Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa POI / Sepänkylä

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa POI / Sepänkylä / /2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen omakotitalon 400 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen omakotitalon 300 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi, joka korvasi aiemman päätöksen. ELY-keskus valitti päätöksestä. Rakennus- ja ympäristölauta- kunta ei antanut uutta lausuntoa asiassa, koska ELY-keskuksen valitukset olivat saman sisältöisiä ja ne oli jo otettu huomioon jälkimmäisessä päätöksessä. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p , arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - Helsingin hallinto-oikeuden päätös , Dnrot 01826/16/4112, 04413/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä ja Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan tekemän päätöksen ja kumonnut tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta.

2 ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä , jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä

3 vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin. Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: ( POI kielteinen), (14-59-POI kielteinen), (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus POI). Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon saa lainvoimaa. Tällöin

4 kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän." Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Lautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. KÄSITTELY: Esittelijä jätti asiasta muutetun päätösehdotuksen: Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä ja Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan tekemän päätöksen ja kumonnut tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko

5 päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta. ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä , jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen

6 edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin. Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: ( POI kielteinen), (14-59-POI kielteinen), (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnan osayleiskaavoista; Lapinkylän osayleiskaava (lainvoimainen ), Veklahti-Svartvikin osayleiskaava ( ), Bro-Kolsarin osayleiskaava ( ), Heikkilän osayleiskaava ( ), Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava ( ), Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava (v. 2016), kaikissa on mainittu erikseen kaavamääräyksissä ehto liittyä alueellisen vesihuollon verkostoon. Lisäksi vireillä olevissa Kylmälän osayleiskaavassa (kaavaehdotus nähtävillä ja ) ja Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavassa (kaavaluonnos

7 nähtävillä ) on vastaavat kaavamääräykset koskien ehdotonta liittymistä alueelliseen vesihuoltoon (lisätietona osakopiot edellä mainituista kaavamääräyksistä, missä vesihuoltoon liittymisen maininnat on korostettu tehostevärillä). Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus POI). Mikäli suunnittelutarveratkaisuja myönnettäisiin ilman liittymistä alueelliseen vesihuoltoon, lisääntyisi haja-asutusrakentaminen huomattavasti. Samalla laukeaisi kunnalle huomattavan paljon aiemmin vesihuoltolain 6 :n mukainen velvoite ryhtyä toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös, olla käsittelemättä poikkeamisena välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon, saa lainvoimaa. Tällöin kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän." Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti muutetun päätösehdotuksen mukaan. Lautakunta päätti myös tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

8