Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiiviseseta datasta Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti Dokumentteja ovat esim. kirjat, artikkelit, päiväkirjat, kirjeet, haastattelut, puhe, keskustelu, dialogi, raportit ym. kirjalliseen muotoon saatettu materiaali Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985 Kyngäs & Vanhanen 1999, Sopii hyvin myös täysin strukturoimattoman aineiston analysointiin Etuina on analyysin herkkyys kontekstille ja aineiston symbolisille muodoille Voidaan käyttää analysoitaessa valmiita aineistoja jopa sellaisia, joita alunperin ei ole tarkoitettu tutkimusta varten Sisällön analyysissa etsitään tekstin merkityksiä (vrt. diskurssianalyysi merkitysten tuottamisen tavat) 2
Sisällönanalyysi ja sisällön erittely Kyngäs & Vanhanen 1999 Voidaan erottaa kaksi sisällönanalyysitapaa: sisällön analyysi ja sisällön erittely Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyyisia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Lähtökohtia Analyysissa tuotettu aineisto voidaan myös kvantifioida eli analyysia jatketaan siten, että sanallisesti kuvatusta aineistosta tuotetaan määrällisiä tuloksia Analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviseen ja selkeään muotoon Analyysin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen ts. hajanaisestakin aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatiokokonaisuus 3
Lähtökohtia Analyysilla luodaan selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettava johtopäätöksiä Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi Ennen analyysia tulee päättää analysoidaanko ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content) Lähtökohtia Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma, tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti 4
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuuluvat 1) aineiston redusointi eli pelkistäminen (esim. tiivistämällä tai pilkkomalla osiin), 2) klusterointi ja 3) abstrahointi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä koodattu alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla nimikkeellä 5
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta olleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettinen käsitteistö Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista Tutkija muodostaa yleiskäsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa teoriaa ja johtopäätöksiä kokoajan alkuperäisaineistoon uutta teoriaa muodostaessaan Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat Tuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsittet tai kategoriat ja niiden sisällöt Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan 6
Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa käsitteistö tulee valmiina, ilmiöstä jo tiedettynä Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä Teorialähtöisessä sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysirungon muodostaminen Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Analyysi runko voi olla hyvin väljä tai vaikkapa strukturoitu Strukturoidulla analyysirungolla testataan yleensä aikaisempaa teoriaa tai käsitejärjestelmää uudessa kontekstissa 7
Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita Aineistosta voidaan poimia 1)ne asiat, jotka kuuluvat analyysirungon sisälle sekä 2) sellaiset asiat, jotka jäävät analyysirungon ulkopuolelle Analyysirungon ulkopuolelle jäävistä asioista muodostetaan uusia luokkia Aineiston kvantifiointi Luokittelun ja kategorisoinnin jälkeen aineisto voidaan kvantifioida ts. laskea kuinka monta kertaa sama asia esiintyy esimerkiksi haastattelijoiden kuvauksissa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian Kvantifioinnin nähdään tuovan laadullisen aineiston tulkintaan erilaista näkökulmaa Ongelmana usein kuitenkin se, että laadulliset aineistot ovat niin pieniä, ettei niiden kvantifiointi tuo välttämättä lisätietoa tai erilaista näkökulmaa tutkimustuloksiin 8
Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa Pekkala 2000 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tehokas tapa syventää tietoja asioista, joista on jo valmiina tutkittua tietoa ja tuloksia Evidence based ajattelu tukee systemaattisten kirjallisuuskatsauksien merkitystä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset hahmottuvat vasta kun saatujen luokkien sisällä tarkastellaan lähteisiin nojaten, millaisia kuvauksia kyseisistä aiheista tutkimuksissa esitetään Kritiikkiä Useissa sisällönanalyysillä tehdyissä tutkimuksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvin, mutta mielekkäät johtopäätökset on jääneet tekemättä Analyysiprosessi on mekaaninen: onko vaarana, että systemiikan myötä katoaa jotakin oleellista? 9
Lähteet Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Krippendorff K. 1985. Content analysis. An Introduction to Its Methodology. Sage Publications. Kyngäs & Vanhanen 1999. Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s.3-12 Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Pekkala E. 2000. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset. Kirjassa Voutilainen P., Leino- Kilpi, H., Mikkola, T. & Peipponen, A. (toim.)hoitotyön vuosikirja 2001. Näyttöön perustuva hoitotyö. Helsinki: Tammi, s. 58-68. 10