Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Lapin aluehallintovirasto

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

KOULUJEN KERHOTOIMINTA. Toiminnan periaatteet alkaen

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Omistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen iltapäivätoiminta Oulussa

Janakkalan kerhotoiminnan toimintasuunnitelma

Lapin aluehallintovirasto

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen iltapäivätoiminta Oulussa

JHL 495 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Siv.ltk PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Ajankohtaista Opetushallituksesta

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Hakemuksen käsittelevä AVI Lounais-Suomen aluehallintovirasto (LSAVI) Sähköpostiosoite

Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

CASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Muutosten ja tarkennusten tekeminen (työsuunnitelma)

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

KOULUJEN KERHO-OPAS. syksy 2019

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus

PERUSKOULUN KOULUPÄIVÄN RAKENNE JA RYTMITYS. Kari Sutinen, plm

Itsearviointi ja laadunhallinta

Lapin aluehallintovirasto

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Muutosten ja tarkennusten tekeminen (työsuunnitelma)

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI Hyväksytty sivistyslautakunnassa

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Osallisuussuunnitelma

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Hyvän ohjauksen kriteerityö

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie Ruutana

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Yhteistyö Tulostettu: Yhteistyö. Kopio: Ovaska, Jarno 1/5

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio:

Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2017-2020

2

Sisällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet 5 2. Kerhotoiminta Seinäjoella 6 3. Kerhotoiminnan kehittäminen 8 3.1 Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella 8 3.1.1 Koulukerhojen ohjausryhmä 8 3.1.2 Kerhokoordinaattori 9 3.1.3 Rehtorit 9 3.1.4 Kerhonohjaajat 10 4. Joustava koulupäivä 11 5. Kerhotoiminnan ja seurayhteistyön pelisäännöt Seinäjoella 12 6. Kerhotoiminnan vuosikello 14 7. Kerhotoiminnan työnjakokaavio 15 Liitteet 17 3

Työryhmä Jaskari Jari, Kallionsivu Sonja ja Keski-Jyrä Johanna Ulkoasu ja kuvitus Teijo Päkkilä 4

1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Kerhotoiminnan tavoitteet: Tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Tarjota oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin ja lisätä harrastuneisuutta. Tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Tarjota tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta. ( Opetussuunnitelman perusteet 2014 ) Kerhotoiminnan tavoite Hyvinvoiva ja osallistuva oppilas 5

2. Kerhotoiminta Seinäjoella Seinäjoen kaupungissa kerhotoimintaa järjestetään Koulujen yhteiset kerhot -hankkeen nimellä sekä koulujen omana kerhotoimintana. Kaikki vuosiluokkien 1 9 opetusta järjestävät koulut voivat halutessaan anoa kerhotunteja kerhotoimintaan joko Opetushallituksen rahoittamasta Koulujen yhteiset kerhot -hankkeesta tai koulujen omista kerhoista, joihin rahoitus tulee kunnalta. Kerho Hakuaika Hakemuksen täyttää Hakemus löytyy Hakemuksen hyväksyy Koulujen omat kerhot toukokuu koulunjohtaja/ rehtori, kerhonohjaaja Koulujen yhteiset kerhot (KYK) Oppilashuollolliset kerhot (KYK) Akkuna: akkuna->opetustoimi->kerhotoiminta-> hakemus koulun oman kerhon toteuttamiseksi elokuu, tammikuu kerhonohjaaja Kaupungin verkkosivut: www.seinajoki.fi/kerhotoimintahakemus jatkuva kerhonohjaaja Akkuna: akkuna->opetustoimi-> kerhotoiminta-> kerhohakemus(oh) koulunjohtaja/ rehtori koulunjohtaja/ rehtori koulunjohtaja/ rehtori Yhteisen kerhotoiminnan rahoitus muodostuu Opetushallituksen (OPH) myöntämästä valtionavustuksesta ja kunnan omarahoitusosuudesta. Kerhotoiminnan valtionavustus on 70% ja kunnan omarahoitusosuus 30 %. Rahoitusta haetaan ja myönnetään vuosittain. Kerhotoiminnasta raportoidaan vuosittain OPH:lle. Kerhotoiminta on osallistujille maksutonta. Koulujen omien kerhojen resurssit on irrotettu omaksi kokonaisuudekseen kaupungin muista tuntiresursseista. Niihin haetaan resursseja omalla hakulomakkeella aina keväisin koulujen yhteisten tuntiresurssien ratkettua. Vuosittain opetustoimessa päätetään, kuinka paljon resurssia koulujen omiin kerhoihin voidaan myöntää. Kaikille perusopetuksen vuosiluokille 1 9 opiskeleville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kerhotoimintaan. 6

