Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa
|
|
- Anton Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOITOTIEDE, (), 8 8 Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa Helvi Kyngäs THT, professori Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Satu Elo TtT, lehtori Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Maria Kääriäinen TtT, yliopisto-opettaja Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Outi Kanste TtT, projektipäällikkö Oulunkaaren kuntayhtymä Tarja Pölkki TtT, dosentti, lehtori (ma.) Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida sisällönanalyysin käyttöä suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Aineisto kerättiin Hoitotiede-lehdistä vuosilta Tutkimukseen valittiin kaikki artikkelit (N = 56), joissa aineiston analyysimenetelmänä oli mainittu sisällönanalyysi tai sisällön erittely. Aineisto kerättiin strukturoidulla luokittelurungolla ja analysoitiin soveltaen sisällönanalyysin periaatetta. Luokitusrungon mukaiset asiat kvantifioitiin ja tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Sisällönanalyysiä käytettiin yleisesti (6 %) laadullisissa tutkimuksissa. Yli puolessa (65 %) tarkoituksena oli kuvata/kuvailla tutkittavaa ilmiötä. Kolmen artikkelin tavoitteena oli tuottaa malli tai teoria. Haastattelu oli yleisin (9 %) aineistonkeruumenetelmä. Otantamenetelmää ei yleensä mainittu. Analyysin toteutusta ei kuvattu 9 %:ssa artikkeleista. Induktiivisen sisällönanalyysin käyttö oli deduktiivista yleisempää. Tulokset oli esitetty analyysin mukaisesti 6 %:ssa artikkeleista. Suorien lainauksien käyttö oli niukkaa. Koko tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin 6 %:ssa ja analyysin luotettavuutta 5 %:ssa artikkeleista. Tutkimus tuottaa arviointitietoa sisällön analyysin käytöstä ja sen raportoinnista suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Tietoa Saapunut 8.6. Hyväksytty julkaistavaksi 9.9. ABSTRACT Use of Content analysis in Finnish Nursing Science research Helvi Kyngäs, PhD, professor Satu Elo, PhD, lecturer Tarja Pölkki PhD, adjunct professor, lecturer Maria Kääriäinen, PhD, lecturer Outi Kanste, PhD, project manager The purpose of this study was to describe and evaluate how content analysis is used in Finnish Nursing Science research. The data were collected from the journal Hoitotiede from 989 to the end of 9. All articles (N = 56) were chosen where it was mentioned that the data were analysed using content analysis. The data were collected by using a structured questionnaire. The data were quantified and the results are reported as frequencies and per cent. Content analysis was commonly used in qualitative studies (6%). The purpose of more than half (65%) of those studies was to describe the research phenomena; only in three studies the purpose was to develop a model or a theory. The most commonly (9%) used data collection method was interview. The sample method was usually not mentioned. In addition, the data were most commonly collected from patients. The data analysis was not described in 9% of the papers. Inductive content analysis than was used more often than deductive content analysis. The results were reported according to the analyses in 6% of the articles. The use of
2 Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 9 voidaan hyödyntää kehitettäessä sisällön analyysin raportointia ja raportoinnin arviointia. Asiasanat: sisällönanalyysi, sisällön erittely, tutkimusmenetelmä, analyysimenetelmä quotations was scarce. The validity of the study was evaluated in 6% of the articles and validity of analysis in 5%. The results of this study can be used to develop the reporting of content analysis as well as in reviewing papers where content analysis is used. Keywords: content analysis, research method, analyses method Tutkimuksen lähtökohdat Sisällönanalyysiä käytetään laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmänä ja määrällisessä tutkimuksessa avointen vastausten analysoinnissa. Hoitotiede-lehdessä on julkaistu vuodesta 989 alkaen sisällönanalyysillä tehtyjä tutkimuksia. Vaikka sisällönanalyysi on hoitotieteellisessä tutkimuksessa yleisesti käytetty, sen käyttöä ei ole systemaattisesti arvioitu. Sisällönanalyysi määritellään eri tavoin. Yleisesti se määritellään menettelytavaksi, jolla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Sisällönanalyysiä