FORTUM POWER AND HEAT OY

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU 16X FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet

2

3 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet 1 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vuokkijärvi... 45

4 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ammattikalastus Kalastustiedustelun kokonaistulokset Vertailu aiempiin tuloksiin KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Sotkamon reitti Ontojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Iijärvi Kasvun vertailu eri vesistöissä TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille (Pöyry Finland Oy 212) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt kirjeellään Dnro 537/ Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 211. Yhteenvetoraportti tarkailujaksolta tehdään keväällä 216. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta (Pöyry Finland Oy 211). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-

6 ten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 5-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta sekä kuvalliset esitykset 2-luvulta. Vuosien numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 211 ja vuosilta raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a sekä Pöyry Environment Oy 26 ja 27. Tiedot vuosilta 2-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v Kirjanpitoalue Tavoite Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Yhteensä* Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Yhteensä* *osa kalastaa kahdella alueella

7 3.1 Sotkamon reitti Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-4 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %, lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v oli keskimäärin 15 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal , , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 16 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 213 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1).

8 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII # mm Verkot VII-X # 34-4 mm XI-XII VII-XII Verkot I-IV # 4-65 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-X Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-14 mm

9 5 12 KUHA Verkot # 4-65 mm 1 8 g/pkk HAUKI Verkot # 4-65 mm 3 g/pkk SIIKA Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

10 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-6 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %, lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen g/pkk; vuoden 213 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 3 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4, kg ja kuhaa vaihtelevasti eli,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 28 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa,2-,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 21-luvulla (kuva 2).

11 Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-IX Isorysä V-X Vetouistelu V-VIII Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I- XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-13 mm

12 KUHA Verkot # 41-7 mm 8 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 2 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

13 3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli v. 211 haukisaalista lukuun ottamatta g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 1 g/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli alle,3 kg/pkk, ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9). Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV # 5-6 mm V-X XI-XII I-XII

14 1 7 KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk HAUKI Verkot # 41-6 mm 25 2 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 3 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 1). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Kesällä 214 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien keskimääräisestä saaliista

15 kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 239 kg. 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 12 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9 kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 21-luvulla kohtalainen eli tasoa,6-,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-12 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.

16 12 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-6 mm VI-X XI-XII I-XII Isorysä V-IX Vetouistelu V-IX

17 8 HAUKI Verkot # 41-7 mm 13 6 g/pkk KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 4 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

18 3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 4-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 2 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg. 14 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni -13 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 3 g/pkk (taulukko 14). Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 212. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla, ja se on vakiintunut 21-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla eritäin hyvä eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-1 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5).

19 15 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X # mm Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 4-6 mm V-X XI-XII I-XII Isorysä VI Katiskat V-VIII Vetouistelu V-X Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot X

20 HAUKI Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Isorysä 1 8 g/pkk KUHA Vapakalastus 6 5 g/kkr Kuva 5 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

21 3.2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v muikku, siika, kuha, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista muikkua oli 46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (13-24 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla g/pkk ja hauella g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin v varsin hyvin eli kg vetokertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk

22 (kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 29 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,2-,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa,4-,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 21-luvulla kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 21-luvulla hyvä eli keskimäärin tasoa 3 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2-luvulla tasolta alle,1 kg/pkk tasolle,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni ollen yleensä tasoa,1 kg/pkk (kuva 7). 18

23 19 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV # 34-4 mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat II V-VIII Vetouistelu VI-X

24 Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X Isorysät V-IX Nuotta II-IV Trooli V-X

25 21 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk SIIKA Verkot # 4-7 mm g/pkk SIIKA Isorysät 15 kg/pkk TAIMEN Vapakalastus g/kkr Kuva 6 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

26 22 g/pkk MUIKKU Muikkuverkot MUIKKU Isorysät kg/pkk KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 25 2 g/pkk Kuva 7 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

27 3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 23 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (68-18 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 1 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 3-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa 4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa (liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,7 kg/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk ja 21-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,3-,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 2 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 1 g/pkk. Vuoden 21 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).

28 24 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-IX

29 KUHA Verkot # 41-7 mm 25 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 41-7 mm 2 15 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 8 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

30 KUHA Vapakalastus 26 g/kkr Kuva 9 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha ja hauki (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella g/pkk ja muilla kalalajeilla alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli g/pkk; vuoden 212 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella erittäin hyväksi eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2- luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskityt-

31 ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolta,5 kg/pkk tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Vuoden 212 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk (kuva 1). 27 Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Säyne Särki Muikku Verkot I-IV # 34-4 mm V-VIII I-VIII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Muikkuverkot VII-X Vetouistelu/ V-VIII jigi

32 3 KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk MUIKKU Muikkuverkot 12 9 g/pkk Kuva 1 Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

33 3.2.4 Iijärvi Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 22). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 4 %, lahnaa 22 % ja haukea 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg. 29 Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. 211* *sis. myös Uvan saalista Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v vähän-kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli g/pkk ja madetta kevättalvella myös vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 214 poikkeuksellisen paljon (363 g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7, ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v. 214; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 6 mm:n verkkoja. Kalojen lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 28 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 11).

34 3 Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Harjus Taimen Lahna Särki Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII 211* Katiskat V-VII Vetouistelu VI-VIII *sis. myös Uvan saalista

35 KUHA Verkot # 41-8 mm 31 g/pkk HAUKI Verkot # 41-8 mm g/pkk KUHA Vapakalastus g/kkr Kuva 11 Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain. Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja; poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti; mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.