Etelä-Suomen yksikkö 44/2014 27.02.2014 Espoo Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen Maija Kurimo, Heikki Salmirinne, Seppo Elo, Taija Huotari-Halkosaari ja Jarkko Jokinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Maija Kurimo, Heikki Salmirinne, Seppo Elo, Taija Huotari-Halkosaari ja Jarkko Jokinen KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 27.02.2014 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen Tiivistelmä Tähän raporttiin on koottu käytännön tietoa lentomittausten tilaamisesta. Raportti on laadittu ensisijaisesti Geologian tutkimuskeskuksen omaan käyttöön. Lentomittauksen tilaaminen edellyttää kansainvälisen tarjouskilpailun järjestämistä. Tätä ennen tehdään kuitenkin yhteistyössä aluejohtajan ja työryhmän kanssa hankesuunnitelma, jossa on mm. budjetti ja aikataulu. Mittausalueen tulee olla riittävän laaja ja valitun geofysiikan menetelmän tarkoitukseen sopiva. Tarjouspyyntö laaditaan yhteistyössä lakimiehen kanssa. Hän auttaa myöhemmin myös sopimusasioissa. Vastaavasti hankintapäällikkö avustaa tarjouspyynnön julkaisemisessa sekä tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnöstä tiedotetaan virallisen ilmoitusmenettelyn lisäksi myös suoraan kansainvälisille urakoitsijoille. Tarjousten vertailu toteutetaan tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaisesti, jonka jälkeen päätöksestä ilmoitetaan kaikille tarjoajille. Lentomittauksen sopimusta ja käytännön toimia voidaan ryhtyä valmistelemaan välittömästi päätöksen jälkeen, mutta sopimus voidaan allekirjoittaa vasta valitusajan umpeuduttua. Lehdistötiedote julkaistaan ennen mittauslentoja. Urakoitsijaa autetaan ja mittauksia valvotaan. Tulosten laatu ja muut vaatimukset tarkastetaan ennen laskujen hyväksyntää. Lopuksi projektista tehdään raportti sekä varmistetaan, että mittaustuloksia hyödynnetään. Projekti on noin vuoden mittainen, vaikka itse lento kohdealueella on ohi muutamassa viikossa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Geofysikaaliset tutkimukset, lentomittaukset, tilaaminen, tarjouspyyntö, sopimukset, ohjeet Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 44/2014 Kokonaissivumäärä 10 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö Hanketunnus 7780061 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys
Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 LENTOMITTAUKSEN TILAAMINEN 1 3 GTK:N YLEISET VALMISTELUTYÖT 1 4 MITTAUSALUEEN GEOFYSIKAALINEN SUUNNITTELU 2 5 TILAUKSEN TEKNINEN SUUNNITTELU 3 6 TARJOUSPYYNNÖN JULKAISEMINEN 5 7 TIEDUSTELUIHIN JA TARJOUKSIIN VASTAAMINEN 5 8 TARJOUSTEN AVAAMINEN JA EVALUOINTI 6 9 HANKINTAPÄÄTÖS 6 10 TILAAMINEN 6 11 TIEDOTTAMINEN 6 12 TYÖN LAATUSEURANTA 6 13 HYVÄKSYMINEN 7 14 LOPPUTYÖT 7
1 JOHDANTO GTK on lopettanut oman geofysikaalisen lentomittaustoimintansa ja tulee jatkossa vähentämään myös omaa maastomittaustoimintaa. Tärkeisiin tutkimusaiheisiin tullaan hankkimaan geofysiikan mittausaineistoa ostopalveluna. Lentomittausmenetelmät ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi erityisesti laajojen painovoima-, magneettikenttä- ja sähkönjohtavuuskartoitusten toteuttamisessa. Lentomittausten tilaaminen edellyttää monipuolista osaamista ja useiden asiantuntijoiden yhteistoimintaa. Tulevien lentomittausten tilaamisen tueksi tähän raporttiin on kerätty ohjeita aikaisemmin toteutetettujen hankkeiden pohjalta. Laajempi, sisäinen raportti kirjoitettiin keväällä ja kesällä 2011 (raporttinumero 36/2011). Taustalla ovat lisäksi kokemukset aikaisemmin toteutetuista sähkömagneettisesta lentomittauksesta 2008 sekä painovoimamittauksesta 2009. 2 LENTOMITTAUKSEN TILAAMINEN Tilausmittaukseen liittyvä työ rakentuu seuraavista osista: - GTK:n yleiset valmistelutyöt - mittausalueen geofysikaalinen suunnittelu - tilauksen tekninen suunnittelu - tarjouspyynnön julkaiseminen - tiedusteluihin ja tarjouksiin vastaaminen - tarjousten avaaminen ja evaluointi - hankintapäätös - tilaaminen - tiedottaminen - työn laatuseuranta ja hyväksyminen - lopputyöt Raportin sisältö noudattaa samaa kronologista järjestystä. 3 GTK:N YLEISET VALMISTELUTYÖT Haluttaessa saada uusi, laaja-alainen geofysiikan mittausaineisto, yksi mahdollisuus on tilata lentogeofysikaalinen mittaustyö alan urakoitsijalta. Työ voi olla esim. alueellisen painovoimaaineiston täydentäminen, tarkempi geofysikaalinen mittaustyö potentiaalisen etsintäkohteen lisäselvittämiseksi tai muun geotieteellisen ongelman ratkaiseminen raaka-ainehuollon tai ympäristötutkimuksen tueksi. Periaatteessa Suomessa ei ole virallisia lentomittausrajoituksia, joten suojelualueita ei välttämättä tarvitse huomioida. Silti on hyvä käydä läpi kaikki mahdolliset rajoitukset ja rajoitteet (lentokorkeus taajamissa, voimalinjat, porotalous ym), jotta lentooperaattorin lupahakemus sujuu ilman odottamattomia viiveitä.
Lentomittaustyö on yleensä aika kallista - helposti muutamia satoja tuhansia euroja. Mittaustyön hinta eri menetelmillä vaihtelee paljon. Vuonna 2010 vaihtelu yhtä lentolinjakilometriä kohden oli 30-200. Mittausalueen kustannuksiin ja siten myös mittausalueen kokoon vaikuttaa oleellisesti mittauslinjojen tiheys eli linjaväli. GTK:n perussysteemin mukaan aluetoimisto tekee mittaustilausesityksen budjettivalmistelun yhteydessä, joten alustava budjetti on oltava selvillä jo hankesuunnitelmaa tehtäessä. Tilaustyön voi toteuttaa myös muulla tavoin, jos muuta rahoitusta on saatavilla. Voi olla mahdollista yhdistää mittausalue yhden tai useamman alan organisaation mittaustarpeen kanssa, joka sekin tulee selvittää suunnitteluvaiheessa. Tällä voi olla vaikutusta mobilisointikustannuksiin ja linjakilometrihintaan. Tällöin kannattaa neuvotella aika (noin 3-5 vuotta), jonka jälkeen GTK saa täydet oikeudet koko yhteiseen aineistoon. 4 MITTAUSALUEEN GEOFYSIKAALINEN SUUNNITTELU Mittauksen perussuunnitteluun tarvitaan työryhmä, johon voi kuulua esimerkiksi tutkimuskohteesta vastaava geofyysikko, tutkimuskohteesta vastaava geologi sekä geofysiikan lentomittausta ja sen laatuseurantaa ja datankäsittelyä tunteva geofyysikko. Ryhmän tehtävä on laatia mittaussuunnitelma sekä valita tai tarkentaa mittausmenetelmä, organisoida hankintaprosessi, evaluointi ja mittausten laatuseuranta sekä lopuksi varmistaa tulosten tehokas hyödyntäminen. Myös aluejohtajan ja vastaavan ohjelma- tai tutkimusjohtajan roolit ovat tärkeitä GTK:n sisäisessä budjettisuunnittelussa ja kohdevalinnassa. On erittäin oleellinen kysymys suunnittelun alussa, mitä tietoa tarvitaan ja onko kyseessä kartoitustyyppinen mittaus vai vaaditaanko tarkempaa, kohteellista tietoa antava tutkimus. Geofysikaalisen menetelmän valinta perustuu oikeaan kysymyksenasetteluun. Tämän jälkeen valitaan menetelmä. Esimerkkejä erilaisista lentomittausmenetelmistä: - alueellinen painovoimatutkimus dynaamisella gravimetrilla (g z -komponentti) - alueellinen painovoimamittaus dynaamisella gradiometrilla (edellistä paremmalla resoluutiolla, painovoimatensori osittain tai kokonaan) - tarkka, kohteellinen magneettikenttämittaus (2-4 sensoria) - vanhan, olemassa olevan mag/rad/em lentomittauksen täydentäminen - sähkömagneettinen irtomaaluotaus (ympäristöcase) - alueellinen EM-tutkimus (FEM, TEM) - 3D syvämalmitutkimus (TEM, niilläkin erilaisia ominaisuuksia) - UAV-lennokki - joku muu Lentopainovoimamittauksissa on hyvä pohtia huolella, tarvitaanko gradienttimittaus vai riittääkö epätarkempi g z -komponentin mittaus. Mittausmenetelmillä on selvä hintaero ja tarkkuus/resoluutio (puoliaallonpituus, Eö tai mgal) on erilainen. Gradiometraustuloksista lasketusta g z -komponentista puuttuu pitkät aallonpituudet, joiden liittäminen mukaan vaatii muilla tavoin mitattuja g z -arvoja sopivin välein, tätä ongelmaa ei lentogravimetrauksessa ole. Lentogravimet-
raus voi olla lähes puolet halvempaa kuin huippulaatuinen gradiometrinen mittaus. Monissa tilanteissa lentomittaus korvaa maanpintamittauksen, mutta on olemassa myös sellaisia geofysiikan mittausmenetelmiä, joita lentäen ei voi tehdä lainkaan (esimerkkinä maavastusluotaus). Yleensä lentomittaus antaa maastomittausten kaltaisen tuloksen, vaikka jotenkin tulokset aina eroavat toisistaan. Esimerkkinä mittausaineistojen erilaisuudesta on Hammaslahden gravimetrinen lentomittaus vuodelta 2009 (Bell Geospace AirFTG). Painovoiman gradienttimittaus oli lentolinjoille poikittainen erottelukyky huonompi kuin alueellisissa painovoimamittauksissa (4 pistettä/km2). Tiheämmällä 500 m linjavälillä mitattu aineisto vastaa suurin piirtein maanpinta-aineistoa 4 pistettä/km2. Lentomittaus on nopeaa, kunhan lentokone saadaan mobilisoitua Suomeen. Kustannustietoisuus on tärkeää, on hyvä arvioida vastaavan mittauksen kustannukset, jos se toteutettaisiin maastomittauksin. Kuten painovoimamittausmenetelmiä, myös erilaisia sähkömagneettisia menetelmiä on runsaasti. Aika-alueen menetelmät soveltuvat sähkönjohtavuudeltaan erityisesti hyvien ja syvällä olevien rakenteiden paikantamiseen. Huomioitavia asioita menetelmävalinnassa ovat ainakin: - syvyysulottuvuus - momentti - kohina - kelan paikannus ja vaakasuoruus - systeemin geometria Kun perusmenetelmä on valittu, mietitään, millainen resoluutio tutkimuksessa tarvitaan, ja tämän perusteella valitaan linjaväli ja mietitään ehdotettava lentokorkeus. Mittausalue on syytä suunnitella riittävä isoksi, jotta geofysikaaliset anomaliat saadaan mitattua kokonaisuudessaan ja siten geologiset rakenteet ja alueet oikein tulkituiksi. Geologia ja geologisten rakenteiden suunnat vaikuttavat mittauslinjojen suunnan valintaan; yleensä on paras, jos mittauslinjat menevät mahdollisimman kohtisuoraan rakenteiden yli. Linjastosuunnitelman tulee olla systemaattinen ja yhtenäinen, ja on vältettävä liian lyhyiden linjojen lentämistä. Varsinkin kiinteäsiipisellä lentokoneella kaarrot linjalta toiselle vievät aikaa, jolloin alle 10 km mittauslinjat ovat rahanhaaskausta. Varmista, että linjasto ylettyy joka sivulta vähintään alueen reunaan saakka. Usein on järkevää lisätä ylimääräiset linjat alueen ulkopuolelle. Tällöin aineisto on laadukasta ihan reunalle saakka ja aineiston yhdistäminen naapuriaineistoihin on luotettavampaa. Mittausalueen suunnittelu tulee ottaa uuteen tarkasteluun, kun halutun suunnitelman mahdollisimman realistinen hinta-arvio on tehty. Voi olla turhaa esittää miljoonien eurojen hankesuunnitelmaa, jos tiedetään, että käytettävissä on vain muutama sata tuhatta euroa. 5 TILAUKSEN TEKNINEN SUUNNITTELU Hankintaprosessiin liittyvät kaavakkeet ja ohjeet löytyvät docusharesta ja Getistä: http://getti.gtk.fi/hankinnat/asiakirjat/
Aikataulu Hanke-esitys tehdään GTK:ssa syksyllä vuotuisen budjettisuunnittelun yhteydessä. Hankkeen hyväksyntä tapahtuu tyypillisesti vuoden vaihteessa. Kun hanke on hyväksytty, käynnistetään tekninen toteutus. Paras julkisen hankintaprosessin aloitusaika on marras-joulukuussa, mutta joskus käytännössä liikkeelle päästään vasta tammi-helmikuussa, jolloin jo tarvitaan mahdollisimman nopea hankintaprosessi. Kesäkuukaudet ovat Suomessa sopivaa lentomittausten aikaa. Touko-kesäkuussa mittaussäät ovat usein parhaat, mutta toisaalta alkukesällä Pohjois-Suomessa maa on liian märkä säteilymittauksiin (mikäli niitä tarvitaan). Tilauksen teknisen toteutuksen kokonaisaika tarjouspyynnön suunnittelun aloittamisesta sopimuksen allekirjoittamiseen on 11-14 viikkoa eli 3-3,5 kuukautta. Pääkohdat teknisessä toteuttamisessa: - tarjouspyynnön laatiminen ja tarkennettu aluesuunnittelu kestää 1-2 viikkoa - tarjouspyynnön esilläoloaika HILMAssa on 40 kalenteripäivää plus laittopäivä - evaluointi ja päätöksenteko GTK:ssa vie 1-2 viikkoa - päätöksen jälkeen on vähintään 22 kalenteripäivän varoaika valitusten johdosta Tarjouspyyntö Tarjouspyynnön laatiminen tehdään yhteistyössä lakimiehen kanssa. Tarjouspyynnössä mainitaan seuraavat asiat: - taustatiedot - työn määrittely - työn tulokset (deliverables) - juridiset seikat - valintaperusteet (hinta, laatu, tarjoajan pätevyys ja luotettavuus) - aikataulu kysymyksille ja vastauksille - tarjouksen toimittaminen: sähköisesti riittää, mutta kuriirilähetykset toki suotavia - sisältö: tarjouspyyntö ja liitteiksi mittausalueen määrittely ja sopimusmalli Työn ja tulosten määrittely on tehtävä huolellisesti. GTK:lla tulee olla täydet oikeudet tuloksiin, mm. niitä pitää saada myydä vapaasti. Jos urakoitsija haluaa ennakkomaksun selvästi ennen työn aloittamista, vaadittava pankkitakuu (sisällytettävä sopimusmalliin). GTK:n tulee saada joka päivä alustavat tulokset laatuseurantaa varten. Mitä mittauskomponentteja ja raportteja halutaan saada tai mitä voidaan saada joka päivä? Mikä on haluttu lopputuote (mittauskomponentit, raportit, tulkinnat)? Mikä on mittauslentojen suorittamisen ja lopputuotteiden aikataulu? Mitkä ovat mittausaineiston laatukriteerit? Vaaditaanko tietyt linjalla/lentokorkeudella pysymisen rajat? Maa-aseman laatu/maan magneettikentän käynti? Mittauskomponenttien kohinarajat? Paikannustarkkuus?
Valintaperusteet ja painoarvot on harkittava joka projektille. Kuinka iso painoarvo laitetaan luotettavuudelle ja pätevyydelle, ja miten se määritellään? Mitkä kaikki asiat otetaan huomioon laatuvertailussa ja millä painoarvolla? Onko joku laatukriteeri ehdoton, vai toivomus, jolloin voi sallia hieman heikompaakin laatua halvemmalla? Esimerkkinä painovoimamittausten gradientti/g z -komponentti. Nämä on hyvä keskustella läpi jo tarjouspyynnön tekovaiheessa. 6 TARJOUSPYYNNÖN JULKAISEMINEN Tarjouspyynnön julkaiseminen tehdään yhteistyössä hankintapäällikön kans- sa. GTK:n pääjohtaja ja aluejohtajan hyväksyvät tarjouspyynnön allekirjoituksillaan. Ennen alle- kirjoituksia tarjouspyynnön tulee olla lakimiehen tarkastama ja suullisesti hyväksymä. Kun tarjouspyyntö on allekirjoitettu, tehdään seuraavat toimenpiteet: - diarioi tarjouspyyntö kirjaamossa - hankintapäällikkö huolehtii seuraavista asioista: - tarjouspyynnön asiakirjat GTK:n tarjouspyynnöt-sivulle http://www.gtk.fi/gtk/tarjouspyynnot/ - ilmoituksen tarjouspyynnöstä HILMAan (HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä hankintailmoitus-sivusto, tarkka linkki löytyy GTK:n tarjouspyynnöt-sivulta) http://www.hankintailmoitukset.fi - HILMAsta ilmoitus menee muutaman päivän kuluttua automaattisesti EU:n virallisille sivuille TEDiin http://ted.europa.eu/ - varmista, että tiedot ovat GTK:n ja HILMAn sivuilla - lähetä tieto tarjouspyynnöstä kaikille mahdollisille yhtiöille (yhtiön yleinen info-osoite netissä ja tietämäsi kontaktihenkilöt), jotka voisivat työn tehdä. Kannattaa kysellä ja etsiä alan yhtiöitä/kontaktihenkilöitä. Kanadassa maaliskuun alussa pidettävä PDAC-kokous on käyttökelpoinen keskustelukanava tarjouspyynnön voimassaoloaikana. On aika ymmärrettävää, että HILMAsta ja TEDistä yhtiöt eivät todennäköisesti tarjouspyyntöä löydä. 7 TIEDUSTELUIHIN JA TARJOUKSIIN VASTAAMINEN Kaikkien tiedustelujen kysymykset ja niihin annettavat vastaukset tulee tiedottaa julkisesti tarjouspyynnössä määriteltynä aikana. Huolehdi, että kysymykset ja vastaukset julkaistaan anonyymisti. Mikäli vastaat puhelimessa, tee se aika lyhyesti ja kirjaa kysymykset ja vastaukset julkaistavaksi. Sähköpostitiedustelut ovat suotavampia. Informoi myös muita asianosaisia GTK:ssa julkisuusperiaatteesta (työryhmän jäsenet, aluepäällikkö, yms). Toimita kysymykset ja vastaukset -tiedosto aikataulun mukaisesti kirjaamoon ja hankintapäällikölle laitettavaksi GTK:n tarjouspyynnöt-sivulle. On kohteliasta vahvistaa lähettäjälle, että tarjous on saapunut GTK:een. Pidä yhteyttä kirjaamoon, että saat tiedot tulleista tarjouksista jo ennen deadlinea, jottei sähköpostiongelmien takia tarjousta tarvitse hylätä.
8 TARJOUSTEN AVAAMINEN JA EVALUOINTI Tarjoukset avataan GTK:n kirjaamossa määräajan päättymisen jälkeen. Kirjaaja täyttää avauspöytäkirjan, jonka hankevastaava allekirjoittaa. Lomakepohja löytyy Getin hankintasivulta. Tarjousten kopiot jaetaan työryhmän jäsenille evaluointia varten. Tarjousvertailun laskentataulukoita löytyy Getin hankintasivuilta, ja hankintapäälliköltä saa tarvittaessa apua evaluoinnin tekemiseen. Evaluointi tehdään tarjouspyynnössä määrättyjen vertailuperiaatteiden mukaisesti. Tekniseen vertailuun kannattaa käyttää omia taulukoita, joissa käydään läpi kaikki lentämiseen ja geofysiikkaan liittyvät yksityiskohdat. Järjestä työryhmässä palavereja asiasta; varmista että evaluointi on reilu. Tee tarjoajille tarkentavia kysymyksiä tarvittaessa. Mikäli tiedot vaikuttavat yhtään työn sisältöön, ne tulee liittää sopimuksen liitteeksi tarkentamaan tarjousta. 9 HANKINTAPÄÄTÖS Evaluoinnin perusteella tehdään hankintapäätös, joka laaditaan GTK:n hankintapäätöskaavakkeen pohjalle. Täydennä lomakkeeseen tärkeimmät asiat englanniksi. Hyväksytä hankintapäätös GTK:n johdolla ja toimita se kirjaamoon. Lähetä tiedote (Contract Award Notice) hankintapäätöksestä sähköpostilla kaikille tarjoajille ja lisää tiedotteen liitteeksi kopio hankintapäätösasiakirjasta tarjousvertailuineen sekä tieto valitusprosessista (Instructions on Requests for Correction and Appeal). 10 TILAAMINEN Hankintapäätöksestä ilmoittamisen jälkeen on valitusaika, jonka kesto on 22 kalenteripäivää. Sopimusneuvottelut voi aloittaa heti, mutta sopimus voidaan allekirjoitukset vasta valitusajan jälkeen. Sopimusneuvotteluissa selvitetään vielä, mitä lisätietoja urakoitsija tarvitsee GTK:lta (korkeusmalli, maastotarkistukset yms.). Sopimuksen allekirjoittaa ensin urakoitsija ja sitten GTK. 11 TIEDOTTAMINEN Mittauslennoista laaditaan tiedote tiedotusvälineille, jossa kerrotaan lyhyesti ja yleistajuisesti mittausten tarkoitus, paikka, ajankohta sekä toteuttaja. Mahdollisista lentojen aiheittamista häiriöistä kerrotaan, jos sellaisia on odotettavissa. Tiedote jaetaan valituille tiedotusvälineille (paikallislehdet, YLE, ) sekä julkaistaan GTK:n www-sivuilla GTK:n viestinnän kautta. 12 TYÖN LAATUSEURANTA Laatuseurannan tavoitteena on varmistaa hyvä mittausaineisto, joka vastaa ennakkoon asetettuja tavoitteita ja laatukriteereitä. Toimenpiteet hyvän mittausaineiston varmistamiseksi: - sovi työryhmässä etukäteen, miten päivittäinen laatuseuranta järjestetään ja järjestä siihen sopivat työkalut (ohjelmat), henkilöstö ja ohjeistus (tarkistettavat asiat) hyvissä ajoin. - palaute urakoitsijalle on syytä tehdä välittömästi. Vaadi urakoitsijalta aineiston päivittäinen lähettäminen esim. netin kautta. Aina tämä ei ole mahdollista. Gravimetrinen lento-
mittaus vuonna 2011 toteutui nopeasti käytännössä ilman mahdollisuutta tarkastella mittaustuloksia työn kuluessa 5 päivän aikana. - koeta osallistua mittaustapahtumaan. Toimittaja voi arvostaa suomenkielistä apua, mikä kannattaa antaa, koska se parantaa tulosta. Esim. polttoainehuolto pienillä kentillä tai helikopterin tukikohdan löytyminen ovat asioita, joissa joskus voimme auttaa. - tarkista huolella lopputuote, raportti ja datat. Joskus aineistossa on ollut huomattavia puutteita ja virheitä, jotka pitää korjata ennen loppuhyväksyntää. 13 HYVÄKSYMINEN Ilmoita urakoitsijalle, kun tuote on tarkastettu ja sopimuksen mukainen. Tämän jälkeen laskun viimeinen erä voidaan maksaa. 14 LOPPUTYÖT On hyvä tehdä projektista GTK:n sisäinen raportti. Kirjaa työryhmän käyttämä työaika raporttiin (valmistelut, tarjous, evaluointi, laatuseuranta). Sovi aluejohdon kanssa, koska aineisto voidaan julkaista.