käytetään kuvailemaan tutkittavaa ilmiötä. Sen avulla voidaan muodostaa tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Weber 99, Morgan 99, Elo & Kyngäs 8). Käsitejärjestelmällä, -kartalla ja mallilla tarkoitetaan tutkittavaa ilmiötä kuvailevaa kokonaisuutta, jossa esitetään käsitteet, niiden hierarkia ja mahdolliset suhteet toisiinsa. Sisällönanalyysin onnistuminen edellyttää, että tutkija kykenee pelkistämään aineiston ja muodostamaan siitä käsitteet, jotka kuvaavat luotettavasti tutkittavaa ilmiötä (Cavanagh 997, Hsieh & Shannon 5, Elo & Kyngäs 8). Sisällönanalyysi voidaan tehdä joko induktiivisesti tai deduktiivisesti. Se, kumpaa käytetään, riippuu tutkimuksen tarkoituksesta. Induktiivisessa analyysissä edetään aineiston ehdoilla (Krippendorff 98, Elo & Kyngäs 8). Deduktiivisessa analyysissä aikaisemman tiedon perusteella tehdään analyysirunko, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsitään aineistosta. Analyysirunko voi olla väljä, jolloin sen sisälle muodostetaan aineistosta käsitteitä noudattaen induktiivisen sisällönanalyysin periaatetta. (Downe-Wamboldt 99, Sandelowski 995, Elo & Kyngäs 8). Sisällönanalyysin tulos voidaan kvantifioida. Tällöin lasketaan, kuinka monta kertaa käsitteen sisältämä asia ilmenee aineistossa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee kyseisen asian. (Burns & Grove 5, Kyngäs & Vanhanen 999.) Se kumpi menettelytapa valitaan, riippuu kvantifioinnin tarkoituksesta. Sisällönanalyysillä tehdyn tutkimuksen raportointiin liittyy haasteita. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena syntyy abstrahoinnin kautta käsitteitä. Tutkija pystyy kuvailemaan osan tästä syntyprosessista perusteellisesti, mutta osa on tutkijan oivalluksia, joita tutkijan on vaikea kirjoittaa auki (Burnard 996, Backman & Kyngäs 998, Graneheim & Lundman, Elo & Kyngäs 8). Analyysiprosessin tuloksena raportoinnissa näkyy se, miten käsite on rakennettu. Deduktiivisessa analyysissä analyysirunko sisältää käsitteet ja analyysin tuloksena on näiden käsitteiden sisältö ja rakenne. Usein sisällönanalyysillä tuotetusta tuloksesta näkyy analyysin keskeneräisyys. Tutkija ei ole abstrahoinut aineistoa tai hän on yhdistänyt liian paljon erilaisia asioita samaan käsitteeseen. (Dey 99, Hickey & Kipping 996, Gao 996.) Käsitteiden runsaus puolestaan kuvaa yleensä sitä, että tutkija ei ole kyennyt ryhmittelemään aineistoa. Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan laadullisen tutkimuksen kriteereiden mukaisesti, joita on useita (Lincoln & Cuba
3 HOITOTIEDE, (), , Neundorf, Polit & Beck 8). Yhteistä kriteereille on, että luotettavuuden lisäämiseksi on pyrittävä mahdollisimman tarkkaan analyysin raportointiin. Esimerkit analyysiprosessista havainnollistavat lukijalle sen etenemistä. Luotettavuuden lisäämiseksi tutkijan on osoitettava yhteys tulosten ja aineiston välillä (Sandelowski 995, Gao 996). Suorien lainauksien käyttöä tulosten raportoinnissa pidetään luotettavuuden kannalta keskeisenä (Harwood & Garry, Guthrie ym., Elo & Kyngäs 8). Niiden pitäisi systemaattisesti osoittaa tuloksen yhteys alkuperäisaineistoon sekä sisällöllisesti että tunnistetiedoin. Tutkijan tulee kuitenkin varmistua siitä, että ulkopuoliset eivät voi tunnistaa tutkittavia suorien lainausten tai tunnistetietojen perusteella. Riskinä on suorien lainausten suuri määrä. Face-validiteetin voidaan käyttää analyysin luotettavuuden lisäämiseksi. (Downe-Wamboldt 99, Hickey & Kipping 996, Cavanagh 997). Tällöin tulos esitetään niille, jotka ovat tuttuja tutkittavan ilmiön kanssa ja pyydetään heitä arvioimaan vastaako tulos todellisuutta. Kun toinen tutkija analysoi aineiston, voidaan silloin laskea yksimielisyyskerroin. Analyysin tulosta voidaan pitää luotettavana, jos yksimielisyyskerroin on 8 85 % (Robson 99). Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja arvioida sisällönanalyysin käyttöä suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimustehtävät ovat:. Millaisissa tutkimuksissa sisällönanalyysiä on käytetty?. Miten aineisto on kerätty?. Millainen on ollut otos ja otantamenetelmä?. Miten sisällönanalyysiä on kuvattu? 5. Miten tulokset on esitetty? 6. Miten tutkimuksen ja sisällönanalyysin luotettavuutta on arvioitu? Aineiston keruu ja analyysi Aineisto kerättiin Hoitotiede-lehdistä vuosilta kokonaisotannalla. Mukaan otettiin kaikki artikkelit (N = 56), joissa kirjoittajat itse mainitsivat, että aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä tai sisällön erittelyä. Näin mukaan valikoitui laadullisia tutkimuksia, joissa aineisto oli analysoitu sisällönanalyysillä, määrällisiä tutkimuksia, joissa avointen kysymysten vastauksia oli analysoitu sisällönanalyysillä ja kirjallisuuskatsauksia. Aineiston keruuta varten tutkijat kehittivät deduktiivisen luokittelurungon. Luokittelurunkoon kerättiin ne asiat, jotka pitäisi metodikirjallisuuden mukaan olla julkaisussa, jossa raportoidaan sisällönanalyysiä. Koska analysoitava aineisto oli laaja, aineiston keruu jaettiin kolmelle tutkijalle. Kukin tutkija keräsi tiedot tiettynä vuosina ilmestyneistä artikkeleista. Varmistaakseen luotettavan aineistonkeruun tutkijat sopivat asioista, joita aineistona olevista artikkeleista kerätään ja miten ne kirjataan luokittelurunkoon. Analyysirunko sisälsi seuraavat kohdat: tutkimuksen lähtökohdat, tutkimuksen tarkoitus ja tavoite, aineiston keruu (keruumenetelmä, keneltä kerätty, otanta, otoskoko), analyysistä käytetty nimi, analyysin tekeminen (induktiivinen/deduktiivinen, analyysiyksikkö, analyysiprosessin kuvauksessa käytetyt käsitteet, käsitteiden käytön loogisuus, lähdemateriaali), tulosten esittäminen (muodostettujen luokkien/käsitteiden/kategorioiden mukaisesti, hierarkkinen rakenne, raportoinnin kieliasu, suorien lainausten käyttö) ja tutkimuksen luotettavuus (käytetyt kriteerit, analyysin luotettavuuden pohdinta, kannanotto tutkimuksen luotettavuudesta). Tiedot luokitettiin sisällönanalyysin periaatetta soveltaen yhdistämällä samansisältöiset asiat samaan luokkaan. Aineistoa kvantifioitiin laskemalla kuinka monta kertaa tietyn luokan sisältämä asia ilmenee aineistossa. Tulokset esitetään frekvensseinä ja prosentteina. Suorien lainausten määrä tulososan tekstistä laskettiin prosentuaalisesti arvioiden, montako prosenttia tulos-
4 Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste osan palstatilasta on käytetty suoriin lainauksiin. Lisäksi laskettiin prosentteina, moneltako tutkittavalta suoria lainauksia oli suhteessa otoskokoon. Tutkimuksen tulokset raportoidaan siten, että kukaan yksittäinen kirjoittaja ei ole tunnistettavissa. Tästä syystä tuloksia ei raportoida vuosittain tai aihealueittain. Tunnistamattomuuden suojaamiseksi artikkelit on jaettu ajallisesti tulosten raportoinnissa neljän vuoden jaksoihin. Tulokset Sisällönanalyysin käyttö Sisällönanalyysin käyttö oli yleisintä (6 %) laadullisissa tutkimuksissa. Näistä neljässä oli mainittu lähtökohdaksi toimintatutkimus, etnografia, fenomenologia tai eksistentiaalis-fenomenologinen ja narratiivinen lähestymistapa. Seuraavaksi eniten ( %) sisällönanalyysiä oli käytetty määrällisissä tutkimuksissa, joissa analysoitiin avoimia vastauksia. Kirjallisuuskatsauksissa sisällönanalyysia käytettiin jonkin verran ( %), mikä oli lisääntynyt vuosien 5 9 aikana verrattuna edellisiin vuosiin. (Taulukko.) Artikkeleista yli puolessa (65 %) oli tutkimuksen tarkoituksena kuvata/kuvailla. Tarkoituksina olivat myös selvittää (7 %), kartoittaa ( %), selittää ( %) tai muu tarkoitus (esimerkiksi saada tietoa, analysoida tai tarkastella) ( %). Viidessä prosentissa ei ilmaistu tutkimuksen tarkoitusta. Kolmen artikkelin tavoitteena oli luoda malli tai teoria. Aineiston keruu Haastattelu oli yleisin (9 %) tapa kerätä aineistoa. Puolistrukturoitua teemahaastattelua käytettiin yli puolessa (6 %) ja strukturoimatonta haastattelua (avoin /syvähaastattelu, elämäkertahaastattelu) %:ssa. Muutamassa artikkelissa ( %) haastattelu oli yhdistetty havainnointiin ja kirjallisiin dokumentteihin. Kyselyä käytettiin 5 %:ssa artikkeleista. Tavallisimmin (7 %) kysely oli strukturoitu jonka sisältämät yksi/ useampi avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysillä. Muutamissa artikkeleissa ( %) kysely yhdistettiin haastatteluihin, havainnointiin ja tutkimuspäiväkirjoihin. Seuraavaksi eniten (7 %) sisällönanalyysiä käytettiin kirjallisuuskatsauksissa. Artikkeleista 5 %:ssa analysoitiin dokumentteja, kuten kirjoitelmia/esseitä/vapaamuotoisia aineita, päiväkirjoja ja potilasasiakirjoja. (Taulukko.) Otantamenetelmät ja otos Suurimmassa osassa (78 %) artikkeleista ei nimetty käytettyä otantamenetelmää. Nimetyistä otantamenetelmistä tavallisin oli harkinnanvarainen otanta ( %). (Taulukko.) Potilaat/asiakkaat olivat 6 %:ssa tutkimuksen kohteena ja terveydenhuoltohenkilöstö (eriasteiset hoitajat, lääkärit ja terveydenhoitajat) 5 %:ssa. Tutkimuksista 7 % kohdistui kirjallisuuteen, joka muodostui tieteellisistä artikkeleista ja opinnäytetöistä. Opiskelijoilta, jotka olivat tavallisesti sairaanhoidon opiskelijoita, oli kerätty aineisto %:ssa artikkeleista. Tavallisin yhdistelmä oli terveydenhuoltohenkilöstö ja potilaat/asiakkaat. (Taulukko ). Otoskoot vaihtelivat paljon. Yli 5 ( %) ja (7 %) tutkittavan otoskoot olivat tavallisimpia. Alle ja olevia otoskokoja oli molempia käytetty yhtä paljon ( %). Vähiten ( %) tutkimuksissa esiintyi 5 kokoisia otoksia. (Taulukko.) Sisällönanalyysin kuvaus Analyysistä käytettiin käsitettä sisällönanalyysi (77 %), sisällön erittely (6 %), molempia edellä mainittuja käsitteitä (5 %) tai sisällönanalyysimenetelmä käsitettä ( %). Induktiivista lähestymistapaa käytettiin 9 %:ssa ja deduktiivista joka viidennessä (8 %) artikkelissa. Yhdistettynä näitä lähestymistapoja käytettiin 5 %:ssa. Joka viidennestä ( %) artikkelista ei ilmennyt, mitä lähestymistapaa oli käytetty. Yli kolmasosassa (9 %) artikkeleista analyysin toteutusta ei kuvattu. Erityisesti
5 HOITOTIEDE, (), 8 8 Taulukko. Sisällönanalyysin käyttö erityyppisissä tutkimuksissa, aineiston keruu, otantamenetelmä ja otos (n = 56) Yht. (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 57) (n = 56) f /% Sisällönanalyysin käyttö Laadullinen /6 Määrällinen 9 / Triangulaatio 5/ Kirjallisuuskatsaus 5 / Muu (käsiteanalyysi, metasynteesi) / Aineiston keruu Haastattelu (n = 6) 6 9 6/9 Strukturoimaton 7 / Puolistrukturoitu /6 Ei tuoda selkeästi esille 5/8 Useita aineistonkeruumenetelmiä 6/ Kysely (n = ) 5 /5 Strukturoimaton /7 Yksi tai useampi avoin kysymys* /7 Useita aineistonkeruumenetelmiä 5 9/ Kirjalliset dokumentit (n = ) 8 8 6/9 Kirjallisuushaku (n = 6) 8 6/7 Havainnointi (n = ) / Strukturoimaton / Strukturoitu* /67 Muu (n = ) / Otantamenetelmä Harkinnanvarainen / Satunnaisotanta 7 /7 Satunnais- ja harkinnanvarainen / Ei nimetty 5 6 /78 Otos Terveydenhuoltohenkilöstö /5 Potilaat/asiakkaat 7 9 /6 Omaiset 8 /9 Opiskelijat 5 5 5/ Kirjallisuus 8 6/7 Muut; yhdistetty aineistoja / * Strukturoitu aineistonkeruulomake, jossa yksi tai useampi avoin kysymys Taulukko. Tutkimusten otoskoot artikkelissa (N = 56). Otoskoko/ ** n = 6 artikkeli (n = 8) (n = ) n = 7, * n = 5 (n = 57) otosta (otosta) f / % alle 6 6 / /7 6 / / yli 5 7 5/ * artikkeleista viidessä oli otoksia useampi kuin yksi ** prosenttiosuudet laskettu otosten määrästä
6 Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste Taulukko. Sisällönanalyysin kuvaus (n = 8) (n = ) (n = 7) 5 9 (n = 6) Yht. (n = 56) f / % Lähestymistapa /9 Induktiivinen Deduktiivinen 8 6 8/8 Induktiivisen ja deduktiivisen yhdistelmä 6 8 / Analyysin toteutus Kuvattu Ei ole kuvattu Käsitteiden käyttö Looginen Epälooginen Analyysiyksikkö Lause Sana tai sanajoukko Teema, lausuma tai ilmaisu Asia, ajatuskokonaisuus tai merkitys Ei ilmene Analyysin kuvauksessa käytetyt käsitteet Luokittelu Ryhmittely (klusterointi) Koodaus Pelkistäminen Abstrahointi Kategoria Käsite/käsiteellinen kuvaus Teema/teemottelu Vertailu Sisältöluokka Kvantifiointi /58 6/9 9/56 6/ /8 /9 / 9/ 86/55 7/6 5/ 7/ 58/7 / 6/8 8/5 / 7/ 6/ 5/ Analyysin lähteet Ei lähteitä 5 5 /8 Yksi lähde 8 5 7/ Kaksi lähdettä 9/6 Kolme lähdettä 6 8/ Neljä tai enemmän 7 8/5 Käytetyt lähteet (viitattu > kertaa) Kyngäs & Vanhanen Polit & Hungler 98, 99 /tai uusin 5 7 painos Polit & Beck, 6 Pietilä 976, 979 silloin, kun sisällönanalyysiä oli käytetty kyselylomakkeen avoimien kysymysten analyysiin tai systemoidussa katsauksessa, ei analyysin etenemistä kuvattu. (Taulukko.) Hoitotiede-lehden ensimmäisinä julkaisuvuosina vuoteen 995 asti sisällönanalyysin kuvaus oli puutteellinen ja perustui käsitteisiin luokittelu, sisältöluokka ja teema. Käsitteistö monipuolistui lähestyttäessä -lukua, jolloin alettiin käyttää käsitteitä abstrahointi, ryhmittely, kategoria ja käsite. (Taulukko.) Hieman yli puolessa (5 %) artikkeleista oli mainittu se, mikä ohjasi analyysin teke-
7 HOITOTIEDE, (), 8 8 mistä (esimerkiksi luokitusrunko, tutkimustehtävä). Deduktiivista analyysiä ohjasivat aikaisemmasta teoriasta, tutkimuksesta tai hoitotieteen keskeisistä käsitteistä muodostetut sisältöluokat tai -teemat. Induktiivista analyysiä ohjaavat tekijät raportoitiin suhteellisen harvoin (kaksi mainintaa vuosina ). Ohjaavana tekijänä oli esimerkiksi etsittiin päätöksentekoon liittyviä asioita tai luokiteltiin hyötyihin ja haittoihin. -luvun alun jälkeen induktiivisen sisällönanalyysiä ohjasi tutkimustehtävä 79 %:ssa (n = ). Muut analyysiä ohjanneet asiat olivat kirjallisuudesta tulevat teemat, kysymykset ja haastatteluteemat. Analyysissä käytettyjen käsitteiden loogisuus Käsitteiden käyttö oli loogista 59 %:ssa artikkeleista. Niissä artikkeleissa, joissa käsitteiden käyttö oli epäloogista, käytettiin sekaisin ja toistensa synonyymeina käsitteitä teema, luokka ja kategoria sen sijaan, että olisi käytetty yhtä näistä. Vuosina käsitteiden käyttö oli loogista vain joka viidennessä artikkelissa ( %) ja - luvulla kolmessa neljästä. (Taulukko.) Useimmiten analyysiin viitattaessa ja sen prosessia kuvattaessa käytettiin yhtä ( %) tai kahta (6 %) lähdettä. Kuitenkin 8 %:ssa artikkelista lähteitä ei käytetty lainkaan. Eniten käytettyjä lähteitä olivat tässä järjestyksessä Kyngäs & Vanhanen (999) ja Polit & Hungler (98, 99, 999) ja Polit & Beck (, 6). (Taulukko.) Tulosten esittäminen Tulokset oli esitetty analyysin mukaisesti 6 %:ssa. Näistä %:ssa tulosten raportoinnissa näkyi systemaattisesti muodostettujen luokkien/kategorioiden/teemojen/ käsitteiden sisältö ja rakenne. Usein tulososa ei noudattanut analyysin tulosta, vaan tuloksia raportoitiin eri käsiteillä kuin analyysiosassa oli esitetty. Vuosina 5 9 arvioitiin lähes kaikkien (98 %) tulosten raportoinnin kieli tieteelliseksi. Aikaisemmin tuloksia kuvattiin arkipäivän termeillä tai toistamalla, että tutkittavat sanoivat, kuvasivat tai olivat tiettyä mieltä. (Taulukko.) Artikkeleista %:ssa (n = 6) tuloksia esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Näistä vain 7 %:ssa (n = ) kuvattiin se, miten ja mistä frekvenssit ja prosentit oli laskettu. Suoria lainauksia käytettiin %:ssa artikkeleista systemaattisesti ja 6 %:ssa ei ollenkaan. Suorien lainauksien määrä vaihteli yhdestä 9:ään seuraavasti: 5 (n = ), 6 (n = ), 5 (n = ), 6 (n = ) ja yli suoraa lainausta (n = 7). Suoriin lainauksiin käytetty palstatila tulososassa vaihteli.5 75 %:n välillä. Alle 5 % tulososan palstatilasta oli käytetty suoriin lainauksiin artikkelissa, 5 5 % :sta artikkelissa, 6 5 % kahdessa ja yli 5 % artikkelissa. Kuudessa artikkelissa suoran lainauksen tunnistetieto oli merkitty siten, että se osoitti ryhmän (esim. sairaanhoitaja, isä), johon tutkittava kuului. Seitsemässätoista artikkelissa tunnistetieto oli merkitty tutkittavan koodilla. Näiden artikkeleiden suorien lainausten määrää verrattiin tutkittavien määrään. Seitsemässä artikkelissa lainauksia oli puolelta tai yli puolelta tutkittavista. Seitsemässä artikkelissa lainauksia oli prosentilta tutkittavista ja kahdessa alle prosentilta. Tutkimuksen ja sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi Koko tutkimuksen luotettavuutta oli arvioitu 6 %:ssa. Pelkästään analyysin luotettavuutta oli arvioitu puolessa (5 %) artikkeleista. Luotettavuuden arvioinnissa käytettiin 9 %:ssa (n = 5) kriteereitä. Yleisimmin ( %) ne olivat laadullisen tutkimuksen kriteerit. Lincoln ja Cuba (985) oli lähteenä %:ssa. Tällöin kriteereinä olivat vaihdellen uskottavuus, siirrettävyys, vahvistettavuus, pysyvyys, seuraamuksellisuus ja tutkimuksen neutraalisuus. Vaikka artikkelissa raportoitiin käytettävän kriteereitä, niin luotettavuuden arviointi ei edennyt aina niiden mukaisesti. (Taulukko 5.) Rinnakkaisluokitus koko aineistosta oli tehty %:ssa artikkeleista, mutta vain neljässä prosentissa oli laskettu yksimielisyyskerroin (content validity index, CVI).
8 Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 5 Taulukko. Tulosten esittäminen Yht. (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 6) (n = 56) f/% Analyysin mukaisesti* Kyllä 6 5 /6 Ei 9 56/6 Tuloksissa ilmenee luokkien/ kategorioiden/teemojen/ käsitteiden* rakenne Systemaattisesti / Satunnaisesti 9 7 9/9 Ei ilmene 5 9 6/8 Kielellinen ilmaisu Arkipäivän ilmaisua 6 9 / Tutkittavien sanomana 5 7/7 Tieteellistä ilmaisua /7 Suorien lainauksien käyttö Systemaattista / Satunnaista 8 6/7 Ei suoria lainauksia ollenkaan /6 * analyysin tuloksena syntyneiden luokkien/kategorioiden/teemojen/käsitteiden mukaisesti. Eri tutkimuksissa syntynyttä tulosta kutsutaan eri termillä Taulukko 5. Luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden Yht. arviointi (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 6) (n = 56) f/% Tutkimuksen luotettavuus On arvioitu 6 5 /6 Ei ole arvioitu /6 Analyysin luotettavuus On arvioitu /5 Ei ole arvioitu 77/9 Arvioinnissa käytetty kriteerejä Kyllä 6 5 5/9 Ei kriteereitä /7 Kriteerit: (n = 5) * siirrettävyys, yleistettävyys / * tutkimus prosessin vaiheet 7 5 / * laadullisen tutkimuksen kriteerit* 7 8/ * historian tutkimuksen kriteerit / * Lincoln ja Cuba (985)** 8 / * uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus, vahvistettavuus (lähde vaihtelee tai puuttuu kokonaan, yleisin Holloway ja Wheeler 996) ** uskottavuus, siirrettävyys, vahvistettavuus, pysyvyys, seuraamuksellisuus, tutkimuksen neutraalisuus (ko. termiä käytetty vaihdellen)
9 6 HOITOTIEDE, (), 8 8 Pohdinta Tulosten tarkastelu Sisällönanalyysia käytettiin eniten laadullisessa tutkimuksessa, mihin se soveltuu hyvin metodologisten lähtökohtiensa vuoksi (Catanazaro 988, Polit & Beck 8). Sen käyttö on lisääntynyt määrällisten tutkimusten avointen kysymysten sekä kirjallisuuskatsauksiin valittujen artikkelien analyysissa. Kyselylomakkeiden avointen kysymysten vastaukset tuottavat usein niin niukasti tietoa, ettei sisällönanalyysin toteuttaminen ole mahdollista. Niukkaa aineistoa voidaan ryhmitellä sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti, mutta onko kysymyksessä todellinen sisällönanalyysi, jossa abstrahointi voidaan toteuttaa sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Tämän tutkimuksen mukaan ei voida aina sanoa, että sisällönanalyysiä oli tehty. Sisällönanalyysin saama kritiikki yksinkertaiselta näyttävästä tuloksesta on saamiemme tulosten perusteella osin aiheellista, koska analyysimenetelmää on käytetty varsin yksikertaisella tavalla hyödyntämättä menetelmän mahdollisuuksia. (Harwood & Garry, Elo & Kyngäs 8.) Lähes poikkeuksetta kyselyaineistojen sisällönanalyysin kuvaus ja luotettavuuden pohdinta puuttuvat. Siitä, onko sisällönanalyysi sopiva menetelmä systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysiin, on ristiriitaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kirjallisuuskatsausten yhteydessä voisi olla mielekkäämpää puhu kuvailevasta synteesistä (Petticrew, Khan ym., Kääriäinen & Lahtinen 6) kuin sisällönanalyysista, vaikka se noudattaakin sisällönanalyysin periaatetta. Systemoidussa katsauksessa on pyrkimyksenä enemmänkin asioiden ryhmittely kuin abstrahointi. Sisällönanalyysia käytettiin eniten tutkimuksissa, joiden tarkoituksena oli kuvata/ kuvailla. Yhtäältä sisällönanalyysi ei mahdollista käsitteiden välisten suhteiden tutkimista ja siksi useimmiten sen tarkoituksena on kuvailla tutkittavaa ilmiötä. Toisaalta käsitejärjestelmät ja mallit useimmiten liittävät käsitteet jollain tasolla toisiinsa ja antavat näin alustavaa tietoa käsitteiden välisistä suhteista. (Harwood & Garry, Elo & Kyngäs 8.) Strukturoimaton/puolistrukturoitu haastattelu oli yleisin tapa kerätä aineistoa. Sisällön analyysin katsotaankin soveltuvan erityisen hyvin strukturoimattomaan aineistoon. (esim. Sandelowski 995, Neundorf, Elo & Kyngäs 8). Mielenkiinto kohdistui useimmiten potilaisiin/asiakkaisiin ja terveydenhuoltohenkilöstöön. Nämä ovat tyypillisesti kohdejoukkona hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Yli 5 ja tutkittavan otoskoot olivat kaikista tavallisimpia. Suurten otoskokojen määrää johtunee siitä, että tämän tutkimuksen kokonaisotantaan tuli mukaan artikkeleita, joissa raportoitiin pääosin määrällisiä tutkimuksia. Riittävästä otoskoosta laadullisessa tutkimuksessa ei ole yksiselitteisiä ohjeita, koska se riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja saavutetusta aineiston laajuudesta ja rikkaudesta. Aineiston saturaatiota pidetään tärkeimpänä kriteerinä otoskoolle. (Sandelowski 995, Guthrie ym. ). Tämän tutkimuksen mukaan ongelmallista oli tulosten systemaattinen raportointi. Käsitteiden rakenne ja hierarkia osoittaa abstrahoinnin etenemisen. Ongelmat raportoinnissa voi olla osoitus epäonnistuneesta analyysistä tai epäonnistuneesta tuloksen raportoinnista. (Dey 99, Backman & Kyngäs 998, Elo & Kyngäs 8.) Keskeneräisessä analyysissä abstrahointiprosessia ei ole viety niin pitkälle kuin se olisi ollut mahdollista. Kun aineiston abstrahointi on kesken, tuloksena voidaan esittää käsitteitä, jotka eivät sulje pois toisiaan. Myös silloin, kun aineiston saturaatio on saavuttamatta, aineistosta löytyneitä asioita on vaikea yhdistää toisiinsa. (Harwood & Garry, Guthrie ym., Elo & Kyngäs 8). Tällainen tulos näyttää pinnalliselle ja yksinkertaiselle (Weber 99, Harwood & Garry ). Kysymys voi olla myös tutkijan kyvyttömyydestä tehdä sisällönanalyysi oikein. Millä tahansa tutkimusmenetelmällä voidaan saada yksinkertaiselta näyttävä tulos, jos menetelmää ei osata käyttää oikein eikä tuloksia raportoida asiallisesti. Mikään analyysimenetelmä ei ole hyvä itsessään, vaan
10 Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 7 menetelmä on sopiva jotain tiettyä tarkoitusta varten. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioimiselle on useita kriteereitä. Tämän tutkimuksen mukaan ongelmana oli se, että kriteereitä käytettiin harvoin tai vaikka niitä raportoitiin käytettävän, luotettavuuden arviointi ei edennyt niiden mukaisesti. Tutkijan on pystyttävä osoittamaan yhteys tulosten ja aineiston välillä. Suorien lainauksien systemaattista käyttöä pidetään luotettavuuden kannalta keskeisenä (Sandelowski 99, Polit & Beck 8.) Riskinä on suorien lainausten liian suuri määrä suhteessa tulososan tekstiin. Tällöin tutkijan oma analyysin tulos jää heikosti raportoitua. (Downe-Wamboldt 99, Graneheim & Lundman ) Tutkimuksen luotettavuus Tässä tutkimuksessa suhteellisen strukturoitu aineistonkeruumenetelmä mahdollisti luotettavan aineiston keruun. Lisäksi tutkijat olivat sopineet ennakkoon mitä ja miten aineistoa kerätään ja miten tieto tallennetaan analyysirunkoon. Aineiston keruuta varten aineisto oli jaettu vuosittain jaksoihin ja kukin kolmesta tutkijasta keräsi koko aineiston tietyltä ajanjaksolta (esimerkiksi vuosilta ). Analyysivaiheessa kukin tutkija analysoi ajallisesti koko kahden kymmenen vuoden aineiston, mutta analysoitava asia oli rajattu esimerkiksi tulosten esittämiseen tai luotettavuuden tarkasteluun. Näin jokaisella tutkijalla oli mahdollisuus tarkastella, miten muut tutkijat olivat aineiston keränneet ja verrata sitä itse keräämäänsä aineistoon. Tämä lisää luotettavuutta, koska voitiin varmistua siitä, että aineisto oli kerätty yhdenmukaisesti. Aineistossa oli artikkeleita, joissa sisällönanalyysiä käytettiin avointen vastausten analyysiin. Näiden arviointia vaikeutti se, että artikkeleissa kuvattiin pääsääntöisesti määrällisen tutkimuksen tuloksia ja analyysiä. Avointen vastausten analyysin ja tulosten esittäminen sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi jäi niukaksi. Voidaankin pohtia sitä, vääristääkö tämä tämän tutkimuksen tulosta. Kuitenkin, jos tutkija raportoi käyttävänsä sisällönanalyysiä, niin sen tulisi näkyä analyysin, tulosten ja luotettavuuden raportoinnissa, vaikka kysymys olisi vain yhden avoimen vastauksen analyysistä. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkija itse mainitsee käyttävänsä sisällönanalyysiä tai sisällön erittelyä. Näin tämän tutkimuksen otos vastaa tätä. Tutkimuksen merkitys Tutkimus osoittaa vuosina suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetyn sisällönanalyysin heikkoudet ja vahvuudet. Vahvuutena voidaan pitää sitä, että sisällönanalyysiä käytettiin tarkoituksenmukaisella tavalla ja se valittiin tutkimuksiin, joihin se sopi. Otantamenetelmän perustelu ja koko pitäisi raportoida täsmällisemmin. Sisällönanalyysin prosessi kuvaamiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota ja yhteys aineistoon osoittaa siten, että lukija ymmärtää sen. Muodostettujen käsitteiden hierarkian ja sisällöllisen rakenteen selkiinnyttämistä tarvitaan sekä analyysin kuvauksessa että tulosten esittämisessä. Myös suorien lainausten systemaattiseen käyttöön tarvitaan täsmällisyyttä. Lisäksi luotettavuuden pohdinta tulisi perustaa kriteereihin, joita seurataan johdonmukaisesti raportoinnissa. Merkittävää on myös pohtia itse analyysin luotettavuutta ja esittää tutkijan oma näkemys luotettavuudesta kokonaisuudessaan. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytettäessä ja kehitettäessä sisällön analyysiä, arvioitaessa sisällönanalyysillä tehtyjä tutkimuksia ja sisällönanalyysiä opetettaessa. Lisäksi tieteellisen tutkimusten arvioijat voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia, koska tämä lisää ymmärrystä siitä, miten sisällönanalyysillä tehty tutkimus tulisi raportoida, jotta se on ymmärrettävä ja luotettava.
11 8 HOITOTIEDE, (), 8 8 Lähteet Backman K & Kyngäs H Challenges of the grounded theory approach to a novice researcher. Hoitotiede, 6 7. Burnard P Teaching the analysis of textual data: an experiential approach. Nurse Education Today 6 (), Burns N & Grove SK 5. The practice of nursing research: conduct, critique & utilization. Elsevier Saunders, St. Louis. Catanzaro M Using qualitative analytical techniques. In: Woods P & Catanzaro M. (ed.) Nursing Research; Theory and Practice. CV. Mosby Company, New York, Cavanagh S Content analysis: concepts, methods and applications. Nurse Researcher (), 5 6. Dey I. 99. Qualitative data analysis. A user-friendly guide for social scientists. Routledge, London. Downe-Wamboldt B. 99. Content analysis: method, applications and issues. Health Care for Women International (),. Elo S & Kyngäs H. 8. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 6 (), 7 5. Gao Content analysis a methodology for structuring and analyzing written material. Program Evaluation and Methodology Division. United States General Accounting Office, Washington. Graneheim UH & Lundman B.. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today (), 5. Guthrie J, Yongvanich K & Ricceri F.. Using content analysis as a research method to inquire into intellectual capital reporting. Journal of Intellectual Capital 5 (), 8 9. Harwood TG & Garry T.. An overview of content analysis. The Marketing Review (), Hickey G & Kipping E A multi-stage approach to the coding of data from open ended questions. Nurse Researcher (), 8 9. Hsieh HF & Shannon S. 5. Three approaches to qualitative content analysis. Qualitative Health Research 5 (9), Krippendorff K. 98. Content Analysis: an introduction to its methodology. Sage Publications, Newbury Park. Khan KS, Kunz R, Kleijnen J & Antes G.. Systematic Reviews to Support Evidence-based Medicine, How to review and apply findings of healthcare research. The Royal Society of Medicine Press Ltd, London. Kyngäs H & Vanhanen L Sisällön analyysi. Hoitotiede (),. Kääriäinen M & Lahtinen M. 6. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 8 (), 7 5. Lincoln SY & Cuba EG Naturalistic inquiry. Sage Publications, California. Morgan DL. 99. Qualitative content analysis: a guide to paths not taken. Qualitative Health Research (),. Neundorf K.. The content analysis guidebook. Sage Publications Inc. Thousand Oaks, California. Petticrew M.. Systematic reviews from astronomy to zoology: Myths and misconceptions British Medical Journal (778), 98. Polit DF & Beck CT. 8. Nursing research. Principles and methods. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia. Robson C. 99. Real World Research. A resource for social scientists and practitioner-researchers. Blackwell Publishers, Oxford. Sandelowski M Qualitative analysis: What it is and how to begin? Research in Nursing & Health 8 (), Weber RP. 99. Basic content analysis. Sage Publications, Newburry Park, CA. Helvi Kyngäs, THT, professori, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: helvi.kyngas@oulu.fi Satu Elo, TtT, lehtori, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: satu.elo@oulu.fi Tarja Pölkki, TtT, dosentti, lehtori (ma.), Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: tarja.polkki@nic.fi Maria Kääriäinen, TtT, yliopisto-opettaja, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: maria.kaariainen@oulu.fi Outi Kanste, TtT, projektipäällikkö, Oulunkaaren kuntayhtymä, Piisilta, 9 Ii, sähköposti: outi.kanste@oulunkaari.com
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTerveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2018
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2018 Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotAineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010
Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!
LisätiedotA. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp)
Nimi: Henkili::itunnus Kysymys 66. (Max. 7p.) Heikkila Tarja: Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki. 2014, 9. uudistettu painos. Luvut 1-7 (s. 1-115). Kirjoita vastauksesi annettuun tilaan. Tilan ulkopuolella
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Kriittisen arvioinnin tarkistuslista prevalenssitutkimukselle 26.3.2019 Tätä tarkistuslistaa käytetään prevalenssitutkimuksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotKankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.
HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:
Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotPro gradu -tutkielman arviointikriteerit
Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Arviointikriteerien on tarkoitus soveltua sekä määrällisillä tai laadullisilla menetelmillä tehtyjen empiiristen tutkimusten että kirjallisuuskatsauksena tehtyjen
LisätiedotTEMAATTINEN ANALYYSI. Minna Elomaa-Krapu. TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK
TEMAATTINEN ANALYYSI Minna Elomaa-Krapu TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK Temaattisen analyysin määritelmä Yksinkertaisimmillaan järjestää, ryhmittelee ja kuvaa aineistoa Tulisi sisältää aina tutkijan
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKirjallisuuskatsaus. Mikä on kirjallisuuskatsaus?
Kirjallisuuskatsaus Hoitotyön tutkimuspäivä 31102016 Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM, tohtoriopiskelija, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä- Suomen yliopisto Mikä on kirjallisuuskatsaus?
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotLaskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje
Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotArtikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotKäytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser
Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma Open access and data policy Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser 1 Käytön avoimuus Suunnitelmassa tulisi kuvata ainakin seuraavat asiat: (Kriteerit,
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla. 1. Haarautuminen on yksi tieteen kehittymisen muoto. x 14
VALINTAKOE 1 (7) 16.5.2017 Osio 1 Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 3. uudistettu painos.
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotMetodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija
Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen Johanna Leinonen Erikoistutkija Esityksen sisältö Luottamuksen tutkimuksen metodit Kvanti + kvali Luottamuksen rakentuminen tutkimuksessa fokuksessa
LisätiedotELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004
ELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Apulaispäätoimittaja Internet Research Taloustieteen
LisätiedotHOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?
Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
Lisätiedot1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
LisätiedotLuennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI
Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotTohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media
Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotSoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.
SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston
LisätiedotAnalyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto
Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,
LisätiedotSeuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki
Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti
LisätiedotPoimi yrityksistä i) neljän, ii) kymmenen suuruinen otos. a) yksinkertaisella satunnaisotannalla palauttaen, b) systemaattisella otannalla
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Harjoitus 2, viikko 38, syksy 2012 1. Tutustu liitteen 1 kuvaukseen Suuresta bränditutkimuksesta v. 2009. Mikä tämän kuvauksen perusteella on ko.
LisätiedotKoodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus
Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotText Mining. Käyttöopas
Text Mining Käyttöopas Webropol Analytics: Text Mining Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt Onko sinulla aikaa lukea
LisätiedotTutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen
Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotKPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35
KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen yksityiskohtainen raportointi esimerkkinä diskurssianalyyttinen asiakirjatutkimus
Laadullisen tutkimuksen yksityiskohtainen raportointi esimerkkinä diskurssianalyyttinen asiakirjatutkimus Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto Metodifestivaali 2019 Tutkimuksen toteuttamisen raportointi
LisätiedotPaletti tutkimus lapsiperheiden arjesta
Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle
Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla
Lisätiedot1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),
PUBLICATIONS 11.6.2014 Sanna Koskinen (IF = Impact Factor 2012) A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal article (refereed), original research 1. Koskinen S, Hupli M, Katajisto J & Salminen L. 2012.
Lisätiedot