MAA-AINESTEN OTTOVYÖHYKKEET, MALMIVYÖHYKKEET, ARVOKKAAT HARJU-, KALLIO- JA MOREENIALUEET, POHJAVESIALUEIDEN TARKISTUS

2. VMK / EHDOTUSVAIHE (14.10.2010) MAA-AINESTEN OTTOVYÖHYKKEET, MALMIVYÖHYKKEET, ARVOKKAAT HARJU-, KALLIO- JA MOREENIALUEET, POHJAVESIALUEIDEN TARKISTUS (NÄHTÄVILLÄ 6.9. 6.10.2010) LAUSUNNOT Vastineet sisennetty KUNNAT... 1 MAAKUNNAT... 2 NAAPURIKUNNAT... 2 VIRANOMAISET... 2 YRITYKSET... 3 YHDISTYKSET... 4 YKSITYISET... 5 LIITE I. LAUSUNTOJEN KÄSITTELY... 8 MYÖHÄSSÄ TULLEET LAUSUNNOT... 8 KUNNAT Karstula Karstulan kunta esittää, että Mätäslammen dyynialue (nro 17) ja Silmäsuo-Kettunevan dyynialue (nro 18) poistetaan arvokkaiden harjualueiden (ge/2) luettelosta. Perusteluina kunta toteaa, että ne eivät ole kunnan käsityksen mukaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Poski-projektin yhteensovituksen arvotuksessa dyynialueet on todettu maakunnallisesti arvokkaiksi perusteluina Mätäslammen osalta geologia, pohjavesi ja maisema, Silmäsuo-Kettunevan osalta geologia ja pohjavesi. Dyynien maa-aines on hienorakeista hiekkaa (raekoko keskimäärin 0,19 mm) eikä dyynien maa-aineksella ole merkitystä maa-aineshuollon kannalta. KHO:n 28.12.2007 antamassaan päätöksessä Kanta-Hämeen maakuntakaavasta tehtyihin valituksiin, jotka kaikki KHO hylkäsi, on viitannut ympäristöministeriöltä saatuun selvitykseen, jonka mukaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden osoittaminen kuuluu maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin tehtäviin. Ei muutosta. 1

Muurame Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Pihtipudas Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Saarijärvi Saarijärven kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Uurainen Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. MAAKUNNAT Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan liitto pitää kaavan teemoja tärkeinä ja kehityshakuisina. Kaavamerkinnät ovat pohdittuja ja pohjautuvat hyvään suunnitteluun ja selvityksiin. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liiton mielestä vaihemaakuntakaava näyttää olevan perusteellisesti tehty. Kaavaselostus on helppolukuinen ja johdonmukainen sekä kaavakartta havainnollinen. Kokonaiskuvan saamiseksi olisi kuitenkin ollut hyvä jos kaavaselostuksen teemakartoissa olisi esitelty myös teemaan kuuluvat kokonaismaakuntakaavassa olevat varaukset. Teemakarttojen luettavuuden vuoksi niihin ei sisällytetty lainvoimaisen maakuntakaavan vastaavia varauksia. Kaavan tultua hyväksytyksi liitto tekee lainvoimaisten maakuntakaavojen kansanpainoksen jossa asia tulee huomioiduksi. NAAPURIKUNNAT VIRANOMAISET Finavia Finavialla ei ole huomautettavaa. Fingrid Fingridillä ei ole huomautettavaa. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY- keskuskuksen mukaan kaavan vaikutuksia ilmastonmuutosnäkökohtia ei ole arvioitu. 2

Kaavaselostuksessa on sivulla 38 esitetty maa-ainesten oton ja kuljetusten ilmastovaikutuksia ja keskeisiltä osin myös kaavaselostuksen liitteessä III. Nämä perustuvat Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemään Keski-Suomen ympäristöanalyysiin (2008) ja liikenneviraston ja tilastokeskuksen kuorma-autojen ja maaaineskuljetusten liikennesuoritteeseen. Ei muutosta. Yhden malmipotentiaalisen vyöhykkeen ja neljän maa-ainesten ottovyöhykkeen rajaus sijoittuu Suomen Natura 2000-verkostoon sisältyvän kohteen läheisyyteen. Näistä Jyväskylän Putkilahden Vatsan malmipotentiaaliseen vyöhykkeeseen on liitetty kaavamääräys, jossa velvoitetaan arvioimaan hankkeen vaikutukset Natura 2000-alueeseen. Natura 2000-alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa joko hankekohtaisesti tai yhdessä muiden mahdollisten hankkeiden kanssa tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti olla erittäin huolellinen, mistä syystä Keski-Suomen ELY- keskus esittää samansisältöisen luonnonsuojelulakiin pohjautuvan ohjeistuksen liittämistä em. maa- ainesten ottovyöhykkeiden merkintöjen selityksiin tai vähintään kaavaselostukseen. Näin meneteltynä vaatimus maa-aineslupahankekohtaisesta Natura 2000-vaikutusten arvioinnista välittyy myös kunnalliseen maa-aineslupaharkintaan. Liitetään kaavaselostukseen samanlainen ohjeistus kuin Vatsan malmipotentiaalisen vyöhykkeen kohdalla. Lisäksi ELY-keskus esittää joitakin teknisiä tarkennuksia kaavaselostukseen. Tarkennukset huomioidaan mikäli ne eivät muuta muualta lainattuja tekstejä (esim. maakuntasuunnitelma). Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo esittää, että eo/1 alueen suunnittelumääräystekstiä täydennetään seuraavasti: Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu, maa-ainesten otto ja kulttuuriympäristön suojelu. Kaavaehdotuksen suunnittelumääräys on sama kuin lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Uusi muotoilu johtaisi uuteen merkintään. Kulttuuriympäristöt on huomioitu aluekohtaisissa suunnittelumääräyksissä ja leipätekstissä. Maaainesten otossa luvan hakijan tulee selvittää onko ottamisalueella muinaisjäännöksiä. Maakuntakaavalla ei suojella kulttuuriympäristöjä, tarkoitus on turvata kulttuuriympäristöjen säilyminen ja suojelulliset kysymykset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Ei muutosta. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa. Metsähallitus Metsähallituksen mielestä kaavaehdotus on laadittu hyvin ja siinä on otettu hyvin huomioon Metsähallitukselle tärkeät asiat Metsähallituksella ei ole lausuttavaa ehdotuksesta. YRITYKSET 3

YHDISTYKSET Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys kiinnittää huomiota siihen, että kaavaehdotus ei sisällä selvityksiä eikä suosituksia kiviaineksen oton aiheuttamista haitoista ja muutoksista ihmisten ja luonnon ääniympäristöön. Hiljaisten alueiden (I-IV) merkintä ja kartoitus puuttuvat maakuntakaavaehdotuksesta. Luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että eritasoiset hiljaiset alueet tulee merkitä maakuntakaavaan samanaikaisesti kiviaineksen ottoon varattujen alueiden kanssa. Maakuntatasolla tulisi pyrkiä turvaamaan hyvät äänimaisemat, koska eri alueiden asukkaat ovat niiden tarpeen eri yhteyksissä tuoneet esille. Maa-ainesten ottovyöhykkeiden suunnittelumääräys kiinnittää huomiota maaainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen jonka perustana on yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa voidaan antaa tarpeen vaatiessa suosituksia myös mm. melusta samoin kuin mahdollisessa ympäristöluvassa. Selvitysten osalta viitataan kaavaselostuksen liitteeseen I (Tietopohja), erityisesti ympäristöhallinnon ohjeeseen 1/2009 Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen säätelyä ja järjestämistä varten. Ei muutosta. 2. vaihemaakuntakaavan sisältö on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa joka hyväksyttiin maakuntahallituksessa 24.10.2007. Kaavassa ei maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti käsitellä hiljaisia alueita. Edelleen todetaan, että maankäytön osalta kiviaineisten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen tulisi arvioida suhteessa asukkaiden virkistyksen ja elpymisen tarpeisiin eli äänimaisemien elvyttävyyteen sekä luonnonvaraisten eläinten, etenkin lintujen lisääntymiskäyttäytymiseen liittyvien seikkojen osalta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma. Se täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Kaavan vaikutuksia on siten tarkasteltu yleispiirteisellä tasolla keskittyen keskeisimpiin vaikutuksiin. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia virkistykseen ja luontoon. Ei muutosta. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri toteaa kiviaineskulutuksesta, että kaavaselostuksessa ei viitata asianmukaisiin tutkimuksiin kulutuksen kasvusta vaan Poski-projektin karkeaan arvioon. Piirin mielestä kulutusarvio vaikuttaa perustuvan lähteiden toiveajatteluun rakentamisen toimialan kasvusta. Piirin mielestä kaavaselostuksessa tulisi arvioida lähteisiin perustuen kulutusarvioin luotettavuus ja esittää esimerkiksi kulutusarvioin vaihteluväli. Kiviainesten kulutusmäärän kehitystä perustuu kyselyyn ja on siten arvio. Vastaavia projekteja on tehty muissakin maakunnissa vahvistettujen maakuntakaavojen perusteluiksi. Infra ry:n, joka on maa- ja vesirakentajien keskusjärjestö, tilastojen mukaan Keski-Suomen kulutus on valtakunnan keskitasoa. Talouden suhdanteen aiheuttavat luonnollista kulutuksen vaihtelua. Liittoa kiinnostaa piirin ilmoittamat asianmukaiset tutkimukset. Ei muutosta. Kiviainesten kaivamisen ja kuljetusten päästöjen summaa ei piirin mielestä voi pitää vähäisenä rakentamisen toimialoilla. Perusteluna on spekulaatio, jos maakunnan ilmastonmuutospäästöt 4

saataisiin pudotetuksi 80 %:lla mutta maa-ainesten kaivuun ja kuljetusten ilmastonmuutospäästöt säilyisivät ennallaan. Kaavaselostuksessa on sivulla 38 esitetty maa-ainesten oton ja kuljetusten ilmastovaikutuksia ja keskeisiltä osin myös kaavaselostuksen liitteessä III. Nämä perustuvat Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemään Keski-Suomen ympäristöanalyysiin (2008) ja liikenneviraston ja tilastokeskuksen kuorma-autojen ja maaaineskuljetusten liikennesuoritteeseen. Spekulaatioita ei ole harjoitettu. Ei muutosta. Lisäksi piiri toteaa, että kaavalla ei pystytä riittävästi estämään murskausasemien aiheuttaman melun lisääntymistä. Maa-ainesten otto aiheuttaa ajoittaista melua. Tämä on maa-aines- ja ympäristöluvissa käsiteltävä asia. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu oton meluvaikutukset. Piiri pyytää ilmoittamaan asiakirjojen, lausuntomme ja asian käsittelyn vaiheet, valitus- ja muistutusmahdollisuudet sekä muut vaikutusmahdollisuudet sekä näihin liittyvät päivämäärät. YKSITYISET Kari Finni Muistuttaja haluaa Peltola nimisen tilan Laukaassa maa-ainesten ottovyöhykkeeksi. Maakuntahallitus käsitteli samaa asiaa jo lainvoimaisen maakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnoissa (21.3.2007 55 ja 17.4.2007, 79). Tuolloin todettiin, että Peurungan alueen kehittäminen (MasterPlan) matkailua ja virkistystä palvelemaan ja toisaalta sen viereinen iso maa-ainesten ottovyöhyke (Finnikangas) ovat ristiriidassa keskenään. Myös läheinen Oitinmäen Natura-alue kuuluu osana matkailun ja virkistyksen kokonaisuuteen. Tuolloin poistettiin ko maa-ainesten ottovyöhyke. 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä ei siten alueelle kohdistettu tutkimustoimintaa. Ei muutosta. Mira Koivunen Koivunen esittää, että maa-ainesluvissa ja yleissuunnitelmissa tulee muistaa ja ottaa huomioon Kangasjärvenkangas sekä Köpinkangas, jotka ovat oleellinen osa Kulhan ja Kiiskilänmäen näkötornin retkeilyreittiä. Alue on muutenkin retkeily-, virkistys-, ulkoilu- ja luonnonarvoiltaan arvokasta niin alueen asukkaille kuin paikallisille matkailuyrittäjille. Kaavan taustaselvityksessä, Poski-projektin yhteensovituksessa, alueet on luonnon kannalta arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa ei ole edellä mainittua retkiketjua. Esitys ei siten ole maakuntakaavakysymys (ks. myös alla vastine Anna-Maija ja Lassi Kuulasmaalle). Ei muutosta. Heikki Lahti Muistuttaja haluaa poistaa kaavasta Mätäslammin dyynialueen, koska sillä on vanha fillerin ottopaikka ja sen välittömässä läheisyydessä v. 2000 raivattua peltoa. Poski-projektin yhteensovituksen arvotuksessa Mätäslammen dyynialue on todettu maakunnallisesti arvokkaiksi perusteluina geologia, pohjavesi ja maisema. Dyynien maa-aines on hienorakeista hiekkaa (raekoko keskimäärin 0,19 mm) eikä dyynien 5

maa-aineksella ole merkitystä maa-aineshuollon kannalta. KHO:n 28.12.2007 antamassaan päätöksessä Kanta-Hämeen maakuntakaavasta tehtyihin valituksiin, jotka kaikki KHO hylkäsi, on viitannut ympäristöministeriöltä saatuun selvitykseen, jonka mukaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden osoittaminen kuuluu maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin tehtäviin. Ei muutosta. Anna-Maija ja Lassi Kuulasmaa Kommentissa esitetään lisättäväksi suunnittelumääräyksiin maa-ainesten ottovyöhykkeille eo/1 38. Kangasjärvenkangas ja 39. Köpinkangas seuraavaa: Yleissuunnitelmassa ja maa-ainesluvissa tulee huomioida Köpinkangas ja Kangasjärvenkangas osana keski- ja eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen kaunista luonto-, lampi-, harju-, kallio- ja suomaisemayhdistelmää retkeilyketjussa Kulhanvuori Pirttijärvenkalliot - Köpinkangas - Pitkäjärvi - Kangasjärvenkangas - Nikaran kirkkotie - Lampuodinsuo - Kiiskilänmäen näkötorni. Kaavan taustaselvityksessä, Poski-projektin yhteensovituksessa, alueet on luonnon kannalta arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa ei ole edellä mainittua retkiketjua. Esitys yleissuunnitelman lisäyksestä ei siten ole perusteltua eikä maakuntakaavakysymys. Maa-ainesluvista päätösvalta on kunnilla, ei liitolla (tässä tapauksessa Multian kunta). Ei muutosta. Juha-Pekka Mottola Kommentissa esitetään, että asianomainen tarvitsee Mätäslammen dyynialueelta (arvokas harjualue, ge/2, nro 17) saatavaa hiekkavilleriä ympäristösuojelullisiin tarkoituksiin lehmien jätösten sitomiseen. Tämä pyydetään ottamaan huomioon. Kyseessä on maa-ainesten ottaminen kotitarvekäyttöön mikä ei edellytä maaaineslain mukaista lupaa (MAL 4 2 mom.). Kotitarvekäyttö ei kuulu maakuntakaavalla ratkaistaviin asioihin. Eli kaavassa Mätäslammen arvokkaalta harjualueelta voidaan ottaa villeriä kotitarvekäyttöön. Ks. myös yllä vastine Heikki Lahdelle ja Karstulan kunnalle. Ei muutosta. Juha ja Tuija Oksman Muistuttajat haluavat lisätä Lainekallion alueen Halsvuoren (ge/1 nro 11) arvokkaaseen kallioalueeseen. Halsvuoren arvokas kallioalue perustuu valtakunnalliseen arvokkaiden kallioalueiden inventoitiin vuodelta 1995. Sen tarkistus Keski-Suomen osalta valmistui vuonna 2008. Inventoinnin tarkistuksessa on kuvattu ja rajattu sellaiset Keski-Suomen kallioalueet joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat selvityksen tutkimusaineiston perusteella arvioitu olevan maa-aineslain (555/1981) tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Esitettyä Lainekalliota ei ole arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Muut selvityksessä mukana olleet kallioalueet ovat paikallisesti arvokkaita eikä niitä osoiteta kaavassa. Ei muutosta. Olli Peltola Muistutus koskee Kuhmoisten harjunmäen ge/ (nro22) valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää harjualuetta. Muistutus on 8 sivun mittainen sisältäen kolme liitettä. Alla on muistutuksen tekijän yhteenveto. 6

Maanomistaja katsoo kaavaehdotuksen lainvastaiseksi monellakin tavalla. Yhdenvertaisuutta on loukattu suhteessa Poski-projektin vastaavan maa-ainesten ottoon osittain soveltuvien muiden alueiden maanomistajiin. Poski-projektin lopputulosta ei ole muista alueista poiketen sovellettu sellaisenaan Harjunmäen osalta, vaikka Poski-projektin lopputulos on mainittu koko kaavan laatimisen lähtökohdaksi. Kaavaehdotuksessa mainittu huomattava 85 ha:n pinta-ala poikkeaa kaavan valmisteluaineistosta (6ha) ja voimaan jäädessään aiheuttaa merkittäviä rajoituksia maa-ainesten ottoon alueella jolla ei ole mitään suojelullisesti merkittäviä arvoja. Määräys on tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain vastainen koska tällaisten vailla maakunnallista merkitystä omaavien alueiden osalta ei edes lain mukaan voida asettaa kaavamääräyksiä. Kaavaehdotuksen mukainen merkintä ja alue aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle koska ehdotus rajoittaa mahdollista ottotoimintaa myös sellaisilla alueilla joissa ei ole maa-aineslain tai kaavan tavoitteiden mukaisia rajoituksia maa-ainesten ottamiselle. MRL 28.4 sisältää kohtuuttoman haitan aiheuttamisen kiellon. Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi huomioitu yksityisen maanomistajan etua suhteessa yleiseen etuun. Kaavan suunnittelumääräys ja kaavan laajuus siis potentiaalisesti rajoittavat maanomistajien oikeuksia merkittävästi siitä mikä olisi laillista. Mitään ohjektiivisesti hyväksyttävissä olevia perusteita kaavan 85 hehtaarin määräykselle / laajuudelle ei ole todettavissa mistään aineistosta. Muistuttaja pitää Harjunmäkeä vain paikallisesti arvokkaana mutta toteaa, että jos Harjunmäellä katsotaan olevan maakunnallista arvoa, olemme valmiit hyväksymään alueen erityisominaisuuksia tarkoittavan merkinnän arvokas harjualue (ge/2) mutta vain siten rajoitettuna, että merkintä rajoitetaan karttaliitteen rajaamalle alueelle ja muu Harjunmäen alue jätetään maakuntakaavassa kaavoittamattomaksi. Nykyisessä kaavaehdotuksessa oleva merkintä 85 hehtaarin alueesta tulee poistaa lainvastaisena. Kaavaehdotuksessa on Harjunmäen ge/2 merkinnän kohdalla pinta-alan osalta painotekninen virhe. Kaavaehdotuksen 85 ha pitää olla 8,5 ha. Keski-Suomen Poski-projektin asiantuntijoiden tekemässä yhteensovituksessa (liite VI, s. 75) Harjunmäki on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suuntaa antavaksi pinta-alaksi on tuolloin todettu 6 ha mikä on tarkentunut kaavaehdotukseen 8,5 ha:ksi. Pääperusteet Harjunmäen luokittelemiseksi maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ovat maisema, geologia ja pohjavesi. Maa-ainesten ottoa käsittelevässä yhteensovituksessa (liite IX, s. 84) on todettu Harjunmäen olevan II-luokan pohjavesialuetta, jolla maa-ainesten määrä ja laatu ovat hyviä. Alue vaatii kuitenkin vielä tarkentavia pohjavesitutkimuksia. Huomiota on kiinnitetty myös maisemaan ja lainvoimaisen maakuntakaavan eo/1 alueeseen Harjunmäen eteläpuolella. Harjunmäen eteläpuolella sijaitseva Keskisenkangas on lainvoimaisessa maakuntakaavassa maa-ainesten ottovyöhykkeenä (eo/1, nro 10). Harjunmäen ja Keskisenkankaan väli on ns. valkoista aluetta johon ei kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja intressejä. Näin olleen maakuntakaavoituksen yhteen sovittava luonne toteutuu ko muodostuman osalta. 7

Poski-projektin yhteensovituksessa on todettu nimenomaan muistutuksen esittäjänkin mainitsema Harjunmäen pohjoisosa maakunnallisesti arvokkaaksi. Yhteensovituksen rajaus poikkeaa jonkin verran muistutuksen tekijän rajauksesta ollen Harjunmäen pohjoisosan selänne. Säilytetään Harjunmäki ge/2 merkinnällä ja korjataan pintaalavirhe. Terho Rajala Muistuttaja haluaa, että Isohaka niminen tila Muuramessa säilytetään samoilla ehdoilla kaavassa ottoalueena kuin tilan eteläpuolinen Keski-Suomen Kuljetus Oy:n tila. Ottaen huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyyden Isohaka nimisen tilan alue sisältyy lainvoimaisen maakuntakaavan Punakankaan kallio- ja rakennuskiviainesalueeseen. Aluetta ei ole tutkittu 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Ei muutosta. LIITE I. LAUSUNTOJEN KÄSITTELY Toimiston valmisteluryhmä 8.10.2010 Yva-ryhmä 12.10.2010 Maakuntahallitus 20.10.2010 MYÖHÄSSÄ TULLEET LAUSUNNOT Keski-pohjanmaan liitto (ilmoitus myöhästymisestä) Keski-Pohjanmaan liiton arvion mukaan maakuntien raja-alueilla ei esiinny epäjatkuvuutta, vaan merkinnät ovat yhteneväisiä maakuntarajan molemmin puolin. Selkein ylimaakunnallinen elementti on molemmissa maakuntakaavoissa huomioitu Lestijärveltä Kinnulan kunnan alueelle jatkuva pohjavesialue ja valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Näkemyksemme mukaan kaavaehdotus (kartta, selostus sekä taustaselvityksen ja - aineistot) on asianmukaisesti ja perusteellisesti laadittu. Selvitykset ja niiden tarkkuus vastaavat maakuntakaavan tarkoitusta ja esitystapaa. Huomionarvoista on, että kaavamateriaaliin ja sen valmistelun pohjaksi on liitetty yleispiirteinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Keski-Suomen 2. vaihekaavan ehdotuksesta. Joutsa Joutsan kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Keuruu Keuruun kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Laukaa Laukaan kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Viitasaari Viitasaaren kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. 8

Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto toteaa, että Keski-Suomea halkoo Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät pitkittäiset harjumuodostelmat. Soranotossa on tärkeätä huomioida, että monet harjualueet ovat pohjavesivarantoja ja niiden reuna-alueilla on pohjavesipurkaumia, joiden ympärille muodostuu mm. lähteisyyttä indikoivaa kasvillisuutta. Nämä lähteiköt ovat luontotyyppeinä uhanalaisia ja niiden säilymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaavan taustaselvityksessä (Poski-projekti) lähteisyys on huomioitu. Kaavaehdotus on sama kuin Poski-projektin yhteensovitus joten asia on huomioitu. Maisemoimattomien ja nykyisten soranottoalueiden osalta on otettava huomioon yksityiskohtaisemmassa kaavoituksella asutuksen ja maa-ainesten ottoalueiden yhteensovitus. Maakuntakaavatarkkuudella yhteensovitus on tehty. Kunta maaaineslupaviranomaisena huolehtii yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Vaikka Hiidenjärvellä ei ole pohjavesiarvoja, sillä on huomattavia ja merkittäviä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisarvoja etenkin kosteikkolinnuston osalta. Alue toimii mm. muuttolintujen levähdysalueena sekä keväisin että syksyisin. Näiden luontoarvojen säilyttäminen vastaisuudessakin on tärkeätä. Kaavaehdotuksessa on Hiidenjärven lähellä kaksi arvokasta kallioaluetta jotka tukeva alueen luonnon monimuotoisuutta. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi (ilmoitus myöhästymisestä) Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi esittää, että useiden alueiden rajausta on tarkennettava ja pienennettävä niin merkityillä kallio kuin moreenialueilla. Rajaukset on tehtävä uudestaan yhteistyössä maanomistajien edustajien ja maanomistajien kanssa siten, että yhteisymmärrys asianosaisten eli maanomistajien kanssa löytyy. Kaikkia maanomistajia, joita asia rajausten suhteen koskee, on tiedotettava henkilökohtaisesti. Maa-ainesten ottovyöhykkeiden ja arvokkaiden harjualueiden rajaukset on tehty kaavan taustaselvityksen (Poski-projekti) yhteensovituksessa. Arvokkaiden kallioalueiden ja moreenimuodostumien rajaukset perustuvat valtakunnallisiin selvityksiin. Maakuntakaavan tiedotuksessa lainsäädäntö ei edellytä maanomistajakohtaista tiedotusta. Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nämä on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Poski-projektin, joka on kaavan keskeinen tausta-aineisto, yhteydessä sovittiin suoritettavista tutkimuksista, että maastotöistä tiedotetaan yleisellä tasolla, ei maanomistajakohtaisesti (selvitysryhmän 2. kokous, 21.5.2007). Ei muutosta Olemassa olevaa elinkeinotoimintaa ei saa rajoittaa kaavamääräyksillä. Lisäksi tällaisissa tapauksissa on myöskin keskusteltava aluerajauksista suoraan maanomistajan kanssa. Kaavamääräykset eivät ole suojelumääräyksiä. Niillä ei rajoiteta olemassa olevaa elinkeinotoimintaa. Ei muutosta. 9

Mikäli yhteiskunta katsoo tietyn kallioalueen niin arvokkaasti, että sen taloudellinen käyttö käytännössä kaavamääräyksillä maa-ainesten oton + louhinnan osalta estetään, niin on katsottava sopivat korvaukset tai mietittävä maanvaihto valtion ja kyseessä olevan maanomistajan kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana ei johda lähtökohtaisesti korvauskysymysten esiin nousemiseen. Ainoa maakuntakaavaa koskeva korvauskysymys liittyy ehdolliseen rakentamisrajoitukseen, joka saattaa johtaa joko alueen lunastamiseen tai korvauksen maksamiseen. Ei muutosta. Ehdotamme että kaavalla rajataan ehdotusta suppeammin vain aivan arvokkaimmat kohteet ja kuntakohtaisessa lupamenettelyssä ratkaistaan jatkossa tapauskohtaisesti mahdolliset maaperän hyödyntämishankkeet. Ehdotuksen mukaisia laajoja aluevarauksia ei tule merkitä kaavaan. KHO:n 28.12.2007 antamassaan päätöksessä Kanta-Hämeen maakuntakaavasta tehtyihin valituksiin, jotka kaikki KHO hylkäsi, on viitannut ympäristöministeriöltä saatuun selvitykseen, jonka mukaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden osoittaminen kuuluu maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin tehtäviin (ks. myös vastine ensimmäiseen kohtaan). Ei muutosta. Museovirasto (ilmoitus myöhästymisestä) Museovirasto viittaa luonnosvaiheen lausuntoon ja maakuntahallituksen siitä antamaan vastineeseen. Edelleen todetaan, että arkeologisesta kulttuuriperinnöstä museovirastolla ei ole huomautettavaa. Maakuntahallituksen vastineenkin mukaan viraston kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esille tuomat seikat on otettu huomioon. Selvennetään museoviraston luonnosvaiheessa antaman lausunnon vastinetta liittämällä kaavaselostukseen kartta keskeisistä kulttuuriympäristöistä joilla saattaa olla yhtymäkohtia maa-ainesten ottovyöhykkeisiin (MRA 10 5 mom). Museovirasto toteaa kaavaselostukseen viitaten, että maa-ainesten ottaminen on kestävää, kun alueiden käyttöön liittyvät ristiriidat sovitetaan yhteen. Jotta tämä toteutuisi, on kaavan suunnittelumääräystä vielä tarkennettava. Museovirasto esittää, että maa-ainesten ottovyöhykkeen aluekohtainen suunnittelumääräys muutetaan muotoon Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta ei olennaisesti heikennä kulttuurimaiseman arvoja. (kaavaehdotuksen aluekohtainen suunnittelumääräys on neljällä muodostumalla: Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta huomioi X:n maakunnallisen kulttuurimaiseman arvot. Tehdään neljän maa-ainesten ottovyöhykkeen suunnittelumääräykseen museoviraston esittämä tarkennus, koska sanamuoto olennaisesti heikennä tarkoittaa käytännössä samaa kuin huomioida. 10