tarjota onnistumisen, ilon ja osaamisen kokemuksia lisätä oppilaiden osallisuutta mahdollistaa yrittäjämäinen toimintatapa Kerhotoiminnan tavoitteet tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä tukea vuorovaikutustaitojen kehittämistä lisätä harrastuneisuutta 7

3. Kerhotoiminnan kehittäminen Seinäjoen kaupungissa on kerhotoiminnalle laadittu laatukriteerit, joiden pohjalta kerhotoimintaa kehitetään ja sen laatua arvioidaan. Seinäjoen kaupungin perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa kerhotoiminnan kehittämistavoitteiksi mainitaan seuraavat toimenpiteet: Toimitaan yhdessä kerhohankkeen ja koulujen kanssa. Lisätään yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin kanssa (vapaaehtoistyö). Vakiinnutetaan sekä koulujen omien että yhteisten kerhojen resurssit. 3.1 Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella 3.1.1 Koulukerhojen ohjausryhmä Koulukerhojen ohjausryhmä toimii osana suurempaa moniammatillista ohjausryhmää, jossa ovat lisäksi mukana Liikkuva Koulu, Omakerho-hanke. Se koostuu eri yhteistyötahojen edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Sen tehtävänä on ohjata kerhotoimintaa ja valvoa sen laatua perusopetuksen laatukriteerit sekä opetussuunnitelma huomioiden sekä samalla luoda sellaiset olosuhteet, että kerhotoiminta tukisi joustavaa koulupäivän kokonaisuutta. Ohjausryhmän tehtävänä on kehittää, monipuolistaa, laajentaa ja vakiinnuttaa kerhotoimintaa yhteistyössä kerhokoordinaattorin kanssa. perusopetusjohtaja kerhokoordinaattori rehtoriedustaja PLU:n edustaja(t kulttuuripalveluiden edustaja liikuntapalveluiden edustaja nuorisopalveluiden edustaja apip-koordinaattori 8

Kehitettävää Vakiinnutetaan kerhoresurssit. Tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Verkostoidutaan alueen seurojen, järjestöjen, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Toimenpiteet Pyritään säilyttämään koulujen omien kerhojen resurssisaatavuus vuoteen 2020 saakka. Liikkuvan koulun ja koulukerhojen ohjausryhmän yhteistyön lisääminen. Pyritään lisäämään yhteistyötä alueen seurojen ja oppilaitosten kanssa. Lisätään yhteistyötä vanhempien kanssa 3.1.2 Kerhokoordinaattori Seinäjoen kaupungin perusopetuksen kerhotoimintaa koordinoi kerhokoordinaattori. Kerhokoordinaattori koordinoi kaupungin omia kerhoja ja mahdollisesti vuosina 2017 2020 saatavilla olevaa hankerahaa. Koordinaattorilla on kokonaisnäkemys koulujen kerhotoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä. Koordinaattori vastaa kuntatasolla kerhotoiminnan käytännöistä ja toiminnasta, ajankohtaisista koulutuksista tiedottamisesta, yhteistyömuotojen kehittämisestä ja kolmannen sektorin ja koulun henkilökunnan yhteistyöstä. Koordinaattori toimii myös kerhonohjaajien yhdyshenkilönä ja tukena. Kerhokoordinaattori tiedottaa kerhotoiminnasta Seinäjoen kaupungin kerhotoiminnan nettisivuilla tai kaupungin sisäisessä intrassa Akkunassa meneillään olevista kerhoista ja muista ajankohtaisista asioista. Kehitettävää Verkostoidutaan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pyritään monipuolistamaan kerhotarjontaa. Kehitetään kerhotoiminnan laatua. Toimenpiteet Laaditaan lista yhteistyötahoista, joiden kanssa tulevaisuudessa voitaisiin lisätä tai aloittaa yhteistyötä. Käydään esittelemässä kerhotoimintaa ja lisätään kerhotiedotusta yhteistyökumppaneille. Autetaan tarvittaessa kerhojen ideoimisessa koulujen henkilökuntaa ja kolmannen sektorin toimijoita Autetaan kouluja ja kolmannen sektorin toimijoita löytämään toisensa siten, että saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Tiedotetaan kerhonohjaajia Tarkennetaan Akkunassa ja kaupungin nettisivuilla olevia kyselyjä kerhojen järjestämisestä tarvittaessa. Päivitetään kehittämissuunnitelma tarvittaessa 3.1.3 Rehtorit Rehtorit vastaavat koulun tasolla kerhotoiminnasta. He muistuttavat koulun henkilökuntaa vuosittaisista kerhohaun ajankohdista ja toimivat aktiivisesti sen puolesta, jotta omalla koululla olisi monipuolista kerhotoimintaa. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kerhotoiminta tulee luontevaksi osaksi koulupäivää. Rehtoreiden tehtävänä on huolehtia, että koulun 9

henkilökunnan moniammatillisuutta, oppilashuoltoryhmiä ja oppilaskunnan voimavaroja ja tietoa hyödynnetään kerhotoiminnassa. Koulujen ulkopuolisten kerhonohjaajien kanssa rehtorit huolehtivat työsopimusasiat ja rikosrekisterin tarkistamisen työhönottotilanteessa. Lisäksi rehtori on velvollinen perehdyttämään heidät koulun toimintakulttuuriin kerhotoiminnan osalta sekä kerhotoiminnan yleisiin periaatteisiin. Kehitettävää Tiivistetään yhteistyötä lähikoulujen kesken kerhotoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tiivistetään kodin ja koulun yhteistyötä. Toimenpiteet Koulujen rehtorit miettivät mahdollista lähikouluparia, jonka kanssa kerhoyhteistyötä voitaisiin luontevasti tehdä. Tiedotetaan vanhempia kerhotoiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua sen toteuttamiseen. Yritetään löytää vapaaehtoisia tahoja, muun muassa vanhempia, isovanhempia, oppilaitosten harjoittelijoita mukaan kerhotoimintaan. 3.1.4 Kerhonohjaajat Kerhonohjaajina voivat toimia täysi-ikäiset koulun henkilökuntaan kuuluvat, oppilaiden huoltajat sekä muut kolmannen sektorin toimijat kuten yhdistykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Kerhonohjaajien tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa hakemansa kerho ja ilmoittaa mahdollisista tuntimuutoksista kerhokoordinaattorille. Kerhonohjaajat pitävät yllä ajantasaista yhteystietolistaa kerholaisista ja tiedottavat mahdollisista muutoksista kouluja ja kerholaisia. Kerhonohjaajien on hyvä myös markkinoida omaa kerhoaan. Kehitettävää Pyritään monipuolistamaan kerhotarjontaa ja saamaan se luontevaksi osaksi koulupäivää. Osallistetaan kerholaiset mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun. Toimenpiteet Tarjotaan monipuolisesti erilaisia kerhoja koulun omana ja koulujen yhteisenä toimintana. Tiedotetaan koulujen oppilaskuntia kerhotoiminnasta. Kysellään oppilaskunnilta ja kerholaisilta kerhoideoita kerhojen toteuttamiseen. Pyritään saamaan oppilashuoltoryhmien tuki ja ammattitaito mukaan kerhotoimintaan. Oppilashuoltolaki huomioiden pyritään vakiinnuttamaan oppilashuollollisten kerhojen määrä. 10

4. Joustava koulupäivä Seinäjoella on lukuvuoden 2016-2017 alusta lähtien tarjottu kouluille mahdollisuutta joustavan koulupäivän kokeiluun. Asiasta pidettiin tiedotustilaisuus keväällä 2016 ja mukaan lähteneille kouluille tarjottiin mahdollisuutta lähteä kokeiluun pilottimielessä. Saaduista kokemuksista raportoitiin keväällä 2017. Palaute oli hyvää ja sen pohjalta Joustavan koulupäivän kokeilua päätettiin jatkaa. Joustava-koulupäivä kokeilun valtakunnalliset tavoitteet koulupäivän uudelleen organisoiminen ja toteutustapojen uudistaminen oppimisympäristöjen muokkaaminen tukemaan harrastustoimintaa oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja ilmapiirin parantaminen lisäksi asetettuja tavoitteita ovat osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä kerhotoimintaan ja harrastuksiin aktivoiminen Lähde OPH Joustavan koulupäivän kokeilun tavoitteet Seinäjoella kerhotoiminnan tavoitteiden vahvistaminen joustavin koulupäivän ratkaisuin koulupäivän rakenteen muuttaminen osallistuville kouluille sopivaksi yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa Joustava koulupäivä voidaan toteuttaa: aamujoustona koulupäivän sisälle sijoittuvana joustona iltapäiväjoustona Joustavassa koulupäivässä mukana olevat koulut räätälöivät omalle koululleen sopivan rakenteen koulun mahdollisuuksien ja halun mukaan. Keväällä perusopetuksen resurssien ja koulujen yhteiset kerhot hankkeen resurssien ratkettua linjataan kuinka paljon Joustavaan koulupäivään voidaan antaa resursseja. Koulujen toiveita kuunnellaan. Jokainen mukana oleva koulu pyrkii itse saamaan mukaan myös vapaaehtoisia toimijoita. Pohjanmaan liikunnan ja urheilun kanssa perusopetuksella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus nk. PLU-kerhojen järjestämisestä joustavaan koulupäivään osallistuvilla kouluilla. Joustavan koulupäivän tunnit koostuvat koulujen omista kerhoista koulujen yhteisistä kerhoista PLU-kerhoista vapaaehtoisten pitämistä kerhoista mm. seurakunta Lukuvuoden lopussa joustavaan koulupäivään osallistuneet koulut raportoivat kokemuksistaan ja toiminnan jatkumista, tarvetta ja kehittämistä arvioidaan saadun palautteen perusteella. 11

5. Kerhotoiminnan ja seurayhteistyön pelisäännöt Seinäjoella Seurayhteistyön pelisääntöjen tavoitteena on lisätä koulujen ja seurojen välistä yhteistyötä. Seurayhteistyön tavoitteet: Saada kerhotoimintaan mukaan ne koululaiset, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa. Yhteistyössä korostetaan tasapuolisuutta kaikkia lajeja kohtaan. Kerholaisista voi tulla seuran harrastavia jäseniä. Yhteistyön pääperiaatteita ovat kasvatuskumppanuus ja yhteinen kasvatusvastuu, syrjäytymisen ehkäisemi nen sekä osallisuuden lisääminen. Seurayhteistyön periaatteet Kaikille Seinäjoen alueen urheiluseuroille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulujen yhteisten kerhojen järjestämiseen. Yhteistyö alkoi lukuvuonna 2014 2015. Seuroille on pidetty yhteisiä tiedotustilaisuuksia asiasta yhteistyössä PLU:n kanssa. Seurat tekevät itsenäisesti ja vapaaehtoisesti päätöksen yhteistyöhön mukaan lähtemisestä. Kerhorahoitus tulee Opetushallituksen Koulujen yhtei set kerhot hankkeesta 70 % ja Seinäjoen kaupungilta 30 %. 12 Kerhohakemus tehdään netissä osoitteessa: www.seinajoki.fi/kerhotoimintahakemus. Kerhohakemus tehdään elokuussa tai tammikuussa. Seurayhteistyössä mukana oleva seura hankkii yhteistyökoulun, jonka kanssa sopii tiloista ja ajasta. Mahdolli sesti toteutuvasta lajinmaistatuskerhon tiloista ja ajasta kerhokoordinaattorit sopivat liikuntapalveluiden kanssa ja informoivat siitä mukana olevia seuroja. Kerhoa voivat pitää täysi-ikäiset seuran jäsenet, kyseisen seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt tai muut kolmannen sektorin toimijat. Kolmannen sektorin toimijan kyseessä ollessa laaditaan kirjallinen sopimus, jossa on sovittuna mm. Sopimuksen kestoon, palkkaan, matkakuluihin ja muihin työnantajavelvoitteisiin liittyvät asiat. Kerhokorvausta voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Mikäli paikalla on useampi ohjaaja he vuorottelevat korvauksen suhteen tai seura maksaa muille ohjaajille korvauksen. Kerhotunnin pituus on 60 min Palkka maksetaan ilmoitettujen tuntien mukaan joulukuussa ja toukokuussa. Kerhotunnit pitää ilmoittaa kuluvan kuun 10. päivään mennessä kerhokoordinaattoreille, jotta ne ehditään laittaa

