t PUUTYOVAEN LTTO r.y. > POYTAKRJA / 39 ' sääntömääränen lttokokous 3^.11.1985 /am 2 (Kojo Hannu) tomnnan ja talouden kannalta melkosa rajotuksa, tomnta työn V. 1 on tarkkaan harkttava mten ja mhn rahaa käytetään. Lton keskesä tehtävä on jäsenten etujen ajamnen, 11 joten enssjasest on turvattava jäsenten okeus apu- ja TES-asotten tulknta ja nstä as antajaa vastaan. l.l \ Tossjasa rahan käytönkn kannalta ovat sjotustomnta, k l oma erllnen leht, edustuskulut ja ulkomaanmatkat. Ylesä varoja, jotka on kerätty jäsenmaksusta e saa käyttää yksn sos.dem. ryhmän hyväks. Hyvät tovert! Haluasn velä tässä yhteydessä todeta.h tover Hltusen yhteen puheenvuoroon, jonka hän käytt tästä Mäntymotellsta. Tässä sanotaan, että me saamme 11 mljoonaa koska vaan Mäntymotellsta. Mnun melestän se kannattaa myydä ens maanantana stten. Jos joudutaan todellseen tlanteeseen ja pakkotlanteeseen, nn uskon, l : että me joudutaan se alehntaan myymään sen jälkeen. E kukaan enää ole varmaan stä valms maksamaan mtä Puutyöväen Ltto stä on pyytämässä, jos joudutaan ptkällseen palkkatasteluun../. (Suosonosotuksa) (Glumerus Hugo)
PUUTYÖVÄEN ltto r.y. PÖYTÄKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /am 3 Puheenjohtaja: Hugo Glumerus ja Matt Kangas valmstautuu. G l u m e r u s, Hugo (Kuopon pr): Tover puheenjohtaja! Haluan puuttua muutamn kohtn lton nmenomaan julkasutomnnassa. Ensmmäsenä nmenomaan lton lähettämät jäsenkrjeet, tedonantokrjeet ammattosastolle, ne ovat ssällöltään olleet hyvn sellasa epäselvä, nstä asan saamnen on ollut joskus hyvnkn hankalaa, että mtä tällä krjeel lä on pyrtty sanomaan. Koska nythän lähetetään er osastottan nämä krjeet. Järjestöosasto lähettää omat krjeensä, koulutusosasto lähettää omat krjeensä jne. Tosaalta nämä krjeet ovat tulleet stten myöskn heman myöhässä, evät ole olleet tarpeeks ajossa ammattosastolla, että ammattosastosa ols pystytty kästtelemään V tämän krjeen ssältöön lttyvät asat tarpeeks ajossa ja tarvttavat tomenpteet tehdä nn kun nässä krjes sä on edellytetty. (Glumerus Hugo)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /an» 4.1 l (Glumerus Hugo) Tosaalta nässä krjessä ptäs lähteä stä, että n on tettyjä tomenpdesuostuksa ammattosastojen tomkunnlle, puheenjohtajlle. Tedämme nmenomaan, että medän lttokentässä on ammattosastoja ertasosa, on er tasosa puheenjohtaja. Kun krjetten ssältö on hankalast luettavssa, asat pomttavssa hyvn hankalast, nn tämä aheuttaa monest sellasa kysymyksä, että nämä asat jäävät stten kästtelemättä ta ovat myöhässä. Tonen mkä nän syyskokousten alla ja ptkään ammattosaston puheenjohtajana tomneena, kokee hankalana, on medän lton ja ammattosastolta lmotettavat kaavakkeet, ne 1 ovat vanhentuneet, ne on monstettu moneen moneen kertaan, e snne sov enää sosaalturvatunnukset, e snne sov puhelnnumerot, kot- ekä työnumerot ja nämä ptäs mnun melestän uusa ja ajanmukastaa. Tosaalta joudumme tekemään ammattosastossa monast turhast kaavakketa täyttämään samosta asosta, samantyyppsä kaavakketa. Tosessa on sosaalturvatunnus tosessa e, mutta muuten samat asat. Nähdäksen ptäs harkta nmenomaan nätten kaavakkatten ajanmukastamsta ja samon myös krjetten ssällön uusmsta. (Glumerus Hugo) V/1 to KT > ) S
t PUUTYOVAEN LTTO r.y. f POYTAKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous16.11.1985 /am 5 (Glumerus Hugo) Snä melessä estänkn, että lton tomstossa perustettas sellanen työryhmä, joka selvttäs nmenomaan nämä äsken eslle tulleet ongelmat mtä nässä tedonantokrjessä ja kaavakkessa on. Stten täällä on puututtu nmenomaan Puutyöläslehteen ja sen asanmukasuuteen. Melestän Puutyöläslehdessä on puututtu nhn puutyöläsä ja ntten ongelma kästtelevn kysymyksn, vme akona hyvn perusteellsest ja asanmukasest. On turha vättää stä, että ekö se ols tasapuolnen. Mnun nähdäksen hyvn tasapuolsest on tuotu lton asota tässä medän omassa Puutyöläslehdessämme. Tetyst on nn, mten tämä leht ja sen ssältö halutaan lukea ja tulkta. Tämähän on tetyst kysymys, mutta jos e lähdetä lukemaan rven välstä ntä kysymyksä nn kun se tse lukjalle halutaan. Muuten leht on hyvn tasapuolnen ja tovosnkn, että tältä pohjalta Puutyöläsen lehden tomttamsta jatkettas edelleen../. (Suosonosotuksa) Puheenj ohtaja Matt Kangas, Ton Kallonpää valmstautuu. V/» Oo KT (Kangas Matt)
PUUTYOVAEN LTTO r.y. ff t POYTAKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /a 6 Kangas, Matt (Kesk-Suomen pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovertl lton ulospän näkyvän tomnnan tärkeää osaa, nmttän lton lehteä. Lehden tekemnen maksaa paljon ja oken tomtettuna se ols hyvä jäsenten palvelja. Sks asa on tosaan tärkeä. Puutyöläsen vuoskerran omakustannushnta kakkne kuluneen on 38 markkaa 85 pennä. Kun tästä summasta vähennetään panatus- ja postkulut, tomtuksellsn kuluhn jää kohden 9 markkaa 35 pennä mhn ssältyvät myös ruotsnkelsen svun käännöskustannukset ja tomtuksellsen henklökunnan palkkamenot. Tomtuksen taloudellset resursst ovat ss rajallset. Osttan olleesta, osttan musta systä johtuu lmesest, että van non joka vdes puutyölänen lehteä koskeneesta lukjatutkmukseen vastannesta pt lehden tetoja erttän tarpeellsna ja että van non joka kolmas luk lehden kokonaan ta edes suurmman osan. Otskoden, kuven katseluun, pelkkään selaluun ta lukematta jättämseen pääty neljäsosa vastajsta. Vajaa puolet vastannesta katso olevansa täysn samaa meltä lehden asallsuutta koskevan vätteen kanssa. Ja van V/» cn! (Kangas Matt)
PUUTYÖVÄEN ltto r.y. PÖYTÄKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /am 7 (Kangas Matt) 44 prosentta ol täysn stä meltä, että Puutyölänen on oman alansa asantuntja. Ay-tetojen saamsta Puutyöläsestä pt tärkempänä välneenä van 28 % vastannesta. Van 26 % vastannesta katso vovansa täysn yhtyä vätteeseen Puutyö- äsen tasapuolsuudesta ja jäsenstön melptetten eslle tulon katso van 19 % olevan varauksettomast hyvn. Lton jäsenlehteä on pyrttävä tomttamaan sten, että se palvels mahdollsmman laajaa jäsenkuntaa. Vakka tasapuolsuutta on noudatettu melko hyvn mm. työmaareportaasessa, haastateltava henklötä valttaessa, e ram. lton hallnnossa vähemmstöön jäänetten estysten julkasematta jättämstä voda ptää okeana. Nn kään lehteen tarjottujen lton tomntaa krttsest suhtautunetten krjotusten julkasematta jättämnen on aheetonta sensuura. 1800-luvulta olevan panovapauslan mukaan lehden ssällöstä vastaa vme kädessä lehden päätomttaja. Lehden tomttamsessa e ole myöskään noudatettu lehdelle hyväksyttyä tomtuspolttsta ohjesääntöä. Estän, että lttokokous velvottaa tulevan päätomttajan ja lttotomkunnan tommaan sten, että lehden ssältöä V/9 cn (Kangas Matt)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /am 8 (Kangas Matt) kehtetään ja monpuolstetaan sekä että lehteä tomtetaan lton jäsenstön polttsten ja muun koostumuksen huomoon ottaen tasapuolsest ja lman melpdekarsntaa. Ktos. (Suosonosotuksa) Puheenjohtaja: Ton Kallonpää ja Markku Rauta valmstautuu. V/> CP t (Kallonpää Ton) Í'
< PUUTYOVAEN LTTO r.y. t POYTAKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous.11.1985 ^ Kallonpää, Ton (Etelä-Hämeen pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovertl Mnä kannatan Matt Kankaan tekemää estystä Puutyölänen-lehdestä. Ktos../. (Suosonosotuksa) Puheenjohtaja: Markku Rauta, Jorma Härkönen valmstautuu. (Rauta Markku) V/» to CT 1 V A,0:
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA sääntömääränen lttokokous 11.1985 / 39 10 Rauta, Markku (Porn pr): Tover puheenjohtaja, hyvät lttotovert. Asan koskee estyksä 243, 244 ja 245 Kalentern panattamnen, johon lttotomkunnan lausunto on tyly, maksaa paljon. Henklökohtasest pdän kalentern panattamsta tärkeänä. Lton e nähdäksen tarvtss jakaa stä lmaseks, vaan kompensoda stä kullonkn lton talouden sallmssa rajossa. Kalentern avulla votasn antaa ja jäsenstölle tetoskun tapaan erätä perustetoja ltos tamme. Hyvn monen muun ammattlton ja SAK:n tapaan. Hyvät tovert! Tässä en estä lttotomkunnan lausuntoon pokkeavaa estystä vaan tovon, että lttotomkunta ottaa asan uudelleen eslle, kun taloudellnen tla sen sall../. (Suosonosotuksa) Puheenjohtaja: Jorma Härkönen (Härkönen Jorma) V/» CT f % (
PUUTYOVAEN LTTO r.y. t «POYTAKRJA / 39 sääntömääränen lttokokous 1^.11.1985 ^^^ ^^ Härkönen, Jorma (Kynen pr): Tuossa äsken Matt Kangas to eslle Puutyöläsen lukjatutkmustuloksa, Puutyöläsen lukjatutkmushan tehtn 1983 Suomen Gallupn tomesta, mutta ne tulokset mtä tuossa äsken tul eslle, nn en tedä mstä ne ol oken haettu ja haluan palata tuohon tutkmustulokseen. Se, että mnä olen stä meltä medän Puutyöläs-lehdestä henklökohtasest, että se on suhteellsen hyvä leht nässä ammattyhdstyslehdssä. Se on enemmän luettu mtä stä kuvtellaan ja tetyst snä puutetä on ja tarvtaan uudstumsta myös lehteen, mutta tutkmustulokset osottaa stä, että medän leht e ole varmast nässä työväen ta lttolehdssä e ole mtenkään tossjasessa asemassa. Ensnnäkn jos lähdetään stä, että tämä luettavuus nn, henklöt jotka lukevat kokonaan tämän tutkmustuloksen mukaan ntä on 21 %, knnostavmmat asat, ntä on 41 %. Tässä saadaan 62 % yhteensä, joka on merkttävä. Tetoja ptää erttän tarpeellsena 21 %, melko tarpeellsena 62 % ja tämä tekee 83 %. Asa-aneston määrät, jonkn verran lkaa, stä meltä on (Härkönen Jorma jatkuu kasetlla 40)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA sääntömääränen lttokokous f.11.1985 j sm. 1 J j (Härkönen, Jorma) l A.. stä meltä on, e kun jonkn verran lan vähän, stä meltä on 22 prosentta, sopvast 65 prosentta ja jopa sellanen toteeunus, että lkaa asa-anestoja 3 prosentta. Luettavuus: melko helppolukunen todstaa stä, että lehdessä e käytetä kapulakeltä. Se on selkeää luettavaa keltä, jota tosasaan työpakalla työntekjät ymmärtävät. Tämä melko helppolukuseks 61 prosentta on todennut tämän p lehden. ' L %. t t l Artkkelen ptuus: sopvan ptusa 79 prosentta todennut, lmotusten tarpeellsuus: erttän tarpeellsa 23 prosentta, melko tarpeellsa 46 prosentta ja yhtensä tämä tekee 69 prosentta. 1 Puutyölästen melpteet eslle: Ln hyvn, tätä meltä on 4 prosentta, melko hyvn 63 prosentta, jotenka väte, että tässä lehdessä e melptetä saada eslle, tämän tutkmuksen mukaan e pdä pakkaansa 31 Ruotsnkelsen aneston määrästä on 67 prosentta meltä, että nykynen määrä on rttävä tyst, jos ruotsnkelseltä alueelta. Tämä tetämä tut- kmus tämä luku varmast muuttus toseks. (Härkönen, Jorma)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. «POYTAKRJA sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /sm 2 «> (Härkönen, Jorma) r Ulkoasu tyydyttävä: 83 prosentta on stä meltä. Ja Puutyö- äsestä yleensä toteamus, että erttän tyytyväsä 13 prosentta, melko tyytyväsä 16 prosentta ja tämä tyytyvästen porukka yhteensä lukeutuu tutkmuksen tehneen osalta 79 prosentta. Nämä luvut osottavat mnusta medän Puutyöläsen luettavuuden kannalta erttän hyvä lukuja, mutta nn kun totesn tuossa, sellä on entstä enemp ruvettava tulemaan V ( ' 'l!" 'A nätä työehtosopmusasota, mahdollsest tulkntoja nosta okeuspäätöksstä. Ne ols hyvä saada Puutyöläsen kautta luottamusmesten tetoon, ja monta muut sellasta merkttävää luottamusmesasaa on varmast tarpeellsta tuoda ja kehttää Puutyölästä edelleen stä huolmatta, että sen vertalukelposuus on avan hyvä lehdssä. T 1 \ t l Se että ptäskö SAK:le nätä lttoja koskeva yhtenen leht perustaa, se on ajatuksena erttän hyvä, mutta sllon, jos me pystymme taloudellsest ptämään oma leht, nn me saamme snä asota paljon merkttävämmn eslle, mtä tuls tuollasessa kesktetyssä lehdessä. Mutta ajatus stä, että edes jonkun kerran vuodessa lmestyvästä ammattlttojen yhteslehdestä, ols varmast kehttelec. "'.r, 1 (Härkönen, Jorma)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. sääntömääränen lttokokous POYTAKRJA.11.1985 f " f (Härkönen, Jorma)! msen arvonen. Puutyöläseen on panostettava. Sen tomtuskuntaa ptäs lsätä, kun ols rahaa. Tähän tämä vättämä ana tomtuskunnan lsäämsestä kaatuu, että e ole rahaa. Sllä tomtuskunnalla, mkä mellä on, sllä pystyttäsn tekemään f.1 '1. enempkn, jos nämä tomttajat Ls sdottu nn moneen muuhun asaan. Jos ne olsvat pelkästään tämän lehden työtä tekemässä, nn se ols paljon merkttävämp asa. Tämä tetyst jatkossa, kun tulee uudelleen mettmsä tuolla lton ssällä ja muuten tässä järjestelmässä, kannattaa varmast harkta, että mkä on tämän lehden asema ja mten se saatasn henklöpolttsest nn vahvaks, että sllä ols edellytyksä entsestään velä pa- \ 't rantua../. (Suosonosotuksa) Puheenjohtaja: Asakohtaan 11.6 pyydetyt puheenvuorot on tullut käytetyks, joten keskustelu asasta päättyy. Merkttn. Puheenjohtaja: Estykset lähtevät valokuntaan. (puheenjohtaja)
.. PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. > POYTAKRJA m sääntömääränen lttokokous f,11.1985 /am a (puheenjohtaja) 1 Asakohdan 11.6 kästtely keskeytetään. Merkttn. Puheenjohtaja: Järjestävä valokunta on huolestuneena katsellut, että kokousväk on kovn uupuneen näköstä. Stä syystä pakalle on kutsuttu Työväen Kuntoltosta taukojumppar Leena Saarvo. s H ' Välhuuto:... lton shteer. Jaha, mnulla on väärä teto. Kokous keskeytetään. Merkttn. f (Seuras taukovomstelua.) f h (puheenjohtaja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA Z AD sääntömääränen lttokokous.11.1985 1 (puheenjohtaja) P u h e e n j o h t a j a : Parhaat k Leena Saarvolle tästä hyvästä jumpasta. Näyttää, että väk ols paljon vrkeämpää. Kokoustyöskentelyä vodaan jatkaa. Kokous jatkuu Merkttn. Muta asota koskevat estykset Puheenjohtaja : Srrytään lstan kohtaan 11.7, Muta asota koskevat estykset. Ensmmäsen puheenvuoron käyttää Hely Saranva. Maja Holopanen valmstautuu. ",'t % u P j 'v (Saranva, Hely) er Vr> to CP rf: m te " s. r ro r-'j t A mr
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA X / 10 sääntömääränen lttokokous.11.1985 ^ Saranva Hely (Kesk-Suomen pr): Tover puheenjohtaja, hyvät lttokokoustovert! Tässä yhteydessä von todeta, että puheenvuoron lttyy sekä lton talouteen, kansanvälseen kanssakäymseen että tomntakertomuksn, josta käy lm, että kansanvälnen tomnta on ollut menneenä varsn mttavaa anakn edustuksel- lsessa melessä. Ymmärrän kansanvälsen yhtestomnnan ja kanssakäymsen merktyksen melestän hyvn kannalta, että se on osa tämän pävän ammattyhdstystomntaa. Tämä on yhtä keskesempää kun ennen (?). Melle jaettu hstorateoskn kertoo, että se on ollut mennenä akona varsn keskenen asa Puutyölästen tomnnassa. Tämän pävän maalmassa, tetoyhteyksen kehtyksen tehdessä maalman yhä penemmäks, kansanvälnen tomnta saa varmast yhä aktvsempa, monpuolsempa muotoja ja tavotteta. Kansanvälsen soldaarsuustyön kehttymnen ja kehttämnen lttyvät shen knteäst. Sen sjaan puhtaast edustuksellnen kanssakäymnen on asa. jota medän tulee tarkastella. Tetyst yhteyksä on pdettävä, ja ntä on kehtettävä. Tähän ssältyy mm. veljeslttojen kokouksn osallstumnen. Pohjosmassa tällä on ptkät pernteet. Pr on sttemmn laajentunut Eurooppaan ja myös tä-eurooppaan sekä Neuvostolton (Saranva, Hely) /1 S Vf Í!»
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA T sääntömääränen lttokokous f.11.1985 /gm >> (Saranva, Hely) f järjestöhn. Kakssa nässä on kutenkn, nän uskon, tarkastelun ja tarkstelun varaan. Tovonkn, että valttava lttotomkunta f >s,v;. k suorttaa asassa asallsta ja krttstä harkntaa tapaus kerrallaan. Tähän harkntaan ltän toveen myös stä, ette runsasta kolmannesta lton jäsenstä kansanvälsessä kanssakäymsessä jätettäs pelkästään tomtsjoden ta lttotomkunnan jäsenten puolsoden varaan, vakka tetyst osa lttotomkunnan jäsenten puolsostakn saattaa kuulua t ' lton jäsenkenttään. Sen sjaan tomtsjoden avopuolsot tatavat pääosn edustaa kokonaan tosta ammattalaa ta olla hellapolsn snänsä vaatvalla pakalla. Nnpä jatkossa lton nasjäsenä tuleekn edustaa lton nasjäsenten edustaja. Pokkeuksen t 1 s t vovat muodostaa harknnan mukaan puolsot tapauksessa, että he ovat samalla myös lton tomva jäsenä. Tomntakertomukssta lmenee, että lton jäsenmäärä on maan taloudellsesta ja työllsestä tlanteesta aheutuen laskusuunnassa. (Hely Saranva jatkuu kasetlla 41)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA / 41. jjl sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph 1. (Saranva Hely) n.»... tlanteesta aheutuen laskusuunnasta. Tämäkn sekka puhuu sen puolesta, että valttavan lttocomkunnan tulee päätöksstään ja valnnossaan kansanvälsen yhtestyön alueella mustaa, että lton jäsenten edun tulee mennä oh tomtsjoden snänsä ymmärrettävän, vakkekaan hyväksyttävän halun tehdä matkaa ulkomalla oman avopuolson kanssa./. % ' ) \ H 1. l 1 Puheenjohtaj a: Maja Holopanen ja Leo Kropsu valmstautuu. j V 3 (Holopanen Maja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. tl POYTAKRJA / 41. TT sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph 2. Holopanen Maja (Kuopon pr): Tover puheenjhtaja, hyvät lttokokoustovert! Anunattyhdstyslkkeen tehtävn on koko hstoran ajan kuulunut rauhan työn kysymykset. Tuleehan rauhantyössä eslle hyvn kongreettsest se soldaarsuus, josta nn usen mantsenune päätöks s sämne ja julklausumssa. Tänä vuonna on ay-lkkeen vaal entstä selvemmn tullut näkyvn täällä Suomessa nmenomaan suhteessamme Etelä-Afrkkaan. Jo vuosa jatkuneet järkyttävät hmsokeuden louk- y dl m ' < 'K.,-S : : 'f l ' ) kaukset Etelä-Afrkassa maan enemmstöjä kohtaan e ole aemmn saanut juur julklausuma parempa kannanottoja suomalaslta ammattltolta puhu- mattakaan keskusjärjestöstämme SAKrsta. m l l Ammattosastosta ja työpakolta lähteneet vaatmukset nn valtovaltaa kun ay-lkettäkn kohtaan kovemmsta ottesta, ovat valuneet kuurolle / f l korvlle. Nyt nämä vaatmukset ovat kongretsoneet YKn asedenrsuntavkolla alkaneessa kuljetusbokotssa. Kuljetusbokott jonka AKT tek ensmmäsenä on saanut erttän laajaa ymmärrystä nn työpakolla kun koko suomalasessa rauhanlkkeessä. (Holopanen Maja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA / 41. sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 ^ph 3... (Holopdnen Maja) / Tähän Etelä-Afrkan tuottden kuljetusbokottun on yhtyneet jo useat muut ltot ja nyt työpakolla seurataan, että päätös ptää myöskn käytännössä. Bokotn yhteydessä on varsnkn työnantajapren taholta puhuttu ahkerast työpakkojen menetyksstä. Uskosn kutenkn jokasen suomalasen työläsen -' ymmärätävän sen asan, etta papera ja muta tuotteta vodaan markknoda myös mahn, jossa rotusortoa e harjoteta. Medän työpakkamme evät saa olla etelä-afrkkalasen työläsen selkänahan varassa. Pän vaston, medän on tuettava hedän tasteluaan rotusortohalltusta vastaan. Nyt ay-lke on sanonut f melpteensä. Suomen halltuksen on katkastava kakk suhteensa rotusortohalltukseen. Samaan akaan kun EteläAfrkan pen valkonen vähemmstö alstaa rotusorrollaan kansan enemmstöä, tastelee sankarllnen Ncaraguan kansa olemassa olostaan suurta jättläsvaltota USA:ta vastaan. Ncaragua, joka sa j 1 1979 karkotettua Somosan hrmuhallnnon, joka ol USA:n tukemana rstänyt Ncaraguan kansaa jo vuoskymmenä. Kansa on ottanut ohjakset käsnsä n ja huomattava parannuksa on saatu akaseks mm. terveyden hodon ja koulutuksen alueella. Tätä e (Holopanen Maja)
t PUUTYOVAEN LTTO r.y. «t «POYTAKRJA / 41. TT sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph ( (Holopanen Maja) USA:n johto e ole katsonut suopeast, vaan on puuttunut useast erlaslla pakottella maan asohn. Kontren järjestämät murhaskut ovat jokapäväsä Ncaraguassa. Suomalasen ay-lkkeen on autettava Ncaraguan kansaa. Myös medän Puulton jäsenten on tehostettava tuktoma. Medän on panostettava maamme halltusta lsäämään tukea Ncargualle. Maa on otettava Suomen kehtysavun kohdemaaks. Maamme ', 1.» halltuksen on kaklla mahdollslla tavolla tuettava Ncaraguaa. On myös vaadttava muden maden härnnän lopettamsta. Ammattyhdstyslkkeellä e ole rauhaa tärkeämpää asaa. Rauhan järkkyessä me netämme kakk ne saavutukset, jota olemme saavuttaneet. Nnpä on tehtävä kakk mahdollnen rauhan puolesta. Tämä merktsee stä, että jokasessa työpakassa ja ammattosastossa on seurattava nätä rauhantyön kysymyksä aktvsest. Asaa e välttä- y mättä ana ole sllä kunnossa, että valtaan joku, ta jotkut toverestamme nätä asota hotamaan ja stten todetaan, että mellähän on jo henklöt, kyllä he hotavat medän puolestamme nämä rauhantyön kysymykset. E rtä, että kerran vuodessa käydään marssmassa. Asota on useammn 3a poru- (Holopanen Maja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA / 41. T sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph 5. r <» (Holopanen Maja) kalla sllä peraatteella, jokanen pävä on rauhan työpävä. Vähmmäsvaatmuksena pdän rauhanvastaavan valtsemsta jokaseen ammattosastoon ja myöskn työpakalle. Meluummn muutamasta toversta koostuva ryhmä. He vovat katsella nätä asota etukäteen ammattosaston ja työpakan vnkkelstä. Sen jälkeen asota on paremp porukalla päättää. Ammattosastojen ja työpakkojen rauhanvastaaven ja muden asasta knnostuneden on syytä osallstua ay-lkkeen yhtesn rauhantapahtumn. Seltä saa omaan tomntaan uusa deota ja samalla vo antaa oman osaston ja alueen vnkkejä mulle. Tällä tavon vrkstämme ja aktvomme ammattosastomme ja työpakkojen ay-tomntaa. Uskosn monen uusen hmsten tätä kautta tulevan osastomme muuhunkn tomntaan. Hyvät tovert Tommalla rauhan puolesta tommme lastemme tulevasuuden puolesta./. (Puheenjohtaja) V/» CT \ «f l
< PUUTYOVAEN LTTO r.y. POYTAKRJA / 41. sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph 6. P u h e e n j o h t a j a: Leo Kropsu ja Seja Vhnen valmstautuu. ( H, Kropsu Leo (Oulun pr): Tover puheenjohtajat, tu Pohjolan paper tuolla pohjosessa. Se onko tällassta hankkesta hyötyä va hatta, e kukaan pysty tällä hetkellä varmuudella takamaan. Kutenkn estän, että lttokokous ottaa keltesen kannan tällaseen kummajaseen, kun esm Pohjolan paperhankkeeseen. Me sahatyöläset olemme odottaneet ltot.. hyvät lttotovert! Täällä on akasemmssa puheenvuorossa jo kästelty sahojen ja puualan työllsyystlannetta. Sahojen työllsyys ja työpakat ovat tässä maassa suuressa, f K «1 vaarassa. Puutavarakaptalstt hakevat lnjaansa ja suhteuttavat tuotannon tämän hetken kysynnän mukasest. Sahoja lopetetaan ja jäljelle näänellä tuotantolatokslla supstetaan työakaa, toteuttamalla lyhennettyä työvkkoa ja kollektvsa lomautuksa. Tänä pävänä on kakn vomn työpakkojen sälymsen puolesta. Puutavarakaptalstt evät tunne vastuuta työntekjöstä. Puualan keskttymnen myös huolestuttaa. Alulle pan- 1 ;( 3 (Kropsu Leo )
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. t POYTAKRJA X / A, T sääntömääränen lttokokous 11.1985 ' f (Kropsu Leo) 1.f ta jämäkämpää otetta ja kovempa sekä näkyvämpä tomenptetä sahojen työllsyyden turvaamseks. Ltolta odotetaan selkärankaa. Lton tulee melestän suunnata vaatmuslke nn kaptalstehn kun myös valtovaltaan tomenpteks saha-alan työllsyysongelmen parantamseks. Estän, että :1 ) Puutyöväen Ltto esttää valtovallan sesomspäätöksen tuomttujen ja jo sesoven sahojen lunastamsta valtolle ja sahojen käynnstämstä valton tomn. Meneehän työttömyyskassarahaa kutenkn valtolta hmslle, että paremphan se on jos tuota tötä teetetään ja sen kautta saadaan palkkaa. On karua totuutta hätään, joka on puutyöläsllä saholla. Polttssta melptestä rppumatta olemme samassa lrssä kakk sahatyöläset. Pelkkä lton sympata ja asan tedostamnen e rtä. Ktos./. l! 1 (Suosonosotuksa) (Puheenjohtaja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA sääntömääränen lttokokous.11.1985 Puheenjohtaja: Kmamaa valmstautuu. Seja Vhnen ja Aarne \ ' 1 (Keskustelua puheenjohtajstossa: E snä mtään erkosta ollut).1 Vhnen puheenjohtajatovertl Seja (Kesk-Suoen pr): Hyvät «; V ; r:' l 'M 'V, 1 Alottetten 248 ja 249 pohjalta estän lttotomkunnan lausunnosta poketen, että kansanvälsessä tomnnassa jatketaan akasemmn hyväksyttyjen pemukaan. Suhteta er lttohn ja kansanvälsn järjestöhn. Ktos./.. t Í (Suosonosotuksa) : P u h e e n j o h t a j a: Aarne Kmamaa, Ramo Matvenen valmstautuu. > 1 (Kmamaa Aarne)
PUUTYÖVAEN LTTO r.y. t POYTAKRJA / 41. l tl sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph 9. Kmamaa Aarne (Oulun pn): Kannatan tuota Leo Kropsun estystä rssahojen lunastamsesta valtolle. Snä tetyst saattaa, jos tästä päästään toteuttamaan nn mennä joku valtoyhtn sahakn samassa hattaako sekään. On kutenkn kysymys nn vakavasta asasta, että snä kannattaa kakk kenot käy:rää ja mnusta sekn neuvotelukunta-ajatus, jos tämä. nämä sahat lunastetaan valtolle, snähän se syntyy neuvottelukunta-ajatuskn stten suunnlleen samolla tutnolla. < Stten tästä kansanvälsestä tomnnasta, stähän on kaks alotetta. Henklökohtasest olen kokenut tämän asan kun pääsn par vuotta stten Ruotsn Puutyölästen lttokokoukseen, edustamaan Puutyöväen Lttoa vamon kanssa kylläkn. ',1 Tuossa tul meleen, kun jouko Hujanen käytt puheenvuoron tästä medän byrokrata-ajatuksesta, että mellä lmesest ols oppmsta tuolta veljesltolta, mtenkä tämä demokrata hodetaan. Mnusta se 'Ruotsn mall lttokokoustyöskentelystä ol huomattavast nnkun käytännönlähesemp, elkkä kästeltn tavalla salssa, nn kun me nyt ollaan ja äänestettn myöskn nstä sellä, e (Kmamaa Aarne) V/> T f n
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA t /-jll. sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph HL 11 (Kmamda Aarne) 4 ntä haudattu johonkn valokuntaan ta vestetty^ vaan ne todella kästeltn sellä ja äänestettn ja monta, hyvn monta alotetta men vaston lttotomkunnan estystä, että kyllä se tom. Mnusta tässä ols han kehttelemsen arvosa ajatuksa. Î1 l './ 1 l j? Nässä alottessahan tähdätään shen, että tätä kenttätason osuutta nnkun laajennettasn tässä kanssa käymsessä ja mnusta ne on perusteltuja nämä alotteet, nnkun tämä edellnen puheenvuoronkäyttajä ) tästä totes, yhdyn kyllä hänenkn ajatuksn. Tämmönen tomnnan laajentamnen, tämä tuo syvyyttä tähän medän työskentelyyn ja tämmöstä elävyyttä tämmönen t t. 1 s kanssakäymnen akaansaa, että tavotteet. f 1 \ ja tomntamallt, mten muualla tomtaan. Tämä medän nykynen tomntamall, tässä vähän nnkun samoja prtetä, nnkun snä Jerevann radon välttämässä tedossa stä konjaksta, joka on rypälejuomaa, jota kansa nautt edustajensa kautta. Mnun melestä tätä nauttjaprä vos laajentaa huomattavast nykysestä. Ktoksa./. 1 (Puheenjohtaja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA / 41. fj lll sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /ph Puheenjohtaja: Wekströra valmstautuu. Ramo Matvenen ja Kar-Erk ' ( < ' Matvenen Ramo (Pohjos-Karjalan pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Knntän kokousedustajen huomota avan uuteen asaan mstä tämän kokouksen medän melestämme ptäs keskustella ja se on pr^ardestomme tekemä alota, joka löytyy numerolla 246 \ estysvhkosta ja se on tomeentuloturvarahaston pe rustamnen. Kuten alotteess alukee nn vme vuosna on yhä useamp työlänen menettänyt' työpakkansa työanantajan maksukyvyttömyyden... 1 r \ (Matvenen jatkuuu seuraavalla kasetlla) V j " O \ V/» OO ÍT 1 '
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA / 42 jsääntömääränen lttokokous.11.1985/kl 1.1 (Matvenen Reno, Pohjos-Karjala) työpakkansa työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta ja tää asassa on syynä ollut konkurss. Palkkasaatava on jäänyt saamatta uselta kuukauslta ja palkkaturvalan kautta usemmssa tapauksssa on kuukausen päästä saatu ne saatavat, jota e konkursspesän rtauta. Usemmssa tapauksssa konkurssn mennyt yrtys on tomnut van muutaman vuoden». J'.l \ tv f ',' h % ja työvoma on pääasassa nuorta. On uskottu yrtykseen, hanktu mahdollsest asunto suurella velalla jne. Nässä tapauksssa palkanmaksun vvästymnen ja palkkasaataven t odottamnen on raskas asa. Snällään palkkaturvalak ja -asetus on hyvä, mutta erttän hdas. Yksstään tästä htaudesta e vo syyttää Työvomamnsterötä, vaan usenmten konkursspesän valvojat oman tomeentulonsa turvaamseks rtauttavat asota jollon hekomman osapuolen el < } ( 1 hakjan on näytettävä okeudenkäynnssä saatavan lallsuus 1, ^ ja kun okeuden päätös stten tulee, vodaan uudelleen hakea Työvomamnsteröltä nätä palkkasaatava. tl Kun stten vmeset saatavat on hakjalla kourassa, tähän on saatanut kulua akaa jopa kakskn vuotta. Nähn perustesn vtaten nn estämmekn, että Puutyöväen Lttokokous päätäs velvottaa lton hallnnon tutkmaan ja laatmaan estyksen SAKlle ja maan halltukselle tomeentuloturvarahaston perustamsesta ja että palkkaturvaja konkurss lansäädännössä havatut puutteet tulee eduskun-
PUUTYÖVÄEN ltto r.y, POYTAKRJA /42 sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /kl 2 (Matvenen Ramo, Pohjos-Karjala) nassa korjata pkasest. Rahaston tehtävänä vos olla esmerkks maksaa stten nästä palkkasaatavsta esmerkks 80 % välttömäst konkurssn tapahduttua ja nän työntekjä välttys ptkältä ja kduttavalta odotukselta saataven suhteen. t ^' Tää on asa joka on knnttänyt edustajen vakavaa huomota ja tovon sen saavan myötätuntoa näden penten yrtysten, lähnnä kehtysalueella tomven osalla, nyt kun klpalu muutenkn saha-alolla ja nänpän pos nn on erttän kovaa ja krstyvää, nänollen on odotettavssa myöskn nätä konkursstapauksa, että ne lsääntyvät nykysestään. Tosena aheena knnttäsn edustajen huomota tähän Kuopon prjärjestön alotteeseen, joka on sellä vhkossa seuraavana, se on numerolla 247. Ktoksa../. (Suosonosotuksa) ' P u h e e n j o h t a j a : Tähän väln lmotusasa. Talousvalokunta kokoontuu huoneessa 25 välttömäst. Karl-Erk Högström ja Teuvo Leppänen valmstautuu.
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. f PÖYTÄKRJA 11/42 sääntömääränen lttokokous 1 f. 1 1. 1 9 8 5 / k l t : fl Högström Karl-Erk, Uusmaa: Tover puheenjohtaja, hyvät 1ttokokousedustajat Kamrat, ordförande, bästa t \ ädesteltagare. Uudenmaan prjärjestössä on jo kauan huolestunena seurattu etenkn sahateollsuutemme taantumsta. Uusmaa on tähän mennessä säästynyt pahemmlta takaskulta ja tostaseks selvnnyt henklöstövähennyksllä. Nyt on kutenkn sahakuolema saavuttanut myös Uudenmaan alueen. Metsälton ja Fskars Oy:n yhdessä omstama Metsä Skokby saha kulkee koht loppuaan, lähes sata työpakkaa menetetään. Menetys tapahtuu alueella, jolla alan työtä e ole saatavana. Työntekjöden ja etenkn medän jäsenten aktvnen tomnta V lopettamsasassa on osottanut selväst sen, ette työntekjöllä ole juur mnkäänlasa vakuttamsen mahdollsuuksa lopettamspäätöksä tehtäessä. YT-lan mukasest neuvottelut käydään vasta sllon, kun asa on jo ratkennut. Kaken lsäks Yt-neuvottelut käydään nähtäväst jopa väärän ' t tahon kanssa, el pakal1sjohdon kanssa, vakka päätöksenteko tapahtuu yrtyksen ylärakenteeseen, kaukana varsnaselta tapahtumapakalta. -f]',. k f Työntekjäosapuolen ponnstelut taloudellsen ratkasun löytämseks e sekään auttanut tässä tapauksessa. Vakka työnantaja nmenomaan vetos taloudellsn tekjöhn, stä mukaan kun säästötomet ja nden mukanaan tuomat säästöt karttuvat (kasvuvat?) myös työnantajan esttämät säästötomet.
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. sääntömääränen lttokokous POYTAKRJA 16.11.1985 /kl / 42 K n (Högström Karl-Erk, Uusmaa) Metsä Skokbyn sahan pakallnen talous e nänollen lmesestkään ole syynä tapahtuneeseen vaan verukkeet. < <j M '< ] Uudenmaan prn 1ttokokousedustajat haluavat esttää lttokokoukselle seuraavaa: 1 1. Lton tulee pyrkä sellasten sopmusten ja säädösten akaansaamseen, jolla työnantaja ja omstajapuol velvotetaan neuvottelemaan tuotantotomnnan jatkumseen lttyvstä asosta työntekjäosapuolen kanssa jo tapahtumaketjun suunntteluvaheessa. 2. Lton tulee myötävakuttaa shen, että tuotantolatoksen pakal 1 sjohdon johtamat näennäsneuvottelut postetaan ja tlalle saadaan tomva neuvottelujärjestelmä, jossa < j 'M - W l 'l» osapuolna ovat todellset osallset el päättäjät k 3. Yt-neuvottelujen prn on saatettava konserntasonen suunnttelu. Pakallset Yt-neuvottelut ovat merktyksettömä, nssä tapauksssa mssä päätökset tehdään kaukana kysesestä latoksesta. 4. Lopuks estämme, että ltto vomakkaast panostas nmenomaan suuryrtyksä alallamme, jotta työntekjöden tulevasta työl1syysnäköalasta säätäsn työpakolle ast luettava teto. Tämä Metsä Skokbyn nyt eslle oleva e johdu suhdantesta, vaan avan jostan muusta. tlanne
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTAKRJA sääntömääränen lttokokous 16»11»1985 /k 1 L/12 h M (Höcström Karl-Erk, Uusmaa) Hyvät tovert, besta kamrat, vmeakasten yhtäkksten sahakuolemen lopettamspäätöksssä työntekjöden asema on jätetty tuulajolle, lopetettujen työpakkojen määrä A osottaa selväst,kunka syvä valltseva krs on. Tämän vuoks Uudenmaan prn 1ttokokousedustajat prjärjestössä, prtomkunnan tukemana edellyttää lton ryhtyvän vakavn neuvotteluhn alan yrtysten ja myös valtovallan kanssa ptkäjäntesemmän mekaansta metsäteollsuutta koskevan teollsuuspoltkan akaansaamseks. Ktoksa. Tack../. (Suosonosotuksa) P u h e e n j o h t a j a : Vodaanko sopa sellanen menettely, että 11.7. kohtaan tarkotetut puheenvuorot jätetään seuraavan puheenvuoron akana ja sen jälkeen uusa puheenvuoropyyntöjä e enää tuoda. Käy tämmönen menettely. Seuraavana Leppänen Teuvo ja Kejo Myllyoja valmstautuu. L e p p ä n e n Teuvo, Kesksuom: Tover puheenjohtaja, hyvät lttokokouksen osanottajat. En tedä edes onko puheenvuoron tarkotettu kyseseen pykälään, mutta ajattelsn
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA / jll sääntömääränen lttokokous.11.1985 (Leppänen Teuvo, Kesksuom) kutenkn tässä pykälänkohdassa sen esttää V K fcj tl u r l \\ ' ( M' Ottasn eslle lton retkelypävät. Kun tedämme hyvn 4 kakk, että ne pdetään vuosttan ja esttäsn harkttavaks nn lttokokoukselle kun 1ttotomkunnallekn, että retkelypävät pdettäsn anoastaan joka tonen vuos. Nn että ne osusvat 1 ttokokousvuodelle. Perusteluna sanosn retkelypäven arvostus nouss, järjestävät pakkakunnat, jotka nykysellä käytännöllä käydään läp lan nopeast ja lsäks se on todella myös taloudellnen kysymys ''H anakn penemmlle ammattosastolle sekä ltolle. Lton urheluklpalut, jotka ovat olleet perntesest retkelypäven yhteydessä votasn kästyksen mukaan kutenkn ptää vuosttan ja nämä urheluklpalut pystys jo hotamaan sllon esmerkks penemmätkn ammattosastot yksttäsnä. M m u] f Ehdottasn, että retkelypäven arvostusta tällä tavalla nostettasn mm. perntenen Suomen vanhn ammattltto Krjatyöntekjän Ltto ptää retkelypävät joka neljäs VT vuos jotka ovat erttän arvostettuja tlasuuksa../. (suosonosotuksa)
PUUTYÖVÄEN LTTO jsääntömääränen r.y. lttokokous PÖYTÄKRJA /42 16.11.1985 /kl P u h e e n j o h t a j a : Ja lmotusasa: Työsuojelu- ja sosaalasoden valokunta kokoontuu ' s ' kahvossa välttömäst. Seuraavana Kejo Myllyoja ja Snkka Kettunen valmstautuu. M y l l y o j a Kejo, Uusmaa: Tover puheenjohtaja, hyvät 1 ttokokousedustajat: Haluasn lähemmn selostaa tätä Metsä Skokbyn sahatlannetta. Tässähän on nyt käynyt nn, että tässä e kannattavuuslaskelmat ole tavallaan ollut puolustamassa stä jatkomahdollsuuta ja vtasn tän Högströmn lausumaan, että Metsä Skokbyn nyt esllä oleva tlanne e johdu suhdantesta van anoastaan muusta ja haluasnkn tuoda erätä asota eslle ja herättää kysymyksen Kehäsahalatosten tulevasuudesta Nmttän medän Metsä Skokbyn klpalukyky muhn verrattuna on ollut vmevuosna hyvä ja huolmatta sahohn Suomenmaassa. laadullsesta huonosta raaka-aneesta on Metsä-Skokbyn käyttösuhde penemp kun maan keskarvo. Vuoden 1984 tuotantoteho r ol yl 600 m^ henklö, tomhenklöt mukaan luettuna. Vastaavn tehohn pystyvät anoastaan uusmmat sahat suomessa.
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. sääntömääränen lttokokous POYTAKRJA t 1985 /l^l LL/ 42 8 (Myllyoja Kejo, Uusmaa) Ja tehdyt työtunnt.kulutmme 2 { h tuotettu sahatavarakuutometr vuonna 1984. Ja muta plusasota tässä on raakaaneen luonnollnen hankta-alue tomnnan kannattavuuden kannalta hanteellsen kuljetusmatkan päässä. Keskkuljetusmatka on non 50-60 klometrä tuotantomäärästä rppuen. Ja stten on erätä muta tekjötä, mtkä puolustavat stä teoraa, että latosta kannatas jatkaa. Koska keskkokoselle sahalatokselle on tunnusomasta tomnnan joustavuus, elkä jos sahateollsuudessa suurtuotannolla saaavuteta samoja etuja kun mulla teollsuuden alolla. Ja tämä on kaksta merkttävn, että Metsä Skokbyn saha tom alueella, jolla muta sahoja e ole. Lähmmät merkttävät sahat sjatsevat yl sadan klometrn päässä. Medän puunhanknta-alueemme on laaja ja nveltyy hyvn Metsälton Lohjan alueen tehtaden puunhankntaan. tomntamahdollsuutemme ovat hyvät. Nän on antanut Joten pakallsjohtaja tedotteen. Elkä nyt tässä herää kysymys taas tästä valtakunnallsesta keskttymsestä mm. sllä, että valtonjohtonen yrtys Enso mm. ol ostamassa tarjoamassa hanknta-alueesta omat hntansa ja ost tavallaan Metsälton hanknta-alueet pos yhdessä Rauma-Repolan,?puun ja Palohemon kanssa.
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA 11/42 sääntömääränen lttokokous ^^.11.1985 (Myllyoja Kejo, Uusmaa)! Tästä työntekjöden ponnstelusta
<r. «PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA 16 / sääntömääränen lttokokous.11.1985 43 / (Myllyoja, Kejo)... työntekjöden ponnstelusta täytyy sanoa, että lähtökohta ol säästön saavuttamnen ja työnantajaprstä lmotettn, että 2-3 mljoonaa ols säästötavote. Työntekjät pystyvät saavuttamaan 2,18 mljoonan säästön. Vastaavast M työnantajan säästötavote nous lk 10 mljoonaan. El tämä saha halutaan tappaa han ulkopuolssta systä. Snä e ole nähtäväst stten enää kantohnnasta kysymys. Se on van väärällä pakalla hedän laskelmssaan. Jatkossa, hyvät tovert, on ajateltava te, jotka työskentelette kehäsahalatokslla, jos nällä tunnusluvulla e pystytä tommaan, nn samat vakeudet saattaa olla r edessänne mkä hetk tahansa. Ajatelkaa asaa. Ktos../ (Suosonosotuksa) Puheenjohtaj a: Snkka Kettunen ja Esko Kokko 'U valmstautuu. f K e t t u n e n Snkka (Porn pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert. Olen lahtuneena jo todennut, että Hely ott kantaa samaan asaan, josta nyt aon puhua. Säynätsalon osasto on estyksessään 249 puuttunut kansanvälseen tomntaan kentän edustuksen huomomseks noudatet- (Kettunen, Snkka)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. sääntömääränen lttokokous «POYTAKRJA 16 /.11.1985 43 / (Kettunen, Snkka) tua käytäntöä paremmn. Osaltan puutun tähän asaan kentän ' nasten näkökulmasta. Korostan sanoja kentän nasten. Melestän tähän saakka vallnneen käytännön on perusteellsest muututtava. On varsn vähän luultavaa, että lttomme nasjäsenten kentän tuntsvat muta paremmn johtavassa asemassa oleven tomtsjoden avopuolsot. Luulen pkemmnkn, että hellä on rajallnen kästys stä todellsuudesta, mstä puutyöläset arksen työnsä äärellä todella lepänsä rt repvät. Jos ja kuten tovon, käy nn, että nasllekn annetaan mennyttä paremmat mahdollsuudet tutustua myös kansanvälseen tomntaan, nn stä on lähdettävä, että shen pääsevät tutustumaan nmenomaan kentän nasjäsenten edustajat, ne nastovert, jotka omen osastojensa ja työpakkojensa monnasssa luottamustehtävssä ovat kantaneet vastuunsa n' tuloksellsella tavalla. Lsa nasa mellä on ja kun on, nn hedän ohtseen e saa katsoa ekä valta edustajaksemme henklötä, elle hellä ole takanaan vähntään yhtä mttavaa ansoluetteloa, kuten esmerkks puheenjohtajan, työsuojeluvaltuutetun, työosaston ta pääluottamusmehen tehtävstä. (Kettunen, Snkka)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. jll sääntömääränen lttokokous * POYTAKRJA 16 /.11.1985 43 / h (Kettunen, Snkka) ' t., r ' Näyttää myös sltä, että jatkossa nässä kentän luotteunustehtävssä tullaan eneneväst näkemään nasa. Anakaan mellä ' ' l Raumalla nähn tehtävn e tunneta kovn suurta halukkuutta. Ne ovat vaatva ja työtelätä, ja stä enemmän, mtä vakeeunmaks työllsyystlanne käy. j 1» \ L puolsonsa kautt 11 V.'V Kansanvälsestä yhteydenpdosta vomme saada arvokasta tetoa kotmaseenkn käyttöön. Me kentän hmset tätä tetoutta tarvtsemme, evät ne, jotka evät ole kenttämme kanssa kosketuksssa kun välllsest ta. Ktos../. (Suosonosotuksa) 'H Puheenjohtaja: Esko Kokko ja Ell Kukkonen va mstautuu. Kokko Esko (Pohjos-Karjala): Tover puheenjohtaja, (. hyvät tovertl Kannatan tuota Seja Vhsen tekemää estys tä. Perustelen vähän tätä asaa. hmettelen kyllä menneen lttotomkunnan räpeltämstä näs sä kansanvälsssä asossa. Mellä varmast on hyvnkn melessä tämä nuorsomatkojen lopettamnen. Jos se on ollut. V/7 cn s* N) S' t! (Kokko, Esko) f, s» ««
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. jx sääntömääränen lttokokous t POYTAKRJA 16 /.11.1985 43 / (Kokko, Esko) kustannuskysymys, nn luulenpa, että kyllä vkapakassa säästettn. Tosaalta tänä pävänä entstä enemmän matkustelee muhn mahn tutustuakseen sellä kansohn. Menaako mellä Puutyöväen Ltto mahdollsest tekemään pänvastasta? Työväenlkkeen peraattesn kuuluu joukkotomnta soldaarsuus ja nn edelleen. Jos mellä e ole suhteta ulospän muden maden ammattyhdstyslkkesn, kylläpä se tataa olla sen soldaarsuudenkn kannalta nn ja nän. Ehkä se jää johnkn julklausumn ja johnkn muhn asohn. Monssa puheenvuorossa on näden parn pävän akana tullut eslle se, että Suomesta vedään rahaa jatkuvast ulkomalle. Se vedään varmast sen taka, että kaptalst suomalanen työntekf] vottoja, se pystyy järjestelemään ntä asota nn, että mnä luulen, ette jä paljoa stä hyödy. Sen taka mnun n ols syytä hyvn vahvastkn lsätä nmenomaan, kuten tässä jo edellsssä puheenvuorossa on tullut lm, kentän osuutta tässä tomnnassa. Se on varmast totta, että kenttä tuntee vähän nnkun jääneensä syrjään ja nähdään, että matkustelu on enem- (Kokko, Esko)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. POYTAKRJA 16 / sääntömääränen lttokokous.11.1985 ^ 43 (Kokko, Esko) mänkn snne sun tänne täällä tomtsjoden ja hallntokunten jäsenten etuokeus, vakka jäsenstöhän medän ptäs saada tommaan. Ktos../. (Suosonosotuksa) l V P u h e e n j o h t a j a: Ell Kukkonen, Jouko Hujanen valmstautuu. j -. y f VJ K u k k o n e n Ell (Lapn pr): Hyvät lttokokoustovert. Mnä kannatan Hely Saranvan puhetta ja estystä, jonka hän pt kansanvälsestä tomnnsta. Myös mestä ja varsnkn nasta, jotka olvat mnua ennen, kannatan hedän estystään täydestä sydämestä. Tonen asa, mtä haluasn puhua, ol Kuopon prn tekemä alote 247 alkoholn käytöstä. Mnä tykkään, että kun me olem- J V! \ m.1 v me täällä työtovereden edustajna, että emme täällä ntä lton varoja pans kurkusta alas. Vosme nautta hyvästä ruuasta ja mehusta ja jättää alkoholn omalle vapaa-ajalle. Sllon kun me olemme. V kokouksssa ja mussakn edustustehtävssä, olsmme käyttämättä lton varoja, koska jatkuvast sanotaan, että jäsenmaksutulot penenee ja rahat vähenee. (Kukkonen, Ell)
PUUTYÖVAEN LTTO r.y. jjl sääntömääränen lttokokous PÖYTÄKRJA 16 /.11.1985 43 / (Kukkonen, Ell) M Otettasn se Gorbatshovn tyyl, että pantasn vähän kuvemmalle kantlle sanottas, että ntä rypälemehuja e). ptäs jakaa sommalle porukalle. Oulun prn tyttö Raja Hongsto, nousepas ylös. Hän kannattaa estystän, mutta asoden jouduttamseks, mnä edustn Oulua ja Lappa. Ktos../. Puheenj ohtaj a: Jouko Hujanen ja Ton Kallopää valmstautuu. Hujanen Jouko (Etelä-Häme): Tovert puheenjohtajat, hyvät tovertl Olen vlpttömäst huolestunut stä, mten \ me puutyöläset olemme varustettuja teknsen kehtyksen myötä tapahtuvn haastesn nmenomaan koulutuksellsella tasolla. Ratonalsontsopmus lähtee lähtökohdasta, että kaken työntutkmustomnnan on oltava avonta. Mutta mtä hyötyä melle on, että tutkmukset ovat nähtävssä, jos emme nstä mtään ymmärrä. Olen stä meltä, että lttomme koulutustapahtumssa työntutkmus on jostakn syystä jäänyt vähän retuperälle. Luottamusmehlle tarkotetut perus- ja jatkokursst ay-opstolla snänsä kästtelevät okeansuuntasa asota. Tes- ja (Hujanen, Jouko)
rjt^.. PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA 16 / jll sääntömääränen lttokokous. 11.1985 43 / (Hujanen, Jouko) työlansäädännön tuntemnen ja kyseessä olevn a perustuva kursstus on tetenkn tärkeää. Mutta on melestän välttämätöntä, että nällä peruskurssella ols tetty tuntmäärä työnmttausteknkota varten. V 4 - V tl l On hämmästyttävää, mten vähän alallamme on tunnettu esmerkks ratonalsontneuvottelukunnan RANKn epymstyöryhmän raportta henklökohtassta elpymsajosta. Varmaankn hyvn monlla työpakolla tehdyssä urakkahnnottelussa e ole otettu huomoon apuakoja laskettaessa elpymsakataulun mukasta elpymstä. l' Käytännössä luottamusmesten tetämättömyys on johtanut shen, että jo tältäkn osalta työnantaja on pystynyt käyttämään työntekjäpuolen tetämättömyyttä hyväks. Varmaan f». kjj myös hyvn harvolla työpakolla työntekjät ovat osanneet normaalakatutkmuksen yhteydessä vaata ajankäyttötutkmusta sllon, kun työntekjäpuolelta on joltakn osn pystytty krtsomaan apuajan penuutta. Tältäkn osalta työnantajapuol on pystynyt hnnottelemaan monssa tapauksssa epänhmllsen Standardakajärjestelmät ovat tulossa myös puualalle. Nän > rt (Hujanen, Jouko)
'S» PUUTYÖVÄEN LTTO r.y t POYTAKRJA 43 / jjl sääntömääränen lttokokous 16 /.11.1985 8 H (Hujanen, Jouko) S c.t varmast huonekalupuolella on jo ptkällsest tapahtunutkn. Standardakajärjestelmn on luottamusmestasolla myös syytä 'P.11 L perehtyä. Se että työn osalta mukana myös L työvaheet ovat kunkn on sekka, mssä työntekjäpuolta petkutetaan tahallsest ja taas urakat muodostuvat epänhmllsks. Tetenkn joutusuus, jonka tutkja omalla henklökohtasella näkemyksellään määrttelee on myös tekjä, joka on syytä tarkstaa, mssä kohdassa se normaalakatutkmuksessa on määrtelty. V. K. Tässä van muutama sekkoja, mten metä vodaan tetosest hostaa työnantajan taholta, jos emme tunne mm. nätä er työnmttausteknkota. Ehkä nämä muutamat sekat antavat kalpean aavstuksen stä, mks tunnen huolta työntutkmusja ratonalsontkoulutuksesta alamme työntekjöhn. 1 Eräs sekka, mhn lnjamelessäkn haluasn knnttää lttomme hallntokunten huomon, nmttän shen, että ratonalsontshteern vakansslla e näytä tällä hetkellä ltossamme olevan tomtsjaa. Ymmärrän asan nn, että ltossamme e rttävän hyvn ymmärretä, mkä merktys työntutkmus- ja tuntemuksella on. Jotta työntutkmus ja ratonalsonttetouden lsäämnen kentässämme on mahdollsta se käy pänsä sllon, kun on tähän vakeaan (Hujanen, Jouko)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. jjx sääntömääränen lttokokous PÖYTÄKRJA 16 /.11.1985 43 / (Hujanen, Jouko) salateteeseen vhkytynyt tomtsja. Estänkn, että työntutkmus- ja ratonalsontasoden koulutustarve vaat täytettäväks yrtysdemokrata- ja ratonalsontshteern vakanssn Puutyöväen Ltossa../. V s- <1 (Suosonosotuksa) u'; Puheenjohtaj a: Ton Kallonpää. K a llonpää Ton (Etelä-Hämeen pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert! Jouko Hujanen puhu tuossa erttän tärkeästä asasta. Hän ol huolestunut tlanteesta. Kannatan Jouko Hujasen tekemää estystä, että Puutyöväen Ltossa täytetään yrtysdemokrata- ja ratoanlsontshteern vakanss. Ktos../. lmotusasa j fj M ' Puheenjohtaj a: Vaal- ja julklausumavalokunta kokoontuu huoneessa 13 välttömäst. Asakohtaan 11.7... \. V/ CP (Puheenjohtajan puheenvuoro jatkuu kasetlla 44) ' f m
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA / 44 lll sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /a 2 (Puheenjohtaja) f- koontuu Kansandemokraattnen vaalltto A, lttokokousryhmä kokello 17.45 ja sosaldemokraattnen 1.1.'1 u ryhmä kokoontuu tässä tlassa kello 20.00 tasan. Ruokalu on normaalst kello 19.00, mutta kokousta jatke taan pokkeuksellsest kello 20.30. Ryhmen välnen neuvottelu tapahtuu tlassa kello 18.30.»t T ' Kokous keskeytetään j l Puutyöväen Ltto r.y.n sääntömääränen kokous keskey tettn kello 17.15. jl y\\ ' 1 á,t' (Puheenjohtaja)
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. t POYTAKRJA / 44 sääntömääränen lttokokous.11.1985 /am 1 P u h e e n j o h t a j a: Asakohtaan 11.7. pyydetyt puheenvuorot on kakk käytetty. Keskustelu asasta päättyy Keskustelu päätty. Puheenjohtaja: Estykset lähtee vaal- ja jul klausumavalokunnan kästtelyyn Lähetettn estykset valokunnan kästtelyyn Puheenjohtaja: Asakohdan 11.7. kästtely kes keytetään. Keskeytettn. Puheenjohtaja: Nyt olemme sellasessa tlantees sa, että kokousta e voda jatkaa koska valokunnat työskentelevät edelleen, joten kehottasn valokunta rpeään työskentelyyn, että vodaan jatkaa kokousta. Stten on lmennyt, että ols tarvetta ptää ryhmäkokouk- (Puheenjohtaja) Vn Kf CT M.
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTÄKRJA lll sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 am / 45 Ü Kokousta jatkettn kello 21.12 Puhetta ryhty johtamaan Esko Sukkanen LTTOKOKOUKSELLE TEHDYT ESTYKSET JA NTÄ KOSKEVAT LTTOTOMKUNNAN LAUSUNNOT Työehtosopmustomntaa koskevat estykset Puheenjohtaja: Lttokokous jatkuu. Me jatkamme lttokokousta kohdasta 11 ja snä on ensmmäsenä asana työehtosopmustomntaa koskevat estykset ja nhn lttyvät lausunnot. Reska ka es { (Survonen Reno) Vn to s: \ 1 1.1
PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. PÖYTAKRJA / 45 m sääntömääränen lttokokous 16.11.1985 /am 2 Survonen, Reno (lton tomsto): Ennen kun esttelen työehtosopmusasan valokunnan estykset työehtosopmustomntaa koskevn lttokokousestyksn, haluan todeta, että valokunta kästtel myöskn omalta osaltaan myöhemmn kästtelyyn tulevaa tomntapolttsta lausumaa ja nmenomaan työsuhdeturvan ja työehtosopmuspoltkan osalta, mutta tämä lausuma tulee vaal- ja julklausumavalokunnan kautta, joten työehtosopmusasan valokunta e tästä asasta tässä yhteydessä tee estystä. Valokunta on kästellyt nämä tehdyt estykset numerosta 1 numeroon 121 ja valokunta on päättänyt äänn, ss äänestyksen jälkeen äänn 4-3 ehdottaa, että lttotomkunnan lausunto estyksn numerot 1-3 hyväksyttäsn muuttumattomana. Valokunta joutu äänestämään asasta sen vuoks, että keskustelun akana ol tehty estys, jonka mukaan lttokokouksen ols tullut päättää stä, että mahdollsmman nopeast ryhdytään tomenptesn valtojohtosten yrtysten ja työväenlkkeen hallnnassa oleven latosten rrottamseks työnantajaltosta. m.t M.tl (Survonen Reno)