FORTUM POWER AND HEAT OY

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU 16X FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet

2

3 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet 1 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vuokkijärvi... 45

4 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ammattikalastus Kalastustiedustelun kokonaistulokset Vertailu aiempiin tuloksiin KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Sotkamon reitti Ontojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Iijärvi Kasvun vertailu eri vesistöissä TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti: [email protected]

5 1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille (Pöyry Finland Oy 212) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt kirjeellään Dnro 537/ Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 211. Yhteenvetoraportti tarkailujaksolta tehdään keväällä 216. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta (Pöyry Finland Oy 211). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-

6 ten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 5-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta sekä kuvalliset esitykset 2-luvulta. Vuosien numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 211 ja vuosilta raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a sekä Pöyry Environment Oy 26 ja 27. Tiedot vuosilta 2-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v Kirjanpitoalue Tavoite Sotkamon reitti Ontojärvi Kiimasjärvet Sapsojärvet Kiantajärvi Nuasjärvi Yhteensä* Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Vuokkijärvi Hyrynjärvi Iijärvi Yhteensä* *osa kalastaa kahdella alueella

7 3.1 Sotkamon reitti Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-4 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %, lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v oli keskimäärin 15 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal , , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 16 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 213 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1).

8 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII # mm Verkot VII-X # 34-4 mm XI-XII VII-XII Verkot I-IV # 4-65 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-X Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-14 mm

9 5 12 KUHA Verkot # 4-65 mm 1 8 g/pkk HAUKI Verkot # 4-65 mm 3 g/pkk SIIKA Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

10 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-6 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %, lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen g/pkk; vuoden 213 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 3 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4, kg ja kuhaa vaihtelevasti eli,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 28 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa,2-,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 21-luvulla (kuva 2).

11 Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-IX Isorysä V-X Vetouistelu V-VIII Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I- XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X # 1-13 mm

12 KUHA Verkot # 41-7 mm 8 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 2 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

13 3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa vähän-kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli v. 211 haukisaalista lukuun ottamatta g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 1 g/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli alle,3 kg/pkk, ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9). Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV # 5-6 mm V-X XI-XII I-XII

14 1 7 KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk HAUKI Verkot # 41-6 mm 25 2 g/pkk KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr Kuva 3 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 1). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Kesällä 214 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien keskimääräisestä saaliista

15 kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 239 kg. 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 12 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9 kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 21-luvulla kohtalainen eli tasoa,6-,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-12 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.

16 12 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-6 mm VI-X XI-XII I-XII Isorysä V-IX Vetouistelu V-IX

17 8 HAUKI Verkot # 41-7 mm 13 6 g/pkk KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk KUHA Vapapyynti g/kkr Kuva 4 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

18 3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 4-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 2 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg. 14 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal , Harvoilla verkoilla saatiin v kuhaa kohtalaisesti eli g/pkk ja haukea vähän eli g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni -13 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 3 g/pkk (taulukko 14). Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 212. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla, ja se on vakiintunut 21-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla eritäin hyvä eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-1 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5).

19 15 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X # mm Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 4-6 mm V-X XI-XII I-XII Isorysä VI Katiskat V-VIII Vetouistelu V-X Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot X

20 HAUKI Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Verkot # 41-6 mm g/pkk KUHA Isorysä 1 8 g/pkk KUHA Vapakalastus 6 5 g/kkr Kuva 5 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

21 3.2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v muikku, siika, kuha, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista muikkua oli 46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (13-24 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla g/pkk ja hauella g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin v varsin hyvin eli kg vetokertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk

22 (kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 29 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,2-,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa,4-,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 21-luvulla kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 21-luvulla hyvä eli keskimäärin tasoa 3 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2-luvulla tasolta alle,1 kg/pkk tasolle,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni ollen yleensä tasoa,1 kg/pkk (kuva 7). 18

23 19 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV # 34-4 mm V-X XI-XII I-XII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat II V-VIII Vetouistelu VI-X

24 Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X Isorysät V-IX Nuotta II-IV Trooli V-X

25 21 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk SIIKA Verkot # 4-7 mm g/pkk SIIKA Isorysät 15 kg/pkk TAIMEN Vapakalastus g/kkr Kuva 6 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

26 22 g/pkk MUIKKU Muikkuverkot MUIKKU Isorysät kg/pkk KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 25 2 g/pkk Kuva 7 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

27 3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 23 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla kalastettiin v runsaasti (68-18 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 1 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 3-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa 4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa (liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,7 kg/pkk. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk ja 21-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,3-,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 2 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 1 g/pkk. Vuoden 21 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).

28 24 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-IX # 34-4 mm Verkot I-IV # 45-7 mm V-X XI-XII I-XII Katiskat V-X Vetouistelu V-IX

29 KUHA Verkot # 41-7 mm 25 g/pkk HAUKI Verkot # 41-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 41-7 mm 2 15 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk Kuva 8 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

30 KUHA Vapakalastus 26 g/kkr Kuva 9 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha ja hauki (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella g/pkk ja muilla kalalajeilla alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli g/pkk; vuoden 212 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella erittäin hyväksi eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2- luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskityt-

31 ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolta,5 kg/pkk tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Vuoden 212 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk (kuva 1). 27 Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Säyne Särki Muikku Verkot I-IV # 34-4 mm V-VIII I-VIII Verkot I-IV # 4-7 mm V-X XI-XII I-XII Muikkuverkot VII-X Vetouistelu/ V-VIII jigi

32 3 KUHA Verkot # 4-7 mm g/pkk HAUKI Verkot # 4-7 mm 5 4 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm g/pkk MUIKKU Muikkuverkot 12 9 g/pkk Kuva 1 Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v

33 3.2.4 Iijärvi Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v (taulukko 22). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v kuha, hauki ja lahna (taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 4 %, lahnaa 22 % ja haukea 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg. 29 Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. 211* *sis. myös Uvan saalista Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v vähän-kohtalaisesti eli g/pkk (taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli g/pkk ja madetta kevättalvella myös vähän eli g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 214 poikkeuksellisen paljon (363 g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7, ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti. Kalastajien v kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v. 214; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 6 mm:n verkkoja. Kalojen lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 28 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 11).

34 3 Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Harjus Taimen Lahna Särki Verkot I-IV # mm V-X XI-XII I-XII 211* Katiskat V-VII Vetouistelu VI-VIII *sis. myös Uvan saalista

35 KUHA Verkot # 41-8 mm 31 g/pkk HAUKI Verkot # 41-8 mm g/pkk KUHA Vapakalastus g/kkr Kuva 11 Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain. Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja; poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti; mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.

36 Kalastajien mukaan pyydysten limoittuminen haittasi kalastusta ainakin ajoittain kaikilla järvillä. Kalojen makuvirheet eivät olleet ongelma; niistä oli vain satunnaisia mainintoja HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU 4.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 214 tehtiin helmi-maaliskuussa 215 postitse paikallisilta osakaskunnilta, Suomussalmen ja Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueilta sekä metsähallitukselta kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Tallennetuista nimistä poistettiin kaksoiskappaleet eli saman henkilön useampaan kertaan ostamat luvat. Tiedustelu oli käytännössä talouskohtainen seisovia pyydyksiä käyttävien kalastajien osalta. Pelkästään vapakalastusta harjoittavilla tiedustelu oli osalla kalastajista kalastajakohtainen. Ammattikalastus on käsitelty erillisenä. Pääosa ammattikalastajien tiedoista saatiin kirjanpitokalastajien tiedoista. Ammattikalastajien määrää tarkennettiin lisäksi Kainuun kalatalouskeskuksesta sekä Suomussalmen kalastusalueelta. Tiedustelu koski aiempien tiedustelujen tapaan osaa Hyrynsalmen reitin järvivesiä ja Emäjokea. Järviin laskevat joet on rajattu tiedustelun ulkopuolelle, koska useilla osakaskunnilla on jokialueilla istuta ja ongi -tyyppisiä koskikalastuskohteita. Koskialueet olivat tiedustelussa mukana Luvan reitillä, jossa ne on tulostettu järvikalastuksesta erillään. Tiedustelussa ei ollut mukana Emäjoki Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnanrajan ja Ämmänsaaren väliseltä noin 2 km:n pituiselta osuudelta. Kullekin otantajoukolle laadittiin oma tiedustelukaavake, jossa huomioitiin ko. otantajoukon mahdolliset kalastusalueet eri järvillä. Tiedustelun osa-aluejako oli seuraava: Iijärvi: Iijärvi ja Emäjoki Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitosten välillä (2793 ha) Hyrynjärvi: Hyrynjärvi ja Emäjoki Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välillä (2299 ha) Iso-Pyhäntäjärvi (1127 ha) Luvan- ja Niemelänjärvi (173 ha) Mikitänjärvi (697 ha) Vuokkijärvi: Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärvi sekä näiden lahdet (5392 ha) Kiantajärvi: Kianta- ja Juntusjärvi sekä näiden lahdet (1713 ha) Kalastuslupien myynti jakautui eri järvillä kalatalousyhteisöittäin seuraavasti: Iijärvi: Paltamo 2. ja Ristijärven ok. Hyrynjärvi: Salmen ja Hoikan ok. (Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueen viehelupia ei myyty v. 214). Iso-Pyhäntäjärvi: Ristijärven ok. (Paltamo 2- ok:n luvilla ei kalastettu v. 214). Luvan- ja Niemelänjärvi: Moision-Luvan ok. Mikitänjärvi: Moision-Luvan ok. Vuokkijärvi: Vuokin ja Alanteen ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa. Kiantajärvi: Yläkiannan, Kanervan ja Alajärvi-Oilolan ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa.

37 Metsähallituksen viehelupa (aiemmin alueellinen lupa Kianta- ja Vuokkijärvelle) on nykyisin valtakunnallinen lupa, joten sen pohjalta ei voitu enää tehdä selvitysalueelle kohdennettua tiedustelua. Kianta- ja Vuokkijärven viehekalastuksen osalta on tulostuksessa kuitenkin käytetty v. 29 tietoja, jotta kokonaissaalisarvio olisi myös metsähallituksen osalta tasoltaan mahdollisimman oikea. Tiedustelun lopullinen otanta käsitti poistuman (13 taloutta, ei tavoitettu) jälkeen 1385 taloutta eli 43 % luvan lunastaneista (taulukko 24). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 972 kpl eli 7 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Kunkin kalastajan tiedot kohdennettiin tietylle alueelle pääasiallisen kalastusalueen mukaan. Esimerkki tiedustelukaavakkeesta Iijärven alueelta on esitetty liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin ja järvittäin liitteessä Taulukko 24 Tiedusteluaineisto Hyrynsalmen reitillä v Kalatalousyhteisö Lupia Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Paltamo , , ,5 Ristijärvi , , ,1 Salmi , , ,7 Hoikka , , ,2 Moisio-Luva, verkot , , ,2 viehe , , ,5 mobiili , , ,4 Vuokki , , ,7 Alanne , , , Yläkianta , , ,8 Kanerva , , ,6 Alajärvi-Oilola , , ,8 Hyryns.-Ristij. ka., viehe ei myyty Suomussalmen ka., viehe , , 6 92,3 Suomussalmen ka., verkot , , 54 76,1 MH, Suomussalmi, viehe ks. teksti MH, Suomussalmi, verkot , ,3 43 3,3 Yhteensä , , ,5 4.2 Iijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Iijärven alue kattaa Iijärven, Ristijärven sekä Emäjoen Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitosten välisellä alueella. Iijärvellä kalasti v. 214 yhteensä 336 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin 1,6-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 55. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 4 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli kalatalousyhteisöstä riippuen päivää (taulukko 25). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin päivää vuoden aikana (taulukko 25). Muikkuverkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-2 kertaa kesän aikana.

38 34 Taulukko 25 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Kalastuspäiviä/kalastaja Muikkuverkot 5 - Verkot # mm - 11 Verkot # 34-4 mm 7 7 Verkot # >4 mm Heittovavat 1 11 Vetouistelu, moottorivene 2 11 Vetouistelu, soutuvene Pyydykset ja saalis Kalastus Iijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 5 % ja katiskoilla 46 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 63 % ja heittovapakalastusta 31 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 87 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli reilut 8 % ja muikkuverkkoja 9 % (taulukko 26). Katiskoja oli käytössä noin 35 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 19 moottoriveneellä ja 4 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 82 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 26 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Yhteensä Muikkuverkot 8-8 Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Lippo/haavi Mato-onget Pilkkionget Kokonaissaalis oli v. 214 Iijärvellä 26,8 t, josta kuhaa oli 29 %, haukea 24 %, ahventa 2 % ja lahnaa 14 % (taulukko 27). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin särkeä, madetta ja siikaa. Muikkua ja taimenta saatiin vain vähän eli 7-12 kg. Kokonaissaaliista 72 % saatiin Ristijärven osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä eli keskimäärin 8 kg.

39 Taulukko 27 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Yhteensä kg % Muikku ,3 Siika ,6 Taimen ,5 Kirjolohi 25-25,1 Harjus 12-12, Hauki , Ahven ,7 Kuha ,5 Made ,9 Lahna ,9 Säyne 5-5, Särki ,5 Yhteensä , kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 78 kommentoi Iijärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kolmannes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Iijärvellä ole (taulukko 28). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin pyydysten likaantumista, jota kommentoi 45 % kalastajista. Vesistön säännnöstelyä ja heikkoa saalista kommentoi kolmannes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 3 % kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa muikun ja taimenen vähyyttä. Muita kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta vahva, kuhia liikaa, kuhaa heikosti edellisvuosiin verrattuna, kuha pientä, lahnaa liikaa, särkikalat vallanneet järven, lohikalaistutuksia lisää. Taulukko 28 Kalastajien (n = 78) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Iijärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 33 Veden heikko laatu 4 Pyydysten likaantuminen 45 Särkikalojen runsaus 18 Kalojen makuvirheet 3 Vesistön säännöstely 32 Heikko saalis 32 Vesistön liettyminen 12 Vesikasvien runsaus 6 Metsäojituksen kuormitus 14

40 4.3 Iso-Pyhäntäjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Iso-Pyhäntäjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 133 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,7 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 23. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 36 päivää (taulukko 29). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 68 päivää vuoden aikana (taulukko 3). Muikkuverkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin kertaa kesän aikana. Taulukko 29 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso- Pyhäntäjärvellä v Ristijärven ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 36 Muikkuverkot 5 Verkot # 34-4 mm 5 Verkot # >4 mm 68 Heittovavat 14 Vetouistelu, moottorivene 13 Vetouistelu, soutuvene 49* *vain 1 kalastajan tiedot Pyydykset ja saalis Kalastus Iso-Pyhäntäjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 52 % ja katiskoilla 59 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 6 % ja heittovapakalastusta 4 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 27 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli vajaa 9 % ja muikkuverkkoja 7 % (taulukko 3). Katiskoja oli käytössä noin 13 kpl ja rantarysiä muutama kpl. Vetouistelua harjoitettiin 84 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 35 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.

41 37 Taulukko 3 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v Ristijärven ok. Muikkuverkot 2 Verkot # 34-4 mm 1 Verkot # >4 mm 237 Katiskat 126 Rantarysät 5 Heittovavat 34 Vavat (moottoriuistelu) 277 Vavat (soutuvene) 34 Koukut 89 Mato-onget 38 Pilkkionget 39 Kokonaissaalis oli v. 214 Iso-Pyhäntäjärvellä 9, t, josta kuhaa oli 32 %, haukea 31 % ja ahventa 27 % (taulukko 31). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta ja särkeä. Siikaa saatiin vain vähän eli noin 11 kg. Muikkua ja taimenta saatiin vain hiukan. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg. Taulukko 31 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v Ristijärven ok. kg % Muikku 59,7 Siika 112 1,2 Taimen 5,1 Hauki 24 26,6 Ahven ,3 Kuha ,3 Made 417 4,6 Särki 31 3,3 Yhteensä 935 1, kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 23 kommentoi Iso-Pyhäntäjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastajista 17 % arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Iso- Pyhäntäjärvellä ole (taulukko 32). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin vesistön säännöstelyä, heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi 3-39 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 4 % kalastajista. Vapaamuotoisia yksittäisiä kommentteja olivat Iso-Pyhäntäjärvellä mm. seuraavat: ojitus pilannut latvavesien kutupaikat, istutettava siikaa ja taimenta eli muuta kuin kuhaa, kuhaa tuli heikosti, taimenta ei enää ole.

42 Taulukko 32 Kalastajien (n = 23) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Iso- Pyhäntäjärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 38 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 17 Veden heikko laatu 9 Pyydysten likaantuminen 3 Särkikalojen runsaus 4 Kalojen makuvirheet 4 Vesistön säännöstely 39 Heikko saalis 35 Vesistön liettyminen 17 Vesikasvien runsaus 9 Metsäojituksen kuormitus Hyrynjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Hyrynjärven alue kattaa Hyrynjärven sekä Emäjoen Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välisellä alueella. Hyrynjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 261 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,6 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 42. Kalastus keskittyi selvästi Hyrynjärven alueelle, jolla kalasti 95 % kalastajista. Emäjoella kalasti viidennes ja Seitenoikealla kymmenesosa kalastajista. Kalastus painottui selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 38 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli molempien osakaskuntien alueella 34 päivää (taulukko 33). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 1,5-2 kuukautta vuoden aikana (taulukko 33). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 1 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-3 kertaa kesän aikana. Taulukko 33 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v Salmen ok. Hoikan ok. Kalastuspäiviä/kalastaja Muikkuverkot 8 12 Verkot # 34-4 mm 1 9 Verkot # >4 mm Heittovavat Vetouistelu, moottorivene Vetouistelu, soutuvene 3 8

43 4.4.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Hyrynjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 64 % ja katiskoilla 23 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 55 % ja heittovapakalastusta 18 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 9 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 62 % ja muikkuverkkoja 28 % (taulukko 34). Katiskoja oli käytössä noin 9 kpl. Nuottausta kokeiltiin parilla nuotalla. Vetouistelua harjoitettiin 12 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 45 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. 39 Taulukko 34 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v Salmen ok. Hoikan ok. Yhteensä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Nuotta Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Mato-onget Pilkkionget Kokonaissaalis oli v. 214 Hyrynjärvellä 2,2 t, josta kuhaa oli 41 %, haukea 28 % ja ahventa 12 % (taulukko 35). Muikun osuus kokonaissaalista oli 5 % ja siian vastaavasti 2 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, lahnaa ja särkeä. Taimensaalis oli pieni eli noin 26 kg. Vähäisestä kirjolohisaaliista osa voi olla peräsin jokialueiden pyynnistä. Kokonaissaaliista kaksi kolmannesta saatiin Salmen osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä eli keskimäärin 77 kg.

44 Taulukko 35 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v Salmen ok. Hoikan ok. Yhteensä kg % Muikku ,2 Siika ,2 Taimen ,3 Kirjolohi 76-76,4 Harjus ,1 Hauki ,3 Ahven ,9 Kuha , Made ,7 Lahna ,5 Säyne ,2 Särki ,4 Yhteensä , kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 83 kommentoi Hyrynjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Hyrynjärvellä ole (taulukko 36). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, heikkoa saalista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheistä oli vain yksittäinen kommentti. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa heikkoa muikku-, siika- ja taimenkantaa sekä liiallista kuhakantaa. Kuhan arvioitiin heikentävän liikaa muikkukantaa. Lähinnä yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta heikentynyt, istutettava siikaa ja taimenta, hauessa ja siiassa paljon haukimatoja, verkkokalastusta säädeltävä enemmän, pohjassa uppopuita, talvella vesi jäällä, verkot haittana/verkkojen huono merkintä. Taulukko 36 Kalastajien (n = 83) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Hyrynjärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 25 Veden heikko laatu 7 Pyydysten likaantuminen 48 Särkikalojen runsaus 8 Kalojen makuvirheet 1 Vesistön säännöstely 39 Heikko saalis 45 Vesistön liettyminen 12 Vesikasvien runsaus 4 Metsäojituksen kuormitus 14

45 4.5 Mikitänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Mikitänjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 31 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,3 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 4. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastus oli vähäistä; sitä harjoitti tammi-huhtikuussa 13 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 27 päivää (taulukko 37). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 27 päivää vuoden aikana (taulukko 37). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 11 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-11 kertaa kesän aikana. Taulukko 37 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Mikitänjärvellä v Moision-Luvan ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 27 Muikkuverkot 11 Verkot # 34-4 mm 1 Verkot # >4 mm 27 Heittovavat 8 Vetouistelu, moottorivene 11 Vetouistelu, soutuvene Pyydykset ja saalis Kalastus Mikitänjärvellä oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vapakalastusta. Verkoilla kalasti 73 % ja katiskoilla 6 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 47 % ja heittovapakalastusta 13 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 8 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli vajaa 6 % ja muikkuverkkoja vajaa viidennes (taulukko 38). Katiskoja oli käytössä noin 5 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 12 moottoriveneellä ja 2 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 5 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 38 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Mikitänjärvellä v Moision-Luvan ok. Muikkuverkot 14 Verkot # 34-4 mm 19 Verkot # >4 mm 45 Katiskat 48 Heittovavat 4 Vavat (moottoriuistelu) 46 Vavat (soutuvene) 2 Mato-onget 8 Pilkkionget 6

46 42 Kokonaissaalis oli v. 214 Mikitänjärvellä 1,8 t, josta ahventa oli yli puolet eli 58 %, kuhaa 23 % ja haukea 11 % (taulukko 39). Muikkua ja siikaa saatiin vähän eli 4-5 kg ja taimenta vain satunnaisesti. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg. Taulukko 39 Kokonaissaalis (kg) Mikitänjärvellä v Moision-Luvan ok. kg % Muikku 47 2,7 Siika 36 2,1 Taimen 4,2 Hauki , Ahven ,4 Kuha 43 22,9 Särki 48 2,7 Yhteensä , kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 13 kommentoi Mikitänjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Mikitänjärvellä kalastusta haittaavat tekijät eivät olleet kovin voimakkaita, sillä yli puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 4). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista ja heikkoa saalista, joita kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheitä tai vesistön säännöstelyä ei kommentoinut kukaan. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin vahvaa kuhakantaa, jonka epäiltiin olevan syynä heikkoihin muikku- ja siikakantoihin. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: tehtävä siika- ja taimenistutuksia - ei kuhaistutuksia, turvesuolta tulee järveen humusta. Taulukko 4 Kalastajien (n = 13) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Mikitänjärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 54 Veden heikko laatu 15 Pyydysten likaantuminen 38 Särkikalojen runsaus - Kalojen makuvirheet - Vesistön säännöstely - Heikko saalis 23 Vesistön liettyminen - Vesikasvien runsaus - Metsäojituksen kuormitus -

47 4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Luvan- ja Niemelänjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 97 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin noin 2 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä vajaa 2. Reitin koskialueilla kalasti lisäksi vavoilla 339 kalastajaa. Kalastus painottui Luvan- ja Niemelänjärvellä selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 34 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli Luvan- ja Niemelänjärvellä 32 päivää (taulukko 41). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 25 päivää vuoden aikana (taulukko 41). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 7 päivää kesän aikana. Muiden verkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 6-14 kertaa kesän aikana. Koskialueilla kalastettiin heittovavoilla keskimäärin 5 kertaa kesän aikana (taulukko 41). Taulukko 41 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v Moision-Luvan ok. Luvan- ja Niemelänjärvi Koskikalastajat Kalastuspäiviä/kalastaja 32 5 Muikkuverkot 7 - Verkot # mm 1 - Verkot # 34-4 mm 4 - Verkot # >4 mm 25 - Heittovavat 8 5 Vetouistelu, moottorivene 14 7 Vetouistelu, soutuvene Pyydykset ja saalis Kalastus Luvan- ja Niemelänjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 54 % ja katiskoilla 49 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 66 % ja heittovapakalastusta 54 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5. Koskialueilla kalastettiin käytännössä vain heitto- ja perhovavoilla. Kalastajilla oli v. 214 käytössä Luvan- ja Niemelänjärvellä noin 24 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 72 % ja muikkuverkkoja 6 % (taulukko 42). Katiskoja oli käytössä noin 9 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 54 moottoriveneellä ja 1 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 17 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Koskialueilla oli käytössä noin 34 heittovapaa, joista osa oli myös perhovapoja (taulukko 42). Koskikalastajien vetouisteluvapoja käytettiin ilmeisesti vain järvillä.

48 Taulukko 42 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet Yhteensä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Nuotta 1-1 Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Mato-onget Pilkkionget Kokonaissaalis oli v. 214 Luvan- ja Niemeläjärvellä 6,6 t, josta kuhaa oli 4 %, ahventa sekä särkeä molempia 23 % ja haukea 12 % (taulukko 43). Muikkua, siikaa ja taimenta saatiin vain hiukan eli 1-55 kg kutakin. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg. Yksi kalastaja ilmoitti saaneensa 85 rapua ja toinen kalastaja muutaman ravun. Luvan reitin koskialueilta kokonaissaalis oli noin 2,1 t, josta vajaa 4 % oli taimenta (taulukko 43). Koskialueet ovat istutuksin hoidettuja kohteita. Haukea ja ahventa oli % kokonaissaaliista. Koskilta saatiin harjusta yhteensä 43 kg. Kalastajakohtainen saalis oli pieni eli keskimäärin 6 kg/kalastaja. Kokonaan ilman saalista jäi koskikalastajista reilu kolmannes. Taulukko 43 Kokonaissaalis (kg) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet Yhteensä kg % kg % kg % Muikku 33, ,4 Siika 1, ,1 Taimen 55, , ,8 Kirjolohi ,1 19 1,2 Harjus 2, 43 2, 45,5 Hauki 8 12, , ,5 Ahven , , ,8 Kuha , , ,7 Made 71 1, ,8 Säyne 2, 2,1 4, Särki ,3 41 1, ,1 Seipi - - 2,1 2, Yhteensä , , , kg/talous

49 4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 33 kommentoi Luvan- ja Niemelänjärvellä ja 61 koskialueilla kalastusta haittaavia tekijöitä. Luvan- ja Niemelänjärvellä vajaa kolmannes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 44). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi % kalastajista. Kalojen makuvirheitä ja vesistön säänöstelyä kommentoi vain 3 % kalastajista. Luvan reitin koskialueilla kalastusta haittaavat tekijät eivät olleet kovin voimakkaita, sillä puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei koskialueilla ole (taulukko 44). Vajaa puolet kalastajista kommentoi heikkoa saalista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Luvan- ja Niemelänjärvellä pääasiassa muikun ja siian vähyyttä. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: alikalastettu ja kuhaa on liikaa, kuha syö kaikki muut kalat, istutettava lisää siikaa ja taimenta, huonot reitit ja laavualue huonosti hoidettu. Koskialueilla vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin taimenen 6 cm alamittaa liian suureksi. Muutamat halusivat tilalle kirjolohta, jotta voisi edelleen kalastaa. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: istutusten jälkeen ryöstöpyyntiä, kosket täynnä haukia kesällä, taimenistutuksia, kirjolohi-isutuksia, ei kirjolohi-istutuksia, kalat alamittaisia, hyvät puitteet, kalliit luvat, monta lupaa pienelle alueelle, runsaasti kalastajia, rantapusikot, turvesuon kuormitus. 45 Taulukko 44 Kalastajien (n = vastaajien määrä) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet (n=33) (n=61) Ei ole erityisiä kalastushaittoja 3 51 Veden heikko laatu 6 2 Pyydysten likaantuminen 45 2 Särkikalojen runsaus 9 3 Kalojen makuvirheet 3 2 Vesistön säännöstely 3 3 Heikko saalis Vesistön liettyminen 15 8 Vesikasvien runsaus 15 2 Metsäojituksen kuormitus Vuokkijärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Vuokkijärven alue kattaa Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärven. Metsähallituksen vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Vuokijärvellä vuodelta 29 (ks. kohta 4.1). Vuokkijärvellä kalasti v. 214 yhteensä 262 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin 1,4-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 42. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Muista kuin vain vieheluvan lunastaneista talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat

50 olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli otantajoukosta riippuen päivää, metsähallituksen luvilla kalastaneilla kuitenkin vain noin 1 päivää (taulukko 45). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin otantajoukosta riippuen keskimäärin 1-24 päivää vuoden aikana (taulukko 45). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 6 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 2-18 kertaa kesän aikana. 46 Taulukko 45 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Kalastuspäiviä/kalastaja Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Heittovavat Vetouistelu, moottorivene Vetouistelu, soutuvene Pyydykset ja saalis Kalastus Vuokkijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 35 % ja katiskoilla 25 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 67 % ja heittovapakalastusta 19 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 43 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 84 % ja muikkuverkkoja 8 % (taulukko 46). Katiskoja oli käytössä noin 11 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 15 moottoriveneellä ja 3 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 61 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 46 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä Alanne Vuokki Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Muikkuverkot Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Mato-onget Pilkkionget

51 47 Kokonaissaalis oli v. 214 Vuokkijärvellä 15,1 t, josta haukea oli 42 %, kuhaa 28 % ja ahventa 2 % (taulukko 47). Siikaa saatiin vähän eli 4 % kokonaissaaliista Muita merkittäviä saalislajeja olivat made ja särki. Muikkua ja taimenta saatiin vain satunnaisesti. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 58 kg. Taulukko 47 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä Alanne Vuokki Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. kg % Muikku , Siika ,8 Taimen ,2 Järvilohi , Harjus , Hauki ,8 Ahven ,6 Kuha ,9 Made ,6 Säyne ,3 Särki ,7 Yhteensä , kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 59 kommentoi Vuokkijärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Vuokijärvellä viidennes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 48). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin selvästi vesistön säännöstelyä, jota kommentoi 73 % kalastajista. Pyydysten likaantumista kommentoi 42 % kalastajista. Veden heikkoa laatua, heikkoa saalista ja vesistön liettymistä kommentoi viidennes-neljännes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 7 % kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa turvelauttojen aiheuttamia haittoja sekä muikun ja siian vähyyttä ja kuhakannan liiallista vahvuutta; kuhan epäiltiin syövän muikun ja siian poikaset. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: merkitsemättömät verkot haittana, pohjassa uppopuita/kantoja/risuja, kalaa runsaasti ja kalastajia vähän, ammattikalastus vähentää saalista, ei kuhaistutuksia, vettä jäällä, Alanteen kalankasvatuslaitos kuormittaa.

52 Taulukko 48 Kalastajien (n = 59) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Vuokkijärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 48 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 2 Veden heikko laatu 22 Pyydysten likaantuminen 42 Särkikalojen runsaus 7 Kalojen makuvirheet 7 Vesistön säännöstely 73 Heikko saalis 27 Vesistön liettyminen 22 Vesikasvien runsaus 1 Metsäojituksen kuormitus Kiantajärvi Kalastajamäärä ja kalastusaika Kiantajärven alue kattaa Kianta- ja Juntusjärven sekä niiden lahdet. Metsähallituksen vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Kiantajärvellä vuodelta 29 (ks. kohta 4.1). Kiantajärvellä kalasti v. 214 yhteensä 1171 taloutta, joista vajaa kolmannes kalasti vavoilla metsähallituksen vieheluvalla. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen viehekalastajia lukuun ottamatta keskimäärin 1,5-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 16. Kalastus painottui selvästi kesään touko-lokakuulle. Vain viehekalastusluvan lunastaneita lukuun ottamatta talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 47 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko-, pilkki- ja koukkukalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli vain viehekalastusluvan lunastaneilla päivää ja muilla päivää (taulukko 49). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin otantajoukosta riippuen keskimäärin päivää vuoden aikana (taulukko 49). Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin keskimäärin päivää vuoden aikana ja muikkuverkoilla 6-15 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-15 kertaa kesän aikana. Taulukko 49 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v Ylikiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus ok. ok. Oilolan. ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Kalastuspäiviä/kalastaja Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Heittovavat Vetouistelu, moottorivene Vetouistelu, soutuvene

53 4.8.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Kiantajärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 46 % ja katiskoilla 19 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 65 % ja heittovapakalastusta 27 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 4 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 42 %, välikoon siikaverkkoja (# 34-4 mm) 19 % ja muikkuverkkoja 38 % (taulukko 5). Katiskoja oli käytössä noin 42 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 6 moottoriveneellä ja 2 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 32 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Pyynti yhdellä nuotalla oli pienimuotoista kokeilua. 49 Taulukko 5 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v Yläkiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä ok. ok. Oilolan ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Nuotta Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Mato-onget Pilkkionget Kokonaissaalis oli v. 214 Kiantajärvellä 66,9 t, josta haukea oli 28 %, ahventa 22 %, kuhaa ja muikkua molempia 15 % ja siikaa 9 % (taulukko 51). Taimenta saatiin 1,2 t eli 2 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, särkeä ja harjusta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg. Viehekalastusluvan lunastaneilla keskimääräinen saalis oli 2-45 kg ja muilla merkittävästi korkeampi eli enimmäkseen tasoa 7-12 kg.

54 Taulukko 51 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v Yläkiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä ok. ok. Oilolan ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. kg % Muikku ,2 Siika ,9 Taimen ,8 Järvilohi ,1 Kirjolohi ,1 Harjus ,6 Hauki ,9 Ahven ,1 Kuha ,1 Made ,7 Lahna ,3 Säyne ,2 Särki , Seipi , Kuore , Yhteensä , kg/talous Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 248 kommentoi Kiantajärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kiantajärvellä neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 52). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin vesistön säännöstelyä ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi puolet kalastajista. Heikkoa saalista kommentoi 36 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa taimenkannan heikkoutta/romahtamista, taimenen 6 cm alamittaa liian suurena, siikakannan heikkoutta ja säännöstelyn aiheuttamaa veden nousua jäälle. Lähinnä yksittäisiä kommentteja/muutamia kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhaa liikaa/kuhaistutukset lopetettava, hauki-, kuha- ja muikkukannat hyviä, liikaa haukea, muikkukanta heikentynyt onko syynä kuha, verkkojen silmäkokorajoitukset ja alamitat turhia, isorysäpyyntiä liikaa, kova virtaus kerää verkoihin uppopuita ja risuja, uppopuita ja kantoja joka puolella, säännöstely muuttaa rantaviivaa alituisesti/rannat sortuvat, maatalous kuormittaa Ylä-Kiannalla, esteverkko Emäjokeen, tehtävä hoitokalastusta, istutettava enemmän lohikaloja, verkkojen huono merkintä, liikaa verkkokalastusta, trooli vetää siian poikaset.

55 Taulukko 52 Kalastajien (n = 248) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kiantajärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 51 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 26 Veden heikko laatu 7 Pyydysten likaantuminen 48 Särkikalojen runsaus 5 Kalojen makuvirheet 1 Vesistön säännöstely 51 Heikko saalis 36 Vesistön liettyminen 9 Vesikasvien runsaus 3 Metsäojituksen kuormitus Ammattikalastus Kiantajärvellