Asemakaavaselostus Lehtiojan palvelukeskus, Kilpiäinen 2.12.2016 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas Suunnittelualue osoitekartalla
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2679 (Lehtiojan palvelukeskus, Lehtiojantie 2, Kilpiäinen) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 843 tonttia 10 sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavamuutokseen ei liity tonttijakoa. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan (työ nro 10). Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 15.3.2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee n 5,5 km Lahden keskustasta pohjoiseen. Alue rajautuu pohjoisessa Lehtiojantiehen ja Koivumäentiehen, lännessä Koivumäentien varrella sijaitseviin omakotitalotontteihin ja kaakossa Merrasojan laaksopainanteeseen, joka on puistoaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,7 ha.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 3 Kaava-alue vuoden 2014 ortokuvassa. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavan päätarkoitus on lisätä ja monipuolistaa Lehtiojan palvelukeskuksen asumispalveluja mahdollistamalla uuden senioritalon rakentaminen. Lisärakentaminen edellyttää rakennusoikeuden lisäämistä ja käyttötarkoitusmerkinnän tarkistamista nykyisellä YS5 -korttelialueella. Uudisrakentaminen olisi laajuudeltaan noin 3000 k-m², mutta tarvittava lisärakennusoikeus noin 4000 k-m² jo toteutuneen rakennusoikeuden ylityksen vuoksi. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Lahden kaupungin strategia on hyväksytty 11.4.2016 38. Strategian lähtökohtana on Lahden-Nastolan yhdistymissopimus ja siinä on määritelty viisi strategista toimintalupausta. Kaava toteuttaa Lahden kaupungin strategian 2016 mukaisesti: - kaupunkirakenteen tiivistäminen; kehitetään yhdyskuntarakennetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla - hyödynnämme vuorovaikutusta osallistumisen ja vaikuttamisen tukena -vähennämme ikääntyneiden yksinäisyyttä ja lisäämme turvallisuutta - rakennamme monipuolisen asumisen mahdollistavaa kohtaamisten kaupunkia - suojelemme tiivistyvän kaupungin luontoa, pohjavesialueita ja vesistöjä - vahvistamme aktiivista kaupunkiyhteisöä.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 4 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA... 3 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus...13 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...14 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...17 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...17 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...18 4.2.1 Aloite...18 4.2.2 Sopimukset...18 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen...18 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...18 4.3.1 Osalliset...18 4.3.2 Vireilletulo...18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt (ks. OAS)...18 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...18 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...18
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 5 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...18 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...19 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...20 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...20 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...22 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta...26 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...26 5 KUVAUS...27 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNEn...27 5.1.1 Kokonaisrakenne...27 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset...27 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN...28 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...28 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...28 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen...28 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...30 5.4.3 Muut vaikutukset...30 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...30 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...32 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...32 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...32 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS...32 8 SEURANTALOMAKE...32 1.6 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Tilastolomake
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 6 1. asemakaavakartta A-2679 2. tilastot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Lahden Palveluasunnot Oy:n aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 2.6.2016. Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 13.6.2016. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 8.6.2016 ja luonnosvaiheen kuuleminen 2.6. 22.6.2016, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella on Kilpiäisten (8.) kaupunginosan korttelin 843 tontin 10 asemakaava muutettu niin, että se mahdollistaa uuden, osittain 6- ja 7-kerroksisen (enimmäiskerrosluvut VI ja VII) asuinkerrostalon sekä sitä ja nykyistä palvelukeskusta yhdistävän yksikerroksisen nivelosan rakentamisen. Olemassa olevan rakennuksen osalta kaava on päivitetty vastaamaan nykytilannetta toteutuneen kerrosluvun ja käytetyn rakennusoikeuden mukaiseksi. Lehtiojantien ja Koivumäentien risteyksessä oleva Niittypuisto on liitetty asemakaavaan, koska haluttiin poistaa tontille 10 ja Niittypuistoon tehty voimalinjavaraus tarpeettomana. 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa Lahden Palveluasunnot Oy. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Yleiskuvaus Kaava-alueella sijaitsee kahdessa vaiheessa, vuonna 2013 rakennettu palvelukeskus. Se käsittää pääosin 5-kerroksisen rakennuksen, jossa sijaitsee 196 palveluasuntoa sekä toimintaa palvelevia oheistiloja. Huoltopihan puolella maasto laskee voimakkaasti Merrasojan suuntaan ja rakennuksen avautuu itäsivultaan 6-kerrokseksi. Näin muodostuvalla huoltopihalla on talousrakennus ja tontin rajalla erillinen muuntamokoppi. Palvelukeskusrakennuksen pohjoispuolella, Lehtiojantien varrella on pysäköintialue, jolla on 96 autopaikkaa. Ajo tontille tapahtuu tontin koilliskulmasta Markankadun kohdalta. Rakennuksen länsipuolella on korkeatasoisesti kalustettu, aidattu oleskelupiha. Muuten tontti on hoidettu puistomaisesti viheralueena. Niittypuisto on pääosin nurmikkoa ja siellä on muutama puu sekä pieni talousrakennus. Tontin länsipuolella samassa korttelissa oleva omakotitalorivistö on rakentunut lähes kokonaan 1950-luvun alkuvuosina. Kaava-alueen pohjoispuoliset alueet ovat omakotialuetta. Idässä, etelässä ja lounaassa on rivi- ja kerrostaloasutusta.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 7 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Kilpiäisten alue näkyy suurmaisemassa Vesijärven suunnasta metsäisenä ja melko matalana. Kaava-alue sijaitsee selänteiden välisessä laaksopainanteessa. Maisemarakenne ja kaava-alue. Topografia Kaava-alue on pohjoisosastaan loivasti kaakkoon viettävää rinnettä, etelässä ja kaakossa maasto putoaa voimakkaasti kohti Merrasojan uomaa. Tontin korkeusasema vaihtelee luoteiosan +91,5 mmpy:n noin Merrasojan laaksopohjan n. 83,5 mmpy välillä (N2000). Rinnejyrkkyys ja korkeuskäyrät.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 8 Maaperä. GTK. Maaperä Kaava-alue on savea, mutta paikoin kallioperä on lähellä maanpintaa. Luonnon monimuotoisuus Merrasojan uoman alue kaava-alueen rajalla on luonnon monimuotoisuus kohde (LUMO) ja Merrasojan varrella on tehty myös havaintoja liito-oravista. liito-oravia LUMO rajaus myötäilee Merrasojaa. Siihen liittyy myös alue, jolla on tehty havaintoja liitooravista. Kartassa näkyvät lisäksi kaava-alueelle tehdyt energiakaivot.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 9 Pienilmasto: Kaava-alue sijaitsee pienilmastoltaan suotuisassa laaksossa. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Merrasoja on Merrasjärvestä Vesijärveen johtava laskuoja. Radon Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen. Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole suojelukohteista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on puistomaisessa ympäristössä omakotialueen keskellä. Nykyinen palvelutalo on rakennettu 2013 itä-länsisuuntaisena likimäärin samaan kohtaan, missä purettu vanhainkoti sijaitsi. Asukkaita palvelutalossa on noin 200. Nykytilanne (2014), vrt kuvaan seuraavalla sivulla.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 10 Paikalta purettu vanhainkoti (ilmakuva 2008). Kuva. Nykyinen palvelukeskus sisääntulon suunnasta.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 11 Kaava-alueen asemapiirros. Nykytilanne. Palvelutalon suunnittelussa on varauduttu kulkuyhteyteen maanalaista käytävää pitkin uuteen senioritaloon. Kuva. Palvelukeskus ja oleskelupiha.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 12 Liikenne Kaava-alueelle johtaa Lehtiojantieltä yksi ajoneuvoliittymä, jota käyttävät sekä työntekijät, vierailijat että huoltoajoneuvot. AJONEUVOLIITTYMÄ Kartta. Alueelle johtaa kävely- ja pyöräilyreitit kolmelta suunnalta (siniset reitit) ja Lehtiojantietä pitkin ajaa linja-autolinja nro 35. Kuva. Näkymä huoltopihalta kaakkoon pyörätielle. Notkelmassa Merrasojan LUMOalue ja sitä ylittävät sillat.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 13 Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Itse kaava-aluetta ei ole arvotettu kulttuuriympäristönä. Kuitenkin Mukkulan alue, joka kuuluu ryhmään Paikallisesti arvokkaat kohteet, sodanjälkeiset (Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä), rajautuu Merrasojaan aivan kaava-alueen rajalle. Tekninen huolto Kaava-alue kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Palvelukeskuksen tontille on asennettu yli 50 maalämpöä tuottavaa energiakaivoa. (ks. kartta sivulla 8) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Itse kaava-alueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristöarvoja. Aivan kaava-alueen vieressä on Merrasojan laakso, joka itsessään on arvotettu luonnon monimuotoisuusalueeksi (LUMO). Laakson alueella, mm. heti kaava-alueen eteläpuolella, on alueita, joilla on tehty liito-oravahavaintoja. (ks. kartta sivulla 8) Alueella ei ole todettu ympäristöhäiriöitä. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alueella on palveluasumista. Lehtiojan palvelukeskus on Lahden ainoa kulttuuripainotteinen palvelutalo. Palvelukeskus palvelee monin tavoin myös ympäristön asukkaita. Puolet kävijöistä on palvelutalon asukkaita, toinen puolikas ulkopuolisia. Puistomainen ympäristö houkuttelee ulkoilijoita käyttämään tonttia julkisen puiston tavoin. Tämä voi tarjota palvelukeskuksen asukkaille mahdollisuuksia tavata myös muita kun talossa asuvia ja asioivia. 3.1.4 Maanomistus Palvelukeskuksen tontti on yksityisessä omistuksessa. Niittypuisto on kaupungin omistuksessa. Maanomistuskartta. Valkoiset yksityisten ja vihreät kaupungin omistuksessa.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 14 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alue on asumisen aluetta A (A 89). on Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 15 Yleiskaava Asemakaava on valmisteltu oikeusvaikutteisen Lahden yleiskaavan Y-201 (kv 14.5.2012 57) mukaisesti ja suunnittelualue on siinä asuinaluetta A (A-28). Yleiskaavaa tarkistetaan rullaavasti valtuustokausittain ja Lahden läntisten osien osayleiskaavan Y-202 hyväksymispäätös (kv 27.6.2016 70) on saanut lainvoiman 1.12.2016 muilta osin kuin mihin valitukset kohdistuvat. Suunnittelualueeseen ei kohdistu yleiskaavavalituksia. Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 alueen maankäyttö ei ole muuttunut verrattuna Lahden yleiskaavaan Y-201. Ote Lahden yleiskaavasta 2025 (Y-201). ASUINALUE. Alue varataan pääasiassa asumiselle. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Indeksi + alueen nimi: A-28 Kilpiäinen Alueen nykytilan kuvaus: Asuntokannasta runsas kolmannes on kerrostaloissa ja reilu neljännes rivitaloissa. Pääosa asunnoista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Alueella on täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Alueella on noin 2500 asukasta. Alueella on kaupallisia palveluita (päivittäistavarakauppa). Alueella on arvokkaita luontokohteita (LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Edellä on esitelty yleiskaava Y-201. Sen korvaava, Lahden läntisten osien osayleiskaava Y- 202 kuulutetaan pääosin tulemaan voimaan 1.12.2016. Asemakaava
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 16 Alueen asemakaava on vahvistettu 18.1.1972. Voimassaolevassa asemakaavassa palvelutalon tontti on Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saadaan rakentaa laitoksen hoidon vaatimat tarpeelliset asunnot (YS5). Suurin sallittu kerrosluku on V. Ennen vuotta 2000 vahvistetun asemakaavan kerrosluku V mahdollistaa lisäksi yhden maanpäällisen kellarikerroksen rakentamisen, eli rakennuksen todellinen korkeus vastaa 6-kerroksista rakennusta. Autopaikkavaatimus on 1ap/5 hoitopaikkaa ja yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohti. Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,40, mikä tarkoittaa 26282 m²:n suuruisella tontilla 10512,8 k-m². Tontin toteutunut kerrosala on yhteensä 11455 k-m². Rakennusoikeus on poikkeamisluvalla ylitetty 942 k-m²:llä. Tontin Lehtiojantien vastaisella rajalla, koko tontin pituudella on perusmitaltaan 10 metriä leveä voimajohtovaraus (Vs), joka jatkuu edelleen Niittypuiston (PL) alueelle. Ilmajohto, jota varten varaus on tehty, on purettu. Alkuperäinen asemakaavakartta.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 17 Lähiympäristön kaavatilanne Ajantasa-asemakaava. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana on laadittu varjoisuustarkastelu (ks. kaaviot sivuilla 29). Kaavatyössä ovat olleet käytössä yleiskaavan selvitykset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Lehtiojan Palvelutalon 1. ja 2. vaiheen suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisen III vaiheen rakentaminen. Tällöin ajateltiin että kolmanteen vaiheeseen voisi tulla asuntoja senioreille, jotka voisivat saada tukipalveluja Lehtiojan palvelutalosta. Lahden Palveluasunnot Oy:n tavoitteena oli tällöin rakentaa 8-kerroksinen talo, jossa olisi 58 asuntoa, joiden keskipinta-ala olisi 45 m².
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 18 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 4.2.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahden Palveluasunnot Oy:n aloitteesta, asiamiehenään Vuorelma Arkkitehdit Oy. Asemakaavan muutosanomus on jätetty 19.11.2013. 4.2.2 Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä on tehtävä maankäyttösopimus. 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt - Kilpiäisten-Lehtolan omakotiyhdistys 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti 15.3.2016 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa (kohde 10). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt (ks. OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 1.6.2016. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus/asukailta järjestettiin 8.6.2016. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 2.6. 22.6.2016. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 13.6.2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 2.6. 22.6.2016, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot sekä pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet / Strategia - kaupunkirakenteen tiivistäminen; kehitetään yhdyskuntarakennetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla - hyödynnämme vuorovaikutusta osallistumisen ja vaikuttamisen tukena
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 19 -vähennämme ikääntyneiden yksinäisyyttä ja lisäämme turvallisuutta - rakennamme monipuolisen asumisen mahdollistavaa kohtaamisten kaupunkia - suojelemme tiivistyvän kaupungin luontoa, pohjavesialueita ja vesistöjä - vahvistamme aktiivista kaupunkiyhteisöä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet - yleiskaavassa alueen pääkäyttö on asumisen alue - asemakaavan ajantasaistaminen, rakennusoikeus on ylitetty noin 950 k-m²:llä Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet lisärakentamiseen - tehtyjen maalämpö/energiakaivojen hyödyntäminen - hulevesijärjestelmän toimivuuden varmistaminen LUMO-alueen vieressä Valtakunnallisilla alueidenkäytön tavoitteilla (VAT) - pyritään edistämään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Yleisötilaisuudessa ja mielipiteissä saatu palaute koski suurelta osin uudisrakentamisen liian suurta kerroslukua, sen varjovaikutusta sekä lisärakentamista seuraavaa liikennettä. Muut tavoitteet Hakija kanssa käydyissä neuvotteluissa on tuotu esiin senioritalon rakentamisen taloudellisuus suhteessa kokoon ja pohjaratkaisuun sekä mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia palveluita. Jo työn alkuvaiheessa luovuttiin korkeimmasta 8-kerroksisesta (VIII) vaihtoehdosta. Luonnoksessa esitettyä kerroslukua VII tarkistettiin edelleen pienemmäksi ennakkokuulemisessa saadun palautteen vuoksi. Pysäköinnin ja pelastusteiden järjestämiseksi tutkittiin erilaisia pysäköintimalleja ja todettiin ajoneuvoliittymän järjestäminen tarpeelliseksi. Kaavatyön tueksi on laadittu maankäyttöluonnoksia (Vuorelma Arkkitehdit Oy).
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 20 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Maankäytön vaihtoehtoja ovat nykytilanteen toteamisen lisäksi (VE 0) vaihtoehdot 1-4, joissa oli varioitu jopa 8-kerroksisen asuinkerrostalon sijoituspaikkoja. Vaihtoehto 0 ei ole tarkoituksenmukainen, koska palvelukeskuksen toiminnat riittävät nykyistä suuremman asukaspohjan tarpeisiin, esim. ateriapalvelut, asukastoiminta. Kuuteen kerrokseen rakennetun palvelutalon ympärillä on laaja rakentamaton alue, jonka käyttö lisärakentamiseen on kaupunkirakenteen kannalta järkevää. Vaihtoehto 1: Ensimmäiseksi tehty vaihtoehto. Rakennus on sijoitettu tontin pohjoiskulmaan täysin itsenäiseksi yksiköksi yli 50 metrin etäisyydelle tontin nykyisistä rakennuksista. Rakennus on sijoitettu olemassa olevien energiakaivojen luoteispuolelle ja pysäköinti rakennuksen pohjoispuolelle erilliseen pysäköintitaskuun. Tarkoituksena oli mahdollistaa tontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Katuyhteys on sijoitettu maastollisesti edullisimpaan suuntaan Niittypuiston kautta Koivumäentielle. Vaikutus: - kaukana palvelukeskuksesta ja sen palveluista, sisäyhteyden järjestäminen ei ole mahdollista. Tonttiliittymä Koivumäentielle hyödyttää vain senioritalon pysäköintiä ja sen liikenne aiheuttaa välitöntä häiriötä omakotiasutukselle. Vaihtoehto 2: Rakennus on sijoitettu nykyisen pysäköintialueen viereen noin 15 metrin etäisyydelle tontin nykyisistä rakennuksista, jolloin olisi mahdollista toteuttaa putkimainen sisäyhteys palvelutalon ja ns. senioritalon välille. Tarvittava lisäpysäköinti on sijoitettu rakennuksen pohjoispuolelle uuteen pysäköintitaskuun nykyisen pysäköintialueen jatkeeksi. Ajoyhteys on nykyisestä tonttiliittymästä. Vaikutus: -korttelirakenteen kannalta hyvä ratkaisu, nykyiseen liittymään ja pysäköintialueeseen ei tarvitse kajota, uusi pysäköinti sijoittuisi sen jatkeeksi. Sijoitus edellyttäisi useiden maalämpökaivojen siirtoa rakennuksen tieltä. Vaihtoehto 3: Uudisrakennus on sijoitettu keskelle nykyistä viherpihaa, noin 30 metrin päässä palvelutalosta, lämpökaivoalueen ulkopuolelle. Etäisyydestä huolimatta sisäyhteys olisi vielä mahdollista toteuttaa palvelutalon ja ns. senioritalon välille. Tarvittava pysäköinti on esitetty nykyisen pysäköintialueen ja uudisrakennuksen väliin. Vaikutus: -korttelirakenteen kannalta hajanainen ratkaisu, tuhlaa tontin parasta piha-aluetta. Rakennusmassa sijoittuu tarpeettoman lähelle omakotiasutusta. Lämpökaivoihin ja nykyiseen ajoneuvoliittymään ja pysäköintialueeseen ei tarvitse kajota. Vaihtoehto 4. Rakennus on sijoitettu tontin keskivaiheille osittain nykyisen pysäköintialueen paikalle, alle 10 metrin etäisyydelle nykyisistä rakennuksista. Sisäyhteys palvelutalon ja ns. senioritalon välille on siksi helppo järjestää. Sijoitus ei edellytä maalämpökaivojen siirtoa. Poistuvat pysäköintipaikat ja pysäköinnin lisätarve on osoitettu uudisrakennuksen pohjoispuolelle. Ajoyhteys on järjestetty nykyisestä tonttiliittymästä. Vaikutukset: -maankäytön kannalta paras ratkaisu, tontin paras piha-alue säilyy. Rakennusmassa sijoittuu niin kauas kuin mahdollista saman korttelin omakotiasutuksesta. Lämpökaivoihin ei tarvitse kajota. Rakennuksen sijoittaminen läntisimmän pysäköintitaskun päälle aiheuttaa pysäköintialueen laajentumisen länteen Lehtiojantien suunnassa ja tekee tarpeelliseksi uuden tonttiliittymän rakentamisen Lehtiojantielle, jotta tontin sisäinen liikenne pysyy kohtuullisena. Kaavaluonnos laadittiin 7-kerroksisena asuinkerrostalona vaihtoehtoa 4 kehittäen.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 21 (kaavatyön alkaessa)
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 22 Kuvasovite/kaavio asukaillassa. Nykytilanne ja todennäköinen vaihtoehto 4. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavan valmistelussa on tehty yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa ja valmisteluvaiheen kuulemisessa pyydettiin lausunnot, Hämeen ELY-keskukselta, Lahti Aqualta, Lahti Energialta, Päijät-Hämeen Pelastuslaitokselta, teleyhtiöiltä sekä Salpausselän luonnonystäviltä ja Kilpiäisten-Lehtolan omakotiyhdistykseltä. Hakijan ja viranomaistahojen kanssa on pidetty työpalavereita kaavatyön kuluessa arvioiden samalla kaavan vaikutuksia. Alkuvaiheen vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu ja vertailtu kappaleessa 4.5.1
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 23 Luonnosvaiheen kaavakartta Asemakaavaluonnoksesta jätettiin 6 lausuntoa. Asukasillassa käytiin vilkas keskustelu, jotka kirjattiin muistioon. Muistio täydennettiin yhden osallisen pyynnöstä (Ritva Kinnusen sähköposti 17.6.2016). Palautepalvelun kautta jätettiin yksi mielipide. Lausunnot 1.LahtiAqua/ Lillman 9.6.2016: Jätevesi- ja vesijohtoliittymä voidaan ottaa rakennukselle Koivumäentien puolelta Niittypuiston kautta tai tukeutua olemassa olevan rakennuksen vesihuoltoon. Huleveden voi johtaa joko alueen länsirajalla olevaan pohjoiseteläsuuntaisen painanteeseen tai Lehtiojantien hulevesiviemäriin. Vastaus: Kaavassa on koko korttelialuetta koskeva merkintä hu, jonka mukaan tontin kuivatuksesta on laadittava suunnitelma, josta käy ilmi miten tontilla kerääntyvät hulevedet imeytetään ja/tai ohjataan siihen tarkoitukseen erikseen suunniteltuun käsittelypaikkaan tai sadevesiviemäriin. Pintavesien laskusuunnat on esitetty selostuksen kartassa s. 28. Lisäksi tontin lisärakentamisen edellyttämää uutta pysäköintialuetta koskee merkinta p-hu, Pysäköimisalue, joka tulee jakaa osiin viherkaistoilla. Viherkaistoille tulee istuttaa puita vähintään 1 kpl jokaista alkavaa 6 autopaikkaa kohden. Alueelle voidaan sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja rakenteita. Viherkaistat toteutetaan ja toteutetaan pintavesien imeytykseen soveltavana alueen osana. 2.Kaupunkiympäristö/ Lastikka 13.6.2016: Yksikkö toivoo, että hulevesijärjestelyjen toimivuudesta huolehditaan.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 24 Vastaus: Hulevedet on mahdollista viheralueiden osalta ohjata Merrasojan suuntaan tai hulevesiviemäreihin. Kaava edellyttää erillisen hulevesisuunnitelman laatimista (merkintä hu). Tontin lisärakentamisen edellyttämää uutta pysäköintialuetta koskee merkintä p-hu. Pintavesien laskusuunnat on esitetty selostuksen kartassa s. 28. 3.Päijät-Hämeen Pelastuslaitos/ Naskali 14.6.2016: Pelastuslaitos edellyttää, että uuden kerrostalon pelastustieratkaisut noudattavat pelastuslaitoksen pelastustieohjetta. Pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista asemakaavamuutoksen luonnoksesta. Vastaus: Pelastustieratkaisut tulevat esitettäväksi rakennusluvan yhteydessä. Pelastustiet uudisrakennukselle on mahdollista järjestää kaavan mukaisen, uuden pysäköintialueen pysäköintitaskujen kautta. 4.Lahti Energia Oy /Lämpöliiketoiminta/Mäki-Saari 16.6.2016: Nykyinen palvelukeskus on kaukolämmössä, kaukolämmön kapasiteetti alueen tuntumassa on erinomainen. Johtojen sijainti on esitetty liitekartassa. Suosittelemme kohteen muutos- ja uudisosien lämmitystavaksi kaukolämpöä, ja kaavaan merkintää kaukolämpö. Mikäli lopullinen kaavaehdotus poikkeaa oleellisesti luonnos- ja valmisteluvaiheen suunnitelmista, varaamme oikeuden lausua siitä uudelleen. Vastaus: Kaava-alue on kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön lisäksi kiinteistön lämmitystarvetta on katettu maalämmöllä, jota varten tontille on asennettu yli 50 energiakaivoa. Kaavoittaja on ollut yhteydessä lausunnon antajaan koskien kaukolämpömerkinnän lisäämistä. Lahti Energia (Mäki-Saari) ilmoitti sähköpostissa 23.11.2016, että ko. merkintä voidaan jättää tekemättä. 5.Hämeen ELY-keskus, Alueiden käyttö/nieminen 21.6.2016 ilmoitti, ettei se anna lausuntoa asemakaavan muutosluonnoksesta A-2679. 6.LYP/ Tiina Karu-Hanski 29.6.2016: Lahden ympäristöpalveluilla ei ole erityistä lausuttavaa asemakaavamuutokseen A- 2679, Lehtiojan palvelukeskus. Kaavaselostusluonnoksesta todetaan, että selostuksen sivulla 9 olevan kuvan energiakaivotiedot tulee tarkistaa. Vastaus: Maastomittaus ja karttapalvelut (JB,H-PH, 23.6.2016) ovat vahvistaneet, että karttaan merkityt energiakaivot ovat oikeellisia ja vastaavat olemassa olevaa tilannetta maastossa. Asukasilta Asukasillassa 8.6.2016 klo 17.30 esitettyjä kysymyksiä ja näkökohtia sekä tilaisuudessa niihin annettuja vastauksia: Kysymys: Miksi uuden rakennuksen varjostusvaikutus näyttäisi olevan suunnilleen samanlainen kuin nykyisellä palvelukeskuksella, vaikka uusi rakennus tulisi olemaan korkeampi? Vastaus: Varjostustarkastelu on vielä karkea, mutta tarkempi tarkastelu voidaan tehdä ja lisätä verkkosivuille. Uuden rakennuksen luomat varjot eivät kuitenkaan yllä omakotialueelle. Kommentti: Palvelukeskusta rakennettaessa lähialueen asukkailta pyydettiin suostumus vain neljäkerroksiseen rakennukseen. Lopulta kuitenkin rakennettiin viisikerroksinen talo. Toivon, ettei uuteen rakennukseen lisätä ylimääräisiä kerroksia ilman naapurien suostumusta. Kommentti: Minusta olisi tarpeellista, että havainnekuvat tehtäisiin aina ihmisten näkökulmasta eikä lintuperspektiivistä. Näkymät kävelijän näkökulmasta ovat tärkeämpiä meille asukkaille.