KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2
Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 1 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT... 2 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 2... KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET... 6 6.1 6.2 6. 6. 6. 6.6 Päästöjen laskentaperiaate... 6 Valumat... 6 Valumavesien laatu... 7 Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt... 8 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella... 7 VESISTÖTARKKAILU... 1 7.1 7.2 7. Tarkkailun toteutus... 1 Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset... Veden laadun kehitys 2-luvulla... 16 8 YHTEENVETO... 19 9 VIITTEET... 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite Liite Liite Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Päästötarkkailun tulokset v. 2 Vesistötarkkailun tulokset v. 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v. 1998 2 Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 8/MML/ Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 99 OULU puh. 282 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy
Copyright Pöyry Finland Oy
1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2 218 (Pöyry Finland Oy 2). PohjoisPohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 9..2 muutamin tarkennuksin (POPELY/2/7./2). Vuonna 2 Kiiminkijoella oli tuotantovaiheen päästötarkkailua :n Hakasuolla (ympärivuotinen tarkkailu) ja Vittasuolla (suppea tarkkailu). Isosuolla (Utajärvi) tehtiin myös ympärivuotista tarkkailua, mutta se toteutettiin PohjoisPohjanmaan vuosikuormitustarkkailun puitteissa (Pöyry Finland Oy 216). Hangassuo ja Isonivansuo olivat jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turveruukki Oy:n Varpasuon lisäalue oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa, mutta sen tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 216) mukaisesti. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 2 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. Raportin liitteenä on Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 2. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan (voimaantulo 1..2) ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa ja valvova viranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Alalammins uo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isonivansuo Isosuo (Utajärvi) Kallasuo Marttilansuo (jälkihoito) Vittasuo Sapilassuo Vainionsuo Tuottaja Turveruukki Oy Isosuo (Ylikiiminki) Varpasuo Kuusisuo Turveruukki Oy Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Copyright Pöyry Finland Oy Lupapäätös PSY 7//1, 2.1.2 PSY 1/9/2,.1.29 PSAVI 9//1, 1.6.2 PSAVI 6//1, 1..2 PSAVI //1, 2..2 PSY 7/6/2,..26 PSAVI /8/2, 9..2 PSAVI 81//1,.9.2 PSAVI //1, 29..2 PSY /8/2,..28 PSAVI 6//1, 29..2 VHO 1/7/1, 22.2.21 PSAVI 8//1 1..2 PSAVI //1, 2.1.2 PSY /7/2, 2.1.27 Lupamääräysten tarkistaminen 1..2 1..219 1..222 1..219 1..219 1..2 1..22 1..221 1..218 1..218.6.222 1..221 1..2
2 Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.1), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.), Särkijoen valuma-alueella (6.6) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainnit on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Alalamminsuo Erkans uo Hakas uo Hangas suo Is onivans uo Is os uo (Utajärvi) Kallasuo Marttilansuo (jälkihoito) Vittas uo Sapilas suo Vainions uo Is osuo (Ylikiiminki) Is osuon (Ylikiiminki) lis äalue Varpas uo Kuusis uo Tuottaja Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Laskureitti Suojanoja-Alalam pi-alaoja-nuorittajoki Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi-Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Juopulinoja-Kiiminkijoki Laskuoja-Nuorittajoki Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki-Särkijoki Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki Laskuoja-Nuorittajoki Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja-Nuorittajoki Sorosenoja-Kiiminkijoki Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi-Haaraoja-Jolos joki Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolos järvi / Syväoja-Nuorittajoki Laskuoja-Nuorittajoki Vesistöalue 6.6 6.2 6.26 6.2 6.62 6.6 6.6 6.22 6.62 6.7 6.68 6.22 6.1 6.1/6.61 6.61 Kunta Pudas järvi Utajärvi Oulu (Ylikiiminki) Oulu (Ylikiiminki) Pudas järvi Utajärvi Pudas järvi Oulu (Ylikiiminki) Pudas järvi Utajärvi Oulu (Ylikiiminki) Oulu (Ylikiiminki) Oulu (Ylikiiminki) Oulu (Ylikiiminki) Oulu (Ylikiiminki) TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Hydrologisen vuoden 1..2 1..2 keskilämpötila (,2 C) oli Pudasjärvellä 2 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo. Talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Hydrologisen vuoden sadesumma oli 727 mm, mikä oli 2 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Helmikuu ja huhtikuu olivat puolestaan vähäsateisia. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärven lentokentällä marraskuusta 2 lokakuuhun 2 sekä v. 1971 2 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos 2 2). Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on 8 km2 (Ekholm 199). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 16 km2. Copyright Pöyry Finland Oy
Nuorittajoen Perttusen havaintopaikan (F = 1 km2) ja Kiiminkijoen suun keskivirtaamat tarkkailukaudella 2 sekä vuosina 1991 2 keskimäärin on esitetty taulukossa. Runsaiden sateiden myötä tarkkailukauden 2 virtaamat olivat noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Taulukko Nuorittajoen ja Kiiminkijoen keskivirtaamat tarkkailukaudella 2 sekä v. 1991 2 keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8..216). Virtaama m /s MQ MQ kesä-syyskuu Nuorittajoki 2 1991 2 2 8, Kiiminkijoki 2 1991 2 7 6 Marraskuussa virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia (kuva 2). Talvella ne olivat normaalitasolla, mutta keväällä huomattavasti suurempia. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 2.., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 7 m/s. Nuorittajoessa huippuvirtaama mitattiin päivää aiemmin, jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 1 m/s. Kesällä ja syksyllä jokaisen kuukauden keskiarvovirtaama oli keskimääräistä suurempi. Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaamat tarkkailukaudella 2 sekä v. 1991 2 keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8..216). Copyright Pöyry Finland Oy
TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 2 Kiiminkijoen turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 2 oli 1 72 ha. Pinta-ala oli 6 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 9 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) ja se kasvoi edellisvuoteen nähden 8 %. Kuvassa on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt tänä aikana 2 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes kaksinkertaistunut. Kuva Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden pinta-alojen kehitys 2 2. Vuodesta 2 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 2 prosenttiyksikköä (kuva ). Laskeutusallaspinta-alat sisältävät sekä pelkän laskeutusaltailla varustetun pintaalan että laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadoilla varustetun alan. Copyright Pöyry Finland Oy
Kuva Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesä- ja talviaikana vuosina 2 2. KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Hakasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 1.7. 1.9.. Tuotantopäiviä oli 22. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 9.2. ja lopetettiin 16.. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin maalis-toukokuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 2.. 27.8. oli 96 mm. Isosuolla ei tuotettu vuonna 2. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa ja lokakuussa. Hangassuolla tehtiin seuraavat kalkitukset talven 2 2 aikana: Lohkon 1 pohjoisosassa kosteikon reuna-alueet sekä kosteikon yläpuoliset kasvittomat alueet. Yhteensä kalkittavaa alaa noin ha. Lohkolta 2 kasvittumattomat tai heikosti kasvittuneet alueet, noin ha. Lohkojen 2- yhteinen auma-alue sekä lohkon kosteikon ympäristö, yhteensä noin 1 ha. Isonivansuon kosteikolle johdettiin vedet. Vittasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla.8. 22.8.. Tuotantopäiviä oli 8. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokesäkuussa ja elo-lokakuussa. Sadanta jaksolla 21.. 2.8. oli 2 mm. Copyright Pöyry Finland Oy
6 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 6.1 Päästöjen laskentaperiaate Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 21 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 ja kokonaistyppi. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (CODMn), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. 6.2 Valumat Taulukossa on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden valumatiedot sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (Pöyry Finland Oy 216). Hakasuolla ja Isosuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Muilla tarkkailukohteilla virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä eikä niitä sen vuoksi ole esitetty taulukossa. Hakasuon valumat olivat suuresta pohjavesimäärästä johtuen kaikkina vuodenaikoina suurempia kuin Isosuolla ja Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Vuosivaluma oli lähes kaksinkertainen. Isosuon valumat olivat puolestaan keskimääräistä pienempiä kevättä lukuun ottamatta. Isosuolla on käytössä ns. tupla-anturointi minkä avulla saadaan tietoon padotustilanteet tarvittaessa minuutin tarkkuudella. Padotustilanteiden kohdalla käytettiin laskennassa vesistömallin virtaamaa. Copyright Pöyry Finland Oy
7 Taulukko Suo Hakasuon ja Isosuon valumat tarkkailusoiden keskiarvot. Jakso Mq d Nq kesällä 2 Hq sekä Pohjois-Pohjanmaan Huom. l/s km2 l/s km2 l/s km2 Hakasuo, pvk1 Talvi pvk1 1..-7.. 8 2 Suuri pohjavesimäärä Kevät pvk1 8..-.. 26 88 71 2 Suuri pohjavesimäärä Kesä pvk1..-.9. 2 21 Suuri pohjavesimäärä Syksy pvk1 18.9.-1.. 9 2 67 Suuri pohjavesimäärä 6 1 Isosuo (pvk2-) Talvi pvk2-1..-8.. 9 Kevät pvk2-9..-6.. 28 Kesä pvk2-7..-.9. Syksy pvk2-18.9.-1.. Vuosi 1..-1.. 6 9, 81 2 18,2 6,1 1,,8 9 191 8 9.-..,.-.., 9.., 19.2.-21.2., 7..-8.. käytetty vesistömallia 9..-.. käytetty vesistömallia 1..-.., 8.6. ja.-.7. käytetty vesistömallia 19.9.-2.9., 2.-27.9., 2.-2.. ja 26..-27.. käytetty vesistömallia Vuosi Keskiarvot 2: kaikki P-Pohjanm aan ym pärivuotiset kohteet kohdemäärä Talvi kaikki 1 2, 8 Kevät kaikki 27 72 199 Kesä kaikki 2 19 2,7 Syksy kaikki 6 28 6,1 2 Vuosi 2 2 6. Valumavesien laatu Kiiminkijoen tarkkailusoilta kesällä lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukoissa ja 6. Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin PohjoisPohjanmaan alueen pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli keskimääräistä parempi, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa ja kiintoainepitoisempaa. Keskimääräistä kiintoainepitoisuutta nostivat kahden näytteen poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet (16.6.: mg/l ja 2.8.: 66 mg/l). Vittasuon haihdutus/imeytyskentän veden laatu vastasi pitkälti PohjoisPohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskiarvoa. Hangassuon laskeutusaltaalta lähtevän veden pitoisuudet olivat kauttaaltaan korkeita. Isonivansuon kosteikolta lähtevässä vedessä oli selvästi keskimääräistä enemmän fosforia. Keskimääräinen kiintoainepitoisuuskin oli korkea, mutta siihen vaikutti voimakkaasti yhden näytteen poikkeuksellisen korkea pitoisuus (16.6.: 92 mg/l). Muilta osin pitoisuudet olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan kasvillisuuskenttä/kosteikkokohteiden keskiarvoa. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Hakasuolta otettiin kolme omavalvontanäytettä ja Vittasuolta sekä Isonivansuolta yksi (ks. liite 2). Näytteet otettiin huomioon samalla tavalla kuin konsultin ottamat näytteet. Copyright Pöyry Finland Oy
8 Taulukko Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 2 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Vesienkäsittely n ph CODMn Kok.P PO-P Kok.N kpl Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk1 Isosuo pvk2- mg/l NO-N NO2-N Suo Kiintoaine mg/l,8 7,1 9,, 2, 99 62 18 8, 6 7,7 92 1,8 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi1 6, 7 2, 61 2 7,2 Laskeutusallas Hangassuo* la2 6,1 61 168 Kosteikko Isonivansuo* kos 6 6,2 1 8 6 8*' 98 22 2 1 28 7 6 9 18 2 18 896 6, 21 Hakasuon ja Isosuon veden laatu tarkkailukaudella 2 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Jakso Vesienkäsittely n ph CODMn Kok.P PO-P Sähkön- Kok.N NO-N NH-N Fe Kiintoaine johtavuus NO2-N mg/l ms/m mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi 1..-7.. Kevät 8..-.. Kesä..-.9. Syksy 18.9.-1.. Koko vuosi pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 8 1 27,8,2,8,,8,6 2,1 9,,7 6, 6, 18 Isosuo (pvk2-) Talvi 1..-8.. Kevät 9..-6.. Kesä 7..-.9. Syksy 18.9.-1.. Koko vuosi pvk2- pvk2- pvk2- pvk2-1 19 6,7 6, 7,1 6,9 6,9 1 7, 8, 9,,,,, 2, Keskiarvot 2: kaikki P-Pohjanm aan ympärivuotiset kohteet Kohdemäärä/näytemäärä Talvi / pvk,9 2 1 Kevät 9/2 pvk 6, 19 28 Kesä / pvk 6, 6 9 2 Syksy / pvk 6,2 1 2 6. Fe 1 Pohjois-Pohjanmaan kaikki tarkkailusuot 2 Pintavalutuskentät 78 6, 8 Laskeutusaltaat 6 6, 21 Kasv.kenttä / kosteikko 22,9 76 * jälkihoitovaiheen tarkkailu ** liuk.pitoisuus, vain 1 näyte Taulukko 6 NH-N 9,7 9 99 61 66 77 18 9 7 6 2 72 227,,6 2,2 7, 9 62 9 8 8, 7,7 92 2, 1, 1,8 1, 1,8 87 28 276 89 299 22 162 622 69 18 2878 2972,8, 6,, Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset tuotantokaudella 2. Isosuon ominaiskuormitukset olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Syynä tähän olivat selvästi keskimääräistä parempi vedenlaatu ja hieman keskimääräistä pienemmät valumat. Copyright Pöyry Finland Oy
9 Taulukko 7 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaiskuormitukset kesällä 2. Suo Vesienkäsittely BRUTTO CODMn Kok.P PO-P Kok.N NO-N NH-N Fe KiintoNO2-N aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Mq Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk1 Isosuo pvk2- NETTO Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d 2 268 22,,1,1,1 7,1 1,1,1 1,1 7 19 27 2,,,7 29 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi1 21 67,8,,,9 6 2,, Laskeutusallas Hangassuo* la2 19 2,8 618 2, 1 62 Kosteikko Isonivansuo* kos 2 6 2,1 6 1,1 Pohjois-Pohjanm aan kaikki tarkkailusuot 2 kohdemäärä Pintavalutuskentät 77 9,8, Laskeutusaltaat 6 69 1,, Kasv.kenttä / kosteikko 2 778,9, * jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaama arvioitu 19 19 7 2 1,1 2,2,1, 67 86 1,7 8,8 66 1,7,,8 1 8 8 98 26 6,,, 9,2 2 78 2 96 Taulukko 8 Hakasuon ja Isosuon ominaiskuormitukset tarkkailukaudella 2 sekä PohjoisPohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Brutto CODMn Kok.P PO-P Kok.N NO-N NH-N Fe KiintoJakso Vesien- Mq NO2-N aine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha/d Suo Jakso Hak asuo (pvk1) Talvi 1..-7.. Kevät 8..-.. Kesä..-.9. Syksy 18.9.-1.. vuosi kg/ha/a 8 26 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 88 2 9 8 162 268 21 68,,,,,2 Isos uo (pvk 2-) Talvi 1..-8.. Kevät 9..-6.. Kesä 7..-.9. Syksy 18.9.-1.. vuosi kg/ha/a 9 28 pvk2- pvk2- pvk2- pvk2-9, 81 2 76 22 166 7,1,6,1,2,1,1,,1,1 2 7 61, 7 7,1,2 Kes kiarvot 2: kaik ki P-Pohjanm aan ym pärivuotiset kohteet Kohdemäärä Talvi 27 1 pvk 282,,2 16 Kevät 2 pvk 6 1,2, Kesä 8 pvk 2,6, Syksy 8 6 pvk 27 6,8,7 vuosi kg/ha/a 182,2,1 8, 2,1, 1,1 29 1 6 7 Netto Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d 82 27 27 7 61,,,,, 18 2 7,9 199 29 6 8,,,,, 1, 2,,7,,,1 9,9,,1,2,,,1 2 21,7 21 9 6 6 19,1,1 19 19 7 2 9,8,6 18 1, 2,2 6,6 2, 21 2,8 1 8 78 78 26 Hakasuon kuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja raudan osalta suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä kohteilla keskimäärin. Sen sijaan CODMn-kuormitus oli selvästi keskimääräistä pienempi ja fosforikuormituskin oli hieman pienempi. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Vittasuon ominaiskuormitukset olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten ja kasvillisuuskenttä/kosteikko-kohteiden keskimääräisiä kuormitukcopyright Pöyry Finland Oy
sia. Hangassuon la2:n kuormitukset olivat puolestaan selvästi suurempia kuin tuotantovaiheen laskeutusaltaallisilla kohteilla mikä johtui heikommasta vedenlaadusta. Isonivansuon kosteikon fosforikuormitus oli selvästi Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kohteita suurempi. Myös kiintoainekuormitus oli suurempaa, mutta muutoin kuormitukset olivat suurin piirtein tuotantovaiheen kohteiden tasolla. Vittasuon, Hangassuon ja Isonivansuon kuormituksia vertailtaessa on huomioitava että kohteiden virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Vesistöpäästöjen vuosien väliset erot riippuvat voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen suuremmassa määrin kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Vuosipäästöjen laskennassa käytettiin taulukon 9 ominaiskuormituslukuja siltä osin kuin omaa tarkkailuaineistoa vuodelta 2 ei ollut käytössä. Luvut on saatu kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla tarkkailussa olleiden kohteiden aineistosta (Pöyry Finland 216). Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216). Brutto CODMn g/ha/d Kok.P g/ha/d 282 9 6 191, 1,2,8,8,2 16 19 8, 98 78 28,1,2,,,1 2 9,2 21,7 21 9 78 6 21 29 29 69 29 1,, 1,,9, 21 1 7 7 629 26 22 8,7 1,6,,, 7 2 8 9, 9 21 2 7 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 1 29 Kevät 29 Kesä 7 9 Syksy 6 8 6 vuosi kg/ha/a 6 21 1,,,8,8, 21 1 19 7 629 98 78 6,7 1,6,,, 7 9,2 21 6,8 9 21 78 6 9 Jakso kohteet d kpl Pintavalutuskentälliset suot Talvi 1 27 Kevät 2 Kesä 7 Syksy 6 8 vuosi kg/ha/a 6 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 1 Kevät Kesä Syksy 6 vuosi kg/ha/a 6 6 2 Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d Netto Kok.P g/ha/d Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 19 t/a happea kuluttavaa ainesta, 21 kg/a fosforia, 626 kg/a typpeä ja 7 kg/a kiintoainetta (taulukko ). Nettopäästöt olivat noin kg/a fosforia, 6 22 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat suurempi kuin edellisvuonna ollen suurin piirtein vuoden 2 tasolla. Vuosipäästöjen suuruuteen vaikuttavat ennen muuta sääolot, eli sateisuuden kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä, ja toisaalta tarkkailukohteiden määrä. Esimerkiksi ns. laajan tarkkailun vuonna 2 tarkkailussa oli valtaosa vesistöalueen tuotantoalueista, mutta vuonna 2 vain muutama kohde. Vuonna 2 vuosipäästöjen laskennassa käytettiin siis suuremmassa määrin koko Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden aineistoa. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2. (tarkkailtu K = kyllä, J = jälkihoito, E = ei,). Suo Haltija/ tuottaja Is onivans uo Vittasuo Alalamminsuo Erkans uo Hakasuo Hangassuo Marttilans uo Is os uo Sapilas suo Vainionsuo Turveruukki Oy Vainionsuo Turveruukki Oy Is os uo Ylikiiminki Turveruukki Oy Is os uo Ylikiiminki Turveruukki Oy Varpas uo Turveruukki Oy Varpas uo Turveruukki Oy Kuusis uo T. ja E. Valkola Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 2 21 2 2 2 6. Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p ha ha ha ha ha kg/a kg/a 6.62 1, 1, K 9,6 6.62 6, 6 K 862 2 1 1, 62.6 E 2 8 6.2 9 18 E 2 221 6 1 26 6.26 7 K 8 27 9,7 6.2 J 2 9 6,6 6.22 J 66 6, 1 2 6.6 K 9 2 8, 6 6.7 6 E 79 6.68 69 91 16 E 9 967 7 6.69 1 16 7 E 1 1 2 6.22 6 6 E 9 6.1 2,1 28 E 6 99 6.1 16 1,1 61 K 9 8 6.61 1, E 22,1 6.61 2 K 7 9 76 1 2 1 6 189 2 21 16 16 82 1 16 76 1 2 1 72 19 69 21 87 2 1 196 2 22 29 8 2 27 1 6 2 868 2 29 1 19 86 98 2 199 1 19 72 27 1 27 7 1 297 kok.n kiintoaine kg/a kg/a 21 9 2 87 1 2 6 6 1 2 78 1 29 29 1 9 1 9 78 1 62 2 1 96 718 71 1 77 6 1 697 1 16 8 2 2 98 2 28 218 626 7 7 89 6 2 8 82 96 87 9 29 7 2 6 668 7 26 Nettokuormitus kok.p kok.n kiintoaine kg/a kg/a kg/a, 1 28 2 26 697 9 619 67, 1 8 8,9 1 161,6 11 1 2, 2, 26 1 1 1 797 22,9 28 1 22 7,1 19 1,9 229 1 6 1,6 79 2 8, 21 1 69 2 6 7 6 19 6 22 98 9 9 227 1 9 27 6 97 86 18 81 27 6 198 62 2 8 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 2 vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin Hakasuolla ja Vittasuolla ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukossa. Hakasuolle on ympäristöluvassa asetettu raja-arvot reduktiolle; kokonaisfosfori %, kokonaistyppi 2 % ja kiintoaine %. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Käytännössä se laskettiin AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla. Hydrologisena vuonna 2 Hakasuon pintavalutuskentän reduktio täytti lupaehdot fosforin (68 %) ja kiintoaineen (82 %) osalta. Typen osalta reduktio (19 %) jäi hieman vaadittua heikommaksi. CODMn-arvot pienenivät kentällä kaikkina vuodenaikoina. Tehon tarkkailun tulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 2. Vittasuon haihdutus/imeytyskenttä pienensi kaikkia mitattuja pitoisuuksia. Tehokkaimmin kenttä poisti epäorgaanisia ravinteita. Kiintoainepitoisuus ja COD Mnarvo eivät juuri muuttuneet kentällä. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko Tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 2 (n = näytteiden lukumäärä). Suo HAKASUO Talvi Pvk1yp Pvk1 Teho % Kevät Pvk1yp Pvk1 Teho % Kesä Pvk1yp Pvk1 Teho % Syksy Pvk1yp Pvk1 Teho % n CODMn mg/l Kok.P PO-P Kok.N NO2+-N NH-N Fe Kiintoaine mg/l 7,6,8 9 7 76 27, 88 7 92 89 66 2 9 872 82 2 2,9 88 1 1 7,7,2 8 19 2 16-7 97 8 98 8 6-2 1 22 8, 6 8,8 1 1 69 6, 86 9 992 26 18 1 8 67 21 28 77 2, 78 1 1 8,1 26 26 8 19 18 2,1 86 Koko vuosi teho %* 6 68 8 19 2 7 82 * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla VITTASUO Kesä Hi yp Hi Teho % 6.6 6 6 2 6 7 667 16 2, 88 8 92 7 6,,9 8 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 216 221 (PohjoisPohjanmaan ELY-keskus 2) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta 7, % (kuva ). Metsäojitukset aiheuttavat 9, % fosforihuuhtoumasta ja 6, % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on,9 1,6 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin % ja typen osalta noin 78 %. Copyright Pöyry Finland Oy
1 Kuva Arvio fosforin (vasemmalla) ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2). Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tullaan tekemään merkittäviä kunnostusojituksia vuosittain. Arvioiden mukaan kunnostusojitukset ovat keskimäärin samansuuruiset joka vuosi. Laskelmien mukaan kunnostusojituksista aiheutuu noin 162 kg fosforikuormitus ja 162 kg kiintoainekuormitus Nuorittajokeen ja noin 1 6 kg fosforikuormitus ja 281 82 kg kiintoainekuormitus Kiiminkijokeen vuodessa. Kunnostusojitukset lisäävät jonkin verran mineraalitypen (nitraattityppi, ammoniumtyppi) huuhtoutumista, mutta veteen liuenneen orgaanisen typen huuhtoutuminen pienenee siinä määrin, että huuhtoutuvan kokonaistypen pitoisuudet jopa pienenevät kunnostusojituksen jälkeen (WSP Finland Oy 21). Uusimman ekologisen luokittelun mukaan Kiiminkijoen alaosan tila on hyvä, Kiiminkijoen yläosan erinomainen. Vepsänjoki, Nuorittajoki, Jaalankajoki, Kallaoja ja Alaoja-Heteoja ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Jolosjärven tila on välttävä ja Hamarinjärven tyydyttävä. Muita vesistöseurannan vesistöjä ei ollut nimetty vesimuodostumiksi eikä luokiteltu. 7 VESISTÖTARKKAILU 7.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta jossa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N7) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Taulukossa on esitetty vuosittaisen tarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 2. Havaintopaikka Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu Nuorittajoki, Määtänperä Kiiminkijoki, 8-tien silta Piste Koordinaatit Vesistöalue N N7 K 722-62 72287-922 726-6 6.6 6.6 6.2 Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko, µm.). Vuonna 2 vuosittaisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Huhtikuun näytekerta ajoittui kevättulvahuipun laskuvaiheeseen (kuva ). Kuva 6 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat tarkkailukaudella 2. 7.2 Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset Taulukossa 1 on esitetty vuosittaisen vesistötarkkailun havaintopisteiden veden laatu vuonna 2. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 6, mg/l ja kyllästysasteet välillä 66 79 %. ph:t olivat alimmillaan toukokuussa (,,8) ja kesällä ne vauhtelivat välillä,8 6,7 siten että Nuorittajoessa ne olivat hieman matalampia kuin Kiiminkijoessa. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden keskimääräiset väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn-arvot olivat hieman pienempiä kuin Nuorittajoessa. Molempien jokien kiintoainepitoisuudet olivat virtavesille melko alhaisia eikä jokien välillä ollut suuria eroja. Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 1 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v. 2. Havaintopvm O2 ph Sähk.- Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO-P Kok. N NH-N NO2+-N joht. aine mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l Pt mg/l Nuorittajoki Määtänperä N7 27..2 9,6 69, 1,,7 22 2 28 8.7.2 7,2 71 6,1 2,1 7,6 2 2 2 7 9,, 6, 66,9 2,2 7 68 29 7 6, 6, 6.8.2 7, 66,8 2,1 9,9 2 78 1 <2.9.2 ka. VII-IX 7, 68,9 2,1 29 8 2 7 9,,7 Klorofylli-a 1 6 9,7,1 6, Nuorittajokisuu N 27..2 7,8 8.7.2 7,1 6.8.2 7,9.9.2 ka. VII-IX 7,6 7 78 7 7 7 Fe, 6,1 6,1 6, 6,2 1, 2, 2, 2, 2,,9 1 16 27 22 6 2 2 8 71 7 6 1 28 2 72 77 7 7 7, 8, 9,7 8, 1,7 6,7 7, Kiiminkijoki 8-tien silta K 77,8 27..2 7,8 79 6, 8.7.2 6.8.2 7,1 7 6, 8, 79 6,7.9.2 ka. VII-IX 7,8 77 6, 1,7 2, 2,6, 2,7, 7, 8,2 8,8 16 2 2 2 2 22 27 26 28 26 7 8 6 7 2 6 6 62 62 7, 9, 7, 1 9,7 8, 1 2 1 2 6 2 7,2 6,9 8, Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä sekä jokisuulla vuonna 2 hieman korkeampia kuin Kiiminkijoessa. Nuorittajoen pisteiden välillä ei ollut suuria eroja. Korkeimmillaan ravinnepitoisuudet olivat elo-syyskuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen heinä-syyskuun keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät heinäkuussa rehevyyttä, mutta elo-syyskuussa lievää rehevyyttä. Epäorgaanisen typen (NO2+NO-N ja NH-N) ja epäorgaanisen fosforin (PO-P) pitoisuudet olivat varsin pieniä. Vuonna 2 Nuorittajoen turvetuotannon kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan veden laatu oli kokonaisuutena hyvin samanlainen kuin alapuolisella havaintopaikalla. Liukoisten ravinteiden (PO-P, NO2+NO-N sekä NH-N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Jokialueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perustuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-n/kok-p) on yli tai mineraaliravinteiden N/P-suhde on yli, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle ja mineraaliravinnesuhde alle, on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa ja mineraalisuhteen, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. (Forsberg ym. 1978). Copyright Pöyry Finland Oy
16 Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja kokonaisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoessa oli edellisvuosien tapaan runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli pääasiallinen tuotantoa rajoittava ravinne. Kokonaisravinnesuhteen mukaan huhtikuussa on fosfori voinut olla tuotantoa rajoittava tekijä Kiiminkijoessa. 7. Veden laadun kehitys 2-luvulla Kuvassa 7 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu vuosina 2 2 Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla 1998 2. Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut keskimäärin noin, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 2, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin nouseva klorofylli-a:ta lukuun ottamatta (kuva 7). Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samanlaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua, mihin vaikuttaa esimerkiksi valuntatilanne, ja vuonna 2 valumat olivat kevättulva-aikaan ja kesällä keskimääräistä suurempia (ks. kuva 2). Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 2). Kiiminkijoen vesistöalueen vedet ovat ravinteikkaita ja vesistöön kohdistuu runsaasti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitusta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin % (ks. kuva ). Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset veden laatuun ovat kokonaisuutena vähäiset, koska Kiiminkijoen valuma-alueesta vain pieni osa (, %) on turvetuotannossa ja toisaalta Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Kuvassa 8 on esitetty Kiiminkijoella 8-tien sillalla (K) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N7) otettujen näytteiden COD Mn-, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla 2..1982.9.2. Kiiminkijoen pisteen näytemäärä oli 96 kpl ja Nuorittajoen pisteen 9 kpl. Kiiminkijoen piste sijaitsee turvetuotantoalueiden alapuolella (Marttilansuota lukuun ottamatta) ja Nuorittajoen piste tuotantoalueiden yläpuolella. Nuorittajoella kaikkien esitettyjen pitoisuuksien kehityssuunta on nouseva, mutta Kiiminkijoella vain COD Mn:n ja lievemmin typen. Copyright Pöyry Finland Oy
Kuva 7 Keskimääräinen kesäaikainen veden laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N7), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 8-tien sillalla (K) kesä-lokakuussa keskimäärin v. 2 2. Kuvassa on esitetty myös Kiiminkijoen osalta lineaarinen trendi. Copyright Pöyry Finland Oy
18 Kuva 8 Kiiminkijoella 8-tien sillalla (K) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N7) otettujen näytteiden CODMn-, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla 2..1982.9.2. Kiiminkijoen pisteen näytemäärä 96 kpl ja Nuorittajoen pisteen 9 kpl. Copyright Pöyry Finland Oy
19 8 YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 2 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua vuosille 2 218 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 2 kuului ohjelman mukaan vuosittaisen veden laadun tarkkailu. Kiiminkijoella oli vuonna 2 kuormittavaa turvetuotanto pinta-alaa 1 72 ha, josta tuotannossa oli 76 ha. Kuntoonpanossa oli 16 ha, tuotantokunnossa olevaa, muttei tuotannossa olevaa alaa oli 1 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 2 ha. Jälkikäytössä oli 66 ha. Tarkkailukauden 2 talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Tarkkailukauden sadesumma oli 2 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Sateista johtuen Nuoritta- ja Kiiminkijoen virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Vuonna 2 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat päästöt olivat suurempia kuin edellisvuonna ollen vuoden 2 tasolla. Kokonaisuutena selvästi eniten kuormitusta Kiiminkijoen valuma-alueella aiheutuu luonnonhuuhtouman lisäksi maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 2 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen seurannasta. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vedet olivat humuspitoisia ja ravinteikkaita. Vesien happitilanteet olivat hyvät. Nuorittajoen vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa, sillä kiintoainetta, humusta ja ravinteita sen vedessä oli enemmän. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 2, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin pääosin nouseva. Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samansuuntaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa, eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua. Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun ovat kuitenkin vähäiset, koska Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti ja toisaalta valuma-alueesta vain pieni osa on turvetuotannossa. Vesistöalueen maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. 9 VIITTEET Ekholm, M. 199. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 6. Helsinki. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Int. Verh. Limnol. 21: 2 6. Ilmatieteen laitos 2 2. Sääpalvelu. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä. 8..216. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 216 221. Osa 1. Taustatiedot. Raportteja 8/2. Copyright Pöyry Finland Oy
Pöyry Finland Oy 2. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 2 218. Moniste. Pöyry Finland Oy 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 2. SYKE 2. :n vastuullisuusseminaari..2. Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. WSP Finland Oy 21. Kiiminkijoen uuden turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin täsmentäminen ja Natura-arviointi Ympäristöministeriö 2. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2. 2 Copyright Pöyry Finland Oy
Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Varpasuo Turveruukki Oy Alalamminsuo Kallasuo Isonivansuo Isosuo Turveruukki Oy Vittasuo " " " " " " N Lamminsuo " " N7 Vainionsuo Turveruukki Oy " K " " " Marttilansuo " " Hangassuo " Hakasuo km " Turvesuo Vuosittainen veden laadun tarkkailu Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Sapilassuo Isosuo Erkansuo Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1. Kiiminkijoen vesistöalue
Liite 2.1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2 Kohde: Hakasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Koordinaatit: 721-722 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X196 Purkuvesistö: Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 26 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO -P Sähkön- SO Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l ms/m mg/l mg/l pvm cm cm m /d l/s km 2 m /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1..,8,1 2 19,7 6 2 16 1 6 1 7 1 1..-1.., 7,6 91 8 828 7 199,6,1 9 9 6 2 pvk1 2..,1 1,9 7,, 2 1 1..-2.. 26, 2,8 698 29 7 7,21 pvk1 8..,7 2, 9, 2,,9 99 77 79 99 1,6..-.. 2, 1,1 27 8 891 79,1,1 2,7 27 pvk1 16..,6 2, 1, 79, 1..-18.., 29, 872 1 78 6,9 2 9 pvk1 8.1., 2,1,,6 7 6 2,6 19..-7.1. 2, 26, 76 22 71 21 9,2,1, 8 6 pvk1.2.,9 6, 9, 8 6,7 8.1.-.2. 21, 2,1 7 2,2 7 7 pvk1 18..,6,7, 9,8 87 1 6 2 9 2,.2.-.. 26, 2, 69 628 6,1,1 22, 16 7 6 8 pvk1 1..,,9 8, 97, 18..-7.., 29,2 872 1 8 8 19,6 2 9 pvk1 1..,,2 9, 7, 2 8 98 6 2 8, 8..-.. 1, 1,8 191 9 261 9 261,9,7 69 8, 9 196 62 pvk1 2..,2 2,, 9,6 28 9 2, 16..-2..,,7 227 7 267 97 167, 7 167 pvk1 28..,1 1,2 2,9 7 1 9 9,9 2..-.. 8, 8, 76 7 1689 76 78,2,1 6,6 9 2 9 pvk1.., 1,6, 1, 8 1,..-.. 8, 9, 76 7 8 72,19 62 1 1 pvk1 2..,9 1,6 16,8 1 1 2,..-2.., 29,7 872 1 16169 76,2 79 pvk1.6., 2,2, 2, 99 7 92 1,1 2..-.6. 29, 29,7 8 8,19,1 6 1,7 21 1 pvk1 16.6.,2 2* 1 86 8.6.-16.6. - - - - 8 1 8 1,2 7 8 69 119 16 pvk1.6.,2 2, 6, 2* 7 2 6 1,.6.-18.6. - - - - 689,26 2 26 pvk1 22.6.,,2,9 7 6 2,7 19.6.-.7. 29, 28, 8 8 8777 1,6 16 96 18 pvk1 6.7.,,1 2* 7 2 1,.7.-6.7. 27, 27,9 671 2 8 7, 2 18 2 191 19 pvk1 7.7.,,,, 8 67 2 1 6, 7.7.-.7. 2, 2, 28 26 821 27,2,1 16, 8 2 pvk1 2.7.,7 27 7,8 67 9,2 16.7.-2.8. 27, 26,7 671 2 626 1,7 2 21 pvk1.8.,7 1 8,, 1 2 6 7 8,.8.-8.8. 2, 2,9 62 77 7 2,7, 9,6 2 2 22 pvk1 2.8.,8 2 8,8 1 66 9.8.-19.8. 2, 2,9 28 26 6261 29 6 1, 1679 2 pvk1 2.9. 6, 22 1 8,9 1 2.8.-1.9. 22, 22, 16 19 1 2 7,67 2 28 2 pvk1.9. 6, 19 2 8, 1 6, 2.9.-.9. 27, 26, 6 22 27 2 88,9 29 1 2 pvk1 29.9.,8 8,1 1,7 1 8 2,1 18.9.-28.9.,,9 61 28 8 8 7, 91 6 26 pvk1 1..,7, 6,7 1 2,9 29.9.-.., 29,7 61 28 69,9 29 76 27 pvk1 29..,7,8 6,, 2 2 1, 1..-1..,, 827 9 71 7,18 67 6 TALVI keskiarvo,8,6, 8 66 9, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 79 8,,1 2 2,1 29 6 82 keskihajonta,6 1,9,1 1,,7 8 69 7 26 2, Nettokuormitus g/ha d, 18 KEVÄT keskiarvo,2 2,1 6,, 9,7 29 9 77 7,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 89 18689 88 162,, 7, 27 keskihajonta,2 1,,,9 2,2 6,9 76 219 1,8 Nettokuormitus g/ha d, 2 199 KESÄ keskiarvo,8 9,, 2 99 18 6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8927 2 268,,1 1,1 1 7 27 keskihajonta,9 8,1 1,, 6, 27 18 27 2 18 Nettokuormitus g/ha d, 29 SYKSY keskiarvo,,7 18 2,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 891 9 21, 61 7 keskihajonta,6 2,1 16 2,7 7,7 Nettokuormitus g/ha d, 6 VUOSI keskiarvo,8 6,, 1 61 2 72 227 7, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 7 879 1 187, 9 167 keskihajonta,7 6, 2,7,2 2 1 21 1 Nettokuormitus g/ha d, 22 11 Lisätiedot: 1.. Padottaa, alavesipinta n. 2 cm v-aukon kärjen yläpuolella. Ylä- ja alavesipinnan ero n. 9 cm. 16.6.,.6. ja 6.7. omavalvontanäytteet 2.. Voimakas pyörteily, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkkaan. Padottaa, ylä- ja alavesipinnan erotus n. cm. * = liuk., ei mukana keskiarvossa 28.. Padotusta noin cm, kaivon oma asteikko 8 cm. Vesi pyörteilee voimakkaasti. 2.8. Kiintoaineen hehkutushäviö mg/l. 16.6. Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l. Padotusjaksolla käytetty omaa virtaamadataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi eikä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. luotettavaa läheisen tuotantoalueen dataa ole saatavilla
Hakasuo, pvk1 Liite 2.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 16 näyte 6.26 mg/l 7 6 Kiintoaine g/ha/d 18 16 8 6 2 8 6 2 2 kuormitus 2 pitoisuus 2 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, 22 Kokonaistyppi g/ha/d 2 2 1,2 1,,8,6,,2, 2 18 16 8 6 2 8 6 2 kuormitus 2 pitoisuus 2 kuormitus 2 pitoisuus 2
Liite 2.2 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2 Kohde: Hakasuo, pvk1yp Haltija/tuottaja: Vesien käsittely: Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Koordinaatit: 722-7 Projekti: 16X196 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO -P Sähkön- Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l ms/m mg/l pvm cm m /d l/s km 2 m /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp..,6 29 28, 2 9 2 2 18 2 pvk1yp 8..,,9 6,1 8 1 pvk1yp 8.1. 6,,1, 99 6 8 pvk1yp.2. 6,1,2 7,9 8 2 pvk1yp 18.. 6,2,6 2,1 8 62 8 6 6 pvk1yp 1.., 7,7 19 6,2 97 8 22 7 pvk1yp.., 9,, 1 8 pvk1yp.6.,7 6,6 1 87 9 1 9 pvk1yp 7.7. 6,,6 76 6 2 9 9 22 pvk1yp.8., 28,8 1 8 8 1 2 pvk1yp 2.9. 6, 6, 61 9,8 79 16 pvk1yp 29.9.,8 26 16,1 1 9 TALVI keskiarvo, 7,6 7 27 1,6 7 89 872 2 keskihajonta 1,1, 2 8,6 9 78 82 998 1 KEVÄT keskiarvo, 7,7 19 6,2 97 8 22 keskihajonta KESÄ keskiarvo, 1 6 1 9 26 8 2 keskihajonta 1,,1 7, 2, 92 21 7,9 SYKSY keskiarvo,8 26 #### 16 ##### ##### ##### #DIV/! keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/! ##### ##### ##### #DIV/! #### VUOSI keskiarvo, 9, 1 29 1 6 72 88 9 2 keskihajonta 1,, 16,8 62 66 8 9 9, Lisätiedot:.. Näytteen sulfaattipitoisuus 92 mg/l... Näytteen sulfaattipitoisuus 6 mg/l. 8.. Kiintoaineen hehkutushäviö 6, mg/l..6. Kiintoaineen hehkutushäviö 1,2 mg/l.2. Kiintoaineen hehkutushäviö,6 mg/l. 7.7. Kiintoaineen hehkutushäviö,6 mg/l 1..2 Kiintoaineen hehkutushäviö on jäänyt analysoimatta laboratorion virheen vuoksi..8. Kiintoaineen hehkutushäviö 18, mg/l
Hakasuo, pvk1yp Liite 2.2 mg/l Kiintoaine 2 2 pitoisuus 2 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 6 2 2 2 pitoisuus 2 pitoisuus 2
Liite 2. Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2 Kohde: Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Kunta: Projekti: Tarkkailuluokka: Näytetiedot Näyte N:o Ottopvm Oulu 16X196 teho Veden laatu ph Tunnus Vesien käsittely: Vesistöalue: Purkuvesistö: pvk Kiiminkijoki Reduktio % CODMn Kok.P PO-P Kok.N NO-N NH-N NO2-N mg/l Fe Kiintoaine mg/l Pvm.. 8.. 8.1..2. 18.. 1.....6. 7.7..8. 2.9. 29.9. CODMn Kok.P PO-P Kok.N NO-N NO2-N % NH-N Fe % % Kiintoaine % % % % % 82 9 - -2 8 8 78 2 1-28 26 66 79 8 7 77 2 82 91 8 9 8 88 91 1-22 2 - - -9 6 27-9 8 88 77 9 7 2-66 1-9 67 61-6 - 9 9 8 62 2 1-21 82 1 77 27 1 78 88 6 78 86 81 19 2 7 82 Pvk:n yläpuoli 1 2 6 7 8 9 pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp pvk1yp.. 8.. 8.1..2. 18.. 1.....6. 7.7..8. 2.9. 29.9.,6, 6, 6,1 6,2,,9,1,2,6 7,7 29 7 2 19 2 9 8 99 8 8 97,,7 9, 6 1 6,, 6,,8 6, 61 26 28 76 18 79 19 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY VUOSI,,,,8, 7,6 7,7 9, 7 19 1 26 1 27 6 2 2 29 2 2 6 8 62 8 8 6 18 1 2 22 6 87 9 1 8 2 9 9 22 16 7 97 9 19 6 89 26 8 8 872 72 88 9 2 22 2 2 2 99 7 8 87 8 1 99 67 16 77 1 6 79 6 1 7 99 1 1,6 2,6 1 98 6 6 2 9 2 7 2 92 1 6 6 7 8, 2,1 66 98 18 9 6 67 2 28 2 771 2 2,9 8,, 2,1,2 Pvk:n alapuoli 1 2 6 7 8 9 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1 pvk1.. 8.. 8.1..2. 18.. 1.....6. 7.7..8. 2.9. 29.9.,8,7,,9,6,,,,,1 2, 2,1 6,,7,2 1,6 2,2, 9,7 6,,8 1 22 8,1 1 8 1 18 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY VUOSI,8,,8,8,9,8,2 8,8 8,1 6,2 1, 16, 92 8 992 18 89 Lisätiedot: 16 2, 89-7 9 88 71 TALVI 9 76 88 KEVÄT 8 2-7 KESÄ 69 86 SYKSY 26 8 VUOSI 1 71 81 Virtaamapainotettu vuosireduktio %* VUOSI 6 68 8 6,7 2, 8,, 1,1, = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla 9 96 81 79 77 6 97 96 8 7 2 86
Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite 2. reduktio % 9 8 7 6 2 Kiintoaine pitoisuus mg/l 2 2 reduktio % 9 8 7 6 2 Kokonaisfosfori pitoisuus 7 6 2 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 9 8 7 6 2 - -2 - - Kokonaistyppi pitoisuus 2 2 1 1 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli
Liite 2. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2 Kohde: Hangassuo, la2 Haltija/tuottaja: Vesien käsittely: la2 Kunta: Oulu Vesistöalue: 6.2 Projekti: 16X196 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Koordinaatit: 7261-628 Mittapadon valuma-alue: 27,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m /d l/s km 2 m /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 22.6.,6 1 2 9 1, 2 la2 8.7.,9 68 1, la2.8. 6, 68 22, la2 2.9. 6, 8 19 2 9 9, KESÄ keskiarvo 6,1 61 168 6 7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 19 2,8 6 618 keskihajonta, 8,7 8 99 8,8 Nettokuormitus g/ha d 2, 1 62 Lisätiedot: 22.6.2 Kiintoaineen hehkutushäviö 27 mg/l 7.7.2 Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l 2.9.2 Kiintoaineen hehkutushäviö 28 mg/l Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.2.
Liite 2. Hangassuo, la2 mg/l 2 2 Kiintoaine pitoisuus 2 2 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 2 2 2 1 1 pitoisuus 2 pitoisuus 2
Liite 2. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2 Kohde: Isonivansuo, kosteikko Haltija/tuottaja: Vesien käsittely: kosteikko Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: 72268-8716 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X196 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm m /d l/s km 2 m /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kos 18.. 6, 21 8 66,8..-19.. 18, 1682 2 kos 16.6. 6, 2 8* 97 18 92 kos 2.6. 6,2 2 79 76 2, kos 9.7. 6,2 27 9 9,7 kos 6.8. 6, 1 6, 6 kos.9. 6,1 1 16 1 1 KESÄ keskiarvo 6,2 1 8 8* 98 18 2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2 6 2,1 1,1 19, 67 86 keskihajonta,1 22 6 Nettokuormitus g/ha d 1,7 8,8 66 Lisätiedot: 16.6. Omavalvontanäyte 16.6. Kiintoaineen hehkutushäviö 66,1 mg/l * = liuk. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.62.
Isonivansuo, kosteikko Liite 2. mg/l 9 8 7 6 2 Kiintoaine pitoisuus 2 18 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 16 8 8 6 6 2 2 pitoisuus 2 pitoisuus 2
Liite 2.6 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 2 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 6.62 Projekti: 16X196 Koordinaatit: 72296-92 Purkuvesistö: Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 168, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NO -N NH -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m /d l/s km 2 m /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hi1 16.6. 6,8 6 * 96 2 1.6.-.6. - 96 27 696 1,,* 22,9 72 2 2 hi1 2.6. 6, 2 1 7 2 2 2 2, 16.6.-.6., 61 1 22 29 799,8, 18,,6 hi1 9.7. 6,1 7 6 16 8 2 6 2, 1.7.-1.7. 2, 6 2 21 669,7,,,1 hi1 6.8. 6,2 8 2 2 2 7 1.8.-1.8. 27, 82 2199 96,7,,7,, 61 11 KESÄ keskiarvo 6, 7 2, 61 2 7,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 88 21 67,8,,,9 6 2 keskihajonta,,9,6 221, 7, Nettokuormitus g/ha d,, Lisätiedot: Ei virtaamamittausta, virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä * = liuk., ei mukana keskiarvossa 16.6.2 Omavalvontanäyte 21..2 Tulvanäyte pumppausaltaan patolaitteelta: ph 6,1, COD Mn 26 mg/l, kok.p, kok.n 88, kiintoaine, mg/l =pitoisuus alle määritysrajan, laskennoissa käytetty määritysrajaa
Liite 2.6 Vittasuo, hi1 l/s km 2 Valuma 6.62 näyte mg/l, Kiintoaine g/ha/d, 2 8, 2 2 6, 2, 2,, kuormitus 2 pitoisuus 2 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,6 Kokonaistyppi g/ha/d 2 6 2 1, 1,2 1,,8,6,,2 8 6 2 2, kuormitus 2 pitoisuus 2 kuormitus 2 pitoisuus 2
Liite 2.7 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 2 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Kunta: Projekti: Tarkkailuluokka: Näytetiedot Näyte N:o Ottopvm Pudasjärvi 16X196 Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Vesistöalue: 6.62 Koordinaatit: ap: 72261-97, yp: 7226199-919 Purkuvesistö: Mittapadon valuma-alue: Reduktio % Teho Veden laatu ph Tunnus CODMn Kok.P PO-P Kok.N NO-N NH-N NO2-N mg/l Fe Pvm Kiintoaine mg/l CODMn Kok.P PO-P Kok.N % % % % NO-N NO2-N % NH-N Fe % % Kiintoaine % hi yläpuoli 1 hi1 yp 2 hi1 yp hi1 yp Keskiarvo 2.6. 9.7. 6.8. 6,2 6,2 6, 8 8 6 6 9 2 9 1 1 7 1 98 2 6 6, 7,1 6,2 2.6. 9.7. 6.8. 2 6 2 2 66 71 8 9 9 9 99 2 1-7 66-61 KESÄ 6,2 6 6 16 8 7 6, KESÄ 1,8 7 88 92 8, 2.6. 9.7. 6.8. 6, 6,1 2 7 1 6 16 7 8, 2, 8 2 2 2 6 2 2 6,2 2 2 2 7 KESÄ 6,1 6 667 2,9 hi alapuoli 1 hi1 2 hi1 hi1 Keskiarvo Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.
Vittasuo, hi1 Liite 2.7 reduktio % 8 6 2-2 - -6-8 Kiintoaine pitoisuus mg/l,, 8, 6,, 2,, reduktio % 9 8 7 6 2 Kokonaisfosfori pitoisuus 7 6 2 Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli reduktio % 9 8 7 6 2 Kokonaistyppi pitoisuus 8 6 2 Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli
Liite Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä vuonna 2 Havaintopaikka Tunnus Otto- Otto- t O 2 ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok.P PO -P Kok.N NH -N NO -N Fe Klorofylli-a Näkö- Kok. pvm syv. aine NO 2 -N syvyys syvyys m C mg/l kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l m m Kiiminkijoki MTS-81 K 27..2 1, 1,9 77,8 1,7, 16 22 26 7, 1,8 Nuorittajoki jokisuu N 27..2 1, 1,7 7, 1,,9 16 22 2 1 1,8 2, Nuorittajoki Määtänperä N7 27..2,7 1,7 9,6 69, 1,,7 22 2 28 1,8 1, Kiiminkijoki MTS-81 K 8.7.2, 16 7,8 79 6, 2, 7, 2 27 7 6 9, 8, 2 6, 1, Nuorittajoki jokisuu N 8.7.2, 7,8 78 6,1 2, 8 28 72 7,, 1, Nuorittajoki Määtänperä N7 9.7.2 1, 7,2 71 6,1 2,1 7,6 2 2 2 7 9,, 6, 2, Kiiminkijoki MTS-81 K 6.8.2, 7,1 7 6, 2,6 8,2 2 8 6 7, 1 2 7,2, 1, Nuorittajoki jokisuu N 6.8.2, 7,1 7 6,1 2, 6 71 2 77 8,,7, 1, Nuorittajoki Määtänperä N7 6.8.2 1, 16 6, 66,9 2,2 7 68 29 7 6, 6, 9,7, 2, Kiiminkijoki MTS-81 K.9.2,8 1 8, 79 6,7, 2 26 6 2 62 1 2 6,9, 1, Nuorittajoki jokisuu N.9.2, 7,9 7 6, 2, 1 27 2 7 7 8, 6,7,2 1, Nuorittajoki Määtänperä N7.9.2,9 7, 66,8 2,1 9,9 2 78 1 < 2,1,2 1,7
Liite Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä syyskuussa v. 1998 2 (v. 2 touko-syyskuu) Havainto- Vuosi O2 n ph S-joht. Väri CODMn Kiinto- piste mg/l kyll. % N7 ms/m mg/l Pt fylli-a mg/l mg/l 7,8 77,9 2,6 22 1 21 18 98 2,8 1999 8,8 8 6,6, 2 18 2,6 286 6 18 2 27 7, 2 8,1 79 6,6,1 28 26 766 76 18 21 9,2 89 6,8, 187 6, 272 6 67 16 8,6 22 8,2 8 7,,8 191 2,6 68 2 8 7, 7, 7, 2 9,1 96 6,9, 181 18,8 22 9 2 6 1, 9,2 2 8, 77 6,,1 22 2 8,1 9 2 22 6,7 8, 2 8, 77 6,2,1 2 2,8 29 18 6 7, 26 9,7 9 6,9, 6, 2667 2, 27 19 27 8,8 8 6, 2,7 28 26 8, 267 6 19 6 7, 2 6, 28 9, 82 6,2 2, 192 2,1 276 6 6 < 16 7,6 29 9, 8 6, 2,6 28 26 7, 267 6 7 7 2 7,8 77 6, 2,7 18 26 8, 28 1 7 < < 8, 2 7, 72 6, 2,8 22 26 7, 6 18 76 6, 21 1 2 8,2 81 6, 2, 28 1 6 1 1 7 < 1 8, 21 8,6 8 6,9,8 27 2 7,9 7 21 67 6, 1 2 2 7, 7, 68 68,9,9 2,1 2,1 29 29 8 8 2 2 7 7,,7 9, 6, 6, 8, 8 6,, 22 2 7,9 197 18 6 1998 8, 78 6, 2,6 27 1 9, 2 998 2 666 7,8 9,8 1999 8,7 86 6,6,8 182 2,1 6 6 61 8, 2 8,1 79 6,6, 2 26 6,7 1 2 21 69 6 6,7 21 8,9 89 6,8,1 6 16,8 2 898 8 79 18 8, 9,9 22 8, 87 6,9, 182 16, 26 21 9 7,1 9, 2 8,2 82 6,8,9 187 19,8 6 19 618 6,2 9, 2 8,8 8 6,7,2 2 26 6, 67 21 8 7 8, 7,1 2 8,6 8 6,6, 7 2 6, 167 7 7 2, 7,9 26 8, 8 6,9,8 167,1 2 8 8 7 9,2 27 9, 9 6, 2,9 2 28 6, 2 19 6 19 6, 28 9, 8 6, 2,6 2 26 6, 2 8 16 6 29 9, 8 6, 2,7 2 28,9 2 667 1 1 667,1 2 7,7 77 6, 2,7 18 28 2 7 6 6 < < 8,9 2 7,2 76 6,6 2,9 2 28 9 19 71 1,8 2 8, 81 6, 2,6 267 6,6 2 8 6 < 2 21 8,6 8 7,, 27 21 6, 6 9 7,, 9,9 2 2 7,6 7,6 7 7 6,2 6,2 2, 2, 6 6 7 7 7, 7, 8, 82 6,6,2 221 2 7, 9 19 67 22 8,9 keskiarvo K Kok. P PO-P Kok. N NO2-N NH-N Kloro- 1998 keskiarvo N Fe aine 1998 8 8, 8 6,,2 22 27, 2 7 66 7 8,8 7,6 1999 8 9,1 91 6,8, 1 16 2, 1 66 28 7,, 7, 2 8 8, 8 6,7,2 7 21, 2 72 8 22, 7,9 21 9,7 96 6,9,1 1 16, 1 91 29 8,6 78, 6,8 6,8 22 9,2 9 7,2, 2, 1 8 78, 2,8,7 2 8 9, 9 7,,6 16 1,7 1 819 28 9,1 79 21,1,8 2 8 8,7 87 6,8, 9 21, 2 1 1 7 28, 6,8 2 7 8,7 87 6,9, 16 18,2 2 9,, 6, 26 9, 9 7,1,6 16 1,9 1 6 26,8 8 7,,, 27 8,9 87 6,6, 18 22, 2 67 1,8 28 9,7 88 6, 2,7 192 2,6 2 9 29 9 8, 6,1 29, 88 6,7, 167 22,2 1 9 29 6,7 2 9,,9 2 7,9 79 6,7 2,9 1 22, 2 267 2 8, 97 <,7 2 7,6 81 6,7, 2 22,6 2 67 2 8,7 7 6,2 2 8, 82 6,6 2,8 28 2,2 2 67 1, 77 < 21 7, 21 8,9 9 6,9, 18 18 2,9 2 29 9, 6,7 2 2 7,8 7,8 77 77 6, 6, 2,7 2,7 2 2 28 28 8,8 8,8 7 7 62 62, 8, 8, 8,7 87 6,7,2 21, 2 169 2 16 9,2 6, keskiarvo
Liite 1 Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 2 :llä on käynnistymässä turvetuotantohanke Pudasjärven Kuokkasuolla. Kuokkasuon tuotantoalue sijoittuu eteläreunaltaan lähimmillään noin m etäisyydelle Vaanaharju-Kiviharjun pohjavesialueesta (kuva 1, liite 2). Kuva 1. Kuokkasuon sijainti. Kuokkasuon alueella ja sen eteläpuolella on tehty pohjavesiselvitys v. 21 (Pöyry Finland Oy 21). Selvityksen yhteydessä asennettiin pohjavesiputkia ja laadittiin myös tuotantotoiminnan aikainen pohjavesitarkkailuohjelma. Ohjelman mukaan pohjavesipinnat mitataan neljän kuukauden välein esimerkiksi maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Tarvittaessa seurantaa tihennetään. Taulukossa 1 on esitetty seurattavat pisteet. Putkikortit ilmenevät liitteestä 1 ja tarkkailupisteiden sijainti liitteestä 2. Taulukko 1. Tarkkailuohjelma. Piste Koordinaatit (YKJ) p i 1 7226986 89986 722679 922 722692 927 6 7226782 9668 Kaivo Ka21 (Rn:o 7:28) 7226 896 Kaivo Ka22 (RNo:7:) 722627 898 Kaivo Ka2 (Rn:o 7:) 722622 89768 Tarkkailutiheys ja ajankohdat (maalis, kesä, syys, joulu) krt/v krt/v krt/v krt/v krt/v krt/v krt/v
2 Tuotantotoiminnan aikainen tarkkailu on aloitettu kesällä 2. Tuotantotoimintaa (tai uusia kuivatustoimenpiteitä) ei ole ollut vielä 2. Vuosina 21-2 seurantaa on tehty vain kerran vuodessa (ennakkoseuranta). Seurannan tulokset raportoidaan vuosittain asiantuntijan toimesta Kiiminkijoen yhteistarkkailun yhteydessä. Tarkkailutulokset Pohjavesitarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 1. Pohjaveden korkeuksissa ei ole tapahtunut tarkkailun aikana merkittäviä muutoksia. Kuvasta ilmenee että Pikku Leppilammen rannalla sijaitsevien asuinkiinteistöjen (vapaa-ajan kiinteistöt) alueella vesipinta on selvästi ylempänä kuin Kuokkasuon alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Kuokkasuon eteläosassa pohjoiseen. Vaanaharjun suunnassa virtaus kääntyy etelän suuntaan kohti Pikku Leppilampea Heteniemen alueella. Pohjaveden virtaussuunta harjun ydinosalla on pääosin länsi-luoteen -suuntaan. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella näyttää myös siltä että Kiviharjun ja Haapamaan välillä on vedenjakaja. Pohjaveden virtauskuva ilmenee liitteestä 2. Taulukko 2. Pohjaveden korkeushavainnot. Pvm..6.21.6.2 6..2 2.7.2 1..2 2..2 Pp/mitta N6 Pp/mitta 8, 1, 1, 1,8 1, 1,2 1,19 1 6,99 7, 6,96 7, 7, 7, 8,72 1, 1,28 1,2 1, 1, 1,2 N6 Pp/mitta 7,68 7,2,89 7,,76 7,,88 7,2,76 7,8,76 7,,7 N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 9,9 6 2,8 Kaivo Ka21 1,7 Kaivo Ka22 6,79 1, 8,6 1, 1, 1, 1, 6,92 1,27 8, 1,62 1,6 1,28 1,6 6,8 1,21 1, 1, 7,9 1,87 1,69 6,92 1,26 8,1 1,2 1,6 1,1 1, 6,92 1,1 8,8 1,61 1,7 1,2 1,2 6,9 1,28 8, 1,7 1,1 1, 1, Kuva 2. Pohjaveden korkeudet 21-2. Kuokkasuon pohjavesitarkkailua jatketaan v. 216 ohjelman mukaan. Pp/mitta 2, 2,7 2,7 2, 1,9 2,8 2, N6 Kaivo Ka2 9,7 1,6 1,9 1,8 1, 1,
Oulussa 18..216 Pöyry Finland Oy / Ympäristöpalvelut FM Pekka Keränen maaperägeologi FM Tapio Leppänen ympäristögeologi johtava asiantuntija Viitteet Pöyry Finland Oy 21. Kuokkasuon pohjavesiselvitys. 16X168, 2.6.21. Vapo Oy. Liitteet: 1. Putkikortit 2. Tarkkailupistekartta
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 1 Y 7226986 X 89986 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 1, m 6,99 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 7,29 + mmpy Putken yläpään korkeus 8, + mmpy Putken alapään korkeus, + mmpy Putken kokonaispituus, m Muita havaintoja, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 8,, Huom.,-2, Tv 2,-, sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I;, mp+ 7,29 pv+ 6,99 Nä 2, m 2, m, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista, 2, 1, ######,,, pp+ 8,, ###### 1, 1, 1, mp+ 7,29, ###### 1, 1, 1, pv+ 6,99,2 ######,,, pohja+,,1 ; 2, 2-27 SrMr, 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi, Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 2 Y 722727 X 98 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 2,6 m,96 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 6,66 + mmpy Putken yläpään korkeus 7,6 + mmpy Putken alapään korkeus,8 + mmpy Putken kokonaispituus,8 m Muita havaintoja 1,8 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 7,6,8 Huom.,-1,9 Tv 1,9-, HHk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,8 mp+ 6,66 Nä 1, m, m Karttapiirros pisteen sijainnista, 2 2, 1, ######,,, pp+ 7,6, ######,9,9,9 mp+ 6,66, ###### 2,6 2,6 2,6 pv+,96,2 ######,8,8,8 pohja+ pv+,96 ;,8,1 2, 2-27 SrMr 1,8 2,,, Ramboll pohja+, Tieliikelaitos,8, Suomen malmi Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi Y 722679 X 922 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 1, m 7,2 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 7,8 + mmpy Putken yläpään korkeus 8,72 + mmpy Putken alapään korkeus,22 + mmpy Putken kokonaispituus, m Muita havaintoja 1, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 8,72, Huom.,-, Tv,-, (si)hk VARSIPUTK EI I; 1, mp+ Nä KYLLÄ 7,8 1, m 1 PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) pv+ 7,2 Karttapiirros pisteen sijainnista, 2 2, 1, ######,,, pp+ 8,72, ######,87,87,87 mp+ 7,8, ; ###### 1, 1, 2, 1, pv+ 7,2,2 ######,,, pohja+,22,1 pohja+,22 2-27 SrMr 1, 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi Y 722692 X 927 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC,89 m 6,79 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 6,91 + mmpy Putken yläpään korkeus 7,68 + mmpy Putken alapään korkeus,8 + mmpy Putken kokonaispituus,2 m Muita havaintoja 2,2 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 7,68,2 Huom.,-,6 Tv,6-> kivennäismaa (e.p.s.) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 2,2 mp+ 6,91 pv+ 6,79 2 Karttapiirros pisteen sijainnista, 2, 1, ######,,, pp+ 7,68, ######,77,77,77 mp+ 6,91, ######,89,89;,89 pv+ 6,79,2 2, ######,2,2,2 pohja+,8,1 pohja+,8 2-27 SrMr 2,2 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi Y 72278 X 9 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 1,9 m 6,27 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 6,68 + mmpy Putken yläpään korkeus 7,76 + mmpy Putken alapään korkeus,66 + mmpy Putken kokonaispituus, m Muita havaintoja 1, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 7,76, Huom.,-2, Tv 2,-> kivennäismaa (e.p.s) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1, mp+ 6,68 pv+ 6,27 Karttapiirros pisteen sijainnista, 2 2, ; 2, 1, ######,,, pp+ 7,76, ###### 1,8 1,8 1,8 mp+ 6,68, ###### 1,9 1,9 1,9 pv+ 6,27,2 ######,,, pohja+,66,1 pohja+,66 2-27 SrMr 1,1 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 6 Y 7226782 X 9668 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 1, m 8,6 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 8, + mmpy Putken yläpään korkeus 9,9 + mmpy Putken alapään korkeus,89 + mmpy Putken kokonaispituus, m Muita havaintoja 1, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 9,9, Huom.,-1, Tv 1,-, KSi EI VARSIPUTK I; 1, Nä KYLLÄ 1, m 1 mp+ 2, m 8, PVC PEH RAUTA pv+ 8,6 syvyys putken päästä (m) Karttapiirros pisteen sijainnista, 2 2, 1, ######,,, pp+ 9,9, ###### 1,9 1,9 1,9 mp+ 8,, ; ###### 1, 1, 2, 1, pv+ 8,6,2 ######,,, pohja+,89,1 pohja+,89 2-27 SrMr 1, 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi Geokeskus
PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 7 Y 722729 X 968 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 1, m 6,61 +mmpy.6.21 Siivilän rakoleveys, mm Maanpinnan korkeus 7,1 + mmpy Putken yläpään korkeus 7,9 + mmpy Putken alapään korkeus 2,9 + mmpy Putken kokonaispituus, m Muita havaintoja, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 1..-.6.21 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 7,9, Huom.,-2, Tv 2,-, sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I;, mp+ 7,1 pv+ 6,61 Nä 1, m 2, m, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista, 2, 1, ######,,, pp+ 7,9, ######,9,9,9 mp+ 7,1, ###### 1, 1, 1, pv+ 6,61,2 ######,,, pohja+ 2,9,1 ; 2, 2-27 SrMr, 2,,, Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi 2,9 Geokeskus
2 (w+,96.6.21) (w+6,27,.6.21) 7 1 (w+6,61,.6.21) w+7, w+6,9 6 w+8, w+7, Ka21 w+1,1 Ka2 w+1, Ka22 w+1, VAANAHARJU-KIVIHARJU 6 2 MERKINNÄT: Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue Pohjaveden virtaussuunta Tutkittu vedenottamopaikka Pohjavesiputki Kaivo Tuotantoalue Tarkkailu : m Pohjavesiputki, w+2..2 (N6) Talousvesikaivo 1:
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-971 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 629-6 Puh. 28 www.poyry.fi Päiväys 18..216 Sivu 1 (1) Asia Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Toimitamme ohessa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin vuodelta 2. Oulussa 18..216 Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu:, Oulu, Jyväskylä Turveruukki Oy Velj.Valkola Ay Oulun seudun ympäristövirasto Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus