Kempeleen kunta Osavuosikatsaus 30.4. Khall 5.6.
2 Sisällysluettelo Sisältö 1 Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen... 3 2 Yleinen taloudellinen katsaus... 5 2.1 Väestö... 6 2.2 Työttömyys... 6 3 Henkilöstö... 7 4 Tuloslaskelma... 10 5 Rahoituslaskelma... 15 6. Tase... 17 7 n rakenne, sitovuus ja seuranta... 18 8 Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain... 21 8.1 Kunnanjohto... 22 8.2 Peruspalvelut... 29 8.3 Ympäristöpalvelut... 41 9 Investointiosa... 46 9.1 Maa- ja vesialueet... 47 9.2 Rakennukset... 47 9.3 Muut pitkävaikutteiset menot... 50 9.4 Kunnallistekniikka... 50 9.5 Tietokoneohjelmistot... 52 9.6 Koneet ja kalusto... 52 10 Tytäryhteisöt... 55 10.1 Kempeleen Vesihuolto Oy... 55 10.2 Kiinteistö Oy Kempeleenkartano... 56 S i v u 2
3 Kunnanjohtajan katsaus 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN Suomen talous on osoittanut vahvoja kasvun merkkejä kuluneen vuoden ensimmäisinä kuukausina. Ennustelaitokset ennakoivat yhdestä kolmeen prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle. Kasvua tukevia tekijöitä on useita. Kotimarkkinat toimivat, vienti vetää, investoinnit lisääntyvät ja työllisyystilanteen koheneminen vahvistaa yksityistä kulutusta. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: Suomen talous kasvaa, mutta julkisen talouden iso kuva on rosoinen. Työllisyys ei parane riittävällä tahdilla ja valtio velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Päätä ei näiltä osin saa työntää pensaaseen, eikä kasvun saa antaa sokaista. Suomea on uudistettava alati, rakenteita on ravisteltava ja julkista taloutta sopeutettava niin, että menot ja tulot saadaan kohtaamaan. Tämä kaikki pätee myös kuntiin ja niiden talouteen. Alkukevättä ovat värittäneet kuntavaalit. Varsinainen äänestyspäivä oli sunnuntai 9.4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus ylsi 58,8 prosenttiin, jossa oli nousua vuoden 2012 kunnallisvaaleihin nähden 0,5 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuus kasvoi erityisesti suurissa kaupungeissa. Korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, 82,6 prosenttia. Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia. Kempeleen äänestysprosentti oli 57,9, ja uuteen kunnanvaltuustoon valittiin 39 valtuutettua. Vaalitulos muutti jonkin verran nykyistä poliittista karttaa. Suomen Keskusta sai uuteen valtuustoon 18, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8, Kansallinen Kokoomus 5, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 3, Vihreä liitto 1 ja Suomen Kristillisdemokraatit 1 paikan. Valituksi tuli erinomainen joukko osaavia ja innokkaita kuntalaisia. Uuden valtuuston jäsenistä noin puolet on uusia valtuutettuja. Samalla, kun valtiovallan lopullisia linjauksia maakuntauudistuksesta on saatu edelleen odottaa, Kempeleen kunnan vuosi on käynnistynyt toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin arvioidusti. Suomi 100 vuotta ja Kempele 150 vuotta ovat rytmittäneet alkuvuotta monine erilaisine tapahtumineen. Valtuusto päivitti kunnan strategisen perusasiakirjan, Kempele -sopimuksen ja antoi samalla suuntaviivat tulevalle suunnalle ja kunnan kasvulle. Kunnan houkuttelevuus onkin säilynyt vahvana. Tonttimyynti on ollut kauttaaltaan vilkasta. Kaupaksi ovat käyneet niin asuin- kuin rivitalotontitkin. Myös yritystontteja on myyty ja vuokrattu tasaiseen tahtiin. Väestökehitys on jatkanut positiivista kehityskulkuaan, vaikkakaan ajantasaista tietoa ei loppukevään osalta ole saatavissa tilastokeskuksen väestötietojärjestelmäongelman vuoksi. Myös kunnan työllisyystilanne on parantunut. Työttömien osuus työvoimasta oli huhtikuun lopulla 10,8 %. Se on selkeästi vähemmän kuin Oulun seudulla (14,4 %) tai maakunnassa (13,5 %) yleensä. Kunnan talous on vakaalla pohjalla, vaikka riskejäkin on nähtävissä. Verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ovat kehittyneet aavistuksen odotettua suotuisammin. Menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Ylityspaineita on erikoissairaanhoidossa, sosiaalityön palveluissa sekä ikäihmisten hoivapalveluissa. Näiltä osin ylitysriskiä alennetaan erilaisin sopeuttamistoimin. Investoinneissa on edetty suunnitelman mukaisesti. Terveyskeskuksen peruskorjaus etenee aikataulussaan ja valmistuu ilman isoja yllätyksiä vuoden vaihteeseen mennessä. Linnakankaan koulun laajennus Kempeleen kolmanneksi yhtenäiskouluksi otti harppauksen, kun urakkakilvasta selvisi voittajaksi rakennusliike NCC. Kuokka rakennustyömaalla isketään maahan kesällä ja valmista tulee syksyllä 2018. Zatelliitin uuden eritasoliittymän rakennustyöt käynnistyivät toukokuun puolessa välissä. Urakasta vastaa Lemminkäinen. Uusien ramppien pitäisi olla käytössä syksyllä 2018. S i v u 3
4 TALOUSARVIO Kunnanjohtajan katsaus Kempele on valio kunta. Sen kuntakuva on vahva ja dynaaminen. Viime vuosien positiivinen kehitys velvoittaa meitä kaikkia työskentelemään entistä uutterammin, jotta hyvä kasvaisi Kempeleessä jatkossakin. Positiivinen pöhinä ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii meiltä jokaiselta asennetta, ammattitaitoa, ahkeruutta ja intohimoa. Soolosuoritusten sijaan me onnistumme Yhdessä, Suomen juhlavuoden teeman hengessä. Menestyvälle kunnalle tyypillistä keskinäinen luottamus, kyky yhteistyöhön ja usko tulevaan. Niiden varaan rakennamme myös menestyvän Kempeleen. Ja niiden vaaliminen on meidän jokaisen vastuulla. Joka päivä. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja S i v u 4
5 Yleinen taloudellinen katsaus 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous kasvaa 1,2 % vuonna. Kasvu on laaja-alaisempaa kuin viime vuonna, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun lisäksi viennin kasvu piristyy. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet, kasvua varjostaa tosin protektionismin uhka. Maailmankauppa kasvaa kuluvana vuonna 3 % ja sen taan kiihtyvän tästä vain hieman periodin loppuun. Euroalueen kasvun kiihtyminen ja heikentyvästä eurosta johtuva vientikysynnän piristyminen tukevat Suomen talouskasvua. Viennin kehitys seuraa lähivuosina maailmankaupan kasvua ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa olisi päättynyt. Raakaöljyn hinnan kallistuminen kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuotena 1,2 prosenttiin ja kasvu kiihtyy hieman vuodelle 2018. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan laskevan sopimuspalkkoja hieman, mutta muiden tekijöiden vaikutuksesta nimellisten ansioiden taan kasvavan 0,5 % vuonna. Kilpailukykysopimus ja vuoden alusta voimaan astuneiden työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet edistävät työllisyyden kasvua. Työllisyys on viime vuosina kehittynyt myönteisesti heikosta talouskasvusta huolimatta. Työllisyyden suotuisaan kehitykseen vaikuttavat kilpailukykysopimukseen liittyvät toimet. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei en valossa tule toteutumaan ja korkea pitkäaikais- sekä rakennetyöttömyys tulevat olemaan haaste kansantaloudelle. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta jääden silti alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Suomen alijäämä painui alle 3 prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka pysyy edelleen selvästi yli 60 prosentin viitearvon. Veroaste alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. Myös menoaste alenee periodilla. Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan aluksi hieman heikentävän julkista taloutta. S i v u 5
6 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus 2.1 Väestö Vuosien 2016 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli 17 297 henkilöä. Vuoden tammi-helmikuussa väestö on kasvanut ennakkotietojen mukaan 64 asukkaalla, joten kempeleläisiä on ennakkotietojen mukaan 17 361 henkeä helmikuun lopussa. Alkuvuoden kehityksen perusteella talousarviossa ennakoitu 276 asukkaan lisäys tullaan saavuttamaan vuoden loppuun mennessä. Tulomuutto on tammi-helmikuun aikana ollut edellisvuosia voimakkaampaa. 2.2 Työttömyys Työttömyyden kehityksessä on loivaa laskua vuoden 2016 alkupuoliskolta alkaen. Maaliskuussa työttömyys on vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan nähden 0,5 % alhaisemmalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita oli 900 henkilöä, joista alle 25 -vuotiaita oli 161 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 252 henkilöä. S i v u 6
7 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus 3 HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä 30.4. Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnan johto 99 3 22 124 Peruspalvelut 658 52 142 852 Ympäristöpalvelut 46 14 1 61 Yhteensä 803 69 165 1037 TAULUKKO 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virkasuhteissa tai työsuhteissa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset). Kokonaishenkilömäärä oli 30.4. yhteensä 1037 henkilöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 30.4. oli yhteensä 803 henkilöä, sijaisina 165 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 69 henkilöä. Tilinpäätökseen 2016 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut 51 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt kolmella, mutta vastaavasti sijaisten määrä on selkeästi suurempi kuin vuodenvaihteessa. KUVIO 1. Henkilöstön määrä prosesseittain S i v u 7
8 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Poissaolot TAULUKKO 2. Sairauspoissaolopäivät 30.4. vv. 2013 Sairauspoissaolopäivien määrä (kalenteripäivät) on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 378 päivää. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on tehty erilaisia suunnitelmia, mm. ateria- ja puhdistuspalveluissa on käynnistymässä pilottihanke työkykyisyyden edistämiseksi, syksyllä käynnistyy kunnan oma Kiilakuntoutus ryhmä, lisäksi vuoden painopistealueena kunnassa on esimieskoulutukset. TAULUKKO 3. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää / henkilö Henkilöstömenot Sijaismäärärahoista on käytetty jo 56,8 % huhtikuun loppuun mennessä. Sijaismäärärahojen kasvuun vaikuttaa mm. poissaolojen lisääntyminen. Myös määräaikaisen henkilöstön osalta määrärahojen on korkea, 42%. TAULUKKO 4. Henkilöstön palkat yhteensä 30.4. S i v u 8
9 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Lomapalkkavelka Lomapalkkavelka on vähentynyt huomattavasti 30.4. edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lomapalkkavelan muutokseen vaikuttavat kiky ja se, että vuosilomia ja säästövapaita on pidetty vuoden 2016 aikana ja alkuvuodesta suunnitelmallisesti. TAULUKKO 5. Lomapalkkavelan muutos S i v u 9
10 Tuloslaskelmaosa 4 TULOSLASKELMA Käyttö-% Ulkoinen + muutos (1 000 ) 2016 30.4.2016 30.4. Toimintatuotot 12 548 3 114 9 713 9 713 3 271 33,7 Myyntituotot 2 234 637 1 637 1 637 617 37,7 Maksutuotot 4 708 1 615 4 324 4 324 1 475 34,1 Tuet ja avustukset 1 469 216 989 989 283 28,6 Muut toimintatuotot 4 137 646 2 763 2 763 896 32,4 Valmistus omaan ön 316 63 389 389 69 17,8 Toimintakulut -92 173-31 102-92 264-92 459-32 299 34,9 Henkilöstökulut -43 654-15 110-43 980-43 980-14 914 33,9 Palvelujen ostot -36 725-12 259-36 367-36 387-13 144 36,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 736-1 545-5 021-5 021-1 934 38,5 Avustukset -5 874-1 868-4 897-4 897-1 574 32,2 Muut toimintakulut -1 184-320 -1 999-2 174-732 33,7 TOIMINTAKATE -79 309-27 924-82 162-82 357-28 959 35,2 Verotulot 65 653 22 778 64 700 64 700 23 085 35,7 Valtionosuudet 24 051 7 967 23 500 23 520 7 988 34,0 Rahoitustuotot ja -kulut -710-159 -768-768 -117 15,3 Muut rahoitustuotot 24 6 52 52 56 107,5 Korkokulut -729-164 -800-800 -173 21,6 Muut rahoituskulut -5-1 -20-20 -1 2,6 VUOSIKATE 9 685 2 662 5 270 5 095 1 996 39,2 Poistot ja arvonalentumiset -5 143-1 413-4 730-4 730-1 447 30,6 Suunnitelman mukaiset poistot -4 362-1 413-4 730-4 730-1 447 30,6 Arvonalentumiset -781 0 0 0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 4 542 1 248 540 365 549 150,5 Poistoeron muutos 629 210 629 629 210 33,3 Varausten muutos -3 000 0 0 0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 171 1 458 1 169 994 759 76,4 4.1 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muut rahoitusmenot sekä omaisuuden taloudellista pitoaikaa vastaavat suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja -kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. S i v u 10
euroa 11 Tuloslaskelmaosa 4.2 Toimintatuotot 2 000 n toteutumisen seuranta Toimintatuotot (ilman maanmyyntivoittoja), (1 000 ) 1 500 1 000 500 0 396 650 760 830 2016 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä 2016 397 664 725 1 007 560 942 401 747 676 1 054 765 1 435 9 373 325 543 594 824 458 771 328 611 553 863 626 1 175 7 672 396 650 760 830 2 636 Muutos % -0,4-2,0 4,8-17,6-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-71,9 Erotus, -2-13 35-177 -560-942 -401-747 -676-1 054-765 -1 435-6 737 Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä 4/ on 3,3 milj. euroa. Lisäystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on 157 000 euroa. Toimintatuotot ovat toteutuneet kokonaisuutena budjetoidusti niiden toteumaprosentin ollessa 33,7 %. 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Asuntojen vuokrat 78 26 81 81 28 34,1 Muiden rakn vuokrat 204 48 202 202 60 29,6 Maa- ja vesialuiden vuokrat 357 84 300 300 120 40,0 Koneiden ja laitteiden vuokrat 1 0 0 0 0 0,0 Muut vuokratuotot 76 23 43 43 26 60,3 Muut tuotot 135 34 97 97 28 29,1 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 110 110 0 0 0 0,0 Maanmyyntivoitot 3 175 321 2 040 2 040 635 31,1 Yhteensä 4 137 646 2 763 2 763 896 32,4 Maanmyyntivoitot ovat toteutuneet lähes budjetoidusti toteumaprosentin ollessa 31,1 %. Tonttikauppa on ollut alkuvuodesta vilkasta ja v. maanmyyntitavoite on lähtenyt toteutumaan hyvin. Vuoden maanmyyntitulojen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena suunnitellun mukaisesti. Kuitenkin Zatelliittialueen kaavan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa yritystonttikauppojen siirtymisen vuoden vaihteeseen, joten yritystonttien myyntitavoitteen saavuttaminen (480.000 ) on epävarmaa. S i v u 11
euroa 12 Tuloslaskelmaosa 4.4 Toimintakulut 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) 9 247 8 359 8 203 6 489 TammiHelmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2016 Toimintakulut yhteensä ovat 32,3 milj. euroa ja niiden toteuma on 34,9 %. Toimintakulut ovat näin ylittäneet budjetin tasaisen kertymän n. 1,5 milj. eurolla. Vuoden takaisesta toimintakulut ovat kasvaneet 1,2 milj. euroa (3,8 %:a). Toimintakulujen budjetin ylitystä selittää suurimmilta osin palveluiden ostojen ylittyminen budjetoidusta. 4.5 Henkilöstökulut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä 2016 7 204 7 593 7 988 8 317 7 288 8 015 5 816 7 256 7 979 8 295 7 940 8 482 92 173 7 211 7 600 7 996 8 325 7 295 8 023 5 822 7 263 7 986 8 304 7 948 8 490 92 263 6 489 9 247 8 359 8 203 32 299 Muutos % -9,9 21,8 4,6-1,4-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-65,0 Erotus, -715 1 655 371-114 -7 288-8 015-5 816-7 256-7 979-8 295-7 940-8 482-59 874 Tilierittely (1000 ) 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Vakinaisten kk-palkat -28 446-8 956-29 579-29 579-9 141 30,9 Määräaikaisten palkat -1 452-471 -1 055-1 055-443 42,0 Sijaiset -1 619-559 -1 260-1 260-716 56,8 Tuntipalkat -823-190 -849-849 -227 26,7 Jaksotetut palkat 423-1 313 0 0-762 0,0 Erilliskorvaukset -1 263-365 -1 041-1 041-346 33,2 Kokouspalkkiot -165-35 -216-216 -36 16,5 Henkilökunnan kokouspalkkiot -77-25 -50-50 -13 26,2 Muut palkkiot -55-14 -6-6 -18 0,0 Asiantuntijapalkkiot -50-6 -99-99 -3 2,8 Valtion työll. Varoin palkat -1 050-328 -1 021-1 021-347 34,0 Kunnan työll.varoin palkat -17 0-80 -80 0 0,0 Eläkekulut -7 226-2 271-7 142-7 142-2 342 32,8 Muut henkilösivukulut -2 218-704 -1 867-1 867-677 36,3 Henkilöstökorvaukset 384 127 285 285 155 54,5 Yhteensä -43 654-15 110-43 980-43 980-14 914 33,9 S i v u 12
13 Tuloslaskelmaosa Henkilöstökulut ovat ylittäneet budjetin tasaisen toteuman n. 250 000 eurolla toteumaprosentin ollessa 33,9 %. Budjetin ylitystä selittää sijaisten palkkojen ylittäminen. Sijaiskulut ovat ylittäneet budjetin 296 000 eurolla toteumaprosentin ollessa 56,8 %. Jaksotettujen palkkojen eli lomapalkkavelan kertymä on 550 000 euroa pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tätä selittää kiky-sopimuksen mukainen 30 %:n lomarahojen leikkaus. 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) Palveluiden ostot ovat ylittäneet budjetin tasaisen toteuman n. 1,0 milj. eurolla. Palveluiden ostot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 885 000 euroa (3,8 %). Palveluiden ostojen ylitystä selittää pääasiassa erikoissairaanhoidon budjetin ylitys 420 000 euroa. Erikoissairaanhoidon toteuma on kuitenkin viime vuotta vastaavalla tasolla. 4.7 Muut toimintakuluerät 2016 30.4.2016 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat ylittäneet budjetin 261 000 eurolla (38,5 %). 4.8 Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista + muutos 30.4. Käyttö- % Asiakaspalv. ostot valtiolta -64-34 -33-33 -30 91,5 joista erikoissairaanhoito -4-4 0 0-4 0,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta -445-96 -511-511 -148 29,0 joista erikoissairaanhoito -6-3 0 0-17 0,0 Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä -19 592-6 866-19 510-19 510-6 741 34,6 joista erikoissairaanhoito -18 313-6 441-18 147-18 147-6 423 35,4 Asiakaspalv. ostot muilta -8 436-2 596-7 714-7 714-3 170 41,1 joista erikoissairaanhoito -188-67 -211-211 -95 45,0 Muut palvelujen ostot -8 188-2 667-8 599-8 599-3 054 35,5 Yhteensä -36 725-12 259-36 367-36 367-13 144 36,1 Tilierittely (1000 ) 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Kunnan tulovero 59 921 21 882 58 969 58 969 22 136 37,5 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 599 792 2 596 2 596 898 34,6 Kiinteistövero 3 133 104 3 135 3 135 51 1,6 Yhteensä 65 653 22 778 64 700 64 700 23 085 35,7 Kunnan verotulot ovat toteutuneet n. 1,5 milj. euroa budjetoitua paremmin toteumaprosentin ollessa 35,7 %:a. Kiinteistöveron osuus on tässä vaiheessa pieni, koska kiinteistöverot tilitetään kunnalle suurelta osin loppuvuodesta. Verotulojen arvioidaan ylittävän talousarvion. S i v u 13
14 Tuloslaskelmaosa Käyttö- Tilierittely (1000 ) 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. % valtionosuus 22 326 7 404 21 463 21 483 7 348 34,2 Verotuloihin perustava vo tasaus 3 221 1 074 3 696 3 696 948 25,6 Järjestelmämuutoksen tasaus 0 0 0 0 0 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 496-510 -1 659-1 659-308 18,5 Yhteensä 24 051 7 967 23 500 23 520 7 988 34,0 Valtionosuuksia on kertynyt budjetoitua paremmin. Valtionosuuksien arvioidaan ylittävän talousarvion. 4.9 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate vastaa määrää, joka kunnalla on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikatteessa huomioidaan toimintakate, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Huhtikuun lopun vuosikate on n. 2,0 milj. euroa. Vuosikate on heikentynyt vuoden takaisesta n. 670 000 euroa. 4.10 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja kulut ovat toteutuneet budjetoitua alhaisempina. 4.11 Poistot Poistot olivat n. 1,5 milj. euroa. Poistot ovat kasvaneet viime vuodesta 34 000 euroa. Vuoden investointihankkeet toteutuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat, kun investointikohteet otetaan ön. 4.12 Loppuvuoden Valtuuston 30.4. mennessä hyväksymät talousarvio on otettu mukaan 4/ osavuosikatsaukseen. Loppuvuonna talousarvion toteumaa seurataan tarkasti ja tarvittaessa määräraha muutoksia tehdään. Peruspalvelujen osalta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat ylittäneet budjetin. Kuitenkin tarkastelujakson toteuma on samaa tasoa kuin kahtena aiempana vuotena. Loppuvuoden osalta odotettavissa on, että erikoissairaanhoito ylittää budjetin, mutta tarkempaa arviota tässä vaiheessa on vaikea tehdä. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet 30.4. mennessä talousarviota positiivisemmin. Verotulojen toteuma on 35,7 % ja valtionosuuksien toteuma 34,0 %. Loppuvuoden osalta voidaan ennakoida verotulojen ja valtionosuuksien ylittymistä. Tämän seurauksena vuoden tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen. S i v u 14
15 Rahoitusosa 5 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta 2016 + muutos 30.4. Toiminnan rahavirta 6 308 3 230 3 055 1 362 Vuosikate 9 685 5 270 5 095 1 996 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -3 377-2 040-2 040-635 Investointien rahavirta -5 202-15 139-16 067-803 Investointimenot -9 953-17 639-18 724-1 307 Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 100 257 17 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 4 489 2 400 2 400 487 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 1 106-11 909-13 012 559 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen -271-100 -100 309 Antolainasaamisten lisäys -396-200 -200 0 Antolainasaamisten vähennys 125 100 100 309 Lainakannan 2 126 12 020 13 123-1 135 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 176 17 600 18 703 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 050-5 580-5 580-1 135 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden 1 395 0 0 950 Toimeksiantojen var.ja pääomien 12 40 Saamisten muutos 1 100 1 343 Korottomien velkojen muutos 283-433 Rahoituksen rahavirta 3 250 11 920 13 023 124 Rahavarojen muutos 4 356 11 11 683 Rahavarat 31.12. / 30.4. 11 485 7 231 7 231 12 168 Rahavarat 1.1. 7 129 7 220 7 220 11 485 Rahavarojen muutos 4 356 11 11 683 Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan. 5.1 Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maanmyyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot. Toiminnan rahavirta on huhtikuun lopussa 1,3 milj. euroa. S i v u 15
16 TALOUSARVIO Rahoitusosa 5.2 Investointien rahavirta Investointien rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maanmyyntitulot ja investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointimenojen kertymä on huhtikuun lopussa 1,3 milj. euroa. Investoinnit painottuvat kesälle ja loppuvuoteen, minkä seurauksena investointien kertymä on vielä vähäinen. 5.3 Lainamäärä 30.4. Vuoden aikana ei ole toistaiseksi otettu uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty alkuvuoden aikana 1,1 milj. euroa. Lainakanta 30.4. oli 36,35 milj. euroa ja tunnusluku lainaa per asukas oli 2071. Lainakanta on kasvanut vuoden takaisesta 2,1 milj. euroa. 5.4 Loppuvuoden Investointiohjelmaan on tehty vuoden aikana talousarviomuutoksia niiltä osin kuin siihen on ollut tarvetta. Loppuvuoden arvioidaan menevän talousarvion mukaisesti eikä olennaisia muutoksia investointiohjelmaan ole tällä hetkellä tiedossa. Loppuvuonna tullaan lyhentämään edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa n. 4,4 milj. euroa. Lisäksi joudutaan todennäköisesti nostamaan uutta lainaa investointiohjelman toteuttamiseksi. S i v u 16
17 Tase 6. Tase TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase 1.1.- 30.4. 30.4. (1 000 ) tase 1.1.- 30.4. 30.4. VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat 93 694-78 93 616 Oma pääoma 44 213 759 44 972 Aineettomat hyödykkeet 1 796-104 1 692 Peruspääoma 35 921 0 35 921 Aineelliset hyödykkeet 80 390 94 80 484 Edell tilikaus yli-/alijäämä 8 292 0 8 292 Sijoitukset 11 508-68 11 440 Tilikauden yli-/alijäämä 759 759 Toimeksiantojen varat 2 0 2 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 15 233-210 15 023 Vaihtuvat vastaavat 14 893-901 13 992 Pakolliset varaukset 72 0 72 Saamiset 3 408-1 584 1 824 Toimeksiantojen pääomat 105 40 145 Pitkäaikaiset saamiset 487 0 487 Lyhytaikaiset saamiset 2 921-1 584 1 337 Vieraspääoma 48 966-1 568 47 398 Rahat ja pankkisaamiset 11 485 683 12 168 Pitkäaikainen 31 978 7 31 985 Lyhytaikainen 16 988-1 574 15 414 VASTAAVAA 108 589-979 107 610 VASTATTAVAA 108 589-979 107 610 S i v u 17
18 Rakenne, sitovuus ja seuranta 7 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden sitovuus Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Rahamääräisten erien sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut S i v u 18
19 Rakenne sitovuus ja seuranta 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Varhaiskasvatus Opetus Kempele Akatemia Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden johto Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maan Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia 4. Ympäristöpalvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. S i v u 19
20 Rakenne sitovuus ja seuranta Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle 2016 on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen 200.000 euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten menojen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmistojen, koneiden ja kaluston sekä osakkeiden ja osuuksien osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. Taloussuunnitelma sitovuus n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (suunnitelmavuodet 2018-2019). Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja ja siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan 30.4. ja 31.8. kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsauksien yhteydessä. Valtuutus tilapäislainan ottoon vuodelle Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa tilapäislainaa. Vuonna valtuuston myöntämä tilapäislainanottovaltuus on 17,6 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuutta on lisätty vuoden aikana tehdyllä talousarviomuutoksella n. 1,1 miljoonaa euroa. S i v u 20
21 Käyttötalousosa 8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) 2016 30.4.2016 +muutos 30.4. % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot 73 1 46 46 65 141,6 Kulut -2 218-711 -2 420-2 420-844 34,9 Netto -2 145-710 -2 374-2 374-779 32,8 Yleispalvelut Tuotot 6 248 2 120 7 088 7 088 2 275 32,1 Kulut -8 612-3 030-8 678-8 698-2 990 34,4 Netto -2 364-910 -1 590-1 610-714 44,4 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä 6 321 2 120 7 134 7 134 2 341 32,8 Kulut yhteensä -10 830-3 741-11 098-11 118-3 834 34,5 Netto yhteensä -4 509-1 620-3 964-3 984-1 494 37,5 Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) 2016 30.4.2016 +muutos 30.4. % PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot 26 0 3 3 0 0,0 Kulut -300-88 -280-280 -80 28,4 Netto -274-88 -277-277 -80 28,7 Terveys ja toimintakyky Tuotot 2 504 860 1 487 1 487 753 50,7 Kulut -29 698-10 293-29 406-29 406-10 379 35,3 Netto -27 194-9 434-27 919-27 919-9 626 34,5 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot 1 310 295 1 074 1 074 212 19,8 Kulut -11 225-3 470-9 809-9 805-3 599 36,7 Netto -9 915-3 176-8 735-8 735-3 387 38,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot 1 114 263 1 062 1 062 258 24,3 Kulut -5 646-1 803-5 135-5 135-1 919 37,4 Netto -4 532-1 541-4 073-4 073-1 662 40,8 Sosiaali- ja terveyspalv. yhteensä Tuotot 4 954 1 417 3 626 3 626 1 223 33,7 Kulut -46 869-15 654-44 630-44 626-15 977 35,8 Netto -41 915-14 238-41 004-41 000-14 753 36,0 Varhaiskasvatus Tuotot 1516 567 1 571 1 571 441 28,0 Kulut -13526-4 814-14 079-14 083-4 800 34,1 Netto -12010-4 248-12 508-12 508-4 359 34,9 Opetus Tuotot 679 133 520 520 142 27,3 Kulut -21728-7 262-21 905-21 905-7 339 33,5 Netto -21049-7 129-21 385-21 385-7 197 33,7 Kempele Akatemia Tuotot 708 311 839 839 428 51,0 Kulut -2 159-774 -2 825-2 825-958 33,9 Netto -1 451-463 -1 986-1 986-530 26,7 Varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia Tuotot 2 903 1 011 2 930 2 930 1 011 34,5 Kulut -37 413-12 851-38 809-38 813-13 097 33,7 Netto -34 510-11 840-35 879-35 883-12 086 33,7 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä 7 857 2 428 6 556 6 556 2 234 34,1 Kulut yhteensä -84 282-28 505-83 439-83 439-29 073 34,8 Netto yhteensä -76 425-26 077-76 883-76 883-26 839 34,9 S i v u 21
22 Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) 2016 30.4.2016 +muutos 30.4. % YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluiden johto Tuotot 0 0 0 0 0,0 Kulut -484-159 -1 523-1 523-492 32,3 Netto -484-159 -1 523-1 523-492 32,3 Ympäristön kunnossapito Tuotot 170 32 85 85 6 7,6 Valmistus omaan ön 316 63 389 389 69 17,7 Kulut -2815-637 -2 946-2 946-798 27,1 Netto -2329-541 -2 471-2 471-723 29,2 Tilapalvelut Tuotot 5695 1 659 5 428 5 428 1 978 36,4 Kulut -3308-1 138-4 497-4 672-1 928 41,3 Netto 2387 521 931 756 50 6,6 Maan Tuotot 3626 422 2 414 2 414 776 32,2 Kulut -547-159 -537-537 -228 42,4 Netto 3079 263 1 877 1 877 549 29,2 Rakennusvalvonta Tuotot 375 138 170 170 96 56,6 Kulut -1402,51-450 -298-298 -105 35,4 Netto -1027-311 -128-128 -9 7,3 YMPÄRISTÖPALVELUT Tuotot yhteensä 9 866 2 251 8 097 8 097 2 857 35,3 Valmistus omaan ön 316 63 389 389 69 17,7 Kulut yhteensä -8 557-2 541-9 801-9 976-3 552 35,6 Netto yhteensä 1 625-227 -1 315-1 490-626 42,0 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot 24 044 6 799 21 787 21 787 7 431 34,1 Valmistus omaan ön 316 63 389 389 69 17,7 Kulut -103 669-34 787-104 338-104 533-36 459 34,9 Netto -79 309-27 924-82 162-82 357-28 959 35,2 8.1 KUNNANJOHTO Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Toimintatuotot 6 321 2 120 7 134 7 134 2 340 32,8 Myyntituotot 6 081 2 117 6 912 6 912 2 278 33,0 Maksutuotot 0 0 0 0 0 0,0 Tuet ja avustukset 233 0 222 222 57 25,7 Muut toimintatuotot 7 3 0 0 5 0,0 Toimintakulut -10 830-3 741-11 098-11 118-3 834 34,5 Henkilöstökulut -5 401-1 911-5 591-5 591-1 827 32,7 Palvelujen ostot -2 847-1 104-3 327-3 347-1 263 37,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 097-399 -1 146-1 146-410 35,8 Avustukset -69-17 -73-73 -13 17,6 Muut toimintakulut -1 416-309 -961-961 -321 33,4 Toimintakate -4 509-1 620-3 964-3 984-1 494 37,5 Rahoitustuotot ja -kulut -2 0 0 0 0 Vuosikate -4 511-1 620-3 964-3 984-1 494 37,5 Suunnitelman mukaiset poistot -349-114 -598-598 -144 24,0 Tilikauden tulos -4 860-1 734-4 562-4 582-1 637 35,7 Vyörytyskulut -2 123-84 -1 968-1 968-67 3,4 Vyörytystuotot 4 925 634 4 383 4 383 648 14,8 Tilikauden alijäämä -2 058-1 184-2 147-2 167-1 056 48,7 S i v u 22
23 Käyttötalousosa Kunnanjohto ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö- - 30.4. % Tuotot 73 440 45 871 65 146 142,0 45 871 Kulut -2 217 700-2 419 525-844 409 34,9-2 419 525 Netto -2 144 260-2 373 654-779 263 32,8-2 373 654 Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Elinkeinopuolella alkuvuosi on ollut aktiivista aikaa. Zatelliitin uudella yritysalueella käynnistettiin yritystonttien hakuprosessi, jonka tuloksena huhtikuun loppuun mennessä tehtiin yhdeksän tonttivarausta. Alueen kaavan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa tonttikauppojen siirtymisen vuoden vaihteeseen, joten yritystonttien myyntitavoitteen saavuttaminen (480.000 ) on epävarmaa. Huhtikuun loppuun mennessä tontinmyyntituloja kertyi kunnalle n. 136.000 euroa. Hakamaalla valmistui asemakaava alkuvuonna ja tontin myynti ja vuokraus käynnistyi rivakasti. Zatelliitin ison kauppatontin suunnittelua vietiin eteenpäin yhdessä valitun toimijan kanssa. Strategiset tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. 17 556 asukasta Asukasta/vuosi Asukasluvun ennakkotieto 31.2. on 17361. Lisäystä 64 asuaksta. Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot Ei tilastoa. 100 kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Kontaktit yrityksiin, oma tilasto Yritystonttien tarjonta, lkm 22 uutta kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin + uusintakontaktit, 54 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kunnalla tarjolla varaamattomia tontteja 22 kpl. Näistä 13 kpl uudella Zatelliitin alueella. S i v u 23
24 Käyttötalousosa Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Somessa otetaan ön uusia välineitä. Tavoitteen toteutuminen Kempeleen Ikähoiva perusti FB sivut helmikuussa. Facebookissa 2000 tykkääjän raja rikki Tykkääjien lkm 2462 tykkääjää (8. toukokuuta ) Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa + nettisivuilla vähintään kaksi / kk / prosessi. Julkaisujen lkm Tammi-huhtikuussa keskimäärin 3,4 ajankohtaista julkaisua /kk / prosessi. Kempeleen kunnan FB:ssä 168 kpl julkaisuja tammihuhtikuussa. Yritysuutiskirjeitä 6 kpl / vuosi Uutiskirjeiden lkm Uutiskirjeitä julkaistu 4 kpl. Kunta myy/vuokraa vähintään10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Kuntaan muuttaa 2 uutta isompaa yritystä Vanhojen yritysalueiden ulkoinen ilme kohenee Kempele tunnetaan yrittäjäystävällisempänä kuntana lkm Toimipaikkojen lkm Toteutuneet suunnitelmat Vapaa palaute yrittäjiltä Myyty 3 tonttia. Vuokrattu 3 tonttia. Varauksessa 24 tonttia. Wanillan kirppis Ei muutoksia. Kempele saa yrittäjiltä positiivista palautetta. Kempele saa muuttovoittoa Muuttotase Muuttovoitto tammi-helmikuussa 35 asukasta. Keskeiset toimenpiteet Zatelliitin pohjoisosan yritysalueen markkinointi ja tonttihaku tuotti huhtikuun loppuun mennessä yhdeksän varauspäätöstä. Hakamaan uudelta yritysalueelta on voimassa kahdeksan varauspäätöstä. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Tilikauden tulos 500.000 Tilikauden tulos 549.000 2965 / asukas Lainamäärä/asukas 2071 / asukas S i v u 24
25 Käyttötalousosa Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Asukastyytyväisyyskyselyn tulos positiivinen Asukastyyväisyyskysely joka toinen vuosi ja toimielinten itsearvioinnit Asukastyytyväisyyskyselyä ei kuluvalle vuodelle vielä tehty. Päätöksenteko säädösten mukaista -oikaisuvaatimuksia ja valituksia 0 kpl -lisälista-asioita 0 kpl Aloitteisiin vastausaika: -viranhaltijavalmistelussa 2 vk -valiokuntavalmistelussa 3 kk Muutoksenhakujen ja kumottujen päätösten määrä Vastausaika - oikaisuvaatimuksia ja valituksia 5 kpl - lisälista-asioita 1 kpl - saapuneita kuntalaisaloitteita 2 kpl, käsittelyssä - saapuneita valtuustoaloitteita 3 kpl, käsittelyssä Keskeiset toimenpiteet Kempeleen äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 57,9 % (56,9 %, vuonna 2012). Mihiä valituista on 59 % ja naisia 41 %. Valtuuston paikkajakauma: Keskusta 18, SDP 8, Kokoomus 5, Vasemmistoliitto 3 ja Perussuomalaiset 3, vihreät 1 ja Kristillisdemokraatit 1. Valtuutettujen keski-ikä on 50 vuotta. Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Monelaisia ja erilaisia tapahtumia järjestetään eri sidosryhmien kanssa mm. Vuosittainen Hyvä kasvaa Kempeleessä tapahtuma Tapahtumien lkm eri palvelusektoreilla Tapahtumien lkm - kulttuuri ja kirjasto yht. 46 - nuorisotoimi 12 Tiedottamista sosiaalisen median avulla on lisätty ja tahtumakalenteri on aktiivisessa käytössä. Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa 58 kpl Järjestöjen yhteystietorekisteri on ajantasalla Yhteystietojen käytettävyys Järjestöt päivittäneet tietojaan rekisteriin kevätkokousten henkilövalintojen jälkeen Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Kempeleen TEA-viisarin piste-määrä 10%-yksikköä korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo TEA-viisarin pistemäärä Ei käytössä S i v u 25
26 Käyttötalousosa Yleispalvelut ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö- - 30.4. % Tuotot 6 247 683 7 088 055 2 275 406 32,1 7 088 055 Kulut -8 612 118-8 698 722-2 989 763 34,4-8 698 722 Netto -2 364 435-1 610 667-714 357 44,4-1 610 667 Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Yleispalveluissa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet olennaisilta osin suunnitellusti. Tällä hetkellä arvioidaan, että vuosi tulee toteutumaan talousarvion mukaisesti. Taloushallinnossa on otettu ön uusi budjetointiohjelma. Tähän liittyvää önottokoulusta on järjestetty henkilöstölle. Seuraavan vuoden talousarvio laaditaan tällä ohjelmalla. Henkilöstöhallinnossa huomiota on kiinnitetty johtamis- ja esimiestaitojen kehittämiseen. Vuonna on käynnistynyt esimiesten Kempeleen tapa johtaa valmennus. Valmennuksen tavoitteena on löytää yhteinen tapa johtaa Kempeleessä ja nimetä yhteisiä arvoja johtamiselle. Lisäksi valmennuksen aiheina on ollut mm. työhyvinvoinnin johtaminen. Valmennus päättyy syksyllä ja valmennuksen tuloksia seurataan myös valmennuksen jälkeen. Lisäksi henkilöstöhallinnossa on tehty toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kesälomien jälkeen käynnistyy mm. kunnan oma Kiila-kuntoutusryhmä. Lisäksi syksyllä alkaa kunnan toinen uran huippuvuodet valmennus. Valmennus suunnataan työuransa loppuvaiheen olevien henkilöille. Ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilöstölle on suunniteltu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työkykypilotti hanke, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen. Hanke keskittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn. Hanke käynnistyy kesälomien jälkeen. Lisäksi ateria- ja puhdistuspalveluissa on tehty alkukartoitusta Portaat luomuun -hanketta varten. Hankkeessa pyritään lisäämään luomuruuan ä julkisissa ammattikeittiöissä. Tavoitteena on saavuttaa Portaat luomuun ohjelman taso 1 vuonna. Tietohallinnon osalta on mm. aloitettu valmistautuminen EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon vuoden 2018 aikana. Tämän seurauksena on kartoitettu tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita ja laadittu riskiarviota tältä osin. Myös tietotekniikan prosesseja on kartoitettu ja kuvattu. Kempeleen kunnan edustajat ovat toimineet aktiivisesti maakuntavalmistelun työryhmissä. Henkilöstön osalta on kartoitettu alustavasti siirtyvä sote- ja tukipalveluhenkilöstö. Lisäksi on annettu selvitys keskeisistä palvelussuhteen ehdoista ja toimintatavoista. S i v u 26
27 Käyttötalousosa Strategiset tavoitteet Kempeleen kunta on arvostettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Prosessien kehittäminen, prosessikuvaukset Henkilöstön osaamisen jakaminen ja kouluttaminen Työhyvinvointi-mittariston tulokset Prosessikuvauksia on jatkettu vuoden aikana. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi ja se toteutetaan vuoden 2018 vuoden alussa. Yhteisen johtamismallin luominen Johtamis- ja esimieskoulutukset Työhyvinvointi-mittariston tulokset Vuoden aikana on toteutettu esimieskoulutuksia talousarvion mukaisesti. Tyhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran 2018. Keskeiset toimenpiteet Prosessikuvauksia on tehty jo varsin kattavasti kunnan organisaation osalta. Prosessikuvausten tekemistä jatketaan. Vuoden aikana on käynnistynyt Kempeleen tapa johtaa -esimieskoulutus ja tätä koulutusta jatketaan. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Arviointi ja kehittämisideat henkilöstöltä ja prosesseista Palaute Tehty toimenpide tavoitteeseen nähden Kehityskohteita on kartoitettu mm. sähköisten palveluiden työryhmässä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Ateriapalvelut toteutetaan ravitsemussuositusten mukaisesti Käynnistetyt toimenpiteet Kouluterveyskysely Ruokalistasuunnittelussa on noudatettu ravitsemussuosituksia. Kouluterveyskysely tehdään tänä vuonna. Keskeiset toimenpiteet Ateriapalveluissa laajennetaan tuotannonohjausjärjestelmän ä mahdollisuuksien mukaan. S i v u 27
28 Käyttötalousosa Palveluiden tehostaminen teknologisilla ja sähköisillä menetelmillä Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 30.4. Sähköisten palveluiden kehittämisellä on vakiintunut toimintamalli Sähköisten palveluiden ja toimivuus Palaute Tehty sähköisten palveluiden suunnitelma. Sähköisten palveluiden työryhmän työtä on jatkettu. Keskeiset toimenpiteet Sähköisten palveluiden suunnitelman työstämistä jatketaan ja joka menee talousarviokäsittelyyn. S i v u 28
29 Käyttötalousosa 8.2 PERUSPALVELUT Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Toimintatuotot 7 857 2 428 6 555 6 555 2 234 34,1 Myyntituotot 2 089 591 1 541 1 541 602 39,1 Maksutuotot 4 275 1 459 4 075 4 075 1 357 33,3 Tuet ja avustukset 1 166 216 767 767 225 29,4 Muut toimintatuotot 327 161 172 172 50 29,1 Valmistus omaan ön 0 0 0 0 0 Toimintakulut -84 283-28 505-83 438-83 438-29 073 34,8 Henkilöstökulut -35 850-12 478-35 829-35 829-12 372 34,5 Palvelujen ostot -36 586-12 323-36 533-36 533-12 984 35,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 763-474 -1 682-1 682-635 37,7 Avustukset -5 806-1 851-4 824-4 824-1 562 32,4 Muut toimintakulut -4 278-1 379-4 570-4 570-1 520 33,3 Toimintakate -76 426-26 077-76 883-76 883-26 839 34,9 Rahoitustuotot- ja kulut 0 0 0 0 0 Vuosikate -76 426-26 077-76 883-76 883-26 839 34,9 Suunnitelman mukaiset poistot -157-52 -205-205 -72 34,9 Tilikauden tulos -76 583-26 130-77 088-77 088-26 911 34,9 Vyörytyskulut -2458-485 -2134-2134 -507 23,7 Vyörytystuotot 33 0 28 28 0 0,0 Tilikauden alijäämä -79 008-26 615-79 194-79 194-27 417 34,6 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Toimintatuotot 4 954 1 417 3 625 3 625 1 223 33,7 Valmistus omaan ön 0 0 0 0 0 0,0 Toimintakulut -46 869-15 654-44 629-44 626-15 977 35,8 Toimintakate -41 915-14 238-41 004-41 001-14 753 36,0 Rahoitustuotot- ja kulut 0 0 0 0 0,0 Vuosikate -41 915-14 238-41 004-41 001-14 753 36,0 Suunnitelman mukaiset poistot -74-25 -80-80 -31 38,2 Tilikauden tulos -41 989-14 263-41 084-41 081-14 784 36,0 Vyörytyskulut -1 198-221 -1 016-1 016-240 23,6 Vyörytystuotot 33 0 28 28 0,0 Tilikauden alijäämä -43 154-14 484-42 072-42 069-15 023 35,7 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset 2016 30.4.2016 + muutos 30.4. Käyttö- % Toimintatuotot 2 903 1 011 2 930 2 930 1 011 34,5 Valmistus omaan ön 0 0 0 0 0 0,0 Toimintakulut -37 414-12 851-38 809-38 812-13 097 33,7 Toimintakate -34 511-11 840-35 879-35 882-12 086 33,7 Rahoitustuotot- ja kulut 0 0 0 0 0 0,0 Vuosikate -34 511-11 840-35 879-35 882-12 086 33,7 Suunnitelman mukaiset poistot -82-27 -125-125 -41 32,8 Tilikauden tulos -34 593-11 866-36 004-36 007-12 127 33,7 Vyörytyskulut -1 261-264 -1 118-1 118-267 23,9 Vyörytystuotot 0 0 0 0 0 0,0 Tilikauden alijäämä -35 854-12 131-37 122-37 125-12 394 33,4 S i v u 29
30 Käyttötalousosa Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Peruspalveluprosessin talousarvion toteutuminen 30.4. kirjanpidon mukaan on toimintatuotot 34,1 %, toimintakulut 34,8 % ja toimintakate 34,9 %. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (peruspalvelujohto, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) ja opetus, varhaiskasvatus sekä Kempele Akatemia. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset että sisäiset tulot ja menot. n toteutuminen 30.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot 33,7 % 34,5 % Toimintakulut 35,8 % 33,7 % Toimintakate 36 % 33,7 % Opetus, varhaiskasvatus sekä Kempele Akatemia Tarkasteluajanjaksolla peruspalvelujen johdon prosessista hallintosihteeri siirtyi eläkkeelle. Hallintosihteerin tehtävä jätettiin täyttämättä ja palvelusihteerin tehtävänkuvaa uudistettiin. Terveys- ja toimintakyvyn alaprosessin toimintakate on tarkasteluajanjaksolla 34,5 %. Terveys- ja toimintakyvyn alaprosessin oman toiminnan toimintakulut ovat 34,8 %. Toimintatuottojen toteuma on 50,7 %. Toimintatuottoja on kertynyt ennakoitua enemmän terveyskeskussairaalasta sekä ulkokuntalaisten hoidosta ja palveluiden myynnistä. Erikoissairaanhoidon toteuma on tarkasteluajanjaksolla 35,6 %. Terveydenhuoltolain ( v.2014 ) mukaan kansalainen on voinut valita oman terveyskeskuksensa yli kuntarajojen. Asiakkaiden netto siirtymä Kempeleen kunnan terveyskeskus palveluihin on jatkunut keskimäärin 10-15 henkilöä/kuukausi. Siirtyneiden kokonaismäärä on tarkasteluajanjaksolla yli 500. Terveyskeskussairaala on toiminut lokakuusta 2016 uusissa tiloissa. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessin toimintakate on 40,8 %. Toimintamenot ovat toteutuneet 37,4% ja toimintatuotot 24,3 %. Ikääntyneiden hoiva- ja huolenpidon kustannuksia nostaa kotona asumista tukevien palveluiden kustannukset. Määräaikaista henkilöstöresurssia on tarvittu ikääntyneiden terveystarkastuksiin sekä ympärivuorokautiseen vuorohoitokotiin. Vakinaisen henkilöstön menot ovat pysyneet talousarviossa. Säännöllisen kotihoidon ja tehostetun kotihoidon ostopalvelut ovat toteutuneet ennakoitua suurempana asiakkaiden lisääntyneistä tarpeista johtuen. Tehostetussa palveluasumisessa on tällä hetkellä 75 asiakasta. n tarkasteluajanjaksolla sosiaalisen turvallisuuden alaprosessissa toimintakate oli 38, 8 %. Vammaispalveluissa toimintakulujen ylitys johtui henkilökohtaisten avustajien palkoista sekä omaishoidon tuesta. Palveluiden ostoissa kustannusten kasvu johtui lisääntyneistä palveluasumispaikkojen ostoista. Lastensuojelussa toimintakuluja on kasvattanut vuoden 2016 loppupuolella tehdyt uudet huostaanotot. Lastensuojelun sijoituksia päättyy syksyn aikana. Kehitysvammahuollossa pitkäaikaista laitoshoitoa ei enää osteta, kaikki asiakkuudet ovat siirtyneet palveluasumiseen. S i v u 30