Kempeleen kunta. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Kempeleen kunta Osavuosikatsaus Khall 9.10.

2 2 Sisällysluettelo Sisältö 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS HENKILÖSTÖ TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN KUNNANJOHTO PERUSPALVELUT TEKNISET PALVELUT INVESTOINTIOSA TYTÄRYHTEISÖT S i v u 2

3 3 Kunnanjohtajan katsaus 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN Suomen talous on osoittanut vahvoja kasvun merkkejä kuluvana vuonna. Ennustelaitokset ennakoivat yhdestä kolmeen prosentin talouskasvua. Kotimarkkinat toimivat, vienti vetää, investoinnit lisääntyvät ja työllisyystilanteen koheneminen vahvistaa yksityistä kulutusta. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: Suomen talous kasvaa, mutta julkisen talouden iso kuva on rosoinen. Työllisyys ei parane riittävällä tahdilla ja valtio velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Päätä ei näiltä osin saa työntää pensaaseen, eikä kasvun saa antaa sokaista. Suomea on uudistettava alati, rakenteita on ravisteltava ja julkista taloutta sopeutettava niin, että menot ja tulot saadaan kohtaamaan. Tämä kaikki pätee myös kuntiin ja niiden talouteen. Vuoden ensimmäisiä kuukausia värittivät huhtikuun kuntavaalit. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus ylsi 58,8 prosenttiin, jossa oli nousua vuoden 2012 kunnallisvaaleihin nähden 0,5 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuus kasvoi erityisesti suurissa kaupungeissa. Kempeleen äänestysprosentti oli 57,9, ja uuteen kunnanvaltuustoon valittiin 39 valtuutettua. Vaalitulos muutti jonkin verran kunnan poliittista karttaa. Suomen Keskusta sai uuteen valtuustoon 18, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8, Kansallinen Kokoomus 5, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 3, Vihreä liitto 1 ja Suomen Kristillisdemokraatit 1 paikan. Valituksi tuli erinomainen joukko osaavia ja innokkaita kuntalaisia. Uuden valtuuston jäsenistä noin puolet on uusia valtuutettuja. Kempeleen kunnan vuosi on sujunut toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin arvioidusti. Suomi 100 vuotta ja Kempele 150 vuotta ovat rytmittäneet alkuvuotta monine erilaisine tapahtumineen. Valtuusto päivitti kunnan strategisen perusasiakirjan, Kempele -sopimuksen ja antoi samalla suuntaviivat tulevalle suunnalle ja kunnan kasvulle. Kunnan houkuttelevuus onkin säilynyt vahvana. Tonttimyynti on ollut kauttaaltaan vilkasta. Kaupaksi ovat käyneet niin asuin- kuin rivitalotontitkin. Myös yritystontteja on myyty ja vuokrattu tasaiseen tahtiin. Väestökehitys on jatkanut positiivista kehityskulkuaan. Kempeleen väestökasvu on ollut vuoden aikana suhteellisesti seudun voimakkainta. Elokuun lopussa kunnassa asui ihmistä (+1,19%, +205 asukasta). Huolestuttavaa on Oulun alueen kannalta, että kasvu pakkautuu aina vain pienemmälle alueelle seudun sisällä (Oulu, Kempele, Liminka). Myös Kempeleen työllisyystilanne on parantunut. Työttömien osuus työvoimasta oli elokuun lopulla 9,9 % (806 työtöntä). Se on selkeästi vähemmän kuin Oulun seudulla (13,2 %) tai maakunnassa (12,2 %) yleensä. Vuoden takaiseen nähden Kempeleessä on tällä hetkellä 150 työtöntä vähemmän. Kunnan talous on vakaalla pohjalla, vaikka riskejäkin on nähtävissä. Erityisesti velkaantumisen ja taloutta rasittavien leasing- ja vuokrakulujen kanssa tulee olla tarkkana. Toisaalta on hyvä muistaa, että merkittävä osa vuokrarasitteista muodostuu tällä hetkellä eri investointikohteiden väliaikaisista väistötilaratkaisuista. Verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ovat kehittyneet suotuisasti. Menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Ylityspaineita on erikoissairaanhoidossa, sosiaalityön palveluissa sekä ikäihmisten hoivapalveluissa. Näiltä osin ylitysriskiä alennetaan erilaisin sopeuttamistoimin. Investoinneissa on edetty suunnitelman mukaisesti. Terveyskeskuksen peruskorjaus on aikataulussaan ja valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä. Linnakankaan koulun laajennus Kempeleen kolmanneksi yhtenäiskouluksi etenee vauhdilla. Rakennusliike NCC iski kuokan maahan kesällä ja valmista S i v u 3

