Oikaisuvaatimus 15-3-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Hila

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Oikaisuvaatimus 15-3-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Hila Rakennus- ja ympäristölautakunta 72 Asia Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 ja MRL 16 1 mom. ja 3 mom. Oikaisuvaatimus 15-3-OIK. Hakemus on saapunut ja sitä on täydennetty ja Rakennuspaikka HILA, Pamparintie 93, KIRKKONUMMI Kiinteistön nimi PAMPARUDDEN Pinta-ala m² Rakennettu kerrosala 55 m² Hakija Malmsten Nina Annikki Saunalahdentie 1, HELSINKI Toimenpide Omakotitalon 400 k-m2, 1 asunto, rakentaminen (Talousrakennusten, k-m2, rakentaminen ei ole edellisen yhteydessä suunnittelutarveratkaisun tarpeessa) Kuuleminen Kunta on kuullut naapurit. Tilan omistajat huomauttavat, että "saamamme kuulemisaineisto on puutteellinen ja sisältää joitakin ristiriitaisuuksia. Kysymys on kahdesta eri poikkeamishakemuksesta, joista kummastakin puuttui asianmukainen asemapiirros sekä rakennusten sijainnin selvittävä kartta. Aineiston pohjalta oli mahdotonta ymmärtää minkälaisista poikkeushakemuksista on kysymys. Vasta vierailu kunnantalolla mahdollisti selkeämpien piirustusten saamisen. Palvelu oli ystävällistä ja kopioita sai ottaa piirustuksista vapaasti. 1. Hakemusten perusteluihin sisältyy mielestämme merkittävä ristiriita. Hakemus POI:n perusteluissa todetaan seuraavaa: "Rannalla yleiskaavassa olevien loma-asutuspaikkojen takia uusi tielinjaushalutaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Näin liikenne pysyvän asutuksen läpi alueen länsiosassa rauhoittuisi. Pysyvän asutuksen vieressä oleva nykyinen loma-asunto aiotaan muuttaa pysyväksi asuinpaikaksi, jonne tilan omistaja itse tulee asettumaan ja harjoittamaan maa- ja metsätaloudellista toimintaa. Läpiajoliikenne muihin loma-asutustontteihin siinä kohtaa koetaan häiritseväksi ja hankalaksi.

2 Samalla kun siis todetaan läpiajoliikenne muihin loma-asutustontteihin häiritseväksi ja hankalaksi, haetaan toista poikkeuslupaa (14-18 POI) juuri kyseisten tonttien välittömään läheisyyteen! Näin hakija itse myöntää toisen hakemuksen mukaisen rakentamisen aiheuttavan naapureille merkittävää haittaa. Lisäksi ko. kappaleessa todetaan, että "nykyinen loma-asunto aiotaan muuttaa pysyväksi asuinpaikaksi". Onko siis myös tällainen poikkeuslupahakemus parhaillaan vireillä? Milloin se tulee käsittelyyn? Mitä muita vastaavia hankkeita ko. alueelle on suunniteltu tai suunnitteilla? Onko olemassa jonkinlainen kokonaissuunnitelma, johon myös naapurit voisivat tutustua vai tuleeko lähiaikoina useita yksittäisiä poikkeuslupahakemuksia, joihin on vaikea ottaa kantaa ilman selkeää kokonaissuunnitelmaa? 2. Vahvistetun osayleiskaavan mukainen rakentaminen Kyseiselle alueelle vahvistettiin osayleiskaava 2000-luvun alussa Aloitimme itse oman loma-asuntomme rakentamisen vuonna 2005 luottaen siihen, että alueelle tulee tulevaisuudessa vain kaavan mukaista rakentamista. Eli tilamme pohjoispuolella sijaitsevalle M-alueelle ei tule vakituisia asuntoja. 3. Toisen naapurin ympärivuotinen rakennus Käydessäni kunnantalolla tutustumassa piirustuksiin, sain kuulla lupaarkkitehdilta, että poikkeusluvassa (14-18 POI) ehdotetun rakennuspaikan sijoitteluun on saattanut vaikuttaa se, että toinen naapurimme (tila RN:o ) on saanut poikkeusluvalla ympärivuotisen rakennuksen ja uusi rakennuskanta voitaisiin näin sijoittaa sen läheisyyteen. Tieto virheellinen. Kyseisellä paikalla oli ympärivuotinen asunto jo 1980-luvulla ennen osayleiskaavan vahvistamista. Naapurikiinteistölle on myöhemmin myönnetty poikkeuslupa rakennuksen laajentamiseen, ei uudisrakennuksen pystyttämiseen. 4. Herkkä maasto Poikkeuslupahakemuksessa (14-18 POI) ehdotetun rakennuspaikan länsiosa on herkkää, alavaa maastoa, jonka läpi virtaa luonnonpuro. Siellä sijaitsee myös peurojen ja hirvien kulkureitti. Hakijan tilan entinen omistaja (Koskimies) vastusti aikanaan yhdessä kanssamme toisen naapurimme [tila RN:o ) suunnitelmaa johtaa viemärivesiä pienpuhdistamoon kyseiselle alueelle. Ratkaisuksi tuli umpisäiliö. 5. Yhteistyö Olemme useaan otteeseen toivoneet hakijan kertovan naapureille etukäteen tulevista suunnitelmista yhteisen pöydän ääressä. Näin ei ole jostain syystä haluttu toimia. Niinpä lopputuloksena on naapurien kannalta epäonnistunut suunnitelma. 6. Yhteenveto Poikkeuslupahakemus POI aiheuttaa meille kohtuutonta haittaa edellä mainituista syistä emmekä voi sitä hyväksyä. Hakija voi sijoittaa kaavan sallimaa, M-alueelle tarkoitettua rakentamista merkittävästi kauemmas naapureista ja paremmin haluttuun tarkoitukseen soveltuville paikoille. Suuri tontti tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet."

3 Hakija toteaa vastineessaan, että "olen tutustunut poikkeuslupahakemukseen POI tehtyyn huomautukseen. Koen, että hakemuksessa haettu paikka sijoittuu luontevasti olemassa olevan tien varrelle. Sijoitus noudattaa myös yleiskaavan ohjeita, joiden mukaan M-alueille haja-asutusrakentaminen on sallittua, mutta se on ohjattava olemassa olevien tieyhteyksien ja olemassa olevan asumisen yhteyteen. Liikenne voisi tulla häiritseväksi nykyiselle asutukselle, jos koko alueen liikenne ohjataan samaa reittiä pitkin. Hakemuksessa POI on esitetty perustelut miksi mielestäni on luontevaa ohjata tulevaisuudessa liikenne eri reittiä yleiskaavan sallimille loma-asutustonteille, jotka sijoittuvat nykyisen lomarakennuspaikan itäpuolelle. Nykyiselle loma-asunnolle ei ole vielä haettu muutosta pysyväksi asuinpaikaksi." Muilla naapureilla ei ole huomauttamista. Lisäselvitys Kaavoitus: Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaava, Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M): Alue varataan ensisijaisesti maatila- ja metsätalouskäyttöön. Alueella sallitaan: 1) maatila- ja metsätalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen, 2) haja-asutuksen/maatilamatkailua palveleva rakentaminen rakennuslain 4 :n mukaisesti. Rakentamisen tulee sijoittua jo olevan asutuksen tai tien läheisyyteen siten, että avoin peltomaisema säilyy ehjänä. Tieyhteys Yksityistie. Vesihuolto Rakennuspaikkakohtainen. Jätevesihuolto Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma jätevesijärjestelmän rakenteesta ja sijoituksesta tontilla. Suunnitelman tulee täyttää uuden haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen (209/2011) vaatimukset. Muuta Kyseessä on omakotitalon ja talousrakennusten rakentaminen Pamparintien varrelle. Rakennuspaikka sijoittuu osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) maaseutumaisella asuntoalueella (A/10) sijaitsevan lomarakennuksen ja ensisijaisesti loma-asuntoalueella (RA) sijaitsevan asuinrakennuksen viereen. Viereisellä tilalla on alun perin v rakennettu ja myöhemmin laajennettu omakotitalo 462 k-m2, neljä talousrakennusta ( ) yht. 255 k-m2 sekä sauna 44 k-m2. Viereisellä lomarakennustilalla on kaksi lomarakennusta, toinen 20 k-m2 vuodelta 1948 ja toinen 150 k-m2 v sekä sauna 21 k-m2. Kyseessä on 1,54 hehtaarin kokoinen määräala. Rakennuspaikasta on keskusteltu hakijan ja kaavoituksen kanssa.

4 Kaavoituksella ei ole huomautettavaa hankkeesta. Paikka on kaavan vaatimukset täyttävä. Naapurihuomautuksen kohdasta 3 voi todeta, että asuinrakennuksen nyt esitetty paikka on luonteva sen takia, että se sijoittuu olevien rakennusten, omakotitalon ja lomarakennusten viereen. Tilan länsiosassa rakentaminen ei sijoittuisi niin lähelle olevaa asutusta kuin nyt esitetyssä. Nyt rakentaminen on sijoitettu n m notkelmasta itään maasto-olosuhteiltaan luontevalle rakennuspaikalle. Lisäksi voi todeta, että huomautuksen antajan, naapuritilan lomarakennus sijoittuu kaavassa maaseutumaiselle asuntoalueelle eli kaavallisesti omakotiasumiseen varatulle alueelle. Tilalla on 7 rakennuspaikkaa, joista osayleiskaavan laatimisen aikana siirrettiin yksi tilalle 4:53. Neljä (4) rakennuspaikoista sijoittuu osayleiskaavan lomarakennusalueelle (RA) ja kaksi (2) muulle alueelle. Tilan lomarakennuspaikoista kaksi on käytetty. Tilalla on RA-alueen lisäksi osayleiskaavassa M-, MT- ja MU-alueita. Tämän hakemuksen myötä tilan muille kuin RA-alueille sijoittuvat rakennuspaikat tulevat käytetyiksi. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti lausunnossaan Uudenmaan ELY-keskukselle puoltaa omakotitalon ja hevostallin rakentamista saman tilan toiselle määräalalle (14-15-POI) ehdolla, että rakentaminen siirretään olevan tien tuntumaan. Tilalla on meren rannalla 1930-luvulla rakennetut lomarakennus ja sauna sekä v rakennetut lomarakennus 49 k-m2 ja sauna 6 k-m2 (rak.lupa ). Aiempi käsittely Lupa-arkkitehti päätti myöntää suunnittelutarveratkaisun omakotitalon rakentamiseksi. ELY-keskus haki asiasta oikaisua (15-3-OIK). ELY-keskus tulkitsee kyseessä olevan ranta-alue, jolloin toimivalta on ELY-keskuksella. Hakijan (saman tilan toinen M-alueelle sijoittuva rakennuspaikka) toinen hakemus (14-15-POI) tulkittiin ELY:ltä saadun ohjeistuksen mukaan ranta-alueeksi. Nyt kyseessä olevaa hakemusta ei rakennusvalvonta eikä kaavoitus tulkinnut ranta-alueeksi, koska välissä on tie ja rakennuspaikka sijoittuu toiseen riviin M-alueelle eikä rannalla olevalle RA-alueelle. Rakennuspaikka ei myöskään ole omarantainen. Rantavyöhykkeenä on pidetty yleensä m aluetta, joka vastaa etäisyydeltään meren tai vesistön biologista tai maisemallista vaikuttavuutta, ollen pääsääntöisesti n. 100 metriä keskivedenkorkuisesta rantaviivasta. Määrittelyssä olennaista on rakennuksen sijoituspaikka. Rantavyöhykkeen voi katkaista joko aiemmat rakennukset eli toiseen riviin rakentaminen tai tie. Tässä tapauksessa kyse on osittain kummastakin. Lähimmillään rakennuspaikan nurkasta on 55 m rantaviivaan, ja on mahdollista, että rakennuspaikkaan myöhemmin hankitaan osa rantaa, koska n. 25 m matkalla omakotitalon edessä on rakentamaton ranta ja

5 omakotitalosta on näkyvyyys merelle. Tätä ei kuitenkaan ole esitetty nyt kyseessä olevassa hakemuksessa. Ja mikäli rantaa hankittaisiin, ei siihen voisi myöntää rakentamista, koska se olisi kaavan vastaista. Rannan suunnittelutarve (MRL 72 ) sekä suunnittelutarvealue (16 ) voivat oikeuskäytännön perusteella olla päällekkäisiä, mutta tulkittaisiinko silloin nyt kyseessä oleva rakennuspaikka yhdeksi tilan RA-paikoista, jolloin kyseessä olisi myös poikkeaminen kaavasta, ja jolloin samalla hakemuksen myötä tilan viimeinen RA-paikka olisi käytetty.eli tulkitseeko ELY-keskus nyt esitetyn ratkaisun rantapaikan venyttämiseksi kauemmaksi M-alueelle sillä perusteella, että saataisiin ympärivuotinen asunto rannalle, mutta samalla vältyttäisiin hakemasta poikkeamista kaavasta. Voi lisäksi todeta, että rannan suunnittelutarve on yleiskaavan laatimisen aikana tarkistettu osoittamalla rannan alueelle kaavamääräyksena lomarakennusalue (RA) ja sen taakse maa- ja metsätalousalue (M). Tällöin on otettu kantaa siihen, että rannan suunnittelutarve sijoittuu RA-alueelle, ja kaavan mukaiset muut rakennuspaikat voidaan sijoittaa M-alueelle. Mm. yleiskaavassa kunnan pohjoisosassa Kalljärven länsirannalla rannan suunnittelutarve (ELY-keskuksen toimivalta) ulottuu kolmanteen riviin, koska, ilmeisesti osittain jyrkästä rannasta johtuen, kaavassa rannan lomarakennusalue (RA) on ulotettu kolmeen riviin, päinvastoin kuin nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Hakijan toinen hakemus (14-15-POI) on sen sijaan rannan suunnittelutarvealueelle, vaikka ei myöskään ole omarantainen. Siinä rakentaminen on sijoitettu rannalla sijaitsevan MU-alueen taakse, jolloin meren ja rakennuspaikan välissä ei ole lomarakennuspaikkaa, ja samalla rakennuspaikka sijoittuu puron vaikutuspiiriin. Lausunnot Lausunnon antaja Kaavoitusyksikkö Kantatilalaskelman mukaan tilalla (rek. 1982) on 7 laskennallista rakennuspaikkaa. Liitteet Omistus- ja hallintaoikeuden selvitys Ote peruskartasta Kiinteistörekisteriote Asemapiirustukset Ote osayleiskaavasta Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p , arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - ELY-keskuksen oikaisuvaatimus , UUDELY/1086/2015

6 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen ja päättää suostua hakemukseen MRL 137 :n nojalla. Rakennusluvan hakemiselle on erityiset edellytykset. Ehto: Omakotitalo toteutetaan muodoltaan ja massoittelultaan enintään I I/2-kerroksisena. Päätösehdotuksen perustelut: Rakennuspaikka sijaitsee osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), joka on varattu ensisijaisesti maatila- ja metsätalouskäyttöön ja jolla sallitaan haja-asutuksen rakentaminen. Rakentaminen sijoittuu kaavan mukaisesti olevan tien ja olevan asutuksen yhteyteen. Kaavoittajalla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Tilalla on laskennallinen rakennuspaikka ja toimenpide on rakennusjärjestyksen mukainen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hanke ei aiheuta MRL 137 :ssä tarkoitettua haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti hylätä oikaisuvaatimuksen ja suostua hakemukseen MRL 137 :n nojalla. Rakennusluvan hakemiselle on erityiset edellytykset. Ehto: Omakotitalo toteutetaan muodoltaan ja massoittelultaan enintään I I/2-kerroksisena. Hakijan on saatava rakennus- ja ympäristölautakunnalta/ rakennustarkastajalta toimenpidelupa/rakennuslupa ennen mihinkään rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä. Tämä päätös on voimassa kaksi vuotta julkipanopäivästä Rakennustoimenpiteisiin ei saa myöskään ryhtyä, ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus varmistetaan valitusviranomaisen kirjaamosta. Osoite

7 ilmenee valitusosoituksesta. Rakennuslupaa voi hakea ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Päätöksestä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan vahvistama lunastusmaksu. Päätös lähetetään MRA 88 :n mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukselle.