaatteiden mukaisesti. P-alue ja infopiste Kanavan lähistölle on päätetty esittää molemmissa vaihtoehdoissa pientä sorapintaista pysäköintialuetta ja infopistettä kohteen matkailukäytön kehittämiseksi. Sopiva sijoituspaikka ko. alueelle on maantien itäpuolelle sijoittuva tasainen alue nykyistä kahvion liittymää vastapäätä. Alue on sijoitettu ko. puolelle, koska maisemat ovat itäpuolella avarammat ja matkailijalle houkuttelevammat. Itäpuoli on myös maanomistuksellisesti helpommin toteutettavissa. Ko. alueelta järjestetään polkumainen yhteys molemmissa vaihtoehdoissa sillan ali kahvion pihaan. Lisäksi kanavaa tulisi kehittää toteuttamalla hyvätasoinen rantautumispaikka. Rantautumispaikkaa ei tässä suunnitelmassa ole esitetty, mutta ko. seikka tulee kuitenkin huomioida kanavan jatkosuunnittelussa yhdessä muun restaurointihankkeen kanssa. Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen kustannukset. Vaihtoehtojen suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset sekä siltakuvat on esitetty raportin liitteenä kohdassa 5. Taulukko 1. Vaihtoehtojen arvioidut rakennuskustannukset ilman ruoppauskustannuksia. Toimenpide/ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 vaihtoehto Siltakustannukset 240 000 260 000 Vanhan sillan purkaminen 20 000 20 000 Tiejärjestelyt 360 000 440 000 P-alue ja infopiste 20 000 25 000 Lunastuskustannukset 10 000 10 000 YHTEENSÄ 650 000 755 000 Vaihtoehtojen siltakustannuksia nostavat pilareihin esitetyt graniittiverhoilut. Edellä mainitut kustannukset eivät sisällä Telataipaleen venereitin ruoppauskustannuksia. Reitin ruoppaustarpeeksi on arvioitu 0,9 metrin syväyksellä yhteensä 19.200 m3, jolloin ruoppauskustannusarvio on noin 160 000. Ongelmapaikkoja reitillä ovat Telalahti ja Telasalmi. Mikäli syväystä haluttaisiin nostaa 1,2 metriin, tulee ruopattavia kohteita huomattavasti lisää (ruopattavaa yhteensä 28.250 m3, kustannusarvio 235 000 ). Ennen ruoppausta tulee kohteiden maaperä selvittää nykyistä tarkemmin maaperätutkimuksin. Em. ruoppaustyön aikana tulee myös kanava puhdistaa ja harata. Arvioidut ruoppauskustannukset perustuvat oletukseen, että maaperä on helppokaivuista. Ottaen huomioon myös Suvorovin kanaviin kuuluvan Käyhkään kanavan kautta kulkevan muun venereitin (esitetty erillisessä toimenpideselvityksessä) ruoppauskustannukset, ovat ruoppauskustannukset 0,9 metrin syväyksellä koko laajemmalla venereitillä 260 000 ja 1,2 metrin syväyksellä 345 000. Ko. kustannuksia ei ole huomioitu kummankaan kanavan rakennuskustannuksissa.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 14 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Ruoppaustarvetta arvioitaessa on huomioitava myös, että veneilyreitin syväys asettaa osaltaan rajoituksia veneilyreittiä kulkeville aluksille sillan alikulkukorkeuden valinnasta riippumatta. Kuva 9. Havainnekuva vaihtoehdosta 1 (länteen päin katsottuna). Kuva 10. Havainnekuva vaihtoehdosta 2 (länteen päin katsottuna).
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 15 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET 4.2 Vaihtoehtojen vaikutukset Toimenpiteiden huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat paitsi maantien liikennöitävyyteen ja vesireitin kehittämismahdollisuuksiin, myös maisemaan sekä alueen yksityistie- ja pihajärjestelyihin. Kanavan muinaisjäännökset on mahdollista säilyttää molemmissa vaihtoehdoissa. Maantien liikennöitävyyden kannalta nykyisen tien linjaus on liikennemääriin ja tien tasoon nähden riittävä eikä tien siirrolla ole tähän merkittävää vaikutusta. Tasauksen nostaminen parantaa hieman tarkastelujakson liikenteen sujuvuutta kanavan pohjoispuolella sijaitsevan mäen pituuskaltevuuden pienenemisen myötä. Vaikutus on vaihtoehdossa 2 hieman vaihtoehtoa 1 suurempi. Vesiliikenteen ja maiseman kannalta vaihtoehtojen väliset erot ovat selviä. Yksityistie- ja pihajärjestelyt ovat vaihtoehdoissa muutoin samanlaiset, mutta vaihtoehdossa 2 korkeammat maantiepenkereet johtavat suurempiin pituuskaltevuuksiin. Vaihtoehtojen keskeisimmät erot ovat tarkemmin seuraavat: - vaihtoehdon 2 mukainen tasauksen nosto parantaa liikenteen sujuvuutta hieman enemmän kuin vaihtoehto 1. Vaihtoehdon 2 korkeammat tiepenkereet lisäävät kuitenkin enemmän tien estevaikutusta sekä vaativat enemmän tiealuetta vaikuttaen pihajärjestelyihin. Maisemallisesti vaihtoehdon 2 korkeammista tiepenkereistä muodostuu nykyisessä suhteellisen avoimessa maisemassa hallitseva elementti. Penkereet kohoavat ko. vaihtoehdossa lähelle nykyisen kahvion katon korkeutta. Penkereet kohoavat nykyisestä myös vaihtoehdossa 1, mutta nousu on huomattavasti maltillisempi. Suuremman alikulkukorkeuden omaavassa siltavaihtoehdossa 2 on vesistöä ja rantaa pitkin kulkevalle silta-aukosta avautuva maisema kuitenkin avarampi. - kahvilan ja loma-asutuksen yhteydet huononevat molemmissa vaihtoehdoissa, koska liittymien paikkoja on maantien tasauksen noston takia siirrettävä ja yhteyksien pituuskaltevuudet kasvavat. Vaikutukset ovat suuremmat vaihtoehdossa 2. - vesiliikenteen kannalta molemmat vaihtoehdot parantavat nykyistä tilannetta erityisesti alikulkukorkeuden suhteen. Korkeampi alikulkukorkeus (vaihtoehto 2) on linjassa Suvorovin sotakanaviin kuuluvan Käyhkään kanavan alikulkukorkeusvaihtoehdon 4,0 m kanssa (erillinen selvitys). Myös pienempi alikulkukorkeus parantaa hieman vesireittien kehittämismahdollisuuksia, vaikka korkeuden nosto onkin nykyiseen verrattuna varsin pieni. Kanavan syväystä ei ole mahdollista kasvattaa. Kanavan syväys on kuitenkin suurempi kuin monin paikoin muulla venereitillä, jonka osalta puutteellinen syväys syö osin alikulkukorkeuden kasvattamisesta saatavia hyötyjä Rantautumispaikkojen toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin jatkosuunnittelun aikana. - työmaanaikaisen liikenteen kannalta kumpikaan vaihtoehto ei vaadi kustannuksia lisääviä tilapäissiltoja. Liikenteen hoito on kuitenkin molemmissa vaihtoehdoissa sillan kohdalla hankalaa, koska nykyistä siltaa on kavennettava yksikaistaiseksi. Osuuden pienet liikennemäärät helpottavat kuitenkin tilannetta, lisäksi työmaan ajoituksella voidaan pienentää haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdon 1 toteuttaminen on matalammista penkereistä johtuen teknisesti helpompaa tien siirron ollessa pieni. - kanavarakenteiden säilymisen ja kanava-alueen kiinteiden muinaisjäänteiden kannalta vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja.
Maantien 438 Telakanavan sillan uusiminen, toimenpideselvitys 16 TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET, LIITTEET - uudet sillat mahdollistavat kanavan restauroinnin kokonaisuudessaan ja kanavareunojen (kanavapoikkileikkauksen) palauttamisen alkuperäiseen muotoonsa. Vaihtoehdon 1 matalampi alikulkukorkeus sopii paikan kulttuurihistorialliseen arvoon ja maisemaan paremmin. - molemmat vaihtoehdot ovat sovitettavissa kanavan mahdollisiin muihin restaurointitoimenpiteisiin - rakennuskustannukset ovat vaihtoehdossa 1 pienemmät. Lisäksi uuden pysäköintialueen ja infopisteen toteuttaminen parantaa molemmissa vaihtoehdoissa matkailun kehittämismahdollisuuksia. Vaihtoehdossa 2 ko. alueen toteuttaminen vaatii suurempia pengerryksiä. Polkumaisen yhteyden toteuttaminen uuden sillan ali maantien toisella puolella olevan kahvion pihaan pienentää molemmissa vaihtoehdoissa hieman tien estevaikutusta helpottamalla poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä. 4.3 Vaihtoehdon valinta Vaihtoehtojen vaikutukset eroavat toisistaan merkittävimmin vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksien, maisemaan istuvuuden sekä rakennuskustannusten suhteen. Vaihtoehto 2 parantaa huomattavasti vesiliikenteen olosuhteita, mutta on kalliimpi ja muuttaa maisemaa merkittävästi. Vaihtoehdossa 1 on sillan alikulkukorkeuden kasvu suhteellisen pieni. Vaihtoehto on kuitenkin halvempi eivätkä sen maisemavaikutukset ole yhtä huomattavia kuin vaihtoehdossa 2. Tiejärjestelyjen kannalta ei vaihtoehtojen välisten erojen voida katsoa olevan merkittäviä. Lisäksi muinaisjäännösarvot voidaan säilyttää ja kanavan poikkileikkaus saattaa sillan kohdalla alkuperäiseen leveyteensä molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdoista on alustavasti keskusteltu myös alueen kyläyhdistyksen kokouksessa syksyn 2004 aikana. Hankeryhmä päätti, että jatkosuunnitteluun valittava vaihtoehto päätetään vasta tästä selvityksestä saatavien lausuntojen perusteella. 4.4 Jatkotoimenpiteet Toimenpideselvityksestä tullaan pyytämään lausunnot ainakin Sulkavan kunnalta, Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Järvi-Suomen merenkulkupiiriltä, maakuntaliitolta, suunnittelualueen kyläyhdistykseltä sekä SKAL:lta. Lausuntojen perusteella Kaakkois-Suomen tiepiiri tekee hyväksymispäätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. Valitusta vaihtoehdosta tullaan seuraavaksi laatimaan tiesuunnitelma. Jatkosuunnittelun aikataulusta ei ole tehty päätöksiä. 5 LIITTEET Vaihtoehtojen 1-2 suunnitelmakartat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset ja siltakuvat.