4 4 TALOUSARVIO Kunnanjohtajan katsaus on syksyllä Zatelliitin uuden eritasoliittymän rakennustyöt käynnistyivät toukokuun puolessa välissä. Urakasta vastaa Lemminkäinen. Uudet rampit otetaan liikenneön syksyllä Hallitus sopi kesän aikana maakuntauudistuksen uudesta aikataulusta ja valmistelun jatkoprosessista, jotta eduskunnan perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakia koskevat huomautukset saadaan huomioitua ja toteutettua. Uudistus siirtyy vuodella ja tulee siten voimaan alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Asiakokonaisuutta koskevaa lainsäädäntöpaketti on luvattu lausuntokierrokselle loppuvuonna. Pohjois-Pohjanmaalla valmistelutyö jatkuu hallituksen ilmoittaman uuden nuotituksen mukaan. Työtä koordinoi maakunnan väliaikaishallinto, johon kuuluu 13 jäsentä maakunnan eri viranomaistahoista. Kuntakentän edustajia ryhmässä on 6, joista yksi Kempeleen kunnanjohtaja. Kempele on valio kunta. Sen kuntakuva on vahva ja dynaaminen. Viime vuosien positiivinen kehitys velvoittaa meitä kaikkia työskentelemään entistä uutterammin, jotta hyvä kasvaisi Kempeleessä jatkossakin. Positiivinen pöhinä ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii meiltä jokaiselta asennetta, ammattitaitoa, ahkeruutta ja intohimoa. Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että menestyvä organisaatio elää ajassa, kykenee muutoksiin ja uskaltaa muuttua. Kempele haluaa olla sellainen. Kunnan organisaatiossa on kuluvan vuoden aikanakin käyty ja käynnissä on edelleen useita yt -menettelyjä (mm. sivistyspalvelut, talous- ja palkkahallinto, elinkeino- ja markkinointi, tietohallinto jne.). Uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on korjata koettuja epäkohtia, löytää uusia toimintamalleja, vahvistaa ja tehostaa toimintaa sekä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Soolosuoritusten sijaan me onnistumme Yhdessä, Suomen juhlavuoden teeman hengessä. Menestyvälle kunnalle tyypillistä keskinäinen luottamus, kyky yhteistyöhön ja usko tulevaan. Niiden varaan rakennamme myös menestyvän Kempeleen. Ja näiden vaaliminen on meidän jokaisen vastuulla. Kaikissa tehtävissä. Joka päivä. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja S i v u 4

5 5 Yleinen taloudellinen katsaus 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS Valtionvarainministeriön syksyn en mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v.. Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä jakson loppuun asti. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilauksien määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vientinäkymistä. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien sekä Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. 2.1 Väestö Väestönkehitys positiivista alkuvuonna Vuosien 2016 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli henkilöä. Ennakkotietojen perusteella väestönkehityksessä ollaan saavuttamassa parin hitaamman kasvun vuoden jälkeen vuoden 2014 taso. S i v u 5

6 6 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Vuoden tammi-elokuussa väestön kasvu on ennakkotietojen mukaan ollut 202 asukasta, joten kempeleläisiä on henkeä elokuun lopussa. Alkuvuoden kehityksen perusteella talousarviossa ennakoidusta 326 asukkaan lisäyksestä jäätäisiin 23 asukasta. Väestönkasvu johtuu voimistuneesta tulomuutosta, mikä taas on seurausta asuinrakentamisen piristymisestä. 2.2 Työttömyys Työttömyys laskussa Työttömyyden kehityksessä on loivaa laskua vuoden 2016 alkupuoliskolta alkaen. Heinäkuussa työttömyys on vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan nähden noin prosentin alhaisemmalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 1003 henkilöä, joista alle 25 -vuotiaita oli 186 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 253 henkilöä. S i v u 6

7 7 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus 3 HENKILÖSTÖ TAULUKKO 1. Henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnan johto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virkasuhteissa tai työsuhteissa oleva henkilöstö (vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset). Kokonaishenkilömäärä oli yhteensä 1064 henkilöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli yhteensä 820 henkilöä, sijaisina 160 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 84 henkilöä. Tilinpäätökseen 2016 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut 78 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut 14 henkilöä, kasvu on peruspalveluissa. Naisten osuus koko henkilökunnasta oli 858 (80,6 %) ja miesten osuus 206 henkilöä (19,4 %). Kokoaikaisia henkilökunnasta oli 935 ja osa-aikaisia 129 henkilöä. KUVIO 1. Henkilöstön määrä prosesseittain Poissaolot TAULUKKO 2. Sairauspoissaolopäivät vv Vuosi muutos Sairauspoissaolot (kalenteripv) Sairauspoissaolopäivien määrä (kalenteripäivät) on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 196 päivää. S i v u 7

