Kaavan nimi: Kreulanrannan asemakaava LIITE 6 Ehdotus nähtävillä 13.4.-14.5.2016 Kooste saaduista lausunnoista ja muistutuksista Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Tekninen lautakunta 27.4.2016 Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto sp 10.5.2016 / J. Reko Timo Kaira ja Merja Ahtola 13.5.2016 Ei käsitellä ympäristölautakunnassa. Emme hyväksy kiinteistön 1:139 alueelle merkittyä lähivirkistysaluetta. Ylempi kaavataso ohjaa alempaa. Kreulanrannan alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa, joten asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaava: Maakuntakaavan taajamatoimintoja koskevan suunnittelumääräyksen mukaisesti alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa.(ks. Satakuntaliiton kaavaehdotuksesta antama lausunto) Asemakaavassa osoitettu rantaa myötäilevä virkistysalue on osa maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaista viher- ja virkistysverkkoa. Asemakaavaan osoitettu viheralue toimii myös tärkeänä puskurina Hinnerjoen mahdollisen tulvimisen varalta. Satakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että Kreulanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelualue ei sijaitse varsinaisella viranomaisten selvitysten mukaisella tulvavaara-alueella, mutta alavalla ja mahdollisesti tulvaherkällä alueella tulee
Kiinteistökaupan 2006 yhteydessä Euran kunta pakotti kiinteistön omistajat etuosto-oikeuteen vedoten tyytymään koko peltoalueen ostamisen sijasta 4990 m2 alueeseen. Nyt kunta on kaavoitusmääräyksellä ottamassa hallintaansa neljänneksen kiinteistön pinta-alasta. Kunta ei ole kohdellut maanomistajia tasapuolisesti kaavaehdotusta laatiessaan. Olemme valmiit neuvottelemaan kunnan kanssa tilusvaihdosta. kuitenkin huomioida tulviin liittyvät riskit. Hinnerjoki on suunnittelualueen kohdalla melko ruohottunut. Veden pinnankorkeus vaihtelee ja saattaa nousta yli uomasta. Asuintontteja ei siten ole syytä osoittaa Hinnerjokeen saakka riskialttiille alueelle. Kunnan ja maanomistajan välillä sovittujen kiinteistökauppojen ehdot eivät kuulu kaavoituksen piiriin. Maanomistaja ja kunta neuvottelevat niistä tarvittaessa keskenään erikseen. Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.5.2016 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta 26.5.2016 Perusturvalautakunta 7.6.2016 Satakunnan Museo 13.6.2016 Museo on luonnosvaiheen lausunnossaan edellyttänyt arkeologisten koetutkimusten ja rakennusinventoinnin tekemistä kaava-alueella. Selvityksiä ei ole kuitenkaan tehty. Arkeologinen kulttuuriperintö: Asemakaavaehdotuksessa muinaisjäännösalue on rajattu katkoviivalla ja merkitty sm-1 -merkinnällä. Muinaisjäännösalueelle on kuitenkin osoitettu sekä Kaava-alueen muinaisjäännösalueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi ja koekaivaus kevätkesällä 2017 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto
uusia rakennuspaikkoja että mahdollisuuksia mittavaankin täydennysrakentamiseen. Koska asemakaavan toteuttaminen saattaisi merkitä kajoamista muinaisjäännökseen, kajoamisen salliminen ja ehdot käsitellään neuvottelussa Museoviraston kanssa. Museovirastoa neuvottelussa edustaa Satakunnan Museon arkeologi ja siitä laaditaan muistio, joka toimitetaan hyväksyttäväksi Museovirastoon. Neuvottelu tulee järjestää kaavan valmistelun aikana. Rakennettu kulttuuriympäristö: Luonnosvaiheen lausunnossa Museo toi esiin alueen valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöja rakennusperintöarvot, sekä katsoi, että alueella tulee tehdä rakennusinventointi. Rakennusinventoinnin pohjalta on mahdollista määritellä suojeltavat rakennukset ja tavoitteet alueen ominaisluonteen vaalimiselle sekä ohjata uudisrakentamista. Museo piti kaavaluonnoksessa ongelmallisena myös vanhojen pihapiirien tarkemmin määrittelemätöntä rakennusoikeutta. Museon luonnosvaiheen lausunnolla on ollut valitettavan vähän vaikutusta kaavaehdotukseen. Asemakaavan ei voida katsoa perustuvan riittäviin selvityksiin. Olemassa olevasta rakennuskannasta ei ole riittäviä tietoja, jotka tulee hankkia rakennusinventoinnilla. Oy; kaava-asiakirjojen liite 8). Tulosten perusteella museoviranomainen on tarkistanut muinaismuistoalueen rajausta. Uusi muinaisjäännösalueen rajaus on päivitetty asemakaavaan. Muinaisjäännösalueelle on määritelty rakennusalat vain olemassa oleville rakennuksille. Työneuvottelu museoviraston kanssa on pidetty 5.9.2016. Museoviraston hyväksymä muistio työneuvottelusta on kaava-asiakirjojen liitteenä 9. Arkeologisen inventoinnin ja uuden muinaisjäännösalueen rajauksen aiheuttamista tarkennuksista ja päivityksistä kaavakarttaan pidettiin työneuvottelu 8.9.2017. Museoviraston hyväksymä muistio neuvottelusta on kaavaasiakirjojen liitteenä 10. Kaavan alueelta on laadittu rakennusinventointi loppuvuodesta 2016 (Satakunnan Museo; kaava-asiakirjojen liite 7a, 7b ja 7c). Asemakaavaan on määritelty suojeltavat rakennukset inventoinnin pohjalta. Vanhojen pihapiirien niille osille, jotka jäävät muinaisjäännösalueen ulkopuolelle on määritelty rakennusoikeudet ja rakennusalat. Arkeologinen ja rakennusperintöinventointi on nyt suoritettu ja inventointien tulokset on otettu huomioon asemakaavaehdotuksen 2. nähtävilläolon kaavakartassa ja kaavaasiakirjoissa.
Museo ei pidä myöskään varsin yleispiirteistä /smerkintää valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kuuluvien rakennusten arvojen vaalimisen kannalta riittävänä. Pihapiirien merkittävät rakennukset tulee asemakaavatasolla suojella kohdemerkinnöin ja määräyksin, joihin löytyy malleja Eurassa aiemmin laadituista asemakaavoista. Pääsääntöisesti suojeltavien rakennusten laajentaminen ei ole mahdollista, mutta suojelun laajuus tulee vielä tutkia rakennusinventoinnin pohjalta. Vanhoissa pihapiireissä tapahtuvan uudisrakentamisen ohjaamiseksi /s-määräys on sovelias. Tämän lisäksi tarvitaan kaavaan yleismääräyksiä ennestään rakentamattomilla tonteilla tapahtuvan rakentamisen sovittamiseksi avoimeen viljelysmaisemaan. Tehtävän rakennusinventoinnin pohjalta myös kaavaselostusta tulee täydentää rakennuskantaa koskevilla tiedoilla. Pihapiirin merkittävimmät, inventoinnissa suojeltaviksi arvotetut rakennukset on merkitty sr-merkinnällä ja kaavamääräyksellä: Historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusosa, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. MRL 57 2. momentin perusteella määrätään, ettei rakennusta tai rakennelmaa saa purkaa. Ennen rakennuksia tai rakennusosaa muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on Satakunnan Museolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Asemakaava-alueelle on annettu yleismääräys: Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen kohdemerkinnällä suojeltavaksi osoitettujen, ympäristön historiallisesti arvokkaiden ja kyläkuvan kannalta tärkeiden rakennusten sekä ympäröivän kyläkuvan ja viljelymaiseman kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen osalta. Kaavaselostusta täydennetään laaditun rakennusinventoinnin pohjalta.
Satakuntaliitto 13.6.2016 Hinnerjoen keskustan alueella olisi tarpeen laatia osayleiskaava, jossa voitaisiin muodostaa kokonaiskuva mahdollisista täydennysrakentamisalueista, liikenteellisistä ratkaisuista sekä arvokkaista kulttuuriympäristökohteista. Koska kaavaehdotuksen ratkaisu on pääpiirteissään luonnosvaiheen kaltainen, Satakuntaliitto uusii luonnosvaiheen lausunnon kannanotot: Kreulanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Satakunnan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon alueen kulttuuriympäristöön liittyvä kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä. Kulttuuriympäristön ja arkeologian osalta Satakuntaliitto pyytää huomioimaan Satakunnan Museon ehdotusvaiheen lausunnossa esittämät asiat. Maakuntakaavan taajamatoimintoja koskevan suunnittelumääräyksen mukaisesti alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Kaavaratkaisussa on huomioitu Hinnerjoen ranta-alueen varaaminen osaksi yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa.
Ranta-alueen viher- ja virkistyskäyttöä tulisi käsitellä selostuksessa laajemmin. Kreulanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelualue ei sijaitse varsinaisella viranomaisten selvitysten mukaisella tulvavaara-alueella. Alavalla ja mahdollisesti tulvaherkällä alueella tulee kuitenkin huomioida tulviin liittyvät riskit. Kaavaselostusta täydennetään Hinnerjoen viher- ja virkistyskäytön osalta. Hinnerjoki on suunnittelualueen kohdalla melko ruohottunut. Veden pinnankorkeus vaihtelee ja saattaa nousta yli uomasta. Hinnerjoen ranta-alueelle on osoitettu vihervyöhyke veden pinnan korkeusvaihtelujen varalle. Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.6.2016 Ei huomautettavaa keskeisen suunnittelutavoitteen suhteen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tulee ottaa huomioon Satakunnan museon lausunnossa kaavaluonnoksesta edellytetyt selvitystarpeet. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavaehdotus ei perustu riittävään selvitykseen. Maiseman osalta todetaan, ettei kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla ole takeita siitä, että vanha ja uusi rakentaminen sijoittuu erilleen. Rakennuspaikat ovat kiinni toisissaan eikä ohjausta ole tehty myöskään rakennusaloilla. Kaavaratkaisussa tulee arvioida riittävästi myös rakentamisen maisemallista soveltuvuutta toisaalta vanhaan rakennuskantaan ja toisaalta maisemallisesti merkittävän avoimen ranta/peltomaiseman kannalta. Arviointia on perusteltua tukea myös havainnoimalla uuden rakentamisen vaikutusta. Ks. vastine Satakunnan Museoon asemakaavaan annetun yleismääräyksen osalta. Arvio rakentamisen maisemallisesta soveltuvuudesta lisätään selostukseen. Uudisrakentamisen vaikutuksia havainnoidaan kaavaselostukseen.
Myös rakentamisen tarkempi ohjaus uuden rakentamisen osalta olisi perusteltua. Asemakaavassa tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon myös alueelle soveltuvat alimmat rakennuskorkeudet sekä hulevesien johtamiseen laajemmaltakin alueelta mahdollisesti tarvittavat yhteydet sekä näiden seikkojen mahdollinen vaikutus esitettävään kaavaratkaisuun. Kunta määrittelee alimmat rakennuskorkeudet rakennuslupavaiheessa. Yleisiin määräyksiin lisätään määräys hulevesien käsittelystä: Tonttikohtainen hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä.