KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212
1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 1 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 3 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 5 4.1 Tarkkailun toteutus... 5 4.2 Tarkkailun tulokset... 5 4.3 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella... 8 4.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 9 5 VESISTÖTARKKAILU... 1 5.1 Tarkkailun toteutus... 1 5.2 Vedenlaatu vuonna 212... 1 5.3 Veden laadun kehitys... 12 6 KALATALOUSTARKKAILU... 13 6.1 Hamarinjärven kalastustiedustelu... 13 6.1.1 Aineisto ja menetelmät... 13 6.1.2 Tulokset... 13 6.2 Nuorittajoen kalastustiedustelu... 15 6.2.1 Aineisto ja menetelmät... 15 6.2.2 Tulokset... 15 7 YHTEENVETO... 17 8 VIITTEET... 18 Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2.1 Isosuon (Utajärvi) päästötarkkailun tulokset v. 212 Liite 2.2 Liite 2.3 Vainionsuon päästötarkkailu tulokset v. 212 Vainionsuon tehontarkkailu tulokset v. 212 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 212 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v. 1998 212 Liite 5 Hamarinjärven tiedustelualue Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Liite 7 Hamarinjärven kalastustiedustelun tulostus Liite 8 Nuorittajoen kalastustiedustelun tulostus Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja
2 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Anni Nopanen, FM Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 211 218 (Pöyry Finland Oy 211). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 9.3.211 muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 212 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua Turveruukki Oy:n Vainionsuolla ja Vapo Oy:n Isosuolla. Isosuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Vainionsuolla tehtiin vain kesäaikaista tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty lyhyesti Isosuon ja Vainionsuon kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 213a) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 212 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun sekä kalastustiedustelut Hamarijärven ja Nuorittajoen alueilla. Ohjelmajakson laajoina tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla, sähkökoekalastuksia sekä pohjaeläintarkkailu. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden uusimmat lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Luvan voimassaolo Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, 23.1.24 31.12.215 Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, 12.1.29 31.3.219 PSY 6/3/2, 19.2.23 31.12.21 Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, 1.6.212 (1 31.3.222 Hangassuo Vapo Oy PSY 79/3/2, 19.2.23 31.12.21 PSAVI 46/12/1, 31.5.212 (1 31.12.219 Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, 25.11.211 31.12.219 Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, 1.5.26 31.12.215 Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, 9.11.21 31.1.22 VHO 11/242/1, 19.9.211 Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, 17.9.21 hakemus hylätty Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, 29.11.211 31.12.221 Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, 15.1.28 31.3.218 Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 116/11/1, 29.11.211 31.12.218 Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy VHO Nro 13/37/1, 22.2.213 PSY 8/3/2, 19.2.23 PSAVI 48/12/1 31.5.212 3.6.222
2 Taulukko 1 jatkuu Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy PSY 22//2, 31.3.2 PSY 24/8/2, 15.2.28 PSAVI 48/12/1 31.5.212 3.6.222 Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, 23.1.212 31.12.221 Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, 23.1.27 31.12.215 (1 Lupa ei lainvoimainen Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja- Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi- Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki- Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki- Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja- Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi- Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Kuusisuo Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Varpaoja-Oravioja- Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/ 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki)
3 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 211 keskilämpötila (1,2 C) oli Pudasjärvellä noin puoli astetta kylmempi kuin pitkän ajan (1981 21) keskiarvo (1,6 C). Tavallista kylmempää oli helmikuussa ja erityisesti joulukuussa, jolloin kuukauden keskilämpötila (-13,9 C) oli viisi astetta vertailujakson keskiarvoa matalampi (Kuva 1). Marraskuu oli noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta muuten kuukauden keskilämpötilat olivat lähellä vertailujakson keskiarvoja. Vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 769 mm, joka on 22 % suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo (63 mm). Tammikuussa satoi hieman tavanomaista vähemmän, ja helmi-maaliskuussa ja joulukuussa sademäärä oli lähellä vertailujakson 1981 21 keskimääräisiä sademääriä. Huhti-elokuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän: sademäärät olivat 24 52 prosenttia suurempia kuin vertailujaksolla keskimäärin. Myös syksy oli tavanomaista sateisempi. C 2 Lämpötila mm 12 Sademäärä 1 1 8 6-1 4 2-2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 212 1981 21 212 1981 21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä vuonna 212 sekä v. 1981 21 keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus 2.3.213) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on 3 814 km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 212 sekä vuosijaksolla 1991 21 keskimäärin on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Vuonna 212 Nuorittajoen keskivirtaama oli keskimäärin 58 % ja Kiiminkijoen virtaama 49 % pitkänajan keskiarvoa suurempi. Kesäkuusta-syyskuuhun virtaama oli Nuorittajoessa 38 % ja Kiiminkijoessa 42 % vertailujakson keskiarvoa suurempi.
Taulukko 3 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v. 212 sekä v. 1991 21 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 2.2.213). MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s 212 1991 21 212 1991 21 MQ 19 12 64 43 MQ kesä-syyskuu 11 8 47 33 HQ kesä-syyskuu 57 133 NQ kesä-syyskuu 4 28 4 Alkuvuoden virtaamat olivat kummassakin joessa lähes tavanomaista tasoa (Kuva 2). Kevättulva ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 3.5., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 59 m 3 /s. Edellisvuonna vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 215 m 3 /s eli vettä virtasi keväällä 212 joessa selvästi enemmän kuin keväällä 211. Nuorittajoessa huippuvirtaama mitattiin 2.5., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 217 m 3 /s. Myös Nuorittajoessa vettä oli edellisvuotta enemmän, sillä vuonna 211 suurin vuorokausivirtaama oli 85 m 3 /s. Kesällä virtaamat olivat lähellä pitkänajan keskimääräisiä virtaamia. Elokuussa runsaat sateet nostivat virtaamia ja loka-marraskuussa virtaamat olivat syyssateiden takia tavanomaista korkeampia. Joulukuussa virtaamat pienenivät ja kuun lopulla virtaaman määrä laski alle vertailujakson keskiarvon kummassakin joessa. Q m 3 /s Kiiminkijoki 212 6 5 4 3 2 1 kk-keskiarvot 212 kk-keskiarvot 1991 21 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Q m 3 /s Nuorittajoki 212 24 21 18 15 12 9 6 3 kk-keskiarvot 212 kk-keskiarvot 1991 21 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama vuonna 212 sekä v. 1991 21 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 2.2.213).
5 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kiiminkijoella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua oli vuonna 212 Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi) ja Turveruukki Oy:n Vainionsuolla (Oulun Ylikiiminki). Vainionsuolla suoritettiin lupavelvoitteen mukaista kesäaikaista tuotantovaiheen päästötarkkailua. Isosuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on tarkemmin käsitelty Isosuon ja Vainionsuon kesäaikaiset tarkkailutulokset ja päästötarkkailutulokset on esitetty tämän raportin liitteissä 2.1-2.2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213a). Isosuolla (Utajärvi) ja Vainionsuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla ja vesinäytteitä otettiin kesällä kahden viikon välien. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Vainionsuolla virtaamia on jouduttu arvioimaan vesistömallijärjestelmästä padotus ja mittausongelmien takia. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l, typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 4.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 212 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 14 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista yksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 868 ha, kunnostusvaiheessa oli 3,4 ha ja tuotannosta oli poistunut 259 ha. Tuotantoala väheni hieman vuoteen 211 (948 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Kiiminkijoella päästötarkkailua toteutettiin kesällä 212 Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi) ja Turveruukki Oy:n Vainionsuolla. Isosuo kuuluu myös Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailuun. Taulukossa 4 on esitetty Isosuon ja Vainionsuon keskimääräiset valumat kesällä 212 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Vainionsuolla oli ongelmia padotuksen ja virtaamamittauksen kanssa (liite 2). Valumien vaihtelua oli jonkin verran soiden välillä. Vainionsuon keskivaluma oli hieman kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa suurempi, mutta laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskiarvoa pienempi. Isosuon valuma oli hieman kaikkien soiden ja pintavalutuskentällisten soiden keskiarvoa pienempi. Isosuon ja Vainionsuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden valumakeskiarvoissa sekä Isosuon tulokset kaikkien pintavalutuskentällisten ja Vainionsuon tulokset kaikkien laskeutusaltaallisten soiden valumakeskiarvoissa.
Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. 6 Suo Vesien- Mittapadon käsittely valuma-alue Mq Nq Hq ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo (Utajärvi) pvk2-3 167 16,3 2,4 17 Vainionsuo la3-4 29 22,1 1,9 13 Kakki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 6) 2,2 2, 226 Pintavalutuskenttä (n = 46) 18,1 1,8 15 Laskeutusaltaat (n = 9) 33, 3,6 633 Taulukoon 5 on koottu Kiiminkijoen tarkkailusoiden vedenlaatutiedot kesältä 212 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Isosuolta lähteneen veden laatu oli pääosin selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin ja lähes samaa tasoa tai parempi kuin keskimäärin kaikilla soilla. Vainionsuon veden laatu oli lähellä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen soiden keskimääräistä vedenlaatua, mutta pääosin parempi kuin keskimäärin laskeutusaltaallisilla soilla. Isossuon ja Vainionsuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden vedenlaatukeskiarvoissa sekä Isosuo pintavalutuskentällisten soiden ja Vainionsuo laskeusaltaallisten soiden vedenlaatukeskiarvoissa. Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 212 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty kesän aikana 3 kertaa. Tarkkailu Vesien- n ph CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk2-3 9 6,4 39 66 24 1287 28 63 2367 4,9 Vainionsuo la3-4 11 6,8 33 7 32 978 35 42 4733 14 Kakki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 71) 625 6,1 39 76 34 1411 56 316 4485 13 Pintavalutuskenttä (n = 53) 478 6,2 41 73 33 1331 46 254 3534 7,8 Laskeutusaltaat (n = 1) 92 6,1 29 74 23 1625 116 549 8353 34 Taulukossa 6 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 212. Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Vainionsuon ominaispäästöt olivat fosforin ja kiintoaineen osalta suurempia kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla soilla. Laskeutusaltaallisiin soihin verrattuna Vainionsuon keskimääräiset ominaispäästöt olivat pienempiä. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 6 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 212. Brutto Netto Vesien- COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO 2+3-N NH 4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk2-3 277,2,1 1 2,1,1 14 28, 2,9,1 Vainionsuo la3-4 685 1,3,5 19,4 1,3 71 2,9 9, 161 Kakki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 52) 594 1,,4 24 1, 1 171 144,7 15 113 Pintavalutuskenttä (n = 41) 62,9,4 21 1,1 6,3 55 16,6 13 77 Laskeutusaltaat (n = 6) 611 1,4,9 38,8 4 147 369,9 27 325
Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 212 (touko-syyskuu). Isosuon (Utajärvi) päästöt on arvioitu suon omien tarkkailutulosten perusteella. Vainionsuon (Oulun Ylikiiminki) päästöt on arvioitu 79 ha osalta suon omien kesäaikaisten tarkkailutulosten sekä Pohjois-Suomen alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. 38 ha osalta päästöt on arvioitu Pohjois- Suomen alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella. Muille Kiiminkijoen soille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vesistöön olivat yhteensä noin 645 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1, kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 147 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,7 kg/d fosforia, 14 kg/d typpeä ja 112 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat fosforin ja typen osalta hieman suurempia, COD Mn :n osalta selvästi suurempi ja kiintoaineen osalta hieman pienempiä kuin vuonna 211. 7 Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 212 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 2 22 42 E 25,4 1, 6,3,6 4,6 Vittasuo Vapo Oy 6.62 45 9, 54 E 1,3,3 5,3,2 4,7 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 12 12 E 61,9 2,2 11,6 1,4 7,9 Erkansuo Vapo Oy 6.32 113 22 135 E 81,12 2,9 14,8 1,8 1 Hakasuo Vapo Oy 6.26 169 33 22 E 122,18 4,3 22,12 2,7 16 Hangassuo Vapo Oy 6.25 34 34 E 21,5 1,3 13,3,9 11 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 E 9,2,6 6,1,4 4,9 Isosuo Vapo Oy 6.46 11 14 124 K 34,3 1,2 4,,4, Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 E 34,5 1,2 6,3,8 4,4 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 79 78 158 E 18,2 2,9 32,14 1,4 25 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 38 16 54 K 34,5 1,1 7,4,7 5,2 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 3,4 25 24 3,1 55 E 567 2,3 24 113 2, 17 86 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.13 28,7 29 E 17,3,6 3,2,4 2,2 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.61 28 2,7 31 E 19,4,9 7,2,6 6,2 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 6.13 28 28 E 17,3,6 3,2,4 2,2 Kuusisuo T. ja E. Valkola 6.61 25 9, 34 E 2,3,7 4,2,5 2,6 Tuotantosuot yhteensä 868 24 259 1 151 645 1, 23 147,7 14 112 Kuntoonpanosuot yhteensä 3,4 3,4 536 2,3 23 18 2, 16 82 Vesistöalue yhteensä 3,4 868 24 259 1 155 1 181 3,3 46 255 2,7 3 194 211 3, 948 24 199 1 174 487,58 18 148,34 11 123 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 195 t/a happea kuluttavaa ainesta, 39 kg/a fosforia, 1 89 kg/a typpeä ja 49 43 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 25 kg/a fosforia, 6 94 kg/a typpeä ja 34 5 kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 212 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin 1,1 kg/d fosforia, 3 kg/d typpeä ja 135 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,7 kg/d fosforia, 19 kg/d typpeä ja 94 kg/d kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat kaikilta tutkituilta osin suurempia kuin vuonna 211.
8 Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 212. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 2 22 42 E 7 165 19 457 2 294 14 322 1 769 Vittasuo Vapo Oy 6.62 45 9, 54 E 7 477 12 396 1 676 6,6 239 1 18 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 12 12 E 17 67 46 1 78 5 129 34 753 3 876 Erkansuo Vapo Oy 6.32 113 22 135 E 25 623 35 1 228 4 223 18 752 2 513 Hakasuo Vapo Oy 6.26 169 33 22 E 38 33 52 1 837 6 318 27 1 126 3 759 Hangassuo Vapo Oy 6.25 34 34 E 5 538 17 459 2 885 12 335 2 391 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 E 2 443 7,4 23 1 273 5,2 148 1 55 Isosuo Vapo Oy 6.46 11 14 124 K 11 36 8,9 497 2 141, 55 355 Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 E 1 776 15 516 1 776 7,5 316 1 57 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 79 78 158 E 27 76 76 1 768 1 235 54 1 219 8 39 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 38 16 54 K 9 37 25 581 2 9 18 44 2 215 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 3,4 25 24 3,1 55 E 9 89 26 583 2 751 2 47 2 74 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.13 28,7 29 E 5 45 7,4 261 898 3,8 16 534 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.61 28 2,7 31 E 5 47 12 35 1 792 7,4 239 1 37 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 6.13 28 28 E 4 92 13 3 1 428 9,4 21 1 79 Kuusisuo T. ja E. Valkola 6.61 25 9, 34 E 5 89 15 359 1 71 11 251 1 292 Tuotantosuot yhteensä 868 24 259 1 151 193 478 383 1 839 49 284 245 6 913 34 381 Kuntoonpanosuot yhteensä 3,4 3,4 832 2,9 35 145 2,5 25 15 Vesistöalue yhteensä 3,4 868 24 259 1 155 194 311 386 1 874 49 429 247 6 937 34 486 211 3,4 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 668 183 4 831 27 64 4.3 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 212 noin,4 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 4,8 kg/d kiintoainetta (Pöyry Finland Oy 213b). Fosforin ja kiintoaineen kuormitus oli pienempää ja typen kuormitus suurempaa kuin vuonna 212. Pitkällä aikavälillä puhdistamon kuormitus on ollut laskussa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (29) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisaine-virtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta noin 16 % (Kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 18 % fosforihuuhtoumasta ja noin 7 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 1 2 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 36 % ja typen osalta noin 68 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle v. 21 26 laskettuihin ja HELCOM:lle raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v. 21 26 tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä.
9 Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (29) mukaan. 4.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vuonna 212 tarkkailtiin Vainionsuolla myös vesienkäsittelyn tehoa ottamalla kesällä kerran kuukaudessa päästötarkkailun yhteydessä vesinäyte myös laskeutusaltaiden yläpuolelta. Tulokset vesienkäsittelyn tehon tarkkailuista ovat liitteessä 2.3 ja taulukossa (Taulukko 9). Vedenlaatutarkastelu ei ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Tehontarkkailutulosten perusteella Vainionsuon laskeutusaltaat poistivat veden kiintoaineksesta noin 3 % ja raudasta noin 2 %. Kokonaisravinteiden osalta puhdistusteho oli heikko, mutta epäorgaanisten ravinteiden osalta parempi. Fosfaattifosforin poistuma oli lähes 4 % ja ammoniumtypen noin 3 %. Veden ph ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat likimain samaa tasoa altaiden ylä- ja alapuolella. Taulukko 9 Veden keskimääräinen laatu Vainionsuon laskeutusaltaiden 3-4 ylä- ja alapuolella sekä puhdistusteho vuonna 212. n = näytteiden lukumäärä. ph COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vainionsuo la 3-4 kesä-elo (n=3) Laskeutusaltaat yläpuoli 6,8 37 81 39 143 23 58 5867 13 Laskeutusaltaat alapuoli 6,7 36 7 24 993 35 42 4733 9,4 Erotus -,3-1 -11-15 -5 11-17 -1133-4 Teho % 3 14 38 5 29 19 28
1 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta, jonka havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden yläpuolella. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Näytteet otettiin tarkkailuohjelmien mukaisesti vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 212. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N 7225-346352 6.6 Nuorittajoki, Määtänperä N47 722857-34922 6.6 Kiiminkijoki, 834-tien silta K55 721536-346 6.2 Vuonna 212 vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinäkuussa alivirtaamien aikaan (Kuva 4). Elokuun näytteenottoja edelsi ylivirtaamatilanne, mikä vaikutti todennäköisesti näytteenottohetkellä vielä veden laatuun. Syyskuussa virtaama oli näytteenottohetkellä lähellä kesän alivirtaaman tasoa. Q m 3 /s Kiiminkijoki 212 6 Nuorittajoki 212 5 Näytteenotto 4 3 2 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v. 212. 5.2 Vedenlaatu vuonna 212 Taulukossa (Taulukko 11) on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 212. Veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa (Kuva 5).
Taulukko 11 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v. 212. O 2 Havainto- ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Fe Kloropvm aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N47 17.5.212 8,5 73 5,4 1,9 5,5 175 25 28 6 58 19 14 1 5 12.7.212 8, - 6,6 2,6 12, 25 26 51 13 6 23 < 5 3 8 12, 14.8.212 8,1 81 5,7 2,3 14, 325 42 47 14 9 1 < 5 3 4 4, 5.9.212 8,5 81 6,6 2,7 6,6 275 26 55 13 69 7 < 5 3 7 9, keskiarvo VII-IX 8,2 81 6,3 2,5 1,9 283 31 51 13 73 13 < 5 3 633 8,3 Nuorittajokisuu N 17.5.212 9,4 8 5,7 1,6 4,6 15 25 31 7 55 13 16 1 5 11.7.212 7,8 85 6,7 2,7 9, 225 24 46 12 58 54 < 5 2 6 19, 14.8.212 7,4 74 5,8 2,2 4,1 3 41 43 13 74 16 < 5 3 5, 6.9.212 8,7 84 6,7 2,9 6,7 275 24 41 9 61 6 6 2 8 1, keskiarvo VII-IX 8, 81 6,4 2,6 6,6 267 3 43 11 643 25 < 5 2 8 11,3 Kiiminkijoki 834-tien silta K55 17.5.212 9,6 81 6, 1,9 4,1 15 23 26 4 54 17 16 1 2 11.7.212 7,9 86 6,8 2,7 3,4 175 22 27 4 48 22 < 5 1 6 1, 14.8.212 7,3 75 6,3 2,8 7,6 225 32 35 5 68 < 5 < 5 2 2 6, 6.9.212 8,7 85 6,8 2,9 4,6 225 22 32 5 57 37 9 2 4 6, keskiarvo VII-IX 8, 82 6,6 2,8 5,2 28 25 31 5 577 21 < 5 2 67 7,3 11 Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään happipitoisuuksien ollessa välillä 7,3 9,6 mg/l ja kyllästysasteiden välillä 73 86 %. Toukokuussa vesi oli melko hapanta: Kiimikijoessa ph oli 6, ja Nuorittajoessa ph-arvot olivat 5,4 5,7. Myös elokuussa mitattiin melko alhaisia ph-arvoja (5,7 5,8) Nuorittajoesta, Kiiminkijoen vesi oli lievästi hapanta (ph 6,3). Heinäkuussa ja syyskuussa vesi oli lievästi hapanta (ph 6,6 6,8) kaikilla näytteenottopaikoilla. Vesi oli tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen alaosalla väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn -arvot olivat keskimäärin pienempiä kuin Nuorittajoessa. Kiintoainepitoisuudet olivat pienimmillään Kiiminkijoessa, suurimmat arvot mitattiin Nuorittajoen yläosalta. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin suurimmillaan kesäaikaan. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) keskimäärin suurempia kuin Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat yläosalla keskimäärin hieman suurempia kuin jokisuulla. Suurimmat ravinnepitoisuudet mitattiin kaikilla kolmella havaintopaikalla elokuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa (Taulukko 11). Kokonaistypen pitoisuudet olivat Kiiminkijoessa pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, Nuorittajoen typpipitoisuudet viittasivat rehevyyteen.nuorittajoessa myös klorofylli-a-pitoisuudet ilmensivät heinäkuussa ja elokuussa rehevyyttä, elokuussa klorofyllipitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen. Kiiminkijoen klorofyllipitoisuudet viittasivat elo-syyskuussa keskiravinteisuuteen ja heinäkuussa rehevyyteen. Kesäaikaan epäorgaanisen nitriitti-nitraattitypen (NO 2 +NO 3 -N) pitoisuudet olivat pieniä tai kokonaan alle määritysrajan (5 µg/l). Ammoniumtyppeä (NH 4 -N) vedessä oli melko vähän. Fosfaattifosforin (PO 4 -P) pitoisuudet olivat heinäkuussa pieniä, mutta elokuussa ja syyskuussa pitoisuudet kasvoivat jonkin verran. Epäorgaanisen ravinnesuhteen (N/P-suhde) perusteella heinä-syyskuussa Nuorittajoessa
tuotantoa rajoitti laskennallisesti typpi. Kiiminkijoessa tuotantoa rajoittivat typpi ja fosfori yhdessä tai pelkästään typpi. Kuitenkin myös mm. virtaus ja veden väri todennäköisesti rajoittavat perustuotantoa jokialueella. 12 5.3 Veden laadun kehitys Kuvassa (Kuva 5) on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina 1998 212 Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla 1998 212. mg/l 35 3 25 2 15 1 5 µg/l 7 6 5 4 3 2 1 mg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1998 1998 1999 1999 1999 2 2 2 21 21 21 22 22 22 23 23 23 COD Mn 24 25 Kok.P 24 25 26 26 Kiintoaine 24 25 26 27 27 27 28 28 28 29 29 29 21 21 21 211 211 211 212 212 212 mg Pt/l 3 25 2 15 1 5 µg/l 1 8 6 4 2 µg/l 2 15 1 5 1998 1998 1999 1999 1998 1999 2 2 21 21 2 21 22 22 22 23 23 Väri 24 24 25 Kok.N 25 26 Klorofylli-a 23 24 25 26 27 27 26 27 28 28 29 28 29 29 21 21 21 211 211 212 211 212 212 N47 N K55 Kuva 5 Veden laatu keskimääräinen kesäaikainen laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v. 1998 212.
Pitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa jonkin verran suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut suunnilleen 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla 1998 211 juurikaan havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Nuorittajoessa veden laatu on ollut viime vuosina happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) ja kiintoaineen suhteen heikompaa, mikä kääntää pitoisuustrendejä osittain lievästi nouseviksi. Kokonaisfosforipitoisuudet sen sijaan vaikuttaisivat olevan lievässä laskussa. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt melko paljon vaihtelua etenkin Nuorittajoen yläosalla. Nuorittajoen ylä- ja alaosan välillä veden laadun kehityksessä ei ole havaittavissa selkeitä eroja. Vuonna 212 Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin edellisvuonna. Vesi oli kuitenkin tummempaa ja siinä oli happea kuluttavaa ainesta enemmän kuin vuonna 211. Kiiminkijoen ravinnepitoisuudet olivat vuonna 212 samaa tasoa kuin edellisvuonna, mutta myös Kiiminkijoessa vesi oli tummempaa ja happea kuluttavaa ainesta oli enemmän kuin vuonna 211. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne, ja vuonna 212 valumat olivat etenkin tulva-aikaan selvästi suurempia kuin vuonna 211. 6 KALATALOUSTARKKAILU 6.1 Hamarinjärven kalastustiedustelu 6.1.1 Aineisto ja menetelmät 6.1.2 Tulokset Hamarinjärven kalastustiedustelu vuodelta 212 tehtiin tammi-helmikuussa 213 kolmikierroksisena postitiedusteluna kaikille Hamarinjärven lähialueen rakennetuille kiinteistöille (liite 5). Kiinteistöjen yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Selvitysalueella oli yhteensä 2 rakennettua tilaa, joista otantaan saatiin mukaan 18 tilaa eli 9 %. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 16 eli 89 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake esimerkkinä Nuorittajoen Hetekylän osakaskunnan osalta on esitetty liitteessä 6 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 7. Selvitysalueen talouksista kalasti Hamarinjärvellä 65 % eli yhteensä 13 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 1,6 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli siten noin 2. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska-, heittovapa- ja vetouistelukalastusta. Vapakalastusta harjoittivat kaikki kalastajat. Katiskoilla kalasti puolet ja verkoilla 4 % kalastajista. Kalastus ajoittui vähäistä pilkki- ja koukkukalastusta lukuun ottamatta kesään touko-syyskuulle. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden keskimäärin 2. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 6 päivää ja katiskoilla puolitoista kuukautta. Vetouistelua ja heittovapakalastusta harjoitettiin 15 19 kertaa kesän aikana. Kalastajilla oli käytössä yhteensä 13 verkkoa ja katiskaa (Taulukko 12). Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä 26 kpl. Näiden lisäksi kalastettiin vähän koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. 13
14 Taulukko 12 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Hamarinjärvellä v. 212. Verkot Katiskat Heitto/vetouisteluvavat Koukut Mato-onget Pilkkionget 13 13 26 5 8 7 Kokonaissaalis Hamarinjärvellä oli v. 212 yhteensä noin 4 kg, josta reilu puolet oli haukea ja neljännes ahventa (Taulukko 13). Lahnaa ja särkeä oli molempia vajaa 1 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin hiukan madetta ja harjusta. Talouskohtainen saalis oli 32 kg. Taulukko 13 Kokonaissaalis (kg) Hamarinjärvellä v. 212. kg % Harjus 4 1, Hauki 225 54,3 Ahven 14 25,1 Made 7 1,7 Lahna 36 8,7 Särki 38 9,2 Yhteensä 414 1, Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki tiedusteluun vastanneet kalastajat kommentoivat kalastusta haittaavia tekijöitä Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin veden heikkoa laatua ja turvetuotannon kuormitusta, joita kommentoi 7 % kalastajista (Taulukko 14). Pyydysten likaantumista, vesistön liettymistä ja vesikasvien runsautta kommentoi 5 6 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi viidennes kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa järven rehevöitymistä ja vesikasvien runsautta. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Rehevöitymien lisääntyy ja veden laatu heikkenee vuosi vuodelta (2 kpl). - Vesi korkealla koko kesän (2 kpl). - Vesikasvit valtaavat hyvät pyyntilahdekkeet. Taulukko 14 Kalastajien (n=1) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Hamarin-järvellä v. 212. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 1 Veden heikko laatu 7 Pyydysten likaantuminen 5 Särkikalojen runsaus 3 Metsäojitusten kuormitus 4 Kalojen makuvirheet 2 Pieni virtaama ajoittain 1 Turvetuotannon kuormitus 7 Vesistön liettyminen 5 Vesikasvien runsaus 6
15 6.2 Nuorittajoen kalastustiedustelu 6.2.1 Aineisto ja menetelmät Nuorittajoen kalastustiedustelu vuodelta 212 tehtiin tammi-maaliskuussa 213 kolmikierroksisena postitiedusteluna kaikille Hetekylän ja Ylikiimingin osakaskuntien kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Tiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 95 kalastajaa eli 9 % luvan lunastaneiden kokonaismäärästä (Taulukko 15). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 82 kpl eli 86 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelun tulokset on eritelty Nuorittajoella turvetuotantoalueiden yläpuoliselta (Määtänperä ja sen yläpuoli) ja alapuoliselta (Määtänperän alapuoli) alueelta. Tiedustelukaavake esimerkkinä Hetekylän osakaskunnan osalta on esitetty liitteessä 6 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 8. Taulukko 15 Tiedusteluaineisto Nuorittajoella v. 212. Luvan Otanta Poistuma Lopullinen Palautus lunastaneita kpl % kpl otanta kpl kpl % Hetekylän osk. 52 51 98,1 6 45 39 86,7 Ylikiimingin osk. 54 52 96,3 2 5 43 86, Yhteensä 16 13 97,2 8 95 82 86,3 6.2.2 Tulokset Hetekylän osakaskunnan kalastuslupia lunastaneista kalasti Nuorittajoella 67 % eli yhteensä 35 kalastajaa. Ylikiimingion osakaskunnan kalastuslupia lunastaneista kalasti Nuorittajoella 19 % eli yhteensä 9 kalastajaa. Siten Nuorittajoella kalasti yhteensä 44 kalastajaa. Kalastajien määrä jakautui tasan Määtänperän ja sen yläpuolisen alueen (turvetuotantoalueiden yläpuoli) sekä Määtänperän alapuolisen (turvetuotantoalueiden alapuoli) alueen kesken. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska-, koukku- ja heittovapakalastusta. Osakaskuntien keskiarvona verkoilla kalasti 44 %, katiskoilla 65 % ja heittovavoilla 49 % kalastajista (liite 8). Kalastus ajoittui koukku- ja vähäistä pilkkikalastusta lukuun ottamatta kesään touko-lokakuulle. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden Hetekylän osakaskunnan alueella keskimäärin 3 ja Ylikiimingin osakaskunnan alueella vastaavasti 5. Osakaskuntien keskiarvona verkoilla kalastettiin keskimäärin 2 päivää ja katiskoilla 52 päivää. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 21 kertaa kesän aikana. Kalastajilla oli käytössä yhteensä 35 verkkoa ja 7 katiskaa (Taulukko 16). Heitto-, perho- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä 43 kpl. Näiden lisäksi kalastettiin aktiivisesti koukuilla, joita oli käytössä noin 1 kpl.
16 Taulukko 16 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Nuorittajoella v. 212. Verkot Katiskat Merrat Koukut Heitto- Perho- Vetouistelu- Mato- Pilkki- # 35-6 mm vavat vavat vavat onget onget Hetekylän osk. 2 6 4 44 29 4 3 15 1 Ylikiimingin osk. 15 1-58 3-4 4 - Yhteensä 35 7 4 12 32 4 7 19 1 Kokonaissaalis Nuorittajoella oli v. 212 yhteensä noin 23 kg, josta haukea oli kolmannes ja ahventa sekä särkeä molempia noin neljännes (Taulukko 17). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi madetta, säynettä ja lahnaa sekä hiukan taimenta, harjusta ja salakkaa. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 52 kg. Pääosa eli 72 % kokonaissaaliista saatiin Nuorittajoen yläosalta Määtänperältä ja sen yläpuolelta. Kalastajista tällä alueella kalasti puolet. Kalastus painottui selvästi Hetekylän osakaskunnan alueelle, josta saatiin 8 % kokonaissaaliista. Tärkeimmät saalislajit olivat kaikilla alueilla hauki ja ahven, joiden yhteisosuus oli alueesta riippuen 56-79 %. Määtänperän yläpuolisen alueen suurehko särkisaalis johtui yhden kalastajan saaliista. Hän kalasti katiskoilla läpi kesän ja sai särkeä 4 kg. Taimenta saatiin vähän Määtänperän yläpuoliselta alueelta ja harjusta saatiin kaikilta alueilta vain satunnaisesti. Taulukko 17 Kokonaissaalis (kg) Nuorittajoella v. 212. Hetekylä Ylikiiminki Yhteensä Määtänp. yläp. Määtänp. alap. kg % Taimen 19 3 2 24 1, Harjus 6 1 1 8,3 Hauki 52 15 157 764 33,4 Ahven 429 41 19 579 25,3 Made 66 6 83 155 6,8 Säyne 113 12-125 5,5 Lahna 44 12 54 11 4,8 Särki 469 5 47 521 22,8 Salakka - - 3 3,1 Yhteensä 1648 185 456 2289 1, kg/kalastaja 75 14 51 52.. Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kaikki tiedusteluun vastanneet kalastajat kommentoivat kalastusta haittaavia tekijöitä. Hetekylän osakaskunnan alueella 11 19 % kalastajista arvioi, että alueella ei ole erityisiä kalastushaittoja (Taulukko 18). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin kaikilla alueilla veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja ajoittain pientä virtaamaa, joita kommentoi 38 86 % kalastajista. Määtänperän alapuolisella alueella merkittävinä haittoina pidettiin lisäksi turvetuotannon kuormitusta ja vesistön liettymistä, joita kommentoi alueella 67 89 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi Määtänperän alapuolisella alueella kolmannes ja Määtänperän yläpuolella 13 % kalastajista. Ylikiimingin osakaskunnan alueella makuvirheitä ei kommentoitu.
Taulukko 18 Kalastajien (n=kommentin esittäneiden kalastajien määrä) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Nuorittajoella v. 212. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta Hetekylän osk. Ylikiimingin osk. Määtänperä ja Määtänperän (n=7) sen yläp. (n=16) alap. (n=9) Ei erityisiä kalastushaittoja 19 11 - Veden heikko laatu 38 78 71 Pyydysten likaantuminen 56 44 86 Särkikalojen runsaus 25 11 - Metsäojitusten kuormitus 25 44 14 Kalojen makuvirheet 13 33 - Pieni virtaama ajoittain 56 44 43 Turvetuotannon kuormitus 13 89 14 Vesistön liettyminen 31 67 43 Vesikasvien runsaus 19 22 71 17 7 YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 212 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua vuosille 211 218 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 212 kuului ohjelman mukaan vuosittainen veden laadun tarkkailu Kiiminkijoen ja Nuorittajoen pääuomissa sekä kalastustiedustelut Hamarinjärven ja Nuorittajoen alueilla.. Lisäksi suoritettiin päästötarkkailua yhdellä kesäaikaisella tuotantovaiheen kohteella ja yhdellä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuun kuuluvalla ympärivuotisella kohteella. Kiiminkijoella oli vuonna 212 turvetuotantopinta-alaa yhteensä 868 ha, tuotannosta poistunutta alaa 259 ha ja kuntoonpanoalaa 3,4 ha. Vuonna 212 lämpötila oli joulukuuta lukuun ottamatta melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vuosi oli kuitenkin selvästi tavanomaista sateisempi ja jokien virtaamat olivat selvästi normaalia suurempia. Tuotantoaikana touko-syyskuussa sää oli sateinen ja virtaamat tavanomaista suurempia. Päästötarkkailussa olleelta Isosuolta (Utajärvi) lähteneen veden laatu oli pääosin selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan pintavalutuskentällisten turvesoiden valumaveden laatu keskimäärin ja lähes samaa tasoa tai parempi kuin keskimäärin kaikilla soilla. Vainionsuolta (Oulun Ylikiiminki) lähteneen veden laatu oli lähellä kaikkien Pohjois- Pohjanmaan alueen soiden keskimääräinen vedenlaatu, mutta pääosin parempi kuin keskimäärin laskeutusaltaallisilla soilla. Vuonna 212 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat päästöt olivat suurempia kuin vuonna 211, mihin vaikutti osaltaan vuoden 212 poikkeuksellisen runsaat sateet ja valumat. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravinnekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 212 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen sekä sen sivujokien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Nuorittajoen vesi oli etenkin kesäaikana heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia viimeisten vuosien aikana. Nuorittajoessa humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lähes säännönmukaisesti Kiiminkijokea suurempia. Nuorit-
8 VIITTEET tajoen veden laadussa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä lievää kiintoaineen ja happea kuluttavan aineksen pitoisuuskasvua. Fosforipitoisuudet sen sijaan näyttäisivät olevan lievässä laskussa. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuoden 212 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat vähäisiä. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Hamarinjärvellä kalasti v. 212 yhteensä 13 taloutta. Talouskohtainen saalis oli 32 kg. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska-, heittovapa- ja vetouistelukalastusta ajoittuen pääosin touko-syyskuulle. Merkittävimmät saaliskalat olivat hauki, ahven, lahna ja särki. Näiden lisäksi saatiin hiukan madetta ja harjusta. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Hamarinjärvellä veden heikkoa laatua, turvetuotannon kuormitusta, pyydysten likaantumista, vesistön liettymistä ja vesikasvien runsautta. Nuorittajoella kalasti v. 212 yhteensä 44 kalastajaa. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 52 kg. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska-, koukku- ja heittovapakalastusta ajoittuen pääosin touko-lokakuulle. Merkittävimmät saaliskalat olivat hauki, ahven, särki, made, säyne ja lahna. Pääosa saaliista saatiin Nuorittajoen yläosalta Määtänperältä ja sen yläpuolelta. Kalastajista saalislajit olivat kaikilla alueilla hauki ja ahven. Taimenta saatiin vähän Määtänperän yläpuoliselta alueelta ja harjusta saatiin kaikilta alueilta vain satunnaisesti. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Nuorittajoen kaikilla alueilla veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja ajoittain pientä virtaamaa. Määtänperän alapuolisella alueella merkittävinä haittoina pidettiin lisäksi turvetuotannon kuormitusta ja vesistön liettymistä. 18 Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pöyry Finland Oy. 211. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 211 218. Moniste Pöyry Finland Oy. 213a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 212. Pöyry Finland Oy 213b. Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuonna 212. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas
14 5 9 N47 16 12 11 13 N 1 K55 4 8 2 3 15 KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Turveruukki Oy Isosuo 11 Vainionsuo 1 Varpa-Hoikkasuo 12 2 km Vapo Oy Isonivansuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isosuo Marttilansuo Alalamminsuo Sapilassuo Kallasuo 5 9 2 3 4 6 8 14 15 16 Velj. Valkola Kuusisuo 13 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Liite 1 6
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Kohde: Isosuo, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: Koordinaatit: 721871 357584 Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2-3 16.11.11 6,9 9, 1 666 < 1 1.11.-15.11. 13, 13,4 745 5,2 266 14,4 112,12 8,3 6,2 2 pvk2-3 13.12.11 6,8 9,6 1 482 1,5 16.11.-12.12. 16, 16,6 1253 8,7 127 8,8 73,8 3,7 11 3 pvk2-3 1.1.12 6,7 8,2 7, 46 < 1 13.12.-9.1. 17, 1458 1 1333 9,3 66,6 3,7 4, 4 pvk2-3 6.2.12 6,7 11 11 39 2, 1.1.-5.2. 25, 25,5 3823 27 395 2,7 26,3,9 4,7 5 pvk2-3 5.3.12 6,9 11 4, 41 1,3 6.2.-17.4. 12, 12,4 61 4,2 736 5,1 49,2 1,8 5,7 6 pvk2-3 18.4.12 6,9 9,8 11 44 < 1 18.4.-2.4. 17, 15,9 1458 1 1643 11,4 97,11 4,3 4,9 7 pvk2-3 23.4.12 6,9 8,4 6, 41 2,7 21.4.-28.4. 27, 27,9 4634 32 34215 238 1725 1,23 84 555 8 pvk2-3 3.5.12 29.4.-19.5.? 19782 137 997,71 49 321 9 pvk2-3 21.5.12 7, 2 12 6 3,2 2.5.-23.5. 26, 26, 4217 29 3148 22 378,23 11 6 1 pvk2-3 28.5.12 7, 19 12 6 2, 24.5.-27.5. 13,5 13,5 819 5,7 1185 8,2 135,9 4,3 14 11 pvk2-3 11.6.12 7,2 15 11 < 2 49 < 5 14 44 1, 28.5.-1.6. 15, 14,1 166 7,4 125 7,1 92,7,1 3,,2,1 2,7 6,2 12 pvk2-3 27.6.12 7,2 17 11 52 < 1 11.6.-26.6. 35, 32,9 8866 62 218 14,6 215,14 6,6 6,3 13 pvk2-3 1.7.12 7,4 2 14 < 2 69 < 5 13 88 1,5 27.6.-9.7. 16, 15,8 1253 8,7 216 14, 242,17,1 8,3,3,2 11 18 14 pvk2-3 24.7.12 7,2 2 13 62 1,1 1.7.-3.8. 24, 22,9 3452 24 2669 18,5 32,21 1 18 15 pvk2-3 9.8.12 6,8 24 21 4, 11 19 < 5 85 4,4 4.8.-12.8. 5,5 51,2 22172 154 7244 5,3 144,91,17 48 8,26,1 37 191 16 pvk2-3 2.8.12 7,2 2 14 59 1, 13.8.-19.8. 19, 18,6 1925,1 13,4 211 14, 241,17 7,1 12 17 pvk2-3 5.9.12 7,2 15 13 53 1,5 2.8.-12.9. 2, 2,6 2189 15,2 1455 1,1 131,11 4,6 13 18 pvk2-3 18.9.12 7,4 16 15 5 1,5 13.9.-25.9. 29, 29, 5541 38 316 21,6 298,28 9,3 28 19 pvk2-3 16.1.12 7,1 12 13 62 1,6 26.9.-31.1. 19,8 2,4 2134,2 15 44 28,1 291,32 15 39 TALVI keskiarvo 6,8 9,8 8,4 481,6 1,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 9,6 983,9 6,8 57,3,4 2,8 6,2 keskihajonta,1 1,2 2,9 19,5,7 Nettokuormitus g/ha d,,, KEVÄT keskiarvo 6,9 9,1 8,5 425 1,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 9, 2169 151 195,79 53 349 keskihajonta, 1, 3,5 21 1,6 Nettokuormitus g/ha d,, 89 KESÄ keskiarvo 7,1 19 13 2, 638 65 1 723 1,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 15 235 16 277,21,5 1 2,8,1 14 28 keskihajonta,2 2,8 3, 1,7 183 18 6,4 246 1,2 Nettokuormitus g/ha d, 2,9,1 SYKSY keskiarvo 7,3 14 14 56 1,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 21 3792 26 293,3 14 36 keskihajonta,2 2,8 1,4 85,1 Nettokuormitus g/ha d, 2,1, VUOSI keskiarvo 7, 14,7 11,6 2, 562 65 1 723 1,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 13 363 25 249,3,2 11 47 Lisätiedot: Datakatkon ja/tai padotuksen vuoksi jaksojen 1.1.12-6.2.12, 19.4.-23.4. ja 25.7.-9.8. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä 6.2.12 Padottaa, vesi virtasi hyvin hitaasti 9.8.12 Padottaa 23.4.12 Padottaa 25.1.12 Anturi liikkunut 3.5.12 Tulvan vuoksi kohteelle ei päässyt, kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran veden laadulla. Jakelu: Nettokuormitus g/ha d, 1,2 7,8 Liite 2.1, 1/2
Liite 2.1, 2/2 Isosuo, pvk2-3 l/s km 2 48 Valuma keskiarvo näyte 6.46 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine g/ha/d 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 3 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,4 1,2 µg/l 12 1 Kokonaistyppi g/ha/d 1 9 8 2 15 1,,8 8 6 7 6 5 1 5,6,4,2 4 2 4 3 2 1, kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kiiminkijoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Vainionsuo Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la 3-4 Kunta: Oulu (Ylikiiminki) Koodinaatit: 722237-3481869 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE1763 Purkuvesistö: 6.68 Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 29 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la 3-4 15.5.12 6,4 27, 38 97 13 2 la 3-4, mp1 3.5.12 6,6 31, 6 89 9,8 15.5.-29.5. 18,5 21,2 3685 15 369,62 12 145 3 la 3-4, mp1 12.6.12 7,1 24 62 29 78 < 5 < 5 46 8,3 3.5.-11.6. 19,5 22,2 1445 6 12,31,14 4,1,1 23 41 4 la 3-4, mp1 22.6.12 6,9 28 7 87 16 12.6.-21.6. 3, 3,7 4257 17 411 1,3 13 235 5 la 3-4, mp1 2.7.12 6,6 48 12 1 7 56 22.6.-1.7. 5, 4615 18 764 1,91 27 891 6 la 3-4, mp1 11.7.12 6,8 4 8 4 1 99 < 5 52 12 2.7.-1.7. 4615 18 636 1,27,64 16 1,6,4 83 191 7 la 3-4, mp1 25.7.12 7, 33 81 91 7,4 11.7.-24.7. 5598 22 637 1,56 18 143 8 la 3-4, mp1 14.8.12 6,3 44 67 27 12 < 5 12 44 7,9 25.7.-13.8. 6427 26 975 1,48,6 27,6 2,7 98 175 9 la 3-4, mp1 23.8.12 7, 33 78 875 8, 14.8.-22.8. 8189 33 932 2,2 25 226 1 la 3-4, mp1 6.9.12 7,1 25 74 79 13, 23.8.-5.9. 2656 11 229,68 7,2 119 11 la 3-4, mp1 26.9.12 6,7 33 38 77 3,1 6.9.-3.9. 9643 38 197 1,26 26 13 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 KESÄ keskiarvo 6,8 33 7 32 978 35 42 4733 14 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 5721 23 685 1,3,5 19,4 1,3 71 2 keskihajonta,3 7,8 22 7 269 56 68 416 14 Nettokuormitus g/ha d,9 9, 161 Lisätiedot: Virtaamamittaus aloitettu 24.5. alkaen. Jakson 15.5.-22.6. virtaamat arvioidaan myöhemmin 6.9.12 Datakatko 3.-1.9.12, virtaamat päivitetään myöhemmin. 15.5. Mittapadon vedenkorkeushavainnot puuttuu. 11.7. Mittapadon vedenkorkeushavainnot puuttuu. 3.5. Mp1 padottaa, vp ero alle,5 cm. Mp1 18,5 cm, mp2 kuiva. 24.7. Mittapadon vedenkorkeushavainnot puuttuu. 12.6. Mp1 padottaa, vp ero alle,5 cm. Mp1 19,5 cm, mp2 kuiva. 2.7. Turveruukin omavalvontanäyte ylivirtaamatilanteessa. 22.6. Mp1 padottaa, vp ero n. 1 cm. Mp1 3 cm, mp2 kuiva. 14.8. Mittapadon vedenkorkeushavainnot puuttuvat. EHP:ssa datakatko 8.8.-23.8. Laitteisto vahingoittunut tulvassa, vaihdettu 23.8. Jaksojen 15.5.-23.6., 8.8.-23.8. ja 3.-1.9. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä padotuksen ja mittausongelmien vuoksi. Jakelu: Turveruukki Oy, Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liite 2.2, 1/2
Liite 2.2, 2/2 Vainionsuo l/s km 2 14, Valuma keskiarvo näyte vesistömalli 6.62 mg/l 6 Kiintoaine g/ha/d 6 12, 5 5 1, 4 4 8, 6, 3 3 4, 2 2 2, 1 1, 15.5.12 3.5.12 12.6.12 22.6.12 2.7.12 11.7.12 25.7.12 14.8.12 23.8.12 6.9.12 kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 14 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,8 µg/l 2 18 Kokonaistyppi g/ha/d 3 27 12 2,4 16 24 1 2, 14 12 21 18 8 1,6 1 15 6 1,2 8 6 12 9 4,8 4 6 2,4 2 3 15.5.12 3.5.12 12.6.12 22.6.12 2.7.12 11.7.12 25.7.12 14.8.12 23.8.12 6.9.12 kuormitus 212 pitoisuus 212, 15.5.12 3.5.12 12.6.12 22.6.12 2.7.12 11.7.12 25.7.12 14.8.12 23.8.12 6.9.12 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kiiminkijoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Vainionsuo Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la 3-4 Kunta: Oulu (Ylikiiminki) Koodinaatit: 7221843-3481919 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE1763 Purkuvesistö: 6.68 Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 29 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % La3-4 yp 1 la 3-4 yp 12.6.12 7, 27 65 32 83 < 5 < 5 47 1 12.6.12 1 11 5 97 6 2 17 2 la 3-4 yp 11.7.12 6,8 36 1 5 1 1 65 < 5 7 8 19 11.7.12-11 2 98 9-52 33 37 3 la 3-4 yp 14.8.12 6,5 48 78 35 1 2 < 5 17 5 1 1 14.8.12-3 8 14 97 29 14 21 4 5 6 7 8 9 1 11 Keskiarvo KESÄ 6,8 37 81 39 143 23 58 5867 13, KESÄ 3 14 38 5 29 19 28 Jakelu: Turveruukki Oy, Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liite 2.3, 1/2 La 3-4 ap 1 la 3-4, mp1 12.6.12 7,1 24 62 29 78 < 5 < 5 46 8,3 2 la 3-4, mp1 11.7.12 6,8 4 8 4 1 99 < 5 52 12 3 la 3-4, mp1 14.8.12 6,3 44 67 27 1 2 < 5 12 44 7,9 4 5 6 7 8 9 1 11 Keskiarvo KESÄ 6,7 36 7 24 993 35 42 4733 9,4 Lisätiedot:
Liite 2.3, 2/2 Vainionsuo reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 4 2 25 12 35 3 25 2 15 1 5 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 15 1 5 1 8 6 4 2 12.6.12 11.7.12 14.8.12 12.6.12 11.7.12 14.8.12 Reduktio % La3-4 yp La 3-4 ap Reduktio % La3-4 yp La 3-4 ap reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi 12.6.12 11.7.12 14.8.12 pitoisuus µg/l 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Reduktio % La3-4 yp La 3-4 ap
Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteillä vuonna 212 Otto- Otto- t ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 3 -N Fe Klorofylli-a Näkö- Kok. pvm syv. aine NO 2 -N syvyys syvyys m C mg/l kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m K55 17.5.212 1, 8, 9,6 81 6, 1,9 4,1 15 23 26 4 54 17 16 1 2 1, 2, N 17.5.212,4 8,2 9,4 8 5,7 1,6 4,6 15 25 31 7 55 13 16 1 5,8,8 N47 17.5.212,5 8,6 8,5 73 5,4 1,9 5,5 175 25 28 6 58 19 14 1 5 1, 1, K55 11.7.212,3 19,5 7,9 86 6,8 2,7 3,4 175 22 27 4 48 22 < 5 1 6 9,7,5 1, N 11.7.212,3 19,5 7,8 85 6,7 2,7 9, 225 24 46 12 58 54 < 5 2 6 18,6,1 1, N47 12.7.212 1, # 8, - 6,6 2,6 12, 25 26 51 13 6 23 < 5 3 8 12,4,6 1,5 K55 14.8.212 1, 16,3 7,3 75 6,3 2,8 7,6 225 32 35 5 68 < 5 < 5 2 2 5,9,4 1,3 N 14.8.212,8 15,2 7,4 74 5,8 2,2 4,1 3 41 43 13 74 16 < 5 3 4,7 1, N47 14.8.212 2, 15,1 8,1 81 5,7 2,3 14, 325 42 47 14 9 1 < 5 3 4 4,3,3 2,4 K55 6.9.212,3 14,2 8,7 85 6,8 2,9 4,6 225 22 32 5 57 37 9 2 4 6,4,5,5 N 6.9.212,3 14, 8,7 84 6,7 2,9 6,7 275 24 41 9 61 6 6 2 8 9,7,4 1, N47 5.9.212 1, 13, 8,5 81 6,6 2,7 6,6 275 26 55 13 69 7 < 5 3 7 8,8,8 2, # lämpötilaa ei merkitty kenttäkorttiin O 2
Liite 4 Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä syyskuussa v. 1998 212 (v. 26 29 kesä-lokakuu) O 2 Havainto- Vuosi n ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropiste aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N47 1998 5 7,8 77 5,9 2,6 242 3 12,8 3251 54 18 598 24 4 1,3 1999 4 8,8 84 6,6 3,5 172 18 2,6 286 46 18 532 27 7 1,2 2 5 8,1 79 6,6 3,1 248 26 1, 3766 54 17 764 11 11 17,6 21 5 9,2 89 6,8 3, 187 17 6,3 3272 46 17 637 16 9 13,9 22 4 8,2 83 7, 3,8 191 15 2,6 368 45 2 584 7 7 7,3 23 4 9,1 96 6,9 4, 181 18 3,8 3224 49 23 556 13 5 9,2 24 4 8,4 77 6,5 3,1 225 25 8,1 33 49 2 55 22 7 8,3 25 3 8, 77 6,2 3,1 217 25 5,8 2933 53 18 56 1 7 14, 26 3 9,7 9 6,9 4,3 175 15 6,4 2667 52 15 453 5 27 19, 27 3 8,8 83 6,3 2,7 258 26 8, 3267 46 19 617 7 52 6,5 28 3 9,4 82 6,2 2,4 192 23 5,1 2756 36 12 64 < 5 16 7,6 29 3 9,5 83 6,5 2,6 28 26 7,3 2467 4 11 63 7 37 12,4 21 3 7,8 77 6,5 2,7 185 26 8,5 2833 44 13 7 < 5 < 5 8,4 211 3 7, 72 6,5 2,8 232 26 14,7 3733,3 56 18 763 7 21 13,3 212 3 8,2 81 6,3 2,5 283 31 1,9 3 633 51 13 73 < 5 13 8,3 keskiarvo 8,5 82 6,5 3,1 213 23 7,5 3132 48 17 618 11 15 11,1 N 1998 11 8, 78 6, 2,6 247 31 9,4 2998 55 2 666 43 8 9,8 1999 1 8,7 86 6,6 3,8 182 2 4,1 346 46 17 461 17 8 12,5 2 11 8,1 79 6,6 3,3 254 26 6,7 451 52 21 693 36 7 14, 21 11 8,9 89 6,8 3,1 176 16 3,8 2898 38 15 579 18 8 9,9 22 1 8,5 87 6,9 4, 182 16 3, 3236 44 21 593 17 7 9,5 23 1 8,2 82 6,8 3,9 187 19 4,8 3533 46 19 618 34 6 9,4 24 4 8,8 83 6,7 3,2 217 26 6,3 3467 5 21 485 37 9 7,1 25 3 8,6 83 6,6 3,3 177 23 6,4 3167 47 17 47 23 5 7,9 26 3 8,3 8 6,9 4,8 167 14 3,1 28 48 15 37 35 11 9,2 27 3 9,3 9 6,4 2,9 25 28 6,5 3233 45 19 63 19 33 6,4 28 3 9,5 85 6,3 2,6 2 26 6, 352 38 16 633 1 12 11, 29 3 9,5 8 6,5 2,7 2 28 4,9 2667 41 13 667 12 15 5,1 21 3 7,7 77 6,5 2,7 183 28 12,3 2733 64 3 65 < 5 < 5 8,9 211 3 7,2 76 6,6 2,9 245 28 11,2 39 53 19 713 13 15 4,8 212 3 8, 81 6,4 2,6 267 3 6,6 28 43 11 643 < 5 25 11,3 keskiarvo 8,5 82 6,6 3,2 29 24 6,3 3172 47 18 59 21 11 9,1 K55 1998 8 8,4 84 6,3 3,2 224 27 5,4 235 37 14 66 47 9 7,6 1999 8 9,1 91 6,8 3,3 141 16 2,3 1656 28 7 435 17 3 7,5 2 8 8,5 83 6,7 3,2 177 21 4, 2732 35 12 58 22 4 7,9 21 5 9,7 96 6,9 3,1 141 16 3, 191 29 9 478 5 7 6,8 22 4 9,2 95 7,2 3,5 15 15 2, 1855 34 11 478 5 3 5,7 23 8 9,4 95 7, 3,6 123 16 1,7 1819 28 9 479 21 3 5,8 24 8 8,7 87 6,8 3,4 159 21 3, 2133 31 1 473 28 5 6,8 25 7 8,7 87 6,9 3,5 163 18 3,2 2 3 9 454 14 3 6,3 26 4 9,3 95 7,1 3,6 125 16 1,9 16 26 6 448 7 4 5,3 27 3 8,9 87 6,6 3,4 183 22 3,5 267 3 11 51 17 31 5,8 28 3 9,7 88 6,5 2,7 192 23 3,6 2119 29 1 593 9 12 6,1 29 3 1, 88 6,7 3, 167 22 3,2 19 29 7 523 9 15 4,9 21 3 7,9 79 6,7 2,9 133 22 4,5 2267 32 8 597 < 5 17 4,7 211 3 7,6 81 6,7 3, 172 22 4,6 2367 32 9 573 1 1 6,2 212 3 8, 82 6,6 2,8 28 25 5,2 267 31 5 577 < 5 21 7,3 keskiarvo 8,9 88 6,8 3,2 164 2 3,4 235 31 9 524 14 1 6,3
Ô» ë Ø ³ < ª»²»¼ «,5 1 km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio 1. - 1.5.212
Nuorittajoen kalastustiedustelu v. 212 Liite 6 Arvoisa vastaanottaja Nuorittajoella tehdään vuotta 212 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudelliseen tarkkailuun. Tiedustelu on lähetty Ylikiimingin ja Hetekylän osakaskuntien kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 31.1. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan Nuorittajoella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 13328254 1. Kalastitteko Nuorittajoella v. 212 (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä 3. Arvioikaa kalassakäyntipäivien lukumäärä Nuorittajoella kuukausittain v. 212 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
4. Käytössä olleet pyydykset Nuorittajoella v. 212 Pyydystyyppi Harvat verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Perhovavat Vetouisteluvavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) 5. Saalis Nuorittajoella v. 212 (eritellään kahdelle alueelle) Taimen Kirjolohi Harjus Siika Hauki Ahven Made Säyne Lahna Särki Muu, mikä? Rapu kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kpl Määtänperä ja sen yläpuoli Määtänperän alapuoli 6. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Nuorittajoella? (rastita) Ei erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Pieni virtaama ajoittain Turvetuotannon kuormitus Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä?
7. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos
HAMARINJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 212 Liite 7 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 13 1, 13 verkot # 35-7 mm kpl,4 5,2 2,5 13 katiskat kpl,5 6,5 2, 13 koukut kpl,2 2,6 2, 5 heittovavat kpl,6 7,8 1,2 9 vetouisteluvavat kpl,6 7,8 2,2 17 mato-onget kpl,4 5,2 1,5 8 pilkkionget kpl,3 3,9 1,7 7 harjus kg,1 1,3 3, 4 hauki kg 1, 13, 17,3 225 ahven kg,8 1,4 1 14 made kg,1 1,3 5 7 lahna kg,4 5,2 7 36 särki kg,5 6,5 5,8 38
NUORITTAJOEN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 212 Liite 8 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin Hetekylän osk kalastajia 1, 35 1, 35 verkot # 35-55 mm kpl,16 5,6 3,5 2 katiskat kpl,72 25,2 2,4 6 merrat kpl,8 2,8 1,5 4 koukut kpl,24 8,4 5,2 44 heittovavat kpl,68 23,8 1,2 29 perhovavat kpl,12 4,2 1, 4 vetouisteluvavat kpl,8 2,8 1, 3 mato-onget kpl,32 11,2 1,3 15 pilkkionget kpl,4 1,4 1, 1 Määtänperä ja sen yläpuoli kalastajia 1, 22 1, 22 taimen kg,63 1,4 14, 19 harjus kg,125 2,8 2, 6 hauki kg 1, 22, 22,8 52 ahven kg,938 2,6 2,8 429 made kg,313 6,9 9,6 66 säyne kg,563 12,4 9,1 113 lahna kg,375 8,3 5,3 44 särki < 1 kg kg,625 13,8 5 69 särki 4 kg kg,63* 1, 4 4 *frekvenssiä ei yleistetty Määtänperän alapuoli kalastajia 1, 13 1, 13 taimen kg,222 2,9 1, 3 harjus kg,111 1,4 1, 1 hauki kg,778 1,1 1,4 15 ahven kg,778 1,1 4,1 41 made kg,222 2,9 2 6 säyne kg,444 5,8 2,1 12 lahna kg,222 2,9 4 12 särki kg,222 2,9 1,8 5 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin Ylikiimingin osk kalastajia 1, 9 1, 9 verkot # 45-6 mm kpl,714 6,4 2,3 15 katiskat kpl,571 5,1 2, 1 koukut kpl,714 6,4 9, 58 heittovavat kpl,286 2,6 1, 3 vetouisteluvavat kpl,286 2,6 1,5 4 mato-onget kpl,429 3,9 1, 4 taimen kg,143 1,3 1,5 2 harjus kg,143 1,3,6 1 hauki kg 1, 9, 17,4 157 ahven kg 1, 9, 12,1 19 made kg,714 6,4 12,9 83 säyne kg,143 1,3,3 lahna kg,429 3,9 14 54 särki kg,571 5,1 9,1 47 salakka kg,143 1,3 2 3
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-9571 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 62595-6 Puh. 1 33 28 www.poyry.fi Päiväys 29.5.213 Sivu 1 (1) Asia Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 Toimitamme ohessa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin vuodelta 212. Oulussa 29.5.213 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen MMM Jakelu: Vapo Oy, Oulu (P. Tähtinen) Vapo Oy, Jyväskylä (J. Marja-Aho) Turveruukki Oy Velj.Valkola Ay Oulun seudun ympäristövirasto 2 kpl Oulunkaaren ympäristöpalvelut 2 kpl (Pudasjärvi, Utajärvi) RKTL, Oulu (K.Juntunen) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2 kpl (M.Eerola, K.Kalliokoski) Kainuun ELY-keskus/ kalatalous Kiiminkijoen kalastusalue/ isännöitsijä Juha Lindström