Toinen naapureista kritisoi hakemuksen asemapiirrosta ja sen oikeellisuutta.

Transkriptio

1 Kaupunkikehityslautakunta Poikkeaminen, Kettula m-a 958/ /2017 Kaupunkikehityslautakunta 21 Valmistelijat: kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, ja maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi, Hanke ja hakemus Anneli Sinnelä hakee poikkeamista kiinteistön Uusitalo määräalalle, Kettulaan Suomusjärvelle. Hakijan tarkoituksena on uusia vanhentunut poikkeamispäätös. Kiinteistölle on aloitettu rakentamaan 60 m2 vapaa-ajanasuinrakennusta, joka on jäänyt keskeneräiseksi. Käsittelyssä olevassa hakemuksessa haetaan myös lupaa laajentaa keskeneräistä loma-asuntoa enintään 60 m2. Laajennuksen jälkeen loma-asunnon pinta-alaksi tulisi enintään 120 m2. Hakijan perustelut Aiemman poikkeusluvan perusteella aloitetun keskeneräisen loma-asunnon rakentamisen jatkaminen ja laajentaminen käyttömukavuuden lisäämiseksi. Rakennushankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Naapurien kuuleminen Kaupunki on kuullut naapurit kirjeitse. Kaksi naapuria on huomauttanut hankkeesta. Lisäksi Itärannantien tiekunnalta on tullut huomautus. Toinen naapureista esittää hakemuksen hylkäämistä tai tutkimatta jättämistä. Perusteluina mm. hakemuksen puutteellisuus, erityisten syiden puute sekä MRL:n ja MRA:n sisällöllisten vaatimusten puute. Toinen naapureista kritisoi hakemuksen asemapiirrosta ja sen oikeellisuutta. Itärannan tien tiekunnan huomautuksessa puolletaan vanhan luvan uudistamista, mutta ei laajennusta, koska pelkona on, että rakentaminen jäisi taas kesken. Huomautuksiin voi tutustua lähemmin esityslistan oheismateriaaleissa. Esityslistan liitteet ja oheismateriaali - ympäristökartta - asemapiirustus - Turun ja Porin lääninhallituksen poikkeuslupapäätös huomautukset (3kpl) Rakennuspaikka

2 Rakennuspaikka sijaitsee Iso-Toravan rantavyöhykkeellä Suomusjärven Kettulassa. Kiinteistöstä Uusitalo on tarkoitus lohkoa noin 6000 m2 kokoinen määräala. Rakennuspaikalla on keskeneräiseksi jäänyt 60 m2 loma-asunto sekä 28 m2 sauna. Kiinteistön läpi menee Itärannantie. Lomarakennuspaikka on käytännössä muodostunut jo vuonna 1966 myönnetyn rakennusluvan nojalla, vaikka se silloin määriteltiin pienempänä. Myöhemmin 1994 luvun rakennusluvassa rakennuspaikkana käsiteltiin noin 4000 m2 määräalaa. Toimivalta asiassa Toimivalta asiassa on kaupunkikehityslautakunnalla voimaantulleen maankäyttö ja rakennuslain muutoksen (171 MRL 2016/196) sekä kaupungin hallintosäännön perusteella. Aiemmat päätökset Turun ja Porin lääninhallitus on myöntänyt käytännössä samalla kiinteistölle poikkeusluvan 60 kerrosneliömetrin loma-asunnolle Lääninhallituksen ratkaisussa todetaan: "Rakentaminen ei tuota huomattavaa haittaa kaavoituksen toteuttamiselle eikä asutuksen muullekaan järjestämiselle. Lääninhallitus suostuu hakemukseen ehdolla että olemassa oleva lomarakennus muutetaan pelkästään talousrakennukseksi, jossa saunatilojen kerrosala on enintään 25 m2, kahden kuukauden kuluessa uuden lomarakennuksen käyttöönotosta." Poikkeusluvan nojalla lomarakennukselle (60 k-m2) on myönnetty rakennuslupa Rakennus on jäänyt sisätilojen osalta keskeneräiseksi eikä sitä ole otettu käyttöön. Rannassa oleva vanha lomarakennus, jolle on myönnetty rakennuslupa , on edelleen käytössä. Luvat on myönnetty tilan Uusitalo 1:417 määräalalle. Kaavallinen tilanne ja muut poikkeamisen edellytykset Maakuntakaava Kiinteistö sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Iso-Toravan ja Pikku-Toravan välille on merkitty ulkoilureitti. Ulkoilureitteihin liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa puistomaisina kokonaisuuksina. Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Loma-asutuksen mitoituksessa alue kuuluu osa-alueeseen 3, jonka mukainen perusmitoitus 3-5 lay/km ja vapaata rantaa 50 %.

3 Yleiskaava Kiinteistöllä ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Kiinteistöllä ei ole asemakaavaa eikä ranta-asemakaavaa. Määräala rajoittuu länsirajallaan ranta-asemakaavassa olevaan loma-rakennuspaikkaan (RA). Salon rakennusjärjestys Ranta-alueella, jossa ei ole ranta-asemakaavaa eikä rantayleiskaavaa, rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen enintään kaksikerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 120 m2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m2 ja talousrakennusten yhteensä enintään 40 m2. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4000 neliömetriä. Suojelutilanne Kiinteistöllä ei ole kaupungin rekisterin perusteella tiedossa olevia luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Poikkeamisen edellytykset 171 Poikkeaminen ei saa: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuspaikka on alunperin muodostunut jo myönnetyn rakennusluvan (28 k-m2) yhteydessä. Salon kaupungin soveltama rantaviivamitoituksen poikkileikkausvuosi on 1969, joten mitoituksellisesti rakennuspaikka muodostaa itsenäisen yksikön, joka ei ole rasittanut Uusitalon emätilan myöhempää vuoden 1969 jälkeistä rakentamista ja mitoitusta. Kuten edellä kohdassa aiemmat päätökset on todettu, nyt käsittelyssä olevalle rakennuspaikalle on jo kahteen otteeseen aiemmin voitu myöntää rakennuslupa, joista jälkimmäinen on perustunut lääninhallituksen poikkeuslupaan vuonna Normaalin käytännön mukaan rakennuspaikka on siis jo muodostunut. Maankäyttö- ja rakennuslaki kuitenkin edellyttää poikkeamiskäsittelyä, koska alueelle ei ole laadittu rantayleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Poikkeamiskäsittelyssä myönteinen ratkaisuesitys perustuu ensi sijaisesti siihen, että kysymys on ns. korvaavasta rakentamisesta olemassa olevalla rakennuspaikalla. Mahdollisessa ranta-asemakaavoituksessa kyseinen rakennuspaikka tulisi myös huomioitavaksi olemassa olevana rakennuspaikkana. Ranta-asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 73 ) osalta poikkeamisharkinnassa on kuitenkin katsottava, että ko. pykälän 1. momentin vaatimukset täyttyvät. Tarkasteltavina seikkoina ovat silloin ennen kaikkea rakennusoikeuden määrä ja rakennusten sijoittelu. Rakennuspaikan laajentuminen rannalta poispäin ja rakennuksen sijoittuminen etäälle, lähes 100 metrin päähän rannasta katsotaan kaavoituksellisesti hyväksi ratkaisuksi. Näin toteutettuna anottu

4 rakentaminen mahdollistaa Salon rakennusjärjestyksen mukaisen rakennusoikeuden rakennuspaikalla. Edellytyksenä siis on, että rakennus sijoitetaan asemapiirroksen osoittamalle paikalle ja mahdollinen laajennus liittyy siihen kiinteästi. Näin suunniteltuna rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelun, maisema-arvojen tai virkistystarpeiden osalta anotulla rakentamisella ei ole erityisiä kaavoituksellisesti huomioon otettavia ominaisuuksia. Vesiensuojelun osalta voidaan todeta, että rakennuksen sijoittaminen etäälle rannasta mahdollistaa jätevesien käsittelyn järjestämisen erityyppisillä, hyväksyttävissä olevilla järjestelmillä. Vaatimustaso ja järjestelmät käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Olemassa olevan rakennuspaikan osalta yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta ei voida vaatia. Lisätietona voidaan kuitenkin todeta, että Uusitalon tilasta on käsillä olevan rakennuspaikan lisäksi ja vuoden 1969 jälkeen vielä voitu erottaa kaksi uutta lomarakennuspaikkaa (vuosina 1979 ja 1991), jotka sijaitsevat Pikku-Toravan rannalla. Uusitalon tilalla on alunperin ollut rantaa Iso-Toravan, Pikku-Toravan ja Kylänalasen rannalla yhteensä noin 500 m. Ranta-asemakaavan laatimista ei voida pitää välttämättömänä, koska uusia rakennuspaikkoja ei emätilasta voida enää muodostaa. Voidaan kuitenkin todeta, että vuoden 1969 jälkeen toteutunut rakentaminen emätilalla, ja vapaan rannan osuudet vastaavat maakuntakaavan mitoituksen maksimitilannetta kuin myös muutoin tilannetta, joka voidaan saavuttaa kaavoituksella. Edellä olevan perusteella on katsottava, että poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Kiinteistöllä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelukohteita. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kiinteistöllä ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita. Hanke ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakemuksen mukaisen rakentamisen ei voida katsoa olevan vaikutuksiltaan merkittävää eikä rakentaminen muutoinkaan aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamiselle ei edellä olevan perusteella ole MRL:n 171 :n mukaisia esteitä. Erityisinä syinä poikkeamiselle voidaan osoittaa, että hakija on poikkeamisen tarpeessa, koska alueella ei ole MRL 72.1.n mukaista

5 kaavaa, ja koska rakennuspaikka on muodostunut jo aiempien lupakäsittelyjen yhteydessä. Hakija on lisäksi perustellut hakemustaan keskeneräisen lomarakennuksen poikkeusluvan uusimisella rakentamisen jatkamiseksi ja laajentamiseksi enintään 60 kerrosneliömetrillä todeten lisäksi, että hankkeessa ei poiketa rakennusjärjestyksen määräyksistä. Olosuhteet eivät myöskään ole muuttuneet siitä, kun lääninhallitus vuonna 1993 on myöntänyt poikkeusluvan käytännössä samalle rakennuspaikalle, erona ainoastaan rakennusoikeuden enimmäismäärä. Hakija on todennut, että rakennushankkeesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mihin edellä olevan perusteella voidaan yhtyä. Ympäristön kannalta on lisäksi tärkeätä saada keskeneräinen rakennus valmiiksi. Vs. kaupunkikehitysjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä olevin perustein poikkeamisen hakemuksen mukaisen enintään 120 kerrosneliömetrin vapaa-ajanasuinrakennuksen rakentamiseksi kiinteistön Uusitalo n m2:n määräalalle. Edellytyksenä on, että rakennus sijoitetaan asemapiirroksen osoittamalle paikalle ja mahdollinen laajennus liittyy siihen kiinteästi. Hyväksymisen ehtona on lisäksi, että rakennuspaikalla oleva, kaupungin rakennusrekisterissä vapaa-ajanasunnoksi rekisteröity, rakennus puretaan tai sen käyttötarkoitus muutetaan rakennusjärjestyksen mukaiseksi saunarakennukseksi uuden rakennuksen käyttöönottoon mennessä. Rakennuslupaa tulee hakea kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Kaupunkikehityslautakunnan myöntämästä poikkeamispäätöksestä/ suunnittelutarveratkaisusta maksu on myönteisestä päätöksestä 550 (kielteinen 270 ). Salon kaupunginvaltuuston hyväksymän taksan mukaisesti. Poikkeamispäätös annetaan tiedoksi myös huomautuksen jättäneille. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.