8 8 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on tehty erillisiä toimenpiteitä, mm. ateria- ja puhdistuspalveluissa on käynnistynyt pilottihanke työkykyisyyden edistämiseksi, syksyllä on käynnistynyt kunnan oma Kiilakuntoutus ryhmä, lokakuussa käynnistyy Uran huippuvuodet valmennus, kevään aikana esimiehille on järjestetty koulutusta johtamisesta ja esimiestyöstä. Lisäksi työterveyshuollossa järjestetään verkostoneuvotteluita henkilöstön työkyvyn tueksi. Työfysioterapeutin on selvästi lisääntynyt, työfysioterapeutti antaa ohjausta ja neuvontaa ennaltaehkäisevästi työpisteillä. TAULUKKO 3. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää / henkilö Sairauspoissaolot kalenteripv/ toteutunut , , , , , arvio 17,8 Henkilöstömenot Palkkojen kokonaistoteuma on hyvällä tasolla. Sijaismäärärahoista on käytetty 107,2 % elokuun loppuun mennessä. Sijaismäärärahojen kasvuun vaikuttaa mm. sairauspoissaolojen lisääntyminen sekä palkalliset äitiyslomat. Myös määräaikaisen henkilöstön osalta määrärahojen on korkea, 89,8 %. TAULUKKO 4. Henkilöstön palkat yhteensä TA17 + muutos toteuma (1000 ) toteuma% (1000 ) Vakinaiset kk-palkat ,9 Erilliskorvaukset ,3 Sijaiset ,2 Määräaikaiset ,8 Tuntipalkat ,5 Työllisyysvaroin palkatut ,3 Yhteensä ,3 Lomapalkkavelka Lomapalkkavelka on vähentynyt huomattavasti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lomapalkkavelan muutokseen vaikuttavat kiky muutosten lisäksi vuosilomien ja säästövapaiden pitäminen. Vuoden 2016 ja alkuvuodesta aikana lomia on suunniteltu annettujen ohjeiden mukaisesti. TAULUKKO 5. Lomapalkkavelan muutos lomapalkkavelka henkilöstösivukulut yhteensä muutos S i v u 8

9 9 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Vanhoja säästövapaita on pitämättä yhteensä 393 päivää. Vuonna 2016 vastaava luku oli 570 päivää ja 2015 luku oli 1083 päivää. Vuoden 2015 alussa esimiehiä ja henkilöstöä ohjeistettiin säästövapaiden ja vuosilomien pitämiseen liittyen, silloin säästövapaita oli yhteensä 2006 päivää. Lomapäivien kertymää seurataan säännöllisesti henkilöstöhallinnossa. S i v u 9

10 10 Tuloslaskelmaosa 4 TULOSLASKELMA Käyttö-% Ulkoinen + muutos (1 000 ) Toimintatuotot ,6 Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,3 Valmistus omaan ön ,0 Toimintakulut ,3 Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,0 TOIMINTAKATE ,1 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,8 Muut rahoituskulut ,4 VUOSIKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,8 Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Arvonalentumiset ,0 TILIKAUDEN TULOS ,9 Poistoeron muutos ,6 Varausten muutos ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 4.1 Tuloslaskelman analysointi Kunnan talous on kehittynyt kokonaisuutena budjetoitua paremmin ja tilikauden tulos 8/ on hyvä. Hyvää tulosta selittää pääasiassa se, että kaikki tulot ovat toteutuneet budjetoitua paremmin. Verotulot ovat ylittäneet budjetin tasaisen toteuman noin 3,2 milj. eurolla ja toimintatuotot noin 1,2 miljoonalla eurolla. Vaikka talouden tulos on hyvä, tulee huomiota kiinnittää kulujen kasvuun. Toimintakulut ovat kasvaneet 2,8 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä vastaa 4,8 %:n kasvua, mikä on huomattavan suuri kasvuprosentti, vaikkakin arvioinnissa tulee huomioida kasvukunnan erityispiirteet. S i v u 10

11 euroa 11 Tuloslaskelmaosa 4.2 Toimintatuotot n toteutumisen seuranta Toimintatuotot (ilman maanmyyntivoittoja), (1 000 ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % -0,4-2,0 4,8-17,6 33,6-8,1 29,2-4,6-100,0-100,0-100,0-100,0-41,5 Erotus, Toimintatuotot yhteensä ovat 7,6 miljoonaa. Toimintatuotot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta n euroa (3,2 %) ja ne ovat ylittäneet budjetin 1,2 miljoonalla eurolla toteumaprosentin ollessa 78,6 %. Budjetin ylitystä selittää pääasiassa hyvin toteutuneet maanmyyntivoitot. Myös myynti- ja maksutuotot ovat kehittyneet positiivisesti. 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Asuntojen vuokrat ,0 Muiden rakn vuokrat ,7 Maa- ja vesialuiden vuokrat ,5 Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 Muut vuokratuotot ,8 Muut tuotot ,6 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ,0 Maanmyyntivoitot ,4 Yhteensä ,3 Muut toimintatuotot ovat ylittäneet talousarvion tasaisen toteuman eurolla. Tätä selittää maanmyynnin hyvä toteuma. Jo tässä vaiheessa vuotta maanmyyntivoitot ylittää koko tälle vuodelle S i v u 11

12 euroa 12 Tuloslaskelmaosa budjetoidun määrän. Lisäksi maa- ja vesialueiden vuokrat ovat toteutuneet hyvin ja kasvua viime vuoteen on näiden osalta n euroa. 4.4 Toimintakulut n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) TammiHelmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2016 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % -9,9 21,8 4,6-1,4 14,0-2,0-0,4 11,0-100,0-100,0-100,0-100,0-32,4 Erotus, Toimintakulut ovat yhteensä 62,3 milj. euroa ja niiden toteuma on 67,3 %:a. Toimintakulut ovat ylittäneet budjetin n eurolla. Toimintakuluihin sisältyy lomapalkkavelan muutosta euroa ja ilman tätä todellinen kulujen ylitys on 1,5 milj. euroa. Kulujen ylitystä selittää se, että palvelujen ostot ovat ylittäneet budjetin 1,5 milj. eurolla. Tästä budjetin ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus on n euroa. Loput toimintakulut ovat kokonaisuutena olennaisilta osin budjetissa. Toimintakulut ovat kasvaneet vuoden takaisesta 2,8 milj. euroa (4,8 %). Kasvua selittää pääasiassa palveluiden ostojen kasvu 2,6 milj. euroa (11,2 %). Erikoissairaanhoidon palvelujen ostot on kasvanut 1,0 milj. euroa (8,4 %). S i v u 12

13 13 Tuloslaskelmaosa 4.5 Henkilöstökulut Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Vakinaisten kk-palkat ,9 Määräaikaisten palkat ,8 Sijaiset ,2 Tuntipalkat ,4 Jaksotetut palkat ,0 Erilliskorvaukset ,3 Kokouspalkkiot ,6 Henkilökunnan kokouspalkkiot ,1 Muut palkkiot ,0 Asiantuntijapalkkiot ,7 Valtion työll. Varoin palkat ,3 Kunnan työll.varoin palkat ,6 Eläkekulut ,1 Muut henkilösivukulut ,7 Henkilöstökorvaukset ,9 Yhteensä ,6 Henkilöstökulut kokonaisuutena ovat toteutuneet budjetoidusti, kun huomioidaan se, että henkilöstökuluihin sisältyy lomapalkkavelan muutosta euroa. Vakinaisten palkat ovat alittaneet budjetin eurolla, mutta vastaavasti määräaikaisten palkat ovat ylittäneet budjetin eurolla ja sijaisten palkat eurolla. Sijaisten palkat ylittävät jo koko vuodelle varatun sijaismäärärahan. 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) muutos Käyttö- % Asiakaspalv. ostot valtiolta ,0 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta ,4 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä ,0 joista erikoissairaanhoito ,9 Asiakaspalv. ostot muilta ,0 joista erikoissairaanhoito ,5 Muut palvelujen ostot ,3 Yhteensä ,9 Palvelujen ostojen toteuma on 70,9 % ja ne ovat ylittäneet budjetin 1,5 milj. eurolla. Erikoissairaanhoito on ylittänyt budjetin eurolla. Palveluiden ostot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 2,6 milj. euroa (11,2 %). Erikoissairaanhoidon ennakoidaan ylittävän budjetin kuluvana vuonna. 4.7 Muut toimintakuluerät Muiden toimintakulujen toteuma on 59,0 %:a ja ne ovat alittaneet budjetin n eurolla. S i v u 13

14 14 Tuloslaskelmaosa 4.8 Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Kunnan tulovero ,2 Osuus yhteisöveron tuotosta ,8 Kiinteistövero ,8 Yhteensä ,6 Kunnan tulovero ja yhteisövero ovat toteutuneet huomattavasti talousarviota paremmin. Tuloverojen toteuma on 74,2 %:a ja se ylittää talousarvion 4,4 milj. eurolla. Yhteisöverojen toteuma on 94,8 %:a ja se ylittää budjetoidun eurolla. Yhteensä verotulot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 1,1 milj. euroa (2,5 %:a) ja ne ovat ylittäneet budjetin 3,2 milj. eurolla. Kiinteistöveron määrä on tässä vaiheessa vuotta vielä alhainen, koska tilitykset painottuvat loppuvuoteen. Verotulojen ennakoidaan ylittävän talousarvion. Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Kunnan peruspalvelujen ,6 Verotuloihin perustava vo tasaus ,3 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,1 Yhteensä ,2 Valtionosuuksien toteuma on 67,2 %:a ja ne ovat toteutuneet euroa budjetoitua paremmin. 4.9 Vuosikate Vuosikate on elokuun lopussa 7,6 milj. euroa. Vuosikate on pienentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta n. 1,36 milj. euroa. Vuosikatteen tulee myös jatkossa säilyä hyvällä tasolla lähivuosien poikkeuksellisen suurista investoinneista johtuen Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ovat pysyneet lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna Poistot Poistot pysyvistä vastaavista olivat n. 2,9 milj. euroa ja niiden toteumaprosentti on 60,8 %:a. Poistot ovat viime vuoden tasolla. Vuosikate kattaa selvästi poistojen määrän Loppuvuoden Kuluvan vuoden tuloksen arvioidaan olevan selvästi ylijäämäinen. Verotulojen arvioidaan ylittävän budjetoidun n. 2 milj. eurolla. Toimintatuottojen arvioidaan ylittävän budjetin, sillä maanmyynnin arvioidaan ylittävän budjetin n eurolla. Toimintakuluissa ylityksiä arvioidaan aiheutuvan terveyden ja toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden sekä ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon osalta. Nettona näiden arvioidaan ylittävän budjetin seuraavasti: terveys ja toimintakyky euroa, sosiaalinen turvallisuus euroa ja ikähoiva euroa. Näiden alaprosessien kustannuskehitys vaikuttaa merkittävästi tilikauden tulokseen. S i v u 14

15 15 Rahoitusosa 5 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman Muut maksuvalmiuden Toimeksiantojen var.ja pääomien Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / Rahavarat Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta on 5,4 milj. euroa. Toiminnan rahavirta on heikentynyt viime vuodesta n. 1,5 milj. euroa. Tätä selittää vuosikatteen heikentyminen viime vuodesta. 5.2 Investointien rahavirta Investointien rahavirta on -7,2 milj. euroa. Investointien kertymä on elokuun lopussa 9,6 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja on kertynyt 2,35 milj. euroa. S i v u 15

16 16 TALOUSARVIO Rahoitusosa 5.3 Lainamäärä Vuoden 2018 aikana ei ole otettu lyhyt- eikä pitkäaikaista lainaa. Edellisiä lainoja on lyhennetty 1,9 milj. eurolla. Lainakanta on elokuun lopussa 35,57 milj. euroa ja tunnusluku lainakanta per asukas oli 2026 euroa. Kunnan aiemmat lainat erääntyvät suurelta osin loppuvuodesta ja investointeja tehdään syksyn aikana, minkä seurauksena loppuvuodesta lainaa joudutaan nostamaan. 5.4 Loppuvuoden Loppuvuodesta lainaa joudutaan nostamaan investointien rahoittamiseksi. Lainan määrä tarkentuu loppuvuodesta. Lainannostovaltuutus vuodelle on ollut alun perin talousarviossa 17,6 milj. euroa ja sitä on korotettu tilikauden aikana talousarviomuutoksilla 18,7 milj. euroon. S i v u 16

17 17 Tase 6 TASE TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase (1 000 ) tase VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet Edell tilikaus yli-/alijäämä Sijoitukset Tilikauden yli-/alijäämä Toimeksiantojen varat Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Vaihtuvat vastaavat Pakolliset varaukset Saamiset Toimeksiantojen pääomat Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Vieraspääoma Rahat ja pankkisaamiset Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTAAVAA VASTATTAVAA S i v u 17

18 18 Rakenne, sitovuus ja seuranta 7 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden sitovuus Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Rahamääräisten erien sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Varhaiskasvatus Opetus Kempele Akatemia S i v u 18

19 19 Rakenne sitovuus ja seuranta Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Tekniset palvelut Teknisten palveluiden johto Kunnallistekniikka Tilapalvelut Kaavoitus Maan Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia 4. Tekniset palvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo teknisten palveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. S i v u 19

20 20 Rakenne sitovuus ja seuranta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle 2016 on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten menojen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmistojen, koneiden ja kaluston sekä osakkeiden ja osuuksien osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. Taloussuunnitelma sitovuus n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (suunnitelmavuodet ). Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja ja siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan ja kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä. Valtuutus lainanottoon vuodelle Valtuusto myöntää valtuuden lainannostoon. Vuonna valtuuston myöntämä lainanottovaltuus on ollut alkuperäisessä talousarviossa 17,6 miljoonaa euroa ja sitä on korotettu n 1,1 milj. eurolla valtuuston päätöksellä S i v u 20