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 25 Kysymys: Miksi kaavamuutos tehdään vasta nyt eikä jo aiemman rakennushankkeen yhteydessä? Vastaus: Voimassa oleva asemakaava mahdollisti vielä palvelukeskuksen rakentamisen, mutta uusi senioritalo taas vaatii kaavamuutoksen. Kommentti: Minusta parkkialueelle ei kannata lisätä viherkaistaleita, jotka vaativat tilaa ja kunnossapitoa. Tiivis alue olisi parempi, ja puut voisi sijoittaa sen ympärille. Vastaus: Kaavaluonnokseen on haluttu lisätä velvoite puiden istuttamiselle, koska puut lisäävät viihtyisyyttä. Puiden sijoittelua parkkialueella voidaan vielä tarkentaa. [Lisäys selostukseen: Kaupunkivihreä lisää asukkaiden hyvinvointia. Istutusvyöhykkeet muodostavat vettä läpäiseviä alueiden osia, jotka ovat tärkeistä hulevesien hallinnassa] Kysymys: Meistä ehdotettu rakennus on liian korkea ja sitä pitäisi madaltaa. Voidaanko harkita matalampaa, mutta laajemmalle rakennusalalle levittyvää rakennusta? Vastaus: Kerroskorkeuteen on päädytty useampien tarkasteluiden ja neuvottelujen jälkeen. Rakennuksen toteuttamiselle olisivat paremmat taloudelliset edellytykset, jos kerroksia olisi seitsemän. Selvitämme myös mahdollisuuden rakennuksen toteuttamiselle laajemmalle alueelle, mutta tällaista ratkaisua voivat rajoittaa lämpökaivot. Kommentti: Toivon, ettei rakennettaisi ainakaan palvelukeskusta korkeampaa rakennusta. Kommentti: Minusta sijainti uudelle rakennukselle on hyvä, mutta rakennuksen pitäisi olla matalampi. Kysymys: Voisiko uudelle talolle ja palvelukeskukselle rakentaa parkkihallin? Vastaus: Parkkihalli nostaisi liikaa asuntojen hintoja. Parkkihallin toteuttaminen ei ole valitettavasti realistinen vaihtoehto Lehtiojantien alueella. Kysymys: Pysyykö alue kaavamuutoksen jälkeen sosiaalisen asumisen alueena? Vastaus: Kyseessä olisi jatkossakin asuinkerrostalojen korttelialue, joka on tarkoitettu palveluasuntoja varten. Kyse on senioriasumisesta. Kommentti: Parkkipaikan uusi liittymä on merkitty hyvin jyrkkään kohtaan. Vastaus: Havainnekuvassa oli tähän liittyvä virhe. Liittymä on tarkoitus sijoittaa loivempaan kohtaan. Kysymys: Tarvitaanko palvelukeskukselle todella kaksi liittymää? Toivon, että selvitettäisiin pärjättäisiinkö yhdellä liittymällä. Vastaus: Kahteen liittymään ei ole sinällään velvoitetta, mutta kaksi liittymää sujuvoittaisivat liikennettä huomattavasti. [Lisäys. Liikennesuunnittelijan näkemyksen mukaan toinen liittymä on tarpeellinen. Se helpottaa pysäköintiliikennettä tontin sisällä. Pelastusteiden järjestäminen edellyttää myös toista tonttiliittymää.] Kysymys: Kuinka paljon senioritalon ympäristössä tulisi olemaan liikennettä? Vastaus: Liikennettä ei ole tulossa häiritsevän paljon, mutta joka tapauksessa liikenteen sujuvuus pitää ottaa huomioon. Tarkkoja arvioita liikennemääristä ei ole vielä tehty. Kommentti: Palvelukeskuksen viereen on tehty hyvä puinen silta, joka palvelee hienosti ulkoilijoita. Siitä kiitos kaupungille! Voisiko ojan reunaa toteuttaa kävelyväylän
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 26 joka jatkuisi Urpukadulle saakka? Tämä olisi oikein hyödyllinen kävelyreitti. Palvelutalon edestä kulkevalle kävelytielle olisi myös hieno saada roskakori, koska koirien ulkoiluttajat tarvitsisivat sitä. Vastaus: Välitämme palautteen sillasta ja toiveista uudelle reitille eteenpäin kaupunkiympäristö-yksikköön. Keskustelun lopputuloksena valtaosa osallistujista vaikutti jakavan saman näkemyksen: uuden rakennuksen kaavoittamista alueelle ei vastustettu, mutta rakennuksen toivottiin olevan korkeintaan viisikerroksinen. Nyt ehdotettua rakennusta pidettiin liian korkeana. Asukastilaisuuden jälkeen 10.6.2016 laadittiin varjostustarkastelu ja se lisättiin kaavan kotisivulle. Varjostustarkastelu sisältyy selostukseen (sivu 29). e-palaute: Lahden palautepalvelun kautta on saapunut 15.6.2016 seuraava viesti: Aihe: Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu; Kuvaus: Lehtiojantie 2 ei tarvitse toista liittymää alueelle, koska alueelle on olemassa oleva liittymä. Mikäli toinen liittymä tulee on, lehtiojan puoleinen kävelytie poistettava käytöstä. Vastaus: Liikennesuunnittelijan näkemyksen mukaan toinen liittymä on tarpeellinen. Pysäköinti jakautuu uudessa tilanteessa kahteen kokonaisuuteen. Niiden liikenne on luontevaa ohjata lyhintä tietä katuverkkoon sen sijaan, että äärimmäisille pysäköintipaikoille ja sieltä pois jouduttaisiin ajamaan tontin sisällä jopa 200 metriä suuntaansa. Uusi liittymä vähentää pysäköintiliikennettä tontin sisällä ja mahdollistaa myös pelastustien järjestämisen uudisrakennuksen läntiselle sivustalle. Kaavan mukainen rakentaminen edellyttää 19 uutta autopaikkaa. Osa nykyisistä autopaikoista tullaan siirtämään 30 ap uudelle pysäköintialueelle. Uudelle pysäköintialueelle tulee siten toteutettavaksi noin 50 autopaikkaa. Palautteessa mainittua Niittypuiston kävelytietä ei ole merkitty asemakaavaan. Puisto on sisällytetty kaavanmuutokseen, jotta puistoon voimassa olevassa kaavassa merkitty varaus voimajohtolinjalle voidaan poistaa. Ko. ilmajohto on purettu. Puistossa olevan kävelypolun poistaminen, jos se katsotaan tarpeelliseksi, kuuluu vihertoimelle. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehtoa 4 edelleen kehittäen. Ks. kpl 4.5.1, 4.5.2 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehto 4:n pohjalta tehty kaavaluonnos työstettiin edelleen kaavaehdotukseksi. Kaavaluonnoksessa, joka myös asukasillassa esiteltiin, rakennusmassa oli 7 kerroksinen (enimmäiskerrosluku VII). Asukasillassa tuotiin voimakkaasti esiin toive, että uudisrakennusmassan tulisi olla esitettyä matalampi vaikka se johtaisikin rakentamisalaltaan laajempaan rakennukseen. Toivetta ei sellaisenaan ole voitu kaavaehdotukseen tuoda, koska suunniteltu käyttö senioriasumiseen edellyttää kerrostalomaista pohjaratkaisu. Hankkeen toteutuminen ja kohtuulliseksi muodostuva hinta edellyttää kuitenkin riittävän asuntomäärän/volyymin toteuttamista. Hakijan kanssa yhteistyössä on päästy ratkaisuun, jossa uudisrakennus käsittää 6 asuinkerrosta (enimmäiskerrosluku VI) ja sen lisäksi kattokerroksen, jonka on rakennusala (VII) on em. rakennusalaa pienempi ja ulottuu pääjulkisivun linjaan ainoastaan suunnitellun porrashuoneen kohdalla. Koska olemassa olevan palvelukeskuksen ker-
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 27 roskorkeus on suurempi kuin normaalin asuinrakennuksen (4,2m ja 3,3), on asuinkerrostalon mitoituksella toteutettavan uudisrakennuksen (kerroskorkeus 3m) pääjulkisivun räystäskorko likimäärin sama kuin palvelukeskuksessa 5 KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE 5.1.1 Kokonaisrakenne Kaava-alue käsittää nykyisen palvelukeskuksen tontin ja sen pohjoisrajalla sijaitsevan puistoalueen. Olemassa oleva palvelukeskusrakennuksen ominaisuudet on huomioitu kaavassa nykytilanteen mukaisena (rakennusalan enimmäiskerrosluku rvi) omalle rakennusalalleen, olemassa oleva talousrakennus on kirjattu kaavaan omalle rakennusalalleen (t), samoin tontilla oleva muuntamo (z). Palvelukeskusta koskee autopaikkamerkintä 96ap, mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta. Uudisrakentaminen on merkitty omille rakennusaloilleen. Asuinrakennus on osoitettu kaksiosaiselle rakennusalalle, jossa ulompi vyöhyke on 6-kerroksinen (merkintä VI) ja keskiosa ja porrashuone 7 kerroksen korkuisia (VII), jolloin rakennuksen korkein osa jää maasta katsoen räystäslinjan taakse. Rakennukset yhdistävä yksikerroksinen yhteistilaosa on omalla rakennusalallaan (y) ja uudisrakennuksen tarpeita varten on ositettu rakennusala talousrakennukselle (t) talon pohjoispuolelle. Uudisrakentamista koskee autopaikkanormi 1ap/150 k-m2. Tontin ja puistoalueen rajat eivät muutu. 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue, joka on tarkoitettu palveluasuntoja ja tarvittavia palvelutiloja varten (AKS-1): - tontin pinta-ala 2628 m 2 - tontin kokonaisrakennusoikeus 14700 k-m 2 - tonttitehokkuus e = 0,56 - asuntoja YHTEENSÄ 134 kpl - asukkaita YHTEENSÄ 272 - autopaikkoja YHTEENSÄ 115m2 - polkupyöräpaikkoja 0,4 ppp/työtekijä ja 1 ppp/80 senioriasumista varten Eriteltynä UUDISRAK NYT - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m 2 ) NORMI 38 kpl* - asuntoja (viitesuunnitelma) 44 kpl 90 kpl - asukkaita (laskettuna 1 as / 40 k-m 2 ) n. 72 200 - autopaikkoja (UUDISRAK 1 ap/ 150 k-m 2 ) 19 kpl 96 kpl Niittypuisto on kooltaan entisen kokoinen 990 m 2
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 28 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMI- NEN Kaava toteuttaa ylemmän asteisten kaavojen ja VAT:n tavoitteita. 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tontin viheralue pienenee suunnilleen uuden pysäköimisalueen (p-hu) verran. Uudisrakennus sijoittuu pääasiallisesti osalle nykyistä pysäköintialuetta. Hulevesien käsittelyä koskevien määräysten on tarkoitus ohjata rakentamista hulevesiohjelman mukaisen pintavesijärjestelmän toteuttamiseen. Kartta. Pintavesien laskusuuntia. Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APOLI) tavoitteita toteutetaan suunnittelemalla rakennusten sijoitus, julkisivut ja vesikatto lähiympäristöön ja maisemaan sopiviksi. Hyvä arkkitehtuuri ja mahdollinen taide ympäristössä lisäävät lähiympäristön laatua. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavan mukainen rakentaminen kasvattaa olemassa olevan palvelukeskuksen volyymia. Uudisrakennuksen varjovaikutus ympäristöön ei ole merkittävä ja ulottuu naapurustoon ainoastaan sydäntalvella, jolloin päivä muutenkin on lyhyt. Rakennuksen julkisivut tulee tehdä pääosiltaan vaaleiksi, jolloin ne heijastavat ympäristön valoja myös pimeän aikaan. Varjoisuuskaaviot laadittiin kaavaluonnoksesta (7 kerrosta). Kaavassa kerrosluku julkisivupinnassa on VI (6 kerrosta), joten kaavan mukaisen rakentamisen varjovaikutus on jonkin verran kaavioita (kaaviot 1, 2 ja 3) pienempi.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 29 Kaavio 1. Varjot kesäpäivän seisauksen aikaan. Kaavio 2. Varjot kevät- ja syyspäivän tasauksen aikaan. Kaavio 3. Varjot talvipäivän seisauksen aikaan. Kaava edellyttää 19 uuden autopaikan toteuttamista ja noin 30 autopaikan sijoittamista uuteen paikkaan. Näille autopaikoille ajoa varten on osoitettu uusi tonttiliittymä Lehtiojantieltä, noin 150 metriä nykyisestä liittymästä luoteeseen. Lisärakentaminen lisää liikennettä kadulla uusien autopaikkojen verran, mutta jakaa kuormituksen kahden liittymän osalle.
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 30 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uuden pysäköintipaikan alta joudutaan poistamaan useita istutettuja, suureksi kasvaneita puita. Niitä korvaamaan tulee istuttaa puita sekä pysäköintialueen istutuskaistoille että istutettavalle alueen osalle naapurin omakotitalojen vastaisella tontin osalla. Korkean uudisrakennuksen rakennuksen ala on kerrosalaan nähden pieni, jättää tilaa pihajärjestelyille ja mahdollistaa mahdollisimman laajan läpäisevän pinnan säilyttämisen, yhdessä hulevedet huomioivan uuden pysäköintialueen kanssa. Kaavamääräysten tavoitteena on uudisrakentamisen mahdollisimman vähäinen vaikutus ympäröivään luontoon ja luonnon vesitalouteen. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaava mahdollistaa 44 uuden senioriasunnon rakentamisen tukipalveluja tarjoavan palvelukeskuksen yhteyteen. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaikki asemakaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. Kaava-alueen pääkäyttötarkoitus: Rakentaminen: Ote kaavakartasta. Uudisrakennusten rakennusalat ja niitä koskevat asemakaavamääräykset
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 31 Viherympäristöä koskevia määräyksiä: Hulevesien järjestämistä koskevia määräyksiä:
SELOSTUS A-2679 / D/3813/10.02.03.00.04/2013 32 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavaan ei liity erillistä rakentamistapaohjetta. Viitesuunnitelmat kaavatyön tueksi on laatinut Vuorelma Arkkitehdit Oy, joka on tehnyt myös kaavaa havainnollistavat 3D kuvat. Ks. Kaavan liite. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 2.12.2016 Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas 8 SEURANTALOMAKE
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 02.12.2016 Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KILPIÄISTEN (8.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 843 TONTTIA 10 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 02.12.2016 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2679 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,7271 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,7271 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,7271 100,0 14700 0,54 0,0000 4188 A yhteensä 2,6281 96,4 14700 0,56 2,6281 14700 P yhteensä Y yhteensä -2,6281-10512 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0990 3,6 0,0000 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,7271 100,0 14700 0,54 0,0000 4188 A yhteensä 2,6281 96,4 14700 0,56 2,6281 14700 AKS-1 2,6281 100,0 14700 0,56 2,6281 14700 P yhteensä Y yhteensä -2,6281-10512 YS5-2,6281-10512 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0990 3,6 0,0000 VL 0,0990 100,0 0,0990 V(PL) -0,0990 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä