TILINPÄÄTÖS 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymähallitus 26/2 2015 Yhtymävaltuusto../..2015 1
Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus... 4 1.1.2. Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.1.3. Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 11 1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 18 1.1.5. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 25 1.1.6. Kuntayhtymän henkilöstö... 30 1.1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 30 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä... 31 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 33 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 33 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 34 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 35 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 36 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 36 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 38 2.1 Tavoitteiden toteutuminen, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 38 2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 38 2.2.1 Hallinto... 38 2.2.2 Elinkeinojen kehittäminen... 41 2.2.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto... 47 2.2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus ja kuntaneuvotteluprosessi... 49 2.2.5 Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen... 50 2.2.6 Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet... 55 2.2.7 Käyttötalous yhteensä... 70 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 71 2.4 Investointien toteutuminen... 72 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 73 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 74 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 77 3.1 Tuloslaskelma... 77 3.2 Rahoituslaskelma... 78 3.3 Tase... 79 2
4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 80 5 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET... 90 LIITTEET Kustannustenjakoraportti Kunnittaiset palvelutuotannon raportoinnit syys-joulukuu 2014 Kuntapalvelutoimiston raportti syys-joulukuu 2014 Suorite- ja eurotiedot 2014 Henkilöstöraportti 2014 ja innostuskyselyn tulokset 3
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Oulunkaaren kuntayhtymä on vastannut viisi vuotta jäsenkuntiensa Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Simon kunta liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymä on tuottanut myös seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelut vuodesta 2009 lähtien sekä elinkeinoneuvontaa alueen yrityksille. Oulunkaaren kuntayhtymä toimii edelleen alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymän strategiassa on nostettu esiin neljä strategista päämäärää: asiakaslähtöiset palvelut, osaaminen ja hyvinvointi, tasapainoinen talous sekä alueellinen vaikuttavuus. Strategiasta nostetut painopisteet ovat toteutuneet hyvin. Strategian mukaiset päämäärät ovat edistyneet kaikissa toiminnoissa ja värikorimalli-arvioinnin perusteella vihreän ja keltaisen korin palveluiden osuus on kasvanut. Monikanavaiset palvelut sekä hyvinvointia tukevat ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat kehittyneet. Palvelun saatavuus, vaikuttavuus ja laatu ovat parantuneet. Kuntapalvelutoimiston tuotteistus on valmistunut. Lääkärien ja muiden ammattiryhmien osaajien saatavuus on parantunut. Työhyvinvointityöhön satsaamisesta yhtenä osoituksena on, että Oulunkaari valittiin mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelmaan. Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmä on käytössä. Palvelualojen palautteiden kerääminen on toteutettu vuosisuunnitelman mukaisesti, joista on laadittu yhteenveto tilinpäätöksen yhteyteen. Asiakas- ja kuntalaisraatitoimintaa on laajennettu. Sisäiseen koulutukseen on panostettu ja on toteutettu mm. mittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen potilasturvallisuuskoulutus. Oulunkaari liittyi earkistoon ensimmäisten joukossa. Raportointijärjestelmään kehitettiin oma suoritteiden raportoinnin malli ja kuntaneuvotteluprosessin uudistamista valmisteltiin osana sote-uudistukseen valmistautumista. Luottamushenkilöiden verkkopalvelu otettiin käyttöön yhtymähallituksessa ja palvelutuotantolautakunnassa. Oulunkaaren järjestämiskeskuksen edustajat ovat osallistuneet tiiviisti omistajakuntien johtoryhmätyöskentelyyn. Vuoden 2014 aikana kehittämistoimintaan muodostettiin oma kehittämisrakenne järjestämiskeskuksen osaksi. Oulunkaaren innovaattorit aloittivat tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto-opinnot. Terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyö jatkui vireästi jäsenkuntien, kehittäjäkumppaneiden ja järjestöjen kanssa. Vuoden 2014 tilinpäätös on koko kuntayhtymän tasolla ylijäämäinen 78.318 euroa. Kuntapalvelutoimiston palautus jäsenkunnille on yhteensä 27.560 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen on kolme prosenttia, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu on 4,4 prosenttia. Oman toiminnan nettokasvu on 2,2 prosenttia, kunnittainen vaihteluväli on oman toiminnan osalta 0,6-3,2 % ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli on 0,6-9,5 %. Julkisen talouden tilanne jatkuu haastavana. Talousarviovuoden aikana on talouden tasapainotukseen liittyen käynnistetty mm. erillinen Pudasjärven palvelualueen talouden tasapainotusohjelma, on kehitetty henkilöstömenojen hallintaa, koulutettu esimiehiä talouden hallinnassa ja on kiinnitetty huomiota talousosaamiseen mm. uusien esimiesten rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Simossa toteutettiin terveys- ja vanhuspalveluissa asiakaslähtöinen rakennemuutos. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat kaikissa kunnissa kääntyneet laskuun ja toimeentulotuen menokehitys on säilynyt maltillisena haastavasta työllisyystilanteesta huolimatta. 4
Työhyvinvoinnin arvioinnissa otettiin käyttöön innostuskysely. Kyselyn perusteella työhyvinvointi niin henkilöstön, kuin esimiesten ja johdon osalta on parantunut entisestään. Työ koetaan kyselyn perusteella merkitykselliseksi, työ on innostavaa ja työhön on mukava lähteä. Kyselyn mukaan 91 % henkilöstöstä ja työantajan edustajista 95 % kertoivat voivansa suositella Oulunkaarta työpaikkana. Omistajaohjauksen arvioinnin perustella Oulunkaaren yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä ja arvioinnissa nousi esille mm. tyytyväisyys lähipalvelujen turvaamiseen, seudulliseen yhteistyöhön, talouden suunnitteluun ja ohjaukseen, kuntaneuvotteluprosessiin sekä resurssien kohdentamiseen. Myös kuntapalvelutoimiston toimintaan oltiin tyytyväisiä. Kehittämistä toivottiin kuntalaisten aktivoimiseen mukaan palvelujen kehittämistyöhön. Viime vuodet on seurattu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä. Perustuslakivaliokunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitystä koskevan lausunnon mukaan lakiesityksen perustuslailliset ongelmat liittyvät kansanvallan ja rahoitusperiaatteen toteutumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän selvitys pitäisi valmistua helmikuun 2015 loppuun mennessä. Mittavan uudistuksen tarpeet ovat ennallaan, joten uudistuksen valmistelu todennäköisesti etenee vuosien 2015-2016 aikana. Meillä Oulunkaarelaisilla on näyttöä ja kokemusta siitä, mitä vahvalla sitoutumisella, yhteisellä sopimisella, yhteiskehittämisellä ja luottamuksella saadaan aikaan kuntalaisten palvelujen hyväksi. Oulunkaarella kehittämistyö ei ole missään vaiheessa pysähtynyt odottamaan sote-uudistuksen etenemistä. Kiitos kaikille. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5
1.1.2. Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto vuonna 2014 Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa ja käsitteli 31 pykälää. Hallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymän johtajan on oltava valtuustossa läsnä. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden käsittelyä. Hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenillä sekä toimialajohtajilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jolleivät he ole samalla valtuustoedustaja. Puheenjohtajisto Hämäläinen Henrik, puheenjohtaja Pudasjärvi Moilanen Ahti, 1. varapuheenjohtaja Utajärvi Vakkala Lauri, 2. varapuheenjohtaja Simo varsinainen jäsen Ii Alaraasakka Aili-Marja Huovinen Pertti Klasila Väinö Miettunen Seppo Rissanen Tapio varajäsen Paakkola Minna Kangasniemi Vesa Kaleva Oili Viinamäki Veikko Haapaniemi Heli-Hannele 6
Ruonala Riikka Turtinen Maire Pudasjärvi Honkanen-Rönkkö Sari Hämäläinen Henrik Pohjanvesi Tapio Riekki Vesa Turpeinen Alpo Veivo Sointu Ylitalo Paula Jyrkkä Tellervo Hast Mika Miettinen Toivo Oinas-Panuma Eero Pesonen Mika Putula Heikki Heikkilä Juha Komulainen Erja Vainio Taina Simo Böök Tuomo Lämsä Seppo Marttila Piia Marttila Tuomo Vakkala Lauri Utajärvi Kinnunen Tarja Moilanen Ahti Räisänen Pentti Savolainen Kai Tuovinen Reetta ja 12.12. lähtien Riikka Pötsönen Silvennoinen Jouko Ylikärppä Pirkko Kuusela Tapani Simoska Raimo Niskala Lauri Merilä Kaisu Kujala Mikko Juntunen Risto Nikula Mirja Vääräniemi Antti Vaala Karjalainen Vuokko Lämsä Pekka J. Kilpeläinen Auvo Mustonen Osmo Leinonen Aino Kuusela Terttu Moilanen Helmi Söderqvist Annikki ja 12.12. lähtien Marika Juka-Jämsä Tervonen Timo Kemppainen Pentti Tarkastuslautakunta 2014 Tarkastuslautakunta 2013 2016 kokoontui vuonna 2014 seitsemän kertaa ja käsitteli 39 pykälää. Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. varsinainen jäsen Ii Huovinen Pertti, pj. varajäsen Kalliorinne Hilkka 7
Pudasjärvi Manninen Paula, vpj. Simo Heikkilä Marja-Leena Utajärvi Juntunen Risto Vaala Max Söderqvist ja 9.10.2014 lähtien Kalle Moilanen Turpeinen Alpo Vakkala Lauri Valtanen Anna-Liisa Annikki Söderqvist ja 9.10.2014 lähtien Helmi Moilanen Oulunkaaren vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Simo Paakkola BDO Audiator Oy:stä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii kuntayhtymän toimistosihteeri. Yhtymähallitus 2014 Yhtymähallitus 2013 2016 kokoontui yhteensä 15 kertaa ja käsitteli 194 pykälää. Yhtymähallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla sekä järjestämiskeskuksen henkilöstöllä. varsinainen jäsen Ii Kehus Reijo Liedes Teijo Maalismaa Maila Varanka Sirpa, pj. Pudasjärvi Lantto Marja Pohjanvesi Tapio Tykkyläinen Kari Vähäkuopus Timo, vpj. Simo Hamari Helena Marttila Tuomo Utajärvi Koivisto Marianne Pirttikoski Eero Vaala Kemppainen Pentti Kylmänen Tiina ja 17.12 alkaen Tuomisalo Tiina varajäsen Kurttila Pentti Turtinen Maire Tervonen Petri Paakkola Minna Parkkisenniemi Hilkka (vaihtoivat paikkoja 17.12.2014 alkaen) Ikonen Eija Kellolampi Juho Hiltula Hannu Marttila Piia Veittikoski Marko Mikkonen Mari Kinnunen Tarja Karjalainen Esa Tuomisalo Tiina ja 17.12 alkaen Väyrynen Pertti 8
Johtotiimi 2014 Daavittila Kaarina, kaupunginjohtaja Pudasjärvi (Timonen Tomi elokuusta 2014 alkaen) Juujärvi Kyösti, kunnanjohtaja Utajärvi Kehus Markku, kunnanjohtaja Ii Määttä Tytti, kunnanjohtaja Vaala Tavia Esko, kunnanjohtaja Simo Elinkeinotiimi 2014 Alatossava Ari, toimitusjohtaja, Iilaakso Oy Kälkäjä Mikko, Kinnula Ritva ja Pietiläinen Jorma, Pudasjärven kaupunki Rautiainen Veijo, yritysasiamies, Vaalan kunta Merilä Asko, kehitysjohtaja, Utajärven kunta Pirttikoski Ilkka, seudullinen yritysasiamies, Oulunkaaren kuntayhtymä Pimperi-Koivisto Leena, kuntayhtymän johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä Hallintotiimi 2014 Taskila Erkki, Iin kunta Turpeinen Seija, Pudasjärven kaupunki Ylitalo Keijo, Simon kunta Rantanen Arja ja Haapapuro Tarja, Utajärven kunta Helaste Hanna, Moilanen Anu-Maarit ja Määttä Tytti, Vaalan kunta Pimperi-Koivisto Leena, Oulunkaaren kuntayhtymä Klasila Mirja, Oulunkaaren kuntayhtymä Torvinen Juha, Oulunkaaren kuntayhtymä Keskitalo Satu ja Veijola Tarja, Oulunkaaren kuntayhtymä Matero Matti, Oulunkaaren kuntayhtymä Kehittämistiimi 2014 Pimperi-Koivisto Leena, Oulunkaaren kuntayhtymä Vuorinen Anu, Oulunkaaren kuntayhtymä Hanhela H. Tapio, Oulunkaaren kuntayhtymä Matero Matti, Oulunkaaren kuntayhtymä Torvinen Juha, Oulunkaaren kuntayhtymä Salmela Mirva, Oulunkaaren kuntayhtymä Saukkonen Tuula, Oulunkaaren kuntayhtymä Syrjäpalo Kyllikki, Oulunkaaren kuntayhtymä Vähäkuopus Matti, Oulunkaaren kuntayhtymä Muhonen Riitta, Oulunkaaren kuntayhtymä Turkka Satu, Oulunkaaren kuntayhtymä Leppälä-Hast Anne, Oulunkaaren kuntayhtymä Siltakoski Hanna, Oulunkaaren kuntayhtymä Juutinen Sanna, Oulunkaaren kuntayhtymä Honkanen Tiina M., Oulunkaaren kuntayhtymä 9
Palvelutuotantolautakunta 2014 Palvelutuotantolautakunta 2013 2016 kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa ja käsitteli 98 pykälää. Palvelutuotantolautakunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen puheenjohtajalla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla, järjestämiskeskuksen henkilöstöllä. varsinainen jäsen Ii Haatainen Matti Jyrkkä Tellervo Koskela Pekka Mäenkoski Petri, 2. varapj. Pudasjärvi Komulainen Erja Talala Reijo Tihinen Paavo Tykkyläinen Marja-Leena Simo Leskinen Tarja, pj. Minna Peisa ja 29.5. lähtien Ulla Korva Utajärvi Kokko Raili Savolainen Kai, 1. varapj. Vaala Karjalainen Vuokko Roivainen Jouko varajäsen Koivuvaara Pia Hyry Tuula-Riitta Hekkala Hannes Sanaksenaho Harri Veivo Sointu Peuraniemi Kari ja 9.10. lähtien Jouni Koivukangas Honkanen Erkki Nurmela Sirpa Kuusela Tapani Ari Hiltula Saarenpää Leo Pötsönen Riikka Kuusela Terttu Karhu Tapani 10
1.1.3. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Oulunkaaren kuntayhtymän strategiassa on nostettu esiin neljä strategista päämäärää: 1. Asiakaslähtöiset palvelut 2. Osaaminen ja hyvinvointi 3. Tasapainoinen talous 4. Alueellinen vaikuttavuus Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista vuonna 2014. Strateginen tavoite Painopisteitä vuodelle 2014 Painopisteiden toteutuminen vuonna 2014 1) Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. 11 Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Monikanavaisten palvelujen kehittäminen o Esimerkiksi kotiin annettavat fysioterapia- ja muut palvelut, sähköinen toimeentulotukihakemus, Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen ja käyttäjämäärän selkeä lisääntyminen sekä palvelun edelleen kehittäminen Kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen o RAIsoft-mittariston käyttöönotto vanhuspalveluissa (korvaa RAVA-mittariston) o Vanhuspalveluissa Mobiilikotihoito-palvelun käyttöönoton arviointi o Ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen (muun muassa Ikäihminen toimijana -hankkeen puitteissa) o Hyvinvointia tukevan toiminnan ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen (esim. hyvinvointia tukevat kotikäynnit ikäihmisillä) o Tehostetun kotihoidon laajentamisen arviointi Pudasjärven pilotin jälkeen o Vanhuspalveluissa Seniori-kaste hanke (kotona asumisen Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Monikanavaiset palvelut Perhepalveluissa esim., sähköinen Arjenhallinta-lukujärjestys, Omahoito-palvelun laajentaminen perhepalveluihin Terveyspalveluissa Omahoito-palvelun käytön laajentuminen, etäkuntoutus, puhelinpalvelun sujuvuuden parantuminen, moniammatilliset painonhallintaryhmät Vanhuspalveluissa tablet-tietokoneiden pilotti, Omahoitopalvelun laajentaminen vanhuspalveluihin, Utajärvi-Vaalan alueella videoyhteyksien hyödyntäminen, perhehoito Kotiin annettavat palvelut RAIsoft-mittarin käyttöönotto siirtynyt, mutta palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta kehitetty muilla keinoin Mobiilikotihoidon käyttöönotto meneillään kaikissa kunnissa Ikäihmisten ohjaus- ja neuvontapalveluja kehitetty: keskitetty palvelunumero, kuntakohtaiset palveluoppaat, Senioripisteet, Omahoito-palvelun hyödyntäminen
tukeminen) Vastaanottopalvelujen sujuvuus ja saatavuus (Hyvä vastaanotto -toimintamallin juurruttaminen) Perhepalveluissa Virta 2 -hanke (asiakkaan yhteiskuntaosallisuus) ja Oulun seutukaari hanke (perhe- ja perheneuvolatyön seudullisten, asiakaslähtöisten toimintamallien luominen) Kuntapalvelutoimistossa prosessien kehittäminen Myönteisen työnantajamielikuvan ylläpitäminen ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin varmistamiseksi, lääkäritilanteen säilyttäminen vakaana Uudet vakanssit järjestämissopimusten mukaan Tilat: Iissä hammashoitolan uudet tilat ja hoivaosaston parannustyöt, Pudasjärvellä terveysaseman remonttitarpeiden kartoittaminen ja päiväkeskuksen tilojen hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelu, Simossa ARA:n rahoitushakemus kehitysvammaisten asumispalveluihin liittyen, Utajärvellä Suvituulen ja terveysaseman remontti, Vaalassa vanhuspalvelujen asumispalvelukokonaisuuden tarkastelu Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallistuminen Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmän käyttöönotto, neuvolaraatitoiminnan laajentaminen, sosiaalityössä kokemusasiantuntijatoimintamallin hyödyntäminen Vastaanottopalvelujen sujuvuus ja saatavuus (Hyvä vastaanotto -toimintamallin ja Omahoito-palvelun käytön juurruttaminen) Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittäminen Kuntalaistiedottamisen kehittäminen edelleen (mm. paikallislehdet, internet-sivut, Oulunkaari-lehti) Hyve ja Iloa eloon -hankkeet vanhuspalveluissa Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Avoin ja ajantasainen tiedonkulku (mm. kuukausitiedote ja osavuosikatsaukset, värikori-malli, vuotuinen toiminnan arviointi) Hyvinvointia tukevat ja ennaltaehkäisevät palvelut kehittyneet o Perhepalveluissa mm. jälkihuoltonuorten palvelut, neuvola-asetuksen mukaiset kotikäynnit, vanhempainkoulun levittäminen, Lapset puheeksi -menetelmän vakiinnuttaminen o Terveyspalveluissa mm. Hyvä Potku hankkeeseen liittyvät hoitosuunnitelmat, moniammatillisen yhteistyön edistäminen mm. perhepalveluiden kanssa, päihdeasiakkaan hoitopolun moniammatillinen kehittäminen o Vanhuspalveluissa mm. päivätoiminnan kehittäminen, ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistaminen Tehostettu kotihoito Pudasjärvellä vakiintumassa Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Hyvä vastaanotto toimintamalli on edennyt kaikissa kunnissa. Jatkoa mm. Hyvä Potku hankkeesta. Perhepalveluissa Virta 2 ja LastenKaste hankkeet edenneet tavoitteiden mukaisesti Iihin perustettu kehitysvammaisten tilapäishoitoyksikkö Kuntapalvelutoimistossa tuotteistus on valmistunut, sähköisen myyntilaskun käyttöönotto, talous- ja henkilöstöhallinnon perusjärjestelmien uudistaminen, tietopalveluissa yhteisen toimialueen valmistuminen ja keskitetty ympäristöhallinto Lääkärien ja muiden ammattiryhmien osaajien saatavuus on parantunut. Myönteistä työnantajamielikuvaa on kehitetty mm. osallistumalla rekrytointi- ja muihin tapahtumiin sekä kehittämällä ulkoista viestintää. Oulunkaari on valittu mukaan STM:n ja Työterveyslaitoksen Mielekäs-ohjelmaan. Uudet vakanssit täytetty järjestämissopimusten mukaan, pois lukien Simo, jossa fysioterapeutin vakanssi jätetty täyttämättä ja vastaanoton sairaanhoitajan vakanssi täytetty 50 %:sesti (tarpeen uudelleen arviointi ja talouden tasapainotus). 12
Asiakastiedolla johtamisen kehittäminen, asiakas- ja suoritetiedon raportoinnin kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen puitteissa) Kuntaneuvottelu- ja kuntaseminaariprosessien kehittäminen edelleen Luottamushenkilöiden perehdyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan ja kustannusrakenteisiin (esim. tieto- /materiaalipankin rakentaminen luottamushenkilöiden verkkopalveluun) Tila-asiat: o Iissä hammashoitolan ja hoivan uudet tilat valmistuvat vuonna 2015, asuntopoliittinen ohjelma valmistunut o Pudasjärvellä terveysaseman remonttitarpeet kartoitettu ja remontti on käynnistynyt ja ikäihmisten päiväkeskuksen tila-asia on ratkennut o Simossa saatu ARA:lta myönteinen rahoituspäätös kehitysvammaisten asumisyksikköön o Utajärvellä Suvituulen ja terveysaseman remontti siirtynyt, sosiaalitoimisto muuttanut uusiin tiloihin o Vaalassa valmistunut asuntopoliittinen ohjelma Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallistuminen Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmä on käytössä. Palvelualojen palautteiden kerääminen toteutunut pääsääntöisesti vuosisuunnitelman mukaan. Yhteenveto palautteista laaditaan tilinpäätöksen yhteyteen. Asiakas- ja kuntalaisraatitoimintaa laajennettu. Laadittu kuntayhtymän koulutussuunnitelma. Panostettu sisäiseen koulutukseen mm. asiakaskohtaamisiin liittyen. Koulutuksia toteutunut myös mm. hankkeiden puitteissa. Toteutettu mittava THL:n potilasturvallisuuskoulutus. Kuntalaistiedottamiseen panostettu (mm. paikallislehdet, internet-sivut, Oulunkaari-lehti). Otettu käyttöön Oulunkaaren Twitter. Oulunkaari on liittynyt kansallisen earkistoon ensimmäisten joukossa Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Kuukausitiedotteet ja osavuosikatsaukset toteutuneet suunnitelman mukaan Vuotuista toiminnan arviointia kehitetty mm. henkilöstökyselyn ja omistajaohjauksen osalta 13
2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Aluejohtoryhmien ja palvelualojen johtoryhmien toiminnan kehittäminen Johtoryhmän kenttäkierros toimintamallin arviointi ja toiminnan mahdollinen jatko Vuorovaikutteisen johtamisen kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen puitteissa) Esimiesten osaamisen kehittäminen (mm. Hyve-hankkeen esimiesvalmennusohjelma) Johdon raportoinnin kehittäminen (esim. osavuosikatsaukset, suoritetiedon raportointi) Esimiesinfojen vuorovaikutteisuuden kehittäminen Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Oulunkaaren hyvinvointiohjelman toimeenpano vuosikellon mukaan Vuotuinen työhyvinvointikysely ja toimenpiteet sen pohjalta Työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön roolin vahvistaminen hyvinvoinnin ja työsuojelun tukena Osaamiskartoitusten jatkaminen TVA-prosessin käynnistäminen Työnohjausmallin selvittäminen (esim. Kainuun toimintamallin pohjalta) Sähköisen perehdytysmateriaalin mahdollisuuksien selvittäminen (mm. Dreambrokerin hyödyntäminen) Oma malli suoritteiden raportointiin kehitetty ja otettu käyttöön Maiseman jälkeen Kuntaneuvotteluprosessin uudistamista valmistelu soteuudistus huomioiden Luottamushenkilöiden verkkopalvelu otettu käyttöön yhtymähallituksessa ja palvelutuotantolautakunnassa Oulunkaaren edustajat osallistuneet tiiviisti omistajakuntien johtoryhmätyöskentelyyn Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Palvelualojen johtoryhmien toiminta on ollut tavoitteiden mukaista. Aluejohtoryhmien roolia ja toimintaa arvioitu uudelleen. Hyve-hankkeen puitteissa järjestetty vuorovaikutteisen johtamisen teemaan liittyviä koulutuksia Esimiesten koulutusohjelma toteutunut Käynnistetty Oulunkaaren Innovaattorit tuotekehittäjän erikoisammattitutkintokoulutus Johdon raportointijärjestelmän vaihtoehtoja kartoitettu Esimiesinfot kahdesti vuodessa lähitapaamisina. Kokeiltu myös eri elementtien (kuten musiikki) hyödyntämistä etäyhteyksien avulla. Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstökyselyn uudistaminen innostuskyselyksi Työsuojelun näkökulma vahvistunut yt-toimikunnassa Osaamiskartoitukset toteutettu kaikille Oulunkaaren esimiehille Yhteistyötä lisätty työterveyshuollon kanssa Otettu käyttöön korvaavan työn malli TVA-prosessi käynnistetty Työnohjausmalleja kartoitettu Kainuusta ja Oulusta. Tuettu sisäisen työnohjauksen kehittämistä. Sähköisen perehdytysmateriaalin laatiminen siirretty vuodelle 14
Kehitetään edelleen tiedonkulkua, mm. intran käytön tehostaminen Uuden kehityskeskustelumallin vakiinnuttaminen Perhepalveluiden Mukeva-hanke Voimaa vanhuspalveluihin -hanke Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation joka tasolta Aluejohtoryhmien ja palvelualojen johtoryhmien toiminnan kehittäminen Yhteistyötoimikunnan roolin kehittäminen edelleen Uuden kehityskeskustelumallin vakiinnuttaminen Yksiköiden kehittämistyön tukeminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TerPS-hanke, yhteistyö kuntien hyte-ryhmien kanssa Sähköisen Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen 2015 Intran rakennetta ja sisältöä kehitetty. Otettu käyttöön Oulunkaaren Twitter. Uusi kehityskeskustelumalli on toiminnassa Mukeva- ja Voimaa vanhuspalveluihin hankkeet edenneet tavoitteiden mukaan Etätyökäytännön jatko Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation joka tasolta Perustettu Oulunkaaren kehittämistiimi järjestämiskeskuksen osaksi Oulunkaaren Innovaattorit koulutuksen käynnistäminen (tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto) Vuoden 2015 strategiset päämäärät valmistelu kuvien muotoon Painopisteiden jalkautuminen paremmin mm. henkilöstölle, kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille Mm. LasteKaste-hankkeen puitteissa henkilöstö aktiivisesti mukana perhetyön kehittämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TerPS2-hankkeen puitteissa on kehitetty monitoimijaista hyvinvointityötä kunnissa ja Oulunkaarella. Kaikissa kunnissa toimii poikkihallinnollinen hyte-ryhmä (hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen). Samoin jokaiseen kuntaan on työstetty hyvinvointikertomus; Iissä, Simossa ja Pudasjärvellä on laadittu valtuustokausittainen sähköinen hyvinvointikertomus, Utajärvellä puolestaan sähköinen vuosittainen hyvinvointikertomus, Vaalassa sähköinen hyvinvointikertomus on työn alla. Kaikissa kunnissa kunnan johtoryhmä on sitoutunut hyvinvointikertomustyöhön. Hyvinvoinnin edistämisten tavoitteet on kirjattu myös vuosittaiseen järjestämissopimukseen, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti yhteistyössä kuntien ja Oulunkaaren kanssa. 15
3) Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys (kuntien ja Oulunkaaren vuorovaikutuksen vahvistaminen edelleen) Avoin ja ajantasainen tiedonkulku Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Kehitetään edelleen talouden raportointia eri käyttäjäryhmien tarpeiden pohjalta Selvitetään raportoinnin automatisoinnin mahdollisuuksia Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa Monikanavaisten palvelujen tarjoaminen Yhteiskäyttöautojen hyödyntäminen ja järjestelmän laajentamisen tarpeen selvittäminen Työllistämiseen liittyvien prosessien kehittäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, yhteiskuntavastuunäkökulman huomioiminen mm. palvelujen kilpailuttamisessa Kuntapalvelutoimiston tuotteistamisprosessin toimeenpano kuntien laskutukseen Uuden EU-hankekauden mahdollisuuksien hyödyntäminen Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Käynnistetty mm. Pudasjärven talkoot Kehitetty henkilöstömenojen hallintaa Koulutettu esimiehiä talouden hallinnassa ja kiinnitetty huomiota talousosaamiseen mm. uusien esimiesten rekrytoinnissa ja perehdytyksessä Johdon raportointijärjestelmän vaihtoehtoja kartoitettu Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Toimeenpantu mm. seuraavat muutokset: nuorten jälkihuoltopalvelut oman toiminnan piiriin, mobiilikotihoidon käyttöönoton valmistelu, potilastietojärjestelmien kantojen yhdistämisen käynnistäminen, Simossa Mäntylän/osaston ja Kiikanpalon/kotihoidon rakennemuutos, muistihoitajatoimintamallin luominen, korvaushoitopotilaiden moniammatillinen hoidon kehittäminen, sähköisten palvelujen ja etäasioinnin edistäminen, kuntapalvelutoimistossa sähköisen myyntilaskun käyttöönotto Henkilöstön yhteiskäyttöä tehostettu Palveluiden painopistettä siirretty mm. perhepalveluissa pois raskaimmista palveluista Leasing-autoja Oulunkaarella on käytössä 25 kpl (joista kolme varattavissa resurssikalentereiden kautta). Määrä on tällä hetkellä tarvetta vastaava. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat kaikissa kunnissa kääntyneet laskuun, toimeentulotuen menokehitys on pysynyt maltillisenä haastavasta työllisyystilanteesta huolimatta. Kuntapalvelutoimiston tuotteistaminen saatu valmiiksi ja asia huomioitu vuoden 2015 palvelusopimuksissa Sote- ja elinkeinopalvelujen rahoitushaut hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti 16
4) Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Hyvinvoinnin vahvistaminen Kuntien hyvinvointikertomusten pohjalta toteutettavat toimenpiteet (TerPS-hanke) Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointiohjelman painopisteiden huomioiminen Sähköisen Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen oman hyvinvoinnin tukena (esim. elintapojen kehittämiseen liittyvät ryhmät) Palvelurakenteen tarkastelu niin sanotun värikorimallin pohjalta (mm. ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen) Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Oulunkaaren elinvoimastrategian toimeenpano yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Alueen ja kuntayhtymän vetovoimaisuuden varmistaminen rekrytoinnin näkökulmasta Työllistämiseen liittyvien prosessien kehittäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, yhteiskuntavastuunäkökulman huomioiminen mm. palvelujen kilpailuttamisessa Strategiset kumppanuudet Yhteistyön kehittäminen avainkumppaneiden kanssa Hyvinvoinnin vahvistaminen Hyvinvointikertomusten painopisteet huomioitu järjestämissopimuksissa Yhteistyö on toimivaa Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ja hyvinvointiohjelman painopisteet huomioitu kehittämistyössä Vihreän ja keltaisen korin palveluiden osuus värikorimallin mukaan kasvanut Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Elinvoiman mittarit ovat kehittyneet myönteisesti (esim. yritysten nettomäärä) Seudullisen elinkeinoasiamiehen yrityskontakteja runsaasti Bioenergiapörssi-hankkeen elinvoimavaikutukset Strategiset kumppanuudet Soten kehittämistiimi on systemaattisesti kehittänyt kumppanuuksia mm. OAMK:n, Posken ja PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ja Lapin yliopiston kanssa 17
1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien lukujen mukaan BKT:n vuosikasvuksi ennustetaan 0,1 %. Nettoviennin vaikutus ennusteeseen on positiivinen. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt vuonna 2014 lainkaan ja yksityiset investoinnit laskivat. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen ja työttömyysaste nousi 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman lisääntyvät lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee vuoden 2015 aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 %:iin. Vuonna 2014 julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu vaimeana myös lähivuosina niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee korkeammaksi kuin vuosikymmeniin, eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia vuonna 2015. Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan paikallishallintosektorin alijäämää. 18
Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus 4/2014 Kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne Vuonna 2014 kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, mihin vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tietoja Manner-Suomen 304 kunnalta ja 146 kuntayhtymältä. *Tilinpäätösarviot Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. 19
Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2.733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2.542 euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus Suomen terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2012 vuoden 2012 hinnoin, M, lähde THL 20
Suomen sosiaalimenot vuosina 1980 2012 vuoden 2012 hinnoin, mrd., lähde: THL 21
Oman alueen kehitys Oulunkaareen kuuluu viisi kuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu Oulunkaaren omistajakuntien taloudellisten, toiminnallisten ja demografisten indikaattoreiden kehitystä. Tietojen lähteenä Sotkanet (2015), ellei toisin mainita. Valtionosuudet, /as 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Ii 2396 2461 2541 2647 2730 Pudasjärvi 3334 3970 3935 4177 4370 Simo 2300 2499 2541 2654 2715 Utajärvi 3332 3762 3754 4031 4087 Vaala 3431 3492 3478 3911 4038 Pohjois-Pohjanmaa 1650 1779 1817 1869 1922 Valtionosuudet, % nettokustannuksista v. 2013 70 60 50 48,9 64,4 44,2 57,8 57,8 40 35,4 30 20 10 0 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala P-Pohjanmaa 22
Lainakanta, /as. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Ii 2697 2596 2338 2832 2817 Pudasjärvi 2355 2694 2753 2941 2789 Simo 1232 1210 1367 1411 1445 Utajärvi 2340 2326 2019 1713 2118 Vaala 2964 3493 3941 5378 5170 P-Pohjanmaa 2181 2268 2320 2665 2983 Verotulot, /as. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Ii 2575 2742 2787 2779 3011 Pudasjärvi 2269 2420 2508 2464 2615 Simo 2822 2958 2950 3073 3280 Utajärvi 2705 2970 3266 2969 3218 Vaala 2914 3033 3214 3267 3516 P-Pohjanmaa 2911 3076 3125 3092 3306 23
Väkiluvun kehitys 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-2011 2012 2013 2014 Ii 9 499 9 574 9 610 9 664 Pudasjärvi 8 695 8 620 8 537 8 408 Simo 3 441 3 429 3 356 3 299 Utajärvi 2 951 2 950 2 945 2 901 Vaala 3 314 3 250 3 193 3 136 75 v. täyttäneet, % väestöstä 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 2013 2020 2030 2040 Ii 8,2 8,7 12,5 15,1 Pudasjärvi 12,4 14,8 20,5 23,5 Simo 10,5 13,6 20,5 22,3 Utajärvi 12,1 12,8 18,9 22,7 Vaala 14,2 15,6 21,3 24,6 Pohjois-Pohjanmaa 7,2 8,3 12,4 14,6 Lappi 9,6 11 16 18,5 24
Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi 180 160 140 120 138,2 141,0 118,3 161,1 151,0 137,7 117,9 100 2003 80 60 2008 2013 40 20 0 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala PPSHP LPSHP 1.1.5. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksessä kaikki menot kasvoivat 4,6 % ja euroina n. 5,4 M verrattuna edelliseen vuoteen. Soten oman toiminnan menot kasvoivat 5,5 % eli n. 4,2 M ja erikoissairaanhoidon kasvu oli 4,3 % eli n. 1,5 M. Koko soten tuotanto kasvoi 5,1 % eli 5,7 M. ULKOISET JA SISÄISET MENOT TP 2013 TP 2014 Muutos, Muutos, SITOVAT TASOT % Hallinto 1 452 000 1 682 000 230 000,00 15,8 Elinkeinojen kehittäminen 683 000 324 000-359 000,00-52,6 Seudullinen kuntapalvelutoimisto 2 974 000 3 102 000 128 000,00 4,3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus 1 121 000 839 000-282 000,00-25,2 Sosiaali- ja tervesyspalvelujen tuotanto 111 803 000 117 534 000 5 731 000,00 5,1 Käyttötalous yhteensä 118 033 000 123 481 000 5 448 000,00 4,6 Sitovien tasojen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ulkoiset ja sisäiset kulut 2013 2014. ULKOISET JA SISÄISET MENOT TP 2013 TP 2014 Muutos, Muutos, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO % Oma tuotanto sis palvelutuotantolautakunta 76 063 000 80 263 000 4 200 000,00 5,5 Erikoissairaanhoito 35 740 000 37 270 000 1 530 000,00 4,3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yht 111 803 000 117 533 000 5 730 000,00 5,1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ulkoiset ja sisäiset kulut 2013 2014. 25
Kulujen kehitys ja toteutumaprosentti 2014. Kuvaajassa oleva eurotiedot ovat Toteutuma 1-12/2014 Henkilöstökulut ylittivät budjetin noin 0,3 M. Lomarahajaksotuksen osuutta on nostettu aikaisemmasta 18 %:sta 20 %:iin, lisäksi ylitystä on aiheutunut sijaiskustannuksista palvelujen turvaamiseksi. Henkilöstövahvuutta on myös joissakin yksiköissä jouduttu lisäämään tilapäisesti toimintayksiköiden sen hetkisen asiakaskunnan palvelutarpeiden lisääntymisen myötä. Palvelujen ostoissa sisältäen erikoissairaanhoidon ylitystä on 4 M, josta erikoissairaanhoidon osuus on 2,4 M. Oman toiminnan palvelujen ostoissa ylitystä on 1,6 M. Ylitystä on aiheutunut laboratorio-, röntgen-, fysioterapiapalvelujen ja yhteispäivystyksen lisääntyneestä käytöstä. Asiakaspaikkoja on palvelujen järjestämissopimusten mukaisesti hankittu ostopalveluina silloin, kun omat toimintayksiköt ovat olleet täynnä ja palvelutakuuajat ovat olleet ylittymässä. Apteekkien annosjakelupalkkiot ovat olleet budjetoimaton kuluerä. Oulunkaaren kaikkien kulujen jakaumaprosentti vuodelta 2014. Vuoden 2014 palvelujen ostot kasvoivat yhdellä prosenttiyksiköllä ja aineet, tarvikkeet ja tavarat pienenivät yhdellä prosenttiyksiköllä. Muut kululajit jakaantuivat samoin kuin vuonna 2013. 26
Sitovien tasojen kulujen osuudet vuonna 2014. Sitovat tasot, kulujen toteutumaprosentti vuonna 2014. 27
TP 2013 TA 2014 TP 2014 ERO TA -TP KÄYTTÖ- ERO TP 2013-2014 TA 2015 ERO TP 2014 - TA 2014 % % % II Oma tuotanto 17 140 000 17 459 000 17 395 000-64 000 99,6 255 000 1,5 17 625 000 230 000 1,3 Erikoissairaanhoito 10 453 000 10 853 000 11 448 000 595 000 105,5 995 000 9,5 11 068 000-380 000-3,3 II YHTEENSÄ 27 593 000 28 312 000 28 843 000 531 000 101,9 1 250 000 4,5 28 693 000-150 000-0,5 PUDASJÄRVI Oma tuotanto 21 964 000 22 144 000 22 624 000 480 000 102,2 660 000 3,0 22 209 000-415 000-1,8 Erikoissairaanhoito 11 686 000 11 293 000 11 753 000 460 000 104,1 67 000 0,6 11 519 000-234 000-2,0 YHTEENSÄ 33 650 000 33 437 000 34 378 000 941 000 102,8 728 000 2,2 33 728 000-650 000-1,9 UTAJÄRVI Oma tuotanto 6 877 000 7 047 000 7 013 000-34 000 99,5 136 000 2,0 7 119 000 106 000 1,5 Erikoissairaanhoito 3 987 000 3 255 000 3 908 000 653 000 120,1-79 000-2,0 3 520 000-388 000-9,9 YHTEENSÄ 10 864 000 10 302 000 10 921 000 619 000 106,0 57 000 0,5 10 638 000-283 000-2,6 VAALA Oma tuotanto 7 954 000 8 434 000 8 003 000-431 000 94,9 49 000 0,6 8 530 000 527 000 6,6 Erikoissairaanhoito 4 368 000 4 474 000 4 615 000 141 000 103,2 247 000 5,7 4 563 000-52 000-1,1 YHTEENSÄ 12 322 000 12 908 000 12 618 000-290 000 97,8 296 000 2,4 13 093 000 475 000 3,8 SIMO Oma tuotanto 7 062 000 6 957 000 7 290 000 333 000 104,8 228 000 3,2 6 970 000-320 000-4,4 Erikoissairaanhoito 4 838 000 4 600 000 5 166 000 566 000 112,3 328 000 6,8 5 200 000 34 000 0,7 YHTEENSÄ 11 900 000 11 557 000 12 456 000 899 000 107,8 556 000 4,7 12 170 000-286 000-2,3 YHTEENSÄ Oma tuotanto 60 997 000 62 041 000 62 325 000 284 000 100,5 1 328 000 2,2 62 453 000 128 000 0,2 Erikoissairaanhoito 35 332 000 34 475 000 36 890 000 2 415 000 107,0 1 558 000 4,4 35 870 000-1 020 000-2,8 YHTEENSÄ 96 329 000 96 516 000 99 215 000 2 699 000 102,8 2 886 000 3,0 98 323 000-892 000-0,9 Kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin, tilinpäätösvertailu 2013-2014 ja talousarvio 2015. Soten oma toiminta 2011-2015, asukaskohtaiset nettokustannukset. 28
ESH / asukaskohtaiset nettokustannukset 1 800 1 600 1 400 1 200 1 185 1 134 1 398 1 398 1 608 1 566 1 485 1 347 1 472 1 226 1 000 800 600 400 200 0 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala TP 2011 980 1 247 1 057 959 1 441 TP 2012 1 056 1 271 1 257 1 042 1 491 TP 2013 1 088 1 323 1 442 1 354 1 368 TP 2014 1 185 1 398 1 566 1 347 1 472 TA 2015 1 134 1 398 1 608 1 226 1 485 Keskim. 2015 1 370 1 370 1 370 1 370 1 370 Erikoissairaanhoito 2011-2015, asukaskohtaiset nettokustannukset Sote yhteensä 2011-2015, asukaskohtaiset nettokustannukset 29
1.1.6. Kuntayhtymän henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstöön liittyvät tiedot on kuvattu tilinpäätöksen liitteenä olevassa henkilöstöraportissa. Vuodet 31.12.2013 31.12.2014 Henkilöstömäärä lkm % lkm % vakinaiset 810 71,9 826 68,9 16 määräaikaiset 288 25,5 347 29,0 59 työllistetyt 29 2,6 25 2,1 4 yhteensä 1126 100 1198 100 72 Henkilöstömäärät 31.12.2013 ja 31.12.2014 Muutos henk. 1.1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan päämääränä on pyrkiä ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia poikkeamia ja siten turvata toiminnan vakaa laatu niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Riskeihin ja epävarmuustekijöihin liittyviä skenaarioita ja niihin varautumista on kuvattu useissa Oulunkaaren työsuunnitelmissa ja hallinnon dokumenteissa. Esimerkkinä voidaan mainita selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä, Oulunkaaren ja kuntien strategiat, palvelujen järjestämissuunnitelma, henkilöstösuunnitelma, sopimushallinta sekä kuntayhtymätason valmiussuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaisimpia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä niihin varautumista Oulunkaaren näkökulmasta. Riski, epävarmuustekijä Oulunkaaren alueen väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutoksesta aiheutuvat haasteet Valtakunnallinen ja kuntien taloudellinen tilanne Kunta- ja sotepalvelurakenteen muutokset Varautuminen Oulunkaaren kuntayhtymässä - Analyysitiedon hyödyntäminen ennakoinnin kehittämiseksi - Huomiointi palvelurakenteessa ja palvelujen sisällöissä - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Etäteknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Palvelujen menokehityksen hillitseminen - Seudullisen synergian hyödyntäminen mm. palvelutuotannossa, hankinnoissa ja hallinnossa - Toimivan perusterveydenhuollon varmistaminen erikoissairaanhoidon menokehityksen hillitsemiseksi - Varmistetaan Oulunkaaren alueen palvelujen toimivuus eri muutostilanteissa - Taataan oman palvelutuotannon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus - Vahvistetaan yhteistyöverkostoja - Viestitään omistajakuntien tahtotilaa kuntarakenteen ja sotepalvelujen muutoksista vastaavilla tahoille 30
Omistajaohjaus - Järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessi varmistaa omistajaohjauksen - Järjestämissopimusten taloudellisten ja toiminnallista tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti - Tiedonkulku on avoin ja ajantasaista - Kehitetään edelleen raportointia - Yhteistyön vahvistaminen Oulunkaaren ja kuntien välillä Kuntayhtymän sisäinen hallinto ja talous - Sisäisen valvonnan ohjeistus pidetään ajantasaisena - Kehitetään edelleen talouden ja toiminnan raportointia - Vahvistetaan johtamis- ja esimiesosaamista organisaation joka tasolla mm. koulutuksen ja osaamiskartoitusprosessin avulla Henkilöstö - Varaudutaan eläköitymiseen - Vahvistetaan alueen ja kuntayhtymän vetovoimaa työnantajana - Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja seurataan hyvinvoinnin tasoa esim. vuotuisilla henkilöstökyselyillä - Varmistetaan yhteistyön toimivuus työterveyshuollon kanssa - Vahvistetaan osaamista organisaation joka tasolla Palvelutuotanto - Varmistetaan palvelutuotannon toimivuus normaaliolojen lisäksi myös poikkeus- ja häiriötilanteissa - Ennakoidaan valtakunnallisia, seudullisia ja kuntakohtaisia muutoksia palvelutarpeessa ja toteutetaan tarvittavat rakenteelliset ja sisällölliset toimet - Vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta palvelutuotannon prosessiin ja sen kehittämiseen - Hyödynnetään asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmästä saatavaa tietoa palvelujen kehittämisessä - Varmistetaan palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus, saavutettavuus sekä vaikuttavuus - Seurataan systemaattisesti laatua Yhteistyöverkostot - Sopimushallinnan tehostaminen - Määritellään ns. avainpartnerit - Vahvistetaan yhteistyötä alueen viranomaisten, yksityisen ja julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa Sopimukset, ostopalvelut - Sopimussalkun hallinta - Sopimusehtojen tarkastaminen - Ostopalveluiden laadun varmistaminen Tietohallinto - Tietosuojatyöryhmä toimii - Tietohallintotoiminnon kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa Vahinkoriskit - Tarkoituksenmukaiset vakuutukset - Yksikkö- ja kuntayhtymätason varautumis- ja turvallisuussuunnitelmat 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on osa hyvää hallintoa. Kuntakuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden ja päämää- 31
rien tehokkaasta ja taloudellisesta saavuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden ja päämäärien tehokkaasta ja taloudellisesta saavuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Oulunkaaren yhtymävaltuusto hyväksyi 8.10.2014 päivitetyn hallintosäännön. Yhtymävaltuusto hyväksyi 18.12.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Yhtymähallitus hyväksyi 2.10.2013 Oulunkaaren valmiussuunnitelmat. Vuoden 2014 aikana toimielimien tekemistä päätöksistä on jätetty oikaisuvaatimuksia, kunnallis- tai hallintovalituksia seuraavasti: Yhtymävaltuuston päätöksistä ei tehty yhtään valitusta. Yhtymähallituksen päätöksistä 20.8.2014 koskien kuljetuspalveluita sekä 4.12.2014 koskien perintäpalveluita tehtiin oikaisuvaatimukset. Palvelutuotantolautakunnan päätöksistä on tehty vuonna 2014 18 hallintovalitusta. Viranhaltijoiden päätöksistä on tehty palvelutuotantolautakunnalle 50 oikaisuvaatimusta Kuntayhtymän hallitukselle, palvelutuotantolautakunnalle, johdolle ja esimiehille on kuukausittain toimitettu talouden toteutumaraportit. Lisäksi kolme kertaa vuodessa kaikille kuntayhtymän luottamushenkilöille ja Oulunkaaren johdolle ja esimiehille on tiedotettu osavuosikatsausten muodossa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittaisten esimiesinfojen avulla on vahvistettu lähijohtamista. Palvelutuotantoa ja henkilöstön työajan käyttöä on jossakin määrin seurattu erilaisia tuotannosta kertyneitä suoritetilastoja sekä työvuorosuunnittelun toteutumia tarkastellen. Viranhaltijoiden delegoinnit ja hankintarajat on vahvistettu toimielimessä sekä laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymä on vakuuttanut henkilöstönsä ja omaisuutensa. Kuntayhtymällä on yritysvakuutus vakuutusyhtiö LähiTapiolassa. Vakuutukset kilpailutuspäätös tehtiin 4.12.2013 ja päätös koski vakuutuksia 1.1.2014 alkaen. 32
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 118 026 114 010 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -117 899-113 804 Toimintakate 127 206 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 7 10 Korkokulut Muut rahoituskulut -5-9 Vuosikate 129 207 Poistot ja arvonalentumiset -51-109 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 78 98 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 78 98 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 100,11 100,18 Vuosikate / poistot, % 252,94 189,91 Vuosikate, euroa / asukas 4,71 7,44 Asukasmäärä 27 408 27 823 Toimintatuotot / toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate %, poistoista = 100 * vuosikate / poistot 33