21 21 Käyttötalousosa 8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot ,6 Kulut ,9 Netto ,4 Yleispalvelut Tuotot ,4 Kulut ,6 Netto ,5 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä ,2 Kulut yhteensä ,5 Netto yhteensä ,2 Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot ,0 Kulut ,4 Netto ,0 Terveys ja toimintakyky Tuotot ,0 Kulut ,2 Netto ,7 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot ,6 Kulut ,5 Netto ,0 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot ,7 Kulut ,4 Netto ,3 Sosiaali- ja terveyspalv. yhteensä Tuotot ,5 Kulut ,1 Netto ,3 Varhaiskasvatus Tuotot ,7 Kulut ,8 Netto ,9 Opetus Tuotot ,0 Kulut ,4 Netto ,3 Kempele Akatemia Tuotot ,0 Kulut ,7 Netto ,4 Varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia Tuotot ,1 Kulut ,5 Netto ,6 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä ,1 Kulut yhteensä ,6 Netto yhteensä ,7 S i v u 21

22 22 Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden johto Tuotot ,0 Kulut ,4 Netto ,4 Kunnallistekniikka Tuotot ,6 Valmistus omaan ön ,9 Kulut ,3 Netto ,1 Tilapalvelut Tuotot ,7 Kulut ,0 Netto ,2 Kaavoitus Tuotot ,1 Kulut ,8 Netto ,3 Maan Tuotot ,9 Kulut ,4 Netto ,4 Rakennusvalvonta Tuotot ,7 Kulut ,0 Netto ,1 TEKNISET PALVELUT Tuotot yhteensä ,4 Valmistus omaan ön ,9 Kulut yhteensä ,0 Netto yhteensä ,8 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot ,3 Valmistus omaan ön ,9 Kulut ,5 Netto ,1 8.1 KUNNANJOHTO S i v u 22

23 23 Käyttötalousosa Kunnanjohto ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö % Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Elinkeinopuolella alkuvuosi on ollut aktiivista aikaa. Zatelliitin uudella yritysalueella käynnistettiin yritystonttien hakuprosessi. Elokuun loppuun mennessä alueelta on tehty 11 tonttivarausta. Alueen kaavan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa tonttikauppojen siirtymisen vuoden vaihteeseen. Hakamaalla valmistui asemakaava alkuvuonna ja tontin myynti ja vuokraus käynnistyi rivakasti. Zatelliitin ison kauppatontin suunnittelua vietiin eteenpäin yhdessä valitun toimijan kanssa. Keväällä valiokuntien ohjauksessa ja valtuustoseminaarissa arvioitiin vuodesta 2013 voimassa ollutta Kempele -sopimuksen toteutumista ja päivitystarpeita. Sopimukseen tehtiin tarvittavat osaan tavoitteista ja niiden arviointikriteereihin. Uusi strategia/sopimus laaditaan keväällä Kuntien oli mennessä tuotettava lakisääteisten palveluiden julkiset tiedot kansalliseen palvelutietovarantoon siitä edelleen palvelunäkymissä hyödynnettäväksi. Kempeleen osalta projekti toteutui aikataulussa ja palvelutietovarantoon kuvattiin yhteensä 96 palvelua. Strategiset tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne asukasta Asukasta/vuosi ennakko ennakko saadaan Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot Tammi-kesäkuussa aloitti 46 uutta yritystä ja lopetti 16. Nettokasvu 30. Työllistämisvaikutus arviolta kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kontaktit yrityksiin, oma tilasto Kunnassa toimiviin yrityksiin 36 uutta kontaktia. Uusia myyntikontakteja 80 kpl. S i v u 23

24 24 Käyttötalousosa Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Yritystonttien tarjonta, lkm 15 tonttia vapaana. Keskeiset toimenpiteet Yhteistyö uusyrityskeskuksen sekä Hankinta-asiamies- ja omistajanvaihdoshankkeiden kanssa. Tonttien markkinointi ja myynti; pääasiassa Hakamaa ja Zatelliitin laajennusosan ennakkovaraukset. Päätetty lähteä mukaan Innovaatio- ja yrityspalveluseteli hankkeeseen vuosille ja Restartup -hankkeeseen vuosille Päätetty nostaa Leader-toiminnan maksuosuutta vuodelle. Zatelliitin kauppatontin kehittäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Somessa otetaan ön uusia välineitä. Facebookissa 2000 tykkääjän raja rikki Tavoitteen toteutuminen Tykkääjien lkm Facebookin tapahtumatoiminnon ä tehostettu ja keskusteltu Snapchat-viestipalvelun önotosta. Facebookissa 2643 tykkääjää Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa + nettisivuilla vähintään kaksi / kk / prosessi. Julkaisujen lkm Ajankohtaisia julkaisuja Facebookissa yhteensä 333 kpl. Nettisivuilla uutisia keskimääräisesti 2,9 uutista/kk /prosessi. Yritysuutiskirjeitä 6 kpl / vuosi Uutiskirjeiden lkm Yritysuutiskirjeitä lähetty 6 kpl Kunta myy/vuokraa vähintään10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Kuntaan muuttaa 2 uutta isompaa yritystä Vanhojen yritysalueiden ulkoinen ilme kohenee Kempele tunnetaan yrittäjäystävällisempänä kuntana lkm Toimipaikkojen lkm Toteutuneet suunnitelmat Vapaa palaute yrittäjiltä Myytyjä 6 kpl, vuokrattuja 6 kpl kuntaan muuttanut yksi 10 hlö työllistävä yritys Hakamaan ja Paiturin yleisilme hieman parantunut. Palaute positiivista. Kempele saa muuttovoittoa Muuttotase Muuttovoitto tammi-heinäkuussa oli 78 asukasta. Keskeiset toimenpiteet Yritystonttien myynnin jälkimarkkinoinnin aloittaminen. S i v u 24

25 25 Käyttötalousosa Osallistuttu Zeppelinin yhteismarkkinointiin ja Rakentajamessuille. Panostettu juhlavuoden tapahtumien markkinointiin ja viestintään, esim. ArtLinnakallio taidesymposium. Toteutettu netti-ja sometyöpajoja kunnan OTO-viestijöille. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Tilikauden tulos Tilikauden tulos 4,7 milj. euroa 2965 / asukas Lainamäärä/asukas 2026 e/as. Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Asukastyytyväisyyskyselyn tulos positiivinen Asukastyyväisyyskysely joka toinen vuosi ja toimielinten itsearvioinnit Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä. Valtuuston itsearviointi toteutettu valtuuskokauden vaihtuessa. Päätöksenteko säädösten mukaista -oikaisuvaatimuksia ja valituksia 0 kpl -lisälista-asioita 0 kpl Aloitteisiin vastausaika: -viranhaltijavalmistelussa 2 vk -valiokuntavalmistelussa 3 kk Muutoksenhakujen ja kumottujen päätösten määrä Vastausaika Oikaisuvaatimuksia 9 kpl, joista 1 hyväksytty ja hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Kuntalaisaloitteita 7, joista kaikki valmistelussa. Valtuustoaloitteita 8, joista valmistelussa 7 ja 1 valmis. Keskeiset toimenpiteet Kuntavaalit järjestettiin keväällä. Äänestysprosentti oli 57,9 % (56,9 % vuonna 2012). Valtuutettujen työasemat jaetaan heille syyskuussa. Luottamushenkilöille on järjestetty koulutusta ja perehdytystä 17.5., 23.5., 30.5., 8.6. ja sekä Valtuusto toteutti seminaarimatkan. Valmiudet sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymiseen alkaen on luotu. Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Monenlaisia ja erilaisia tapahtumia järjestetään eri sidosryhmien kanssa mm. Vuosittainen Hyvä kasvaa Kempeleessä tapahtuma. Tiedottamista sosiaalisen median avulla on lisätty ja tahtumakalenteri on aktiivisessa käytössä. Tapahtumien lkm eri palvelusektoreilla Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa Liikuntatoimi 12, nuorisotoimi 12, kulttuuri ja kirjasto 75, museo 62 Tapahtumien lkm 141 kpl S i v u 25

26 26 Käyttötalousosa Järjestöjen yhteystietorekisteri on ajantasalla. Yhteystietojen käytettävyys Järjestöjen yhteystietoja hyödynnetty runsaasti juhlavuoden tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyvässä viestittämisessä. Keskeiset toimenpiteet Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjestetty mm. Hyvä Kasvaa Kempeleessä ja Taiteiden yö. Kesäkuussa ilmestyi kuntatiedotteessa järjestöliite. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Kempeleen TEA-viisarin pistemäärä 10%-yksikköä korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo TEA-viisarin pistemäärä Ei käytössä Yleispalvelut ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö % Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Talous- ja palkkahallinnossa on valmisteltu talous- ja palkkahallinnon ulkoistusta. Kunnanhallitus on päättänyt 11.9., että talous- ja palkkahallinnon palvelut hankitaan lukien Monetra Oy:ltä. Nykyinen talous- ja palkkahallinnon henkilöstö siirtyy vuoden vaihteessa Monetraan ns. vanhoina työntekijöinä ja Monetran järjestelmiin siirrytään lukien. Tällä pyritään turvaamaan toiminnan häiriöttömyys erityisesti loma-aikoina sekä riittävä resurssi toiminnan kehittämiseen. Tietohallinnossa on kartoitettu sen nykytilaa ja käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut palvelutason parantamiseksi. Osana kartoitusta on tilattu ulkopuoliselta asiantuntijalta (Sofigate Oy:ltä) nykytila-analyysi ja selvitys palvelutason parantamiseksi. Selvitys on vielä kesken. Tarkoituksena on saada tietohallinnon toimintaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta ja saada helpotettua päivittäistä työskentelyä. Ateria- ja puhdistuspalveluissa on aloitettu työterveyshuollon kanssa yhteinen työkyky-pilotti hanke, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen. Hanke keskittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn. Hanke on alkanut alkukartoituksella, joissa on tehty hankkeeseen osallistuville mm. lihaskunto- ja kävelytestejä. Portaat luomuun hankkeen puitteissa on vaihdettu tuotteita luomuraakaaineisiin. Todennäköisesti vuoden aikana saavutetaan Portaat luomuun ohjelman taso 1. Linnakangastalon väistötila on tullut uutena kohteena siivottavaksi, minkä seurauksena on palkattu uusi yhdistelmätyöntekijä. Tuotannonohjausjärjestelmäprojekti on käynnistynyt toukokuussa seutuyhteistyönä. S i v u 26

27 27 Käyttötalousosa Taloudellisesti yleispalveluiden vuosi on mennyt lähes budjetoidusti. Toimintakulujen toteuma on elokuun lopussa 60,6 %:a. Toimintakulut ovat alittuneet kaikilla kustannuspaikoilla. Tietohallinnon kulujen toteuma on 61,9 %:a, mitä selittää aiempien kalustoleasing-maksujen loppumiset. Ateria- ja puhdistuspalveluiden toimintakulujen toteuma on 61,7 %:a, mikä vastaa sen normaalia kulujen kehitystä. Ateria- ja puhdistuspalveluissa kulut ovat alimmillaan kesän jälkeen ja lähtevät nousuun kohti budjetoitua syksyn edetessä. Talous- ja henkilöstöhallinnon kulujen toteuma on 61,5 %:a. Strategiset tavoitteet Kempeleen kunta on arvostettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Prosessien kehittäminen, prosessikuvaukset Henkilöstön osaamisen jakaminen ja kouluttaminen Yhteisen johtamismallin luominen Johtamis- ja esimieskoulutukset Työhyvinvointi-mittariston tulokset Työhyvinvointi-mittariston tulokset Prosessikuvauksia on jatkettu. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi ja se toteutetaan vuoden 2018 vuoden alussa. Vuoden aikana on toteutettu esimieskoulutuksia talousarvion mukaisesti. Esimieskoulutuksessa on mm. määritetty yhteiset arvot johtamiselle Kempeleessä. Työhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran Keskeiset toimenpiteet Prosessikuvauksia on jatkettu. Vuoden aikana on käynnistynyt Kempeleen tapa johtaa -esimieskoulutus ja tätä koulutusta jatketaan loppuvuodesta. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Arviointi ja kehittämisideat henkilöstöltä ja prosesseista Palaute Tehty toimenpide tavoitteeseen nähden Kehityskohteita on kartoitettu mm. sähköisten palveluiden työryhmässä ja on viety eteenpäin osaksi talousarviovalmistelua. Keskeiset toimenpiteet Käynnistetty tietohallin uudelleenjärjestely palvelutason nostamiseksi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Ateriapalvelut toteutetaan ravitsemussuositusten mukaisesti Käynnistetyt toimenpiteet Kouluterveyskysely Ruokalistasuunnittelussa on noudatettu ravitsemussuosituksia. Kouluterveyskysely tehdään tänä vuonna. S i v u 27

28 28 Käyttötalousosa Keskeiset toimenpiteet Tuotannonohjausjärjestelmän projektia jatketaan seutuyhteistyönä. Palveluiden tehostaminen teknologisilla ja sähköisillä menetelmillä Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Sähköisten palveluiden kehittämisellä on vakiintunut toimintamalli Sähköisten palveluiden ja toimivuus Palaute Sähköisten palveluiden ryhmä on tehnyt esityksensä, jonka johtoryhmä on hyväksynyt ja nämä on viety osaksi vuoden 2018 talousarviovalmistelua. Keskeiset toimenpiteet On valmisteltu laajasti eri puolella kuntaa otettavaksi ön erilaisia sähköisiä järjestelmiä. S i v u 28

29 29 Käyttötalousosa 8.2 PERUSPALVELUT Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,2 Valmistus omaan ön Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,7 Toimintakate ,7 Rahoitustuotot- ja kulut Vuosikate ,7 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,7 Vyörytyskulut ,5 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,5 Valmistus omaan ön ,0 Toimintakulut ,1 Toimintakate ,3 Rahoitustuotot- ja kulut ,0 Vuosikate ,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,3 Vyörytyskulut ,1 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,8 Varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,1 Valmistus omaan ön ,0 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,6 Rahoitustuotot- ja kulut ,0 Vuosikate ,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Tilikauden tulos ,6 Vyörytyskulut ,8 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,1 S i v u 29