Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan



Samankaltaiset tiedostot
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Maksakokeiden viiterajat

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Terveelliset elämäntavat

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Sydän- ja verisuonisairaudet

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Tietoa eteisvärinästä

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Seurantaindikaattorit

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

Anniina Lukkarila ENERGIATESTIN TESTAUSPROTOKOLLAN JATKOKEHITYS

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

SAIRAANHOITAJAN ROOLI KOHONNEEN VERENPAINEPOTILAAN HOIDOSSA

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Energiaraportti Yritys X

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Transkriptio:

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1

Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riski kaksinkertaistuu systolisen verenpaineen noustessa 20 tai diastolisen 10 Kohonneen verenpaineen tärkeimmät muutettavissa olevat tekijät ovat ylipaino, suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus

Suomalaisten verenpaineen muutokset Verenpaine on laskenut merkittävästi 1970 luvun alusta Naisilla systolisen verenpaineen lasku pysähtyi 1990-luvun lopulla. FINRISKI 1997 ja FINRISKI 2002 tutkimusten välillä ei havaittu systolisen verenpaineen laskua. Naisten systolinen paine kuitenkin laski jälleen 2002-2007. Miesten systolinen verenpaine laski FINRISKI 2002 tutkimukseen saakka. Vuosien 2002 ja 2007 välillä ei havaittu systolisen verenpaineen laskua. Diastolinen verenpaine laski sekä miehillä että naisilla vuoteen 2002 saakka. FINRISKI 2002 ja FINRISKI 2007 tutkimusten välillä ei havaittu diastolisen paineen laskua

Systolisen verenpaineen muutos 25-64 vuotiaat miehet 1982-2012 160 155 150 145 140 135 130 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 125 120 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Alue < 0.001 Vuosi < 0.001 Alue*vuosi = 0.035 Keskiarvot 2007 2012 135,9 134,0 24.11.2012 4

Systolisen verenpaineen muutos 25-64 vuotiaat naiset 1982-2012 160 155 150 145 140 135 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 130 125 120 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Alue < 0.001 Vuosi < 0.001 Alue*vuosi = 0.001 Keskiarvot 2007 2012 128,9 127,3 24.11.2012 5

Diastolisen verenpaineen muutos 25-64 vuotiaat miehet 1982-2012 100 95 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75 70 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Alue < 0.001 Vuosi < 0.001 Alue*vuosi = 0.021 Keskiarvot 2007 2012 81,8 84,3 24.11.2012 6

Diastolisen verenpaineen muutos 25-64 vuotiaat naiset 1982-2012 100 95 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75 70 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Alue < 0.001 Vuosi < 0.001 Alue*vuosi = 0.002 Keskiarvot 2007 2012 76,5 78,5 24.11.2012 7

Miesten systolinen verenpaine ikäryhmittäin Systolinen vp 1997-2012, miehet 25-64 (väestöpainotettu) 150 145 140 135 130 125 120 115 25-34 35-44 45-54 55-64 110 1997 2002 2007 2012 Ikä < 0.001 Vuosi = 0.001 Ikä*vuosi = 0.335

Naisten systolinen verenpaine ikäryhmittäin Systolinen vp 1997-2012, naiset 25-64 (väestöpainotettu) 150 145 140 135 130 125 25-34 35-44 45-54 55-64 120 115 110 1997 2002 2007 2012 Ikä < 0.001 Vuosi = 0.036 Ikä*vuosi = 0.125

Miesten diastolinen verenpaine ikäryhmittäin Diastolinen vp 1997-2012, miehet 25-64 (väestöpainotettu) 100 95 90 85 80 75 25-34 35-44 45-54 55-64 70 65 60 1997 2002 2007 2012 Ikä < 0.001 Vuosi < 0.001 Ikä*vuosi = 0.058

Naisten diastolinen verenpaine ikäryhmittäin Diastolinen vp 1997-2012, naiset 25-64 (väestöpainotettu) 100 95 90 85 80 75 25-34 35-44 45-54 55-64 70 65 60 1997 2002 2007 2012 Ikä < 0.001 Vuosi < 0.001 Ikä*vuosi = 0.565

Miesten systolinen vp koulutuksen mukaan Systolinen vp 1997-2012, miehet 25-64 (väestöpainotettu) 140 138 136 134 132 130 128 126 124 122 Alin Keski Ylin 120 1997 2002 2007 2012 Koulutus < 0.001 Vuosi < 0.001 Koulutus*vuosi = 0.489

Naisten systolinen vp koulutuksen mukaan Systolinen vp 1997-2012, naiset 25-64 (väestöpainotettu) 140 138 136 134 132 130 128 126 124 122 Alin Keski Ylin 120 1997 2002 2007 2012 Koulutus = 0.027 Vuosi = 0.026 Koulutus*vuosi = 0.073

Miesten diastolinen vp koulutuksen mukaan Diastolinen vp 1997-2012, miehet 25-64 (väestöpainotettu) 100 95 90 85 80 Alin Keski Ylin 75 70 1997 2002 2007 2012 Koulutus < 0.001 Vuosi < 0.001 Koulutus*vuosi = 0.114

Naisten diastolinen vp koulutuksen mukaan Diastolinen vp 1997-2012, naiset 25-64 (väestöpainotettu) 100 95 90 85 Alin Keski Ylin 80 75 70 1997 2002 2007 2012 Koulutus = 0.059 Vuosi < 0.001 Koulutus*vuosi = 0.788

g/vrk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Suolan saanti Suomessa 1977-2007 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 Vuosi 1997 1998 2002 2007 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

Suolan saannin lasku on pysähtynyt Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-2012 g/vrk 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Miehet Naiset FINRAVINTO

Kohonnut verenpaine miehillä ja naisilla 1) 2) 1) FINRISKI tutkimuksessa 1. ja 2. mittauksen keskiarvoihin perustuen SVP 140 ja/tai DVP 90 (160 ja/tai 100 ) 2) Edellisen lisäksi mukana säännöllistä verenpainelääkkeiden käyttöä raportoivat

Systolisen verenpaineen lasku on hidastunut. Naisilla vuoden 1997 ja miehillä vuoden 2002 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana systolinen verenpaine on laskenut sekä miehillä että naisilla. Diastolisen verenpaineen lasku pysähtyi vuosien 2002 ja 2007 välillä ja on kääntynyt tämän jälkeen nousuun. Niiden osuus, joilla on kohonnut verenpaine, ei ole viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut. Taustalla voi olla sekä elintapojen että lääkityksen muutoksia. Elintapatekijöistä verenpaineeseen vaikuttavat erityisesti suolan saanti, alkoholin käyttö, lihavuus ja vähäinen liikunta. Suolan saannin lasku on pysähtynyt. Väestötasolla pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota suolan saantiin, alkoholinkäytön vähentämiseen, lihavuuden ehkäisyyn ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. 24.11.2012 19