Kansallinen elintarviketutkimusstrategia: Kestävä ja kannattava tuotanto ja hyvinvoiva kuluttaja luovat perustan suomalaisen elintarvikeketjun menestykselle Maaliskuu 2011
Elintarviketutkimusstrategia: Kestävä ja kannattava tuotanto ja hyvinvoiva kuluttaja luovat perustan suomalaisen elintarvikeketjun menestykselle TAVOITTEET/Mihin strategiaa tarvitaan? Tukemaan kotimaisen elintarvikeketjun toimijoiden liiketoimintaa ja kilpailukykyä Tukemaan uudenlaisten arvoketjujen ja uuden liiketoiminnan syntymistä elintarvikeketjun ja muiden alojen yhtymäkohtiin Varmistamaan osaavan ja pätevän henkilöstön riittävyys elintarvikealalla Varmistamaan tutkimusrahoitus strategian mukaisille painoalueille Välittämään paremmin Suomen tavoitteet EU:ssa ja parantamaan mahdollisuuksia sisällyttää aihealueet EUohjelmiin
Identifioidut tiedontarvealueet yhteenveto 16.12.2011 käydyistä keskusteluista 1. Kuluttajan ymmärtämiseen liittyvä tutkimus ja osana sitä kuluttajan arvoihin (mm. luomu, lähiruoka, vastuullisuus) sopivan viestinnän tutkimus Yhteisten menetelmien kehittäminen 2. Sosiaalisen median ohjaamisen tutkimus Yhteisten menetelmien kehittäminen 3. Suomalaisen raaka-aineen paremmuuteen (puhtaus (myrkyt, mikrobit), aromi, aktiiviset aineet) liittyvä tutkimus 4. Kasviproteiinien laajempaan elintarvike- ja rehukäyttöön liittyvä tutkimus 5. Vastuullisuuteen, jäljitettävyyteen ja ohjausjärjestelmiin (ekologisuuteen) ja niistä ilmoittamiseen (kuten hiilijalanjälki, vesijalanjälki) liittyvä tutkimus 6. Sivuvirtojen vaihtoehtoiseen käyttöön liittyvä tutkimus 7. Ruoan aikaansaamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointikokemukseen liittyvä tutkimus Yhteisten menetelmien kehittäminen terveellisyys, terveysvaikutteisuus, painonhallinta ja muu hyvinvointi (sekä fysiologinen että kognitivinen) 8. Ruokakulttuuri ja joukkoruokailu
Elintarviketutkimusstrategian kaksi pääaluetta Kestävä ja kannattava tuotanto Tavoite: Kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine, tehokkaat, ympäristöystävälliset prosessit, korkealaatuinen tuote Keinot: Räätälöidyt raaka-aineet, ekotehokkaiden prosessien kehittäminen, sivuvirtojen hyödyntäminen, elinkaarianalyysien kehittäminen ja hyödyntäminen, jäljitettävyys ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien kehittäminen, uusien turvallisuusriskien hallinta raaka-aineketjussa ja prosesseissa Hyvinvoiva kuluttaja Tavoite: Kuluttajien tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen, hyvinvoiva kuluttaja; suomalaisen ruokakulttuurin vahvistaminen Keinot: uusien medioiden tehokas hyödyntäminen; personoidut tuotteet, palvelut ja viestintä hyvinvoinnin tukemiseksi; jakeluketjun uudet ratkaisut
Elintarviketutkimusstrategian kaksi pääaluetta Kestävä tuotanto Hyvinvoiva kuluttaja Jakelu ja Raaka-aineet Tuotanto Kuluttajat viestintä Elintarvike Kilpailukykyinen kotimainen raaka-aine Vastuullisuus, jäljitettävyys ja siihen liittyvät ohjausjärjestelmät Sivuvirtojen vaihtoehtoiset käyttömuodot Energian, raaka-aineen ja veden tehokas käyttö (ekotehokkuus) Uusien teknologioiden hyödyntäminen Turvallisuusriskien hallinta Kuluttajien tarpeiden ja kuluttajatrendien ymmärrys Kaupan uudet muodot Viestintä ja media Joukkoruokailu Ruokakulttuurin tukeminen Kuluttajien hyvinvointi
Kestävä tuotanto: Keinot ja niihin liittyvät tutkimusaihiot 1 Kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine Suomalaisten raaka-aineiden erityispiirteiden todentaminen (myös vesi) Suomessa menestyvien lajikkeiden ja rotujen valinta ja jalostus sekä viljelytekniikoiden ja ruokintatekniikoiden kehittäminen Kotimainen kasviperäinen proteiinilähde Lisäarvoa tuottavien valmistusaineiden kehittäminen kotimaisista raakaaineista Vastuullisuus, jäljitettävyys ja siihen liittyvät ohjausjärjestelmät Seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen jäljitettävyyteen Esim. tietotekniikan ja elektroniikan sovellusten hyödyntäminen Ympäristövaikutusten mittariston kehittäminen ja standardointi Mm. elinkaarianalyysit Energian, raaka-aineen ja veden tehokas käyttö (ekotehokkuus) Prosessien kehittäminen ja mallinnuksen ja simuloinnin tehokas hyödyntäminen Pienten volyymien ongelma ekotehokkuuden kannalta; ratkaisuja tähän? Sivuvirtojen vaihtoehtoiset käyttömuodot Hävikin vähentäminen prosessiaikaisen seurannan tehostamisella
Kestävä tuotanto: Keinot ja niihin liittyvät tutkimusaihiot 2 Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuotteen valmistuksessa ja prosessien ohjauksessa Bioteknisten prosessointikeinojen hyödyntäminen Automaation ja simuloinnin parempi hyödyntäminen GMO:n ja nanoteknologian mahdollisuuksien selvittäminen Uusien turvallisuusriskien hallinta raaka-aineketjussa ja prosesseissa Ilmastomuutoksen tuomien haasteiden hallinta eläin- ja kasvitautien osalta Pidentyneiden prosessointiketjujen ja säilyvyysaikojen tuomien riskien hallinta Uusien teknologioiden riskien arviointi ja hallinta
Hyvinvoiva kuluttaja: Keinot ja niihin liittyvät tutkimusaihiot 1 Kuluttajien tarpeiden ja kuluttajatrendien ymmärrys Tutkimusmenetelmien kehittäminen Erityisesti ennakointia helpottavien menetelmien kehittäminen Jakeluketjun uudet ratkaisut Tulevaisuuden kaupat Esim. yhteistyö kauppojen ruokapisteiden kanssa Joukkoruokailu Mm. tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, esim. hävikin vähentämiseksi, kuluttajan toiveiden mukaisten ruokien tarjoilemiseksi Viestintä ja media Sosiaalisen median hallinta ja hyödyntäminen Viestivä pakkaus Räätälöidyt tiedonvälityskanavat Tutkimusmenetelmien kehittäminen
Hyvinvoiva kuluttaja: Keinot ja niihin liittyvät tutkimusaihiot 2 Kuluttajien kokonaisvaltainen hyvinvointi Menetelmien kehittäminen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin Systeemibiologian hyödyntäminen Terveellisyys ja terveysvaikutteisuus, terveellinen ruokavalio Ruokavalion yhteisvaikutusten tutkiminen Terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen Ravitsemuksellisen laadun ja fysiologisen vasteen parantaminen Ateriarytmi, aterioiden laatu (ateria versus välipalat) Painonhallinta Painonhallinnan psykologian ymmärtäminen Painonhallintaa tukevat tuotteet ja palvelut Ruoan tuoma nautinto, elämykset ja henkinen hyvinvointi Ruokakulttuurin tukeminen ja myönteinen suhtautuminen ruokaan
Kansallinen elintarviketutkimusstrategia Sisällysluettelo Tiivistelmä (1/2-1 sivu) Lähtökohta Elintarveketeollisuus ja elintarveketketju Suomessa Kansallinen Ruokastrategia ja aikaisemmat elintarviketutkimusstrategiat, eurooppalainen tutkimusstrategia Tavoitteet Strategian yleiskuvaus Strategiatyön pohjalta nousseet tutkimusalueet Toimenpidesuositukset (Tähän toivoisin tämän päivän keskustelusta selkeitä ajatuksia) Ministeriöiden välinen elintarvikepoliittinen ohjelma hajanaisen hallinnon ja ohjauksen selkiyttämiseksi Yliopistotasoisen elintarvikealaan liittyvän koulutuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen tutkimuslaitosten kanssa sekä yhtenäistäminen ja koordinointi AMK-tasoisen koulutuksen kanssa Tutkijoiden ja teollisuuden keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen säännöllisillä tapaamisilla Elintarviketutkimukselle tiederahoitusta (mm. SA) Elintarviketutkimusohjelma Tekesiin Kansainvälistymisen tukeminen volyymien kasvattamiseksi
Mietittävää Vesi osana elintarvikeketjua Elintarvikkeisiin kohdistuva verotus epäreilu ja epätasaarvoinen, eikä tue hyvinvoinnin kehittämistä
Taustamateriaali Ryhmätöiden yhteenveto 30.11.2010 työpajasta + kommentit 16.12.2010 käydyistä keskusteluista
Ryhmä: Palvelukonseptit ja tiedon välittäminen oikean tiedon välittämistä helpottavat uudet ratkaisut ruoan uudet jakelu- ja ostokanavat tulevaisuuden kauppa joukkoruokailun kehittäminen Todettiin, että monissa aiheissa korostuu kuluttajaan kohdistuva tutkimus. Perinteisen mainonnan ohella ja sijasta kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaa suuresti sosiaalinen media. Miten sitä voidaan ohjata ja olla mukana on tärkeä tiedontarvealue.
Ryhmä: Kestävä elintarviketuotantoketju kuluttajien kuuntelu ja tiedonvälitys ympäristövaikutusten mittaristo ja standardointi materiaalikierron kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hävikin pienentäminen uudet teknologiat prosessoinnissa, uudet pakkausmateriaalit proteiiniomavaraisuus ja eläinperäisiä elintarvikkeita korvaavat proteiinilähteet Todettiin, että tälläkin alueella kuluttajan arvoihin ja käyttäytymiseen liittyvä tutkimus on tärkeää. Eläinperäisten elintarvikkeiden käyttöön liittyvät eettiset kysymykset nostavat proteiineihin liittyvän tutkimuksen ja kasviproteiinien uuden käytön tutkimuksen tarvetta. Vastuulliset tuotantotavat, niiden osoittaminen sekä jäljitettävyysmahdollisuus ovat osa tutkimusaluetta.
Ryhmä: Korkealaatuinen tuote ja raakaainetuotanto suomalaisen raaka-aineen ja pohjoisen eksotiikan edut Todettiin, että suomalaisen raaka-aineen paremmuus rakentuu monilta osin mielikuviin. Vain eräiden marjojen ja kasvien aromeista sekä eräistä raskasmetalleista ja joistain patogeeneistä on olemassa vertailevaa faktaa. Tutkimuksen tulisi tuottaa lisää vertaileva tietoa eri maiden raaka-aineiden välille.
Ryhmä: Älykkäät prosessit ja konseptit hävikin pienentäminen ja sivuvirtojen vaihtoehtoiset hyötykäytöt laadun parantaminen ja kustannusten pienentäminen mittaamalla veden ja energian käytön vähentämiseen liittyy kustannussäästön lisäksi myös imagohyöty Todettiin, että vaikka sivuvirrat voidaankin nyt ohjata tehokkaasti ja kannattavasti yleensä rehuksi, niin vaihtoehtoisia käyttötapoja (mm. energia) tulee selvittää.
Ryhmä: Turvallisuus entistä suurempien yksiköiden ja pidentyneen ketjun tuomat uudet riskit, unohtamatta alkutuotannon merkitystä lopputuotteen turvallisuudelle uusiin teknologioihin (mm. nanoteknologia) liittyvät riskit ja niiden tutkimustekniikat prosessissa syntyvien haitta-aineiden (mm. AA ja furaanit) vähentämien turvallisuuden markkinointiarvo, ei kuitenkaan pelottelua Todettiin oikean viestinnän merkitys myös tutkimustulosten esittelyssä.
Ryhmä: Kansainvälistymisen haasteet oikea kansainvälistymis- ja kaupallistamistapa eri tilanteisiin eri kohteiden erojen tunnistaminen ja vaikutus Todettiin, että kansainvälistymisen kohteena olevan maan kuluttajien tunteminen on menestymisen kannalta tärkeää.
Ryhmä: Ruoan tuoma hyvinvointi sairauden riskin vähentäminen ja toimintakyvyn ylläpito toimii hyvinvointitekijänä vain rajatuissa tilanteissa, sen rinnalle nousee kokonaisvaltainen hyvinvointi (sisältää myös tuotteen tuoman henkisen hyvinvoinnin) Todettiin, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaaminen jo sinällään on tutkimushaaste. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat monet tuoteominaisuudet. Ominaisuudet vaihtelevat kohderyhmittäin (kuluttajat ja tuotteet).