maksatukseen kuun loppuun mennessä. Palkanmaksua varten kerhonohjaajien tulee toimittaa tilitiedot, osoite ja verokortti yhteistyökoulun koulusihteerille tai suoraan palkanlaskentaan. Rikosrekisteriote täytyy esittää yli kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa. Rikosrekisteriote näytetään yhteistyökoulun rehtorille tai kerhokoordinaattorille. Seurat seuraavat heille myönnetyn kerhotuntimäärän toteutumista. Myönnettyä tuntimäärää ei voi ylittää tai ylityksistä on sovittava kerhokoordinaattorin kanssa. Yhteistyömuotoja on kolme: lajin maistatuskerho seuran oma lajikerho seurojen kerhonohjaajalista. Lajin maistatuskerho Lajin maistatuskerhossa kerhovuosi jaetaan syyskuun alusta toukokuun loppuun yhteistyössä mukana olevien seurojen kesken kerhokuukausiksi. Seurayhteistyöhön sitoutuneet seurat järjestävät ennalta sovitussa paikassa ennalta sovittuna aikana kerhotoimintaa ja samalla esittelevät omaa lajiaan ja seuransa toimintaa. Seurat hankkivat kerhonohjaajan ja täyttävät kerhohakemuksen netissä. Tarkoituksena on saada kerhotoimintaan mukaan sellaisia koululaisia, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana kyseisen seuran toiminnassa. Ajatuksena on, että tutustuttuaan lajiin kerhoon osallistuneista voisi myöhemmin tulla jonkin lajiseuran jäseniä. ja lajiin tutustuttamisen ja perustaitojen harjoittamisen kautta mahdollisesti saada kerholaisista uusia harrastajia seuraan. Seurat hakevat kerhoa netissä olevalla lomakkeella kerhohaun yhteydessä elokuussa tai tammikuussa. Seura hankkii kerhonohjaajan ja tilan kerhoa varten. Käytännön järjestelyissä on huomioitava, että kerhokorvausta voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Seurojen kerhonohjaajalista Seurayhteistyöhön sitoutuneet seurat nimeävät henkilön tai henkilöt, joilla on mahdollisuus pitää koulujen yhteisiä kerhoja. Tässäkin on huomioitava, että kerhokorvausta voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Koulut voivat halutessaan rekrytoida kerhonohjaajia tästä kerhonohjaajapankista. Seurayhteistyön tavoite Koulut + Harrastuneisuuden ja osallisuuden lisääminen Seuran oma lajikerho Seura tarjoaa koulujen yhteisten kerhojen kautta oman lajin kerhoa. Tarkoituksena on houkutella kerhoon uusia harrastajia Seurat 13

6. Kerhotoiminnan vuosikello Kerhotoiminnan vuosikelloon on koottu kerhotoiminnan kannalta tärkeimpiä asioita. Elokuu Kerhohaku ja tuntien jakaminen Koulujen omat kerhot alkavat Syyskuu Kerhotarjotin valmistuu Koulujen yhteiset kerhot alkavat Lokakuu Koulukerhojen ohjausryhmän kokous Marraskuu Joulukuu Kerhotuntien kerääminen Tammikuu Kerhohaku ja tuntien jakaminen Helmikuu Koulukerhojen ohjausryhmän kokous Raportointi ja uusi kerhohaku (OPH) Maaliskuu Kehittämissuunnitelman tarkistaminen Huhtikuu Toukokuu Kerhotuntien kerääminen Kerhohaku tuntiresurssien selvittyä 14

7. Kerhotoiminnan työnjako Seinäjoella Kerhotoimintaa ohjaa Seinäjoella koulukerhojen ohjausryhmä. Kerhokoordinaattori vastaa käytännön kerhotoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Kerhokoordinaattori toimii yhteistyössä ohjausryhmän, rehtoreiden ja kerhonohjaajien kanssa. Oheisessa kaaviossa on yksilöity tarkemmin kerhotyöhön osallistuvien tahojen työnjako. Koulukerhojen ohjausryhmä kerhotoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen perusopetuksen laatukriteerit ja opetussuunnitelma huomioiden ajankohtaisten kerhoasioiden esille nostaminen verkostoituminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kerhokoordinaattori Kerhohaut raportointi kerhotarjottimen laatiminen kerhotoiminnasta tiedottaminen eri yhteistyötahoille kerhotuntien kerääminen maksatusta varten budjetin seuraaminen ohjausryhmän koolle kutsuminen, esityslistan ja muistion laatiminen kokouksista yhteydenpito kerhonohjaajien, rehtorien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. kerhotoiminnan kehittäminen kehittämissuunnitelman päivittäminen 15

Rehtorit kerhohausta tiedottaminen koulun tasolla yhteistyö lähikoulujen kanssa kerhotoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä kerhotoiminnan huomioiminen vuosisuunnitelmassa kerhotoiminnan monipuolisuudesta huolehtiminen kerhotuntien maksattaminen koordinaattorin ilmoitusten mukaan tilajärjestelyt oppilaskunnan ja oppilashuoltoryhmän osallisuuden tukeminen kerhotoiminnassa kouluyhteisön moniammatillisuuden hyödyntäminen kerhotoiminnassa kodin ja koulun yhteistyön tukeminen kerhotoiminnan osalta Kerhonohjaajat kerhohausta tiedottaminen koulun tasolla yhteistyö lähikoulujen kanssa kerhotoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä kerhotoiminnan huomioiminen vuosisuunnitelmassa kerhotoiminnan monipuolisuudesta huolehtiminen kerhotuntien maksattaminen koordinaattorin ilmoitusten mukaan tilajärjestelyt oppilaskunnan ja oppilashuoltoryhmän osallisuuden tukeminen kerhotoiminnassa kouluyhteisön moniammatillisuuden hyödyntäminen kerhotoiminnassa kodin ja koulun yhteistyön tukeminen kerhotoiminnan osalta 16

Liite 1 Koulun oma kerho: Myönnetyt kerhotunnit: Kerhonohjaaja: Koulujen yhteinen kerho: Yhteensä tunteja: Seinäjoella..20 Kerhonohjaajan allekirjoitus 17

Liite 2 Seinäjoen koulujen yhteiset kerhot Ohje kerhonohjaajalle Ennen kerhojen alkamista 1. Ole yhteydessä sen koulun rehtoriin, jolla kerhoa on tarkoitus pitää. Sovi ajasta ja tiloista koulun kanssa jo ennakkoon. 2. Tee kerhollesi koulujen yhteiset kerhot-hakemus seinäjoen kaupungin nettisivuilla osoitteessa www.seinajoki.fi/kerhotoimintahakemus Se sisältää kerhosi nimen, tiedot kerhon ajankohdasta ja paikasta sekä lyhyen kuvauksen siitä, mitä kerhossa lukukauden aikana tehdään. Kerhohaku on elokuussa ja tammikuussa. 3. Hakemukset käsitellään elokuussa ja tammikuussa ja käyttöön saadut kerhotunnit ilmoitetaan jokaiselle kerhonohjaajalle, vastuuhenkilölle/seuralle ja vastuukoululle sähköpostitse n. viikko hakuajan päättymisestä. 4. Jokaisella kerholla täytyy olla vastuukoulu jonka kautta kerhoon liittyvää maksatusta ja tiedotusta hoidetaan. 5. Vastuukoulun rehtori tekee kerhonohjaajasta sivutoimisen opettajaksi ottamispäätöksen. Mikäli työsuhde kestää yli 3kk on ohjaajan toimitettava rikosrekisteriote vastuukoulun rehtorille/seuralle. 6. Mainosta kerhoasi. Hankkeen kerhot ovat avoimia kaikille kaupungin koululaisille. Koordinaattorit kokoavat koko kaupungin kattavan kerhoesitteen ja päivittävät sähköistä yhteenvetoa (www.edu.seinajoki. fi/kerhotoiminta/), mutta tarpeelliset kerhokohtaiset mainokset ja tiedottamiset omalle koululle ja lähikoululle tulee sinun huolehtia itse. 7. Tiedotus kerhoasioissa tapahtuu sähköpostilistan kautta. Kerho-ohje 18 1. Kerhotunti kestää 60 minuuttia. Sen ajan olet vastuullinen kerholaisista. Aktiivinen kerhoaika on 45 minuuttia. Vartti kerhokerran yhteydessä on tarkoitettu yhteisiin kerhokerran valmisteluihin, aloittamiseen ja tavaroiden poiskeräämiseen. 2. Kerho perustetaan, mikäli osallistujia on vähintään kuusi. Joissakin tapauksissa alarajasta voidaan joustaa, esim. oppilashuollolliset kerhot. Siitä on kuitenkin sovittava erikseen kerhokoordinaattorien kanssa. 3. Sovi vastuukoulun rehtorin kanssa tiloista, ovien avaamisista, avaimista, välineistä ym. kerhon pitämisen kannalta tärkeistä asioista. 4. Huolehdi, että kerholaisesi kotona on sinun yhteystietosi. Tarkista, että myös sinulla on kerhossa mahdollisesti tarvitsemiesi henkilöiden yhteystiedot (kerholaisten vanhemmat, koulunjohtaja, päivystävä vahtimestari). 5. Jos olet estynyt pitämään kerhoa tai jos kerho peruuntuu vähäisen osallistujamäärän vuoksi ilmoita siitä kerhokoordinaattoreille, vastuukoulusi rehtorille ja huolehdi peruutus myös oppilaiden tietoon. 6. Yleissääntö on, että välineet (esim. liikuntavälineet, askarteluvälineet, soittimet) kerhoon löytyvät koulusta/seurasta. Mikäli kerhostasi tulee materiaalikuluja ole yhteydessä kerhokoordinaattoreihin. Kulut sovitaan kerhokohtaisesti. 7. Pidä seurantapäiväkirjaa kerhokerroista. Kirjaa ylös oppilasmäärä, koulu ja mahdolliset muut huomiot. Seuraa kerhosi osallistujamäärää. Seurantapäiväkirja palautetaan kerhotuntien keräämisen yhteydessä. 8. Kerhotunneista maksetaan korvaus pätevyytesi mukaisesti. Esim. koulun ulkopuolisille kerhonohjaajille, joilla ei ole opettajan pätevyyttä kerhopalkkio on 19,78e/h. Huolehdi, että kaupungilla on tarvittavat asiakirjat (tilitiedot, osoite, verokortti). Kerhotunnit maksetaan palkanmaksun yhteydessä joulukuun ja toukokuun lopussa. Korvaus voidaan maksaa suoraan kerhonohjaajalle tai seuralle, jolloin maksuliikenne hoidetaan XX-seuran kautta. Kerhoista maksetaan pidettyjen kerhotuntien mukaan. Kerhokoordinaattorit: Sonja Kallionsivu (sonja.kallionsivu@seinajoki.fi) ja Johanna Keski-Jyrä (johanna.keski-jyra@seinajoki.fi)

19

20