Vulvodynia. 9.4.2014 Päivi Tommola



Samankaltaiset tiedostot
Vulvodynia. Katsaus tieteessä

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen

Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen Mitä minun tulisi tietää ja taitaa? TtT, Seksuaaliterapeutti (NACS), ft, AOH Minna Törnävä

Vulvan (ja vaginan) alueen ongelmia potilastapauksia

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

UROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN

VULVODYNIA ULKOSYNNYTTIMIEN KIPUOIREYHTYMÄ OHJEVIHKONEN POTILAALLE JA HÄNEN KUMPPANILLEEN

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

KARTOITUS VULVODYNIAN TAUSTATEKIJÖISTÄ JA VAIKUTUKSISTA ELÄMÄNLAATUUN KYSELYLOMAKETUTKIMUS

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Vagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Kaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Ebolasta Hannu Syrjälä

Riikka Lind, Heidi Manninen ja Sara Seppäläinen. Kiusallinen kipu, haastava hoito. Vulvan vestibuliittisyndrooma ja sen fysioterapia

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Lapsen ja nuoren gynekologinen tutkimus. Erittäin nuoren raskaudenkeskeytysten erityispiirteistä

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

Mitä uutta fibromyalgiasta?

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Fysioterapian vaiku0avauus

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS

Kun pimppiä kutittaa ja kirvelee. Anna Kotiranta-Ainamo

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

ONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN?

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Knowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Elämänkulku ja vanheneminen

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset

Urheilijan ylirasitustila

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

Statistical design. Tuomas Selander

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

GOOD WORK LONGER CAREER:

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

HSV- ja VZV-keratiitit

Noona osana potilaan syövän hoitoa

SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN

IKÄÄNTYVÄN NAISEN SEKSUAALITERVEYS

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

Seksuaaliterveyden hoitopolku ja hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Appendisiitin diagnostiikka

Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Transkriptio:

Vulvodynia 9.4.2014 Päivi Tommola

Sidonnaisuudet LL, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Yksityislääkäri Aava Lääkärikeskus Adenova Lääkärikeskus Tutkimustyö Väitöskirjaoppilas Helsingin yliopisto, Naistenklinikka Koulutustoiminta Satunnaisia luentoja eri lääkealan yritysten järjestämissä tai tukemissa koulutustilaisuuksissa

Vulvodynia Terminologiaa Kliininen taudinkuva Etiopatogeneesi Riskitekijät Hoidosta

VULVODYNIA määritelmä 2003 ISSVD: Vulvan epämukavuus, jota parhaiten luonnehtii polttava kipu vailla näkyviä löydöksiä ja jonka syynä ei ole mitään tunnettua neurologista häiriötä Moyal-Barracco M, Lynch P. JReprodMed 2004

2003 ISSVD luokitus Vulvan vestibuliitti syndrooma VVS = paikallinen provosoituva vulvodynia = localized provoked vulvodynia (vestibulodynia) Nuoret naiset (18 32v.) Primaari vs. secundaari Yleisyys n. 4-9% Dysesteettinen vulvodynia = neuropaattinen vulvodynia = yleistynyt spontaani vulvodynia = generalized unprovoked vulvodynia Yleensä vanhempi ikäryhmä Sekamuoto

Vulvan vestibuliitti syndrooma VVS Diagnostiset kriteerit (Friedrich 1987) Penetraatiokipu introituksessa (VAS) Kosketusarkuus Pumpulipuikko testi (+/++/+++) Allodynia: suhteeton kipuelämys Ei näkyviä muutoksia lievä erytema sallitaan Donders G. Medical Hypotheses 2012

Oikea diagnoosi Anamneesi Yhdyntäkipu, VAS 0 10 Penetraatiokipu emättimen aukolla Status: Muut syyt? Dermatoosit? Kroonisen hiivan kuva Swab-touch test Lantionpohjan lihakset, vaginismus

VVS Kliininen taudinkuva Kipuoireyhtymä Paikallinen kipu emättimen aukolla koskettaessa Penetraatiokipu, yhdyntäkipu Vulvodyniaan assosioituu muita kipuoireyhtymiä Virtsatieoireet Interstitielli cystiitti, fibromyalgia, ärtyneen suolen oireyhtymä, temporo-mandibulaarioireilu (OR 2.3 3.3; Reed B..et al.obstet Gyn 2012) Anteriorinen vestibuliitti Limakalvovaivat: kuivuus, kutina Enemmän emätintulehduksia Hiivasieni, bakteerivaginoosi, aerobinen vaginiitti / DIV Vaginismus / LPL jännitys

Etiopatogeneesi Infektio, trauma Neurogeeninen Inflammaatio (Heparanase, MMPs,NGF) Immunogeneettiset erityispiirteet, liioiteltu/ pitkittynyt inflammaatio * Paikallinen tekijä (Hormonistatus) Hermonpäätteet ja tunkeutuvat pinnallisemaksi ** Ohutsäieneuropatia tai -patologia *** Inflammaation Säätelyhäiriö Autoimmuunitaipumus Inhiboivien ratojen toiminnan muutos Sentraalinen sensitaatio, Kipugeneettinen erityispiirre MUUTTUNUT KIPUAISTIMUS Allodynia * Witkin S 2002, Foster D 2007, ** Bornstein 2010 Tympanidis P 2003 ***Oaklander A 2013

VVS - altistavat tekijät Kliininen tauti taudin kokeminen Potilaan ominaisuudet Fyysiset Psyykkiset Immunologiset hormonaaliset Fyysiset ominaisuudet Kipukynnys Kivun sieto Jännitys Lihasjännitys Tapahtumat tulehdukset traumat ympäristötekijät VVS Persoonallisuuspiirteet - Masennustaipumus - Ahdistuneisuus - Neuroottisuus Asenne Pain catastrophising Psykososiaaliset tekijät Parisuhde Tuen mahdollisuus

Toistuvat genitaaliinfektiot Candida, BV HSV, HPV Virtsatietulehdukset Suoliston kohonnut bakteeripitoisuus Vulvan trauma Epäiltyjä riskitekijöitä Episiotomia, laserhoito, koitustrauma Seksuaalinen hyväksikäyttö Virtsan korkea oksalaattipitoisuus Kontaktiallergia Tamponit, pikkuhousunsuojat Sperma-allergia Yhdistelmäehkäisytabletit

Epäiltyjä riskitekijöitä Yhdistelmä ehkäisypillerit Nuorena alkanut käyttö (10-15v.) (RR 9,3) Pitkäaikainen käyttö (yli 2 vuotta) (RR 7,9) Bouchard et.al. 2002, Am J Epidemiol Low-dose (20µg) vs. high-dose (30-35µg) VVS potilaat: 79% vs. 21% vs. terveet naiset: 51% vs 49% Epidemiologinen tutkimus Michigan area, N=906: ei suurentunutta riskiä Pillerien lopetus / pilleritauko lievittää oireita 30%:lla Mekanismi: Greenstein A. J Sex Med 2007 Boehm-Starke 2004, Oma havainto Reed et.al BJOG 2013 Hypoestrogenismi lisää hermonpäätteitä Pillereiden aikana kipukynnys vestibulumin mucosalla alentunut (Bohm-Starke N, 2004) Matalat estrogeeni- ja androgeenitasot vestibulumin mucosalla? muuttunut reseptoristatus kuivien limakalvojen vaurioituminen?

Histopatologinen löydös Normaali vestibulum Vestibulitis chronica

Etiopatogeneesi oma tutkimus HYKS, Naistenklinikka N = 27 Ikä 27 (18-48 ) vuotta Vaikea VVS Posteriorinen vestibulektomia leikkaus 15 kontrollia Vulva-terveitä, muu gynekologinen leikkaus Biopsia 4 mm klo 5 P =

a b T-lymfosyytit c d B-lymfosyytit e f B-lymphocytes mean cell number / high power field (95%CI) Patient 121 (97-145) Control 38 (15-60) p<0.001, Mann-Whitney

c d Itukeskukset e f Patients, n (%) Controls, n (%) Germinal center + 14 (52) 0 (0) Germinal center - 13 (48) 15 (100) p=0.001, chi-square

c d Plasma solut e f Plasma cells mean cell number/ high power field (95%CI) Patient 41 (31-52) Control 11 (8-15) p=<0.001, Mann-Whitney

Johtopäätös Vestibuliitissa tapahtuu immuunivaste Todiste paikallisesta järjestäytyneestä imukudoksesta: vestibulum-associated lymphoid tissue (VALT) Vestibuliitissa VALT ehkä kehittyy vasteena tulehdukselle, kudosvauriolle tai muulle ärsykkeelle

Neurogeeninen inflammaatio 600 PGP9.5 värjäys 500 Lisääntynyt hermotus (S-100) Hermojen tunkeutuminen pintaan (PGP-9.5) Nerves per area of papillary dermis 400 300 200 100 0-100 N = VVS or control 6 control 26 VVS Koistinen et.al. unpublished Bornstein J et.al Int J Gynecol Pathol 2008

Hoitomahdollisuuksia Multidisciplinary vulvar clinic

Multidisciplinary vulvar clinic Gynekologi Ihotautilääkäri - verkosto Fysioterapeutti, lantionpohjaterapeutti Seksuaaliterapeutti Perehtynyt sairaanhoitaja Gynekologinen kirurgi Realistinen tavoite Kivun vähentäminen Kivun hallinta, kivun kanssa eläminen Ei välttämättä täydellistä kivuttomuutta Pitkäjännitteisyys Perusterveydenhuolto: Varhainen diagnoosi ja hoidon aloitus

Vestibuliitti Neuvonta ja informaatio hoitovaihtoehdoista E-pilleri tauko Limakalvojen hoito ohjeet Fysioterapia / Bio-feedback Supportio Jos toistuvia hiivatulehduksia, aloita estohoito: Fluconazol 150mg 1-2 x /vko 2 3 kk Seksuaaliterapia Paikallishoidot: Podofyllotoksiini (?) Kortikosteroidi-injektiot (?) Gabapentinvoide Puudutusgeelit VAS7 Operatiivisen hoidon harkinta Vestibulektomia

Fysioterapia Erityispätevöitynyt fysioterapeutti Perehtyneisyys seksuaalineuvontaan Hyks NKL 2002-2003 52 potilasta, vaikea tai keskivaikea vestibuliitti 7 hoitokertaa Lepotonus: 23V ---- 10V 34/54 :llä oli yhdyntöjä 29 (85%) oppi rentouttamaan 23 (68%) kivuttomat yhdynnät VAS 7 --- 3 Jernfors et al SLL 20/2004 Bergeron and Lord: Sexual and Relationship Therapy 2003;18:135 LPLH parantuminen, aktiivinen rentoutus Penetraatiopelon vähentyminen Desensitaatio: kipuärsykkeeseen tottuminen Vrt. hermoston plastisiteetti

Aivokuoren muovautuvuus Complex Regional Pain Syndrome (CRPS) Kipu ja käytön puute kutistaa kohteen edustusaluetta tuntoaivokuorella Kivun säätely häiriintyy Jatkuva kipualueelle tuotettu kontrolloitu aktiivinen ärsytys palauttaa alueen ennalleen ja vähentää kipua Pleger et.al Ann Neurol 2005 fnmr: kivun vastinalue cortexilla hoidon aikana VAS ja kahden pisteen erottelukynnys

Neuromodulaatio Lidocain geeli Useasti päivän mittaan lisäillen useiden viikkojen ajan (2,5% tai 5%) Danielsson I. Acta Gynecol Obstet Scand 2006 Lidocain5% vs. Desipramin 25mg p.o. vs palcebo Ei eroa kivussa 3 kk hoidon jälkeen (Foster D. Ostet Gyn 2010) Gabapentin voide 2%, 4% tai 6% N = 32 VVS pot (+19 VD-pot) 0.5ml, 3 x/vrk 8 viikon ajan VAS aleni 7.9 --- 2.7 7 / 50 keskeytti (14%) Ärsytys, virtsavaikeudet Gabapentin 6 g ad Novalan 100g Muu rasvaus = desensitaatio Boardman L, et al. Obstet Gynecol 2008

Surgical treatment of VVS Around 40 studies with long-term follow-up 1981-2010 Patient satisfaction at long-term around 85 % Non-optimal outcome Residual pain Related residual symptoms interfering with sexual well-being Problems related to surgery long-term complications Scarring 2 % Bartholin duct cyst 5 7% Recurrens 7% Tommola et al. Acta Obstet Gyencol Scand 2010

HYKS Naistenklinikka tutkimukset To evaluate the safety and the effectiveness of posterior vestibulectomy in the treatment of severe vulvar vestibulitis (= localized provoked vestibulodynia) a retrospective cohort study Tommola P, Unkila-Kallio L, Paavonen J. Acta Obstet Gynecol Scand 2011 To compare long-term well-being of women with severe vulvar vestibulitis managed with or without surgery a case control study Tommola P,Unkila-Kallio L, Paavonen J. Acta Obset Gynecol Scand 2012

Modified posterior vestibulectomy Glans of clitoris Uretral meatus Hart,s line Hymen Excision area, posterior vestibule Tommola P.,et al. Acta Obstet Gynecol Scand. 2011

Outcome of Vestibulectomy Short term Outcome, N = 70 Postop complications N (%) 15 (21.4%) Bleeding/hematoma 6 (8.6%) Wound infection / irritation 11 (15.7%) Bartholin s duct cyst 4 (5.5%) Day surgery N (%) 56 (80%) Duration of wound pain, days / range 14 (0-90) Sick leave, days / range 10.5 (3-24) Time to full recovery, weeks / range 5 (1-25) Tommola, P et al. AOGS 2011

Long-term follow-up Outcome Measures Dyspareunia by visual analogue scale (VAS) 0-10 Vestibular tenderness Swab-touch test Sexual well-being McCoy instrument Somatic and mental health EQ5D-VAS, Beck DI Overall patient satisfaction Personal interview

Posterior vestibulectomy long-term outcome (n = 57) VAS decreased by 66.7 % Baseline VAS 9.0 (5-10) VAS at follow-up 3.0 (0-10) Overall satisfaction Partial or complete response 45 (91%) Would choose the operation again 47 (89%)

Study Design - case-control study 52 patients not responding to conservative management posterior vestibulectomy 13 not consented 50 patients responding to conservative management* 23 not consented SURGERY GROUP N = 39 (75%) CONSERVATIVE TREATMENT GROUP N = 27 (54%) Median time to follow-up visit 44 months 77 months Long term follow-up visit N = 66 -Gynecological examination -VAS for dyspareunia -Face-to-face interview -Health questionnaires *Similar disease histories and equal timing of treatment period in cases and controls

Patient Characteristics Baseline dyspareunia by Surgery group N = 39 Conservative treatment group N = 27 VAS (median,iqr25%-75%) 9.0 (8.0 10.0) 8.0 (8.0 9.0), p<0.05 History of dyspareunia, years 5.0 (1 18) 4.0 (1 16) Age at first visit 24.5 (16 48) 23.5 (18 32) Primary disease, % 25.9 30.8 Nulliparous, % 82.1 96.1 Duration of the conservative treatment period, months 18.5 (4 55) 16.0 (3-129) Duration of follow-up,months Atopic skin problems, % 47 (11 114) 14.3 77 (34 131), p<0.05 46.2 p=0.009; OR 0.2

Outcome Surgery group N = 39 Conservative treatment group N = 27 VAS for current dyspareunia, median (IQR25%-75%) 3.0 (0.5 4.8) 2.0 (0.0 3.0) p=0.176 VAS change from baseline to follow-up, median (range), % 6.0 (2.9 10.0), 66.7 6.3 (-1.5 10.0), 78.1 Sexually active, % 81.1 72.0 Sexual well-being, McCoy Sexual satisfaction -index (5 35) 22.5 (11 31) 25 (9 29) Partnership satisfaction-index (2-14) 12 (8 14) 12 (7 14) Sexual problems-index (2 14) 7 (2 14) 7 (2 12)

Overall Patient Satisfaction Surgery group N=39 Conservative treatment group, N=27 Complete response*, % 36.1 25.9 Partial response**,% 52.8 63.0 No response***,% 11.1 7.4 Worse than at baseline 0 1 * Completely cured ** Still some complaints *** Not better than at baseline

Vaikea dyspareunia (VAS 7-10) Vanutikkutesti ++ - +++ Vulvan vestibuliitti syndrooma (VVS) Vestibulodynia Ohjaus, neuvonta, valistus Yhdistelmäehkäisyn lopetus / tauotus Fysioterapia / seksuaalineuvonta Harkitse Antimykootti-estohoitoa 150mg Fluconazol /vko 3 6 kk Hoitovaste + (VAS <7) 6-18 kk Harkitse muita hoitoja: Podofyllotoksiini (?) Kortikosteroidi-injektiot (?) Gabapentinvoide Puudutusgeelit Hoitovaste (VAS > 7) Seuranta avohoidossa Ohjataan vestibulektomiaan

Yhteenveto VVS on krooninen kipuoireyhtymä Etiopatogeneesissa vielä epäselvää Pinnan alla poreilee Neurogeeninen inflammaatio Ohutsäieneuropatia Uutta tutkimustietoa nousemassa Varhainen diagnoosi ja hoidon aloitus: perusterveydenhuolto Moniammatillinen hoito Hoitoalgoritmi selkiyttää hoitoa Kipupotilas! Konservatiiviset hoidot vähintään 1,5 vuotta Vestibulektomia

Take home message Vestibuliitti on yleinen oireyhtymä Heikentää nuoren naisen elämänlaatua Perusterveydenhuolto avainasemassa: Varhainen oikea diagnoosi Hoidon aloitus Vaikeat tapaukset erikoissairaanhoitoon Hyviä hoitoja olemassa Suurimmalla osalla oireet saadan olennaisesti lievittymään

Aknowledgements Leila Unkila-Kallio, MD, PhD ¹ Jorma Paavonen, MD, PhD, Professor ¹ Ralf Bützow, MD, PhD ² Seppo Meri, MD, PhD, Professor ³ ¹ Department of Obstetrics and Gynecology Helsinki University Central Hospital, University of Helsinki, Finland ² Department of Pathology Helsinki University Central Hospital, University of Helsinki, Finland ³ Department of Bacteriology and Immunology, Haartman Institute, University of Helsinki, Finland

Hyödyllisiä linkkejä www.vdopas.com www.pelvicus.fi www.katajary.fi www.vaestoliitto.fi www.nva.org www.issvd.com