RY BM 30.8.2016 Liite Bilaga 20 Lautakunta päättää täydentää aiempaa valitusta liitteen mukaan. Liite: KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Täydennys 22.7.2016 lähetettyyn valitukseen suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista koskevassa asiassa Valituksen kohteena oleva päätös Helsingin hallinto-oikeuden päätös 23.6.2016 dnro 04547/15/4112, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen 9.6.2015 116 ja hylännyt suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen. Valittaja Kirkkonummen kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta PL 20 02401 Kirkkonummi kirjaamo@kirkkonummi.fi Määräaika valituksen tekemiselle VAATIMUKSET Valitusosoituksen mukaan 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Kirkkonummen kunta kunnioittavasti vaatii viitaten päätökseensä ja tässä valituksessa esitettyyn perustuen, että: - valituksen kohteena oleva Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista koskeva päätös pysytetään voimassa - päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kumotaan VAATIMUSTEN PERUSTELUT 1 Taustaa ja lähtökohtia 1.1 Asian aiempi käsittely Lupa-arkkitehti päätti 20.4.2015 144 myöntää suunnittelutarveratkaisun lomarakennuksen rakentamiseksi ehdolla, että lomarakennus on enintään 75 k-m2. Hakija haki asiasta oikaisua (15-11-OIK). Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti hylätä oikaisuvaatimuksen,
päätti suostua hakemukseen lomarakennuksen rakentamiseksi MRL 137 :n nojalla ja päättää myöntää MRL 171 :n nojalla poikkeamisen ehdolla, että rakennus on enintään 75 k-m2, sekä lomarakennuksen purkamiseksi. Helsingin hallinto-oikeus tutki ja hyväksyi hakijan valituksen sekä kumosi suunnittelutarveratkaisun. Veklahti-Svartvikin osayleiskaava on kunnanvaltuuston 31.5.2001 hyväksymä ja saanut lainvoiman 29.10.2003. Osayleiskaavassa on määrätty, että "tätä yleiskaavaa voidaan AO-, RA/AO-, RA-1/AO-3-, RM-, Y- ja YL -alueilla käyttää sen mukaisen rakennusluvan myöntämisen perusteella." 1.2 Hanketta koskeva selvitys Kyseessä on lomarakennuksen rakentaminen ja vanhan v. 1957 rakennetun lomarakennuksen 50 k-m2 (rakennuslupa 8.4.1957, nro 4329) purkaminen. Alueelle on esitetty mahdolliseksi enintään 75 k-m2 lomarakennus. Hakija haki aluksi yli 180 k-m2, mutta muutti hakemustaan koskemaan 150 k- m2 lomarakennusta. Uuden rakennuksen paikka on esitetty varsin summittaisesti rinteeseen niin, että se sijoittuu noin 8 metrin korkeuserojen kohdalle. Tilalla on myös saunarakennus, jolle ei löydy rakennuslupaa, ja joka on esitetty purettavaksi. Lisäksi asemapiirustukseen on esitetty talousrakennus. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli mukana myös naapuritila, joka on hakijan omistuksessa, ja jossa on v. 1975 rakennettu talousrakennus 66 k-m2 (rakennuslupa 20.5.1975 281), joka kuitenkin on rakennettu piirustuksista poiketen, niin että maisemasuuntaan toiseen kerrokseen on rakennettu suuret näköalaikkunat. Kaavoitus puoltaa alueelle enintään 75 k-m2 lomarakennusta, mm. hakemuksessa (14-73-POI), joka on käsittelyssä samaan aikaan ja missä tilan koko on 2420 m2. Nyt kyseessä olevan tilan koko on 1904 m2. Tilan naapureina on seuraavan kokoiset lomarakennukset: vastapäätä 34 k-m2 ja 22 k-m2, sekä samassa korttelissa 25 k-m2, 38 k-m2, 60 k-m2, 44 k-m2, 34 k-m2, 30 k-m2, 34 k-m3, 35 k-m ja 44 k-m2, viimeksi mainitut Polatiellä. Lisäksi ryhmään kuuluu kolme suurempaa lomarakennusta: 145 k-m2, 100 k-2 ja 91 k-m2, joille on myönnetty luvat ennen osayleiskaavan vahvistamista. Alueelle on puollettu suunnittelutarveratkaisuja pienten lomarakennusten rakentamiseen, v. 2002 30 k-m2 sekä v. 2005 40 k-m2. Lupa- ja valvontajaosto ei myöntänyt 8.5.2007 96 suunnittelutarveratkaisua lomarakennuksen 90 k-m2 rakentamiseksi tilalle 5:36 saman kaavan samalla kaavamerkinnän alueella Polatiellä viitaten mm. alueen rakentamispaineeseen. Lisäksi Polatiellä sijaitsevan tilan 5:59 omistajalle on lähetetty sähköposti v. 2011, jossa on esitetty puollettavaksi uutta 48 k-m2 lomarakennusta vanhan paikalle. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei myöntänyt (RY 17.3.2009 51) Kanervatiellä sijaitsevalle tilalle 5:162 suunnittelutarveratkaisua ja
poikkeusta omakotitalon rakentamiseksi (08-350-POI). Osayleiskaavan erillispientalojen (AO) alueelle Veklahdentien toisella puolella on viime vuosina myönnetty kahden omakotitalon laajennus sekä uusi lomarakennus 30 k-m2 palaneen tilalle v. 2012. 3 Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen tarpeellisuudesta 3.1 Lähtökohtia Osayleiskaavan laadinta on aloitettu aiemmin voimassa olleen säädösten aikana, ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia. Osayleiskaavan selostuksen liite 13 Veklahti-Svartvik osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan: Alueelle laaditaan siis osayleiskaava, jonka yhteydessä ratkaistaan alueen maankäyttö ja siihen liittyen vesihuolto. Rakentamista voidaan sen pohjalta jatkaa poikkeusluvin. 3.2 Poikkeamisen tarpeesta Suunnittelun tarve Aiemman Rakennuslain 123 b.1 :n (1097/1996) mukaan rakennusluvan myöntävän viranomaisen oli katsottava, ettei uudisrakennusta lähtökohtaisesti rakenneta ranta-alueelle. Rakennusluvan voi kuitenkin tietyin edellytyksin myöntää tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen myös ennen 1.1.1997 vahvistetun yleiskaavan mukaisesti. Edellytyksenä on, että yleiskaavassa on maanomistajakohtaisesti selvitetty ja osoitettu rantaalueelle rakentaminen ja varmistettu rakentamattomiksi tarkoitettujen alueiden säilyminen sellaisina. Koko kunta oli silloisen rakennusjärjestyksen 25 :n ja 26 :n mukaisesti suunnittelutarvealuetta. Kaikilla ranta-alueilla on MRL 72.1 :ssä tarkoitettu rantavyöhyke, mutta ranta-alueella voi olla myös MRL 16 :ssä ja/tai MRL 72.2 :ssä tarkoitettu suunnittelutarve. Rantavyöhykkeellä voi olla myös MRL 72.2 :ssä tarkoitettu suunnittelutarve. Tilanteissa, joissa taaja-asutus ulottuu rantaan saakka, ja kun rakentaminen ei selvästi tukeudu rantaan eikä aiheuta luonnonsuojelulain säätämisen yhteydessä tarkoitettuja vaikutuksia rantaluonnolle, ns. kuivan maan suunnittelutarve voi ulottua rantavyöhykkeen alueellekin eli lähelle rantaa. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Yleiskaava ei ole riittävä suunnitteluväline, kun rakentaminen vaatii yksityiskohtaista suunnittelua esimerkiksi tiestön, vesihuollon ja ympäristöön sopeuttamisen vuoksi. Tässä yhteydessä alue vaatii kaikkea tätä ja lisäksi alueella on suuri rakentamispaine annetun neuvonnan, hakemusten käsittelyn ja vastattujen kiinteistömyyntitiedustelujen perusteella. Veklahti-Svartvikin alue koostuu pääasiassa 1950-luvulla palstoitetuista alueesta. Alueella on paljon pieniä tiloja, kapeat tiet, haasteellinen maasto korkeuseroineen, puuttuva alueellinen vesi- ja jätevesihuolto, huono vedenlaatu sekä valtava rakentamispaine. Kyseisen kahden järven välissä oleva, yhdyskuntarakenteellisesti irrallinen ja mittavaa rakentamista käsittävän alueen
osoittaminen osayleiskaavassa toteutettavaksi kaavan nojalla suoraan myönnettävien rakennuslupien perusteella ei ole mahdollista ilman asemakaavatasoisia selvityksiä ja määräyksiä. Veklahti-Svartvikin osayleiskaavan alueella asutaan luvatta ympärivuotisesti yhdeksässä lomarakennuksessa. Yksi luvatta lomarakennuksessa asuva on henkilö, jonka rakennuspaikalle myönnettiin suora rakennuslupa lomarakennukselle Helsingin hallintooikeuden päätöksen perusteella, jossa palautettiin asia viranhaltijan käsiteltäväksi suoraksi rakennusluvaksi. Ottaen huomioon Veklahti-Svartvikin alueen rakentamispaine, rakennusjärjestyksen mahdollistama lomarakennuksen suuri kerrosala 150 k-m2, rakentamistilanne ja osan lomarakennusten tosiasiallinen käyttö, ranta-alueen suunnittelutarve osayleiskaavan alueella ei aiheudu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämistarpeesta, vaan tavoitteena uusien suurten lomarakennusten rakentamisessa on ympärivuotisen asumisen mahdollistaminen, minkä myös hakija on ilmoittanut tavoitteeksi. Rakennuspaikan koko Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestyksen IV luku Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella 19 :n Rakennuspaikka mukaan: Omakotitalon ja lomarakennuksen rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5.000 m2. Sellaisten tätä pienempien tilojen kohdalla, jotka on muodostettu ennen ensimmäisen rakennusjärjestyksen voimaantuloa (3.7.1964) tai jotka on muodostettu tällöin vireillä olleen lohkomistoimituksen perusteella, noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 116 :n rakennuspaikan pinta-alavaatimusta (rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2.000 m2). Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Poikkeamista rakennuspaikan koosta on tulkittu niin, että täysin uuden rakennuspaikan (lohkottavan määräalan) tulee aina olla vähintään 5 000 m2. Jo käytetty (rakennettu) rakennuspaikka voi olla alle 5 000 m2, mutta sen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 000 m2 maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta (= RY, entinen lupa-ja valvontajaosto = LVJA) on myöntänyt poikkeamisen 2000 m2:ä pienemmille tiloille muun muassa seuraavasti: LVJA 14.11.2006, RY 27.8.2013 122, RY 17.9.2013 143, RY 9.6.2015 116 (nyt kyseessä oleva hanke) ja RY 22.9.2015 161. Tällöin perustelut ovat olleet muun muassa se, että pinta-ala alittaa vain vähäisesti 2000 m2; kyseessä on ollut jo käytössä oleva rakennuspaikka; hankkeelle on myönnetty aiempi rakennuslain mukainen poikkeaminen; kyseessä on rakentaminen vanhoille perustuksille tai rakentaminen palaneen rakennuksen tilalle. Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 19 :n osalta kunnanvaltuustossa 29.6.2006 74 ja se on tullut voimaan 17.9.2008. 4 Lopuksi
Osayleiskaavan kaavamitoitus on perustunut kantatilojen maapinta-alaan ja on ollut valitsevan tilanteen toteava. Päätöksessä on nimenomaisesti otettu huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Kunnan käsityksen mukaan suunnittelutarveratkaisu tai mahdollinen rantapoikkeaminen on tarpeen, koska osayleiskaavaa ei ole alun perin ollut tarkoituskaan laatia sellaiseksi osayleiskaavaksi jossa olisi erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, vaan tätä koskeva lisäys kaavamääräyksiin on tullut ilman kaavan laatimista koskevaa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä eikä sitä siten tässä ole sovellettavissa. Siten kunnan on tullutkin käsitellä alueen lomarakentamista koskeva hakemus suunnittelutarve- ja poikkeamisasiana. Päätös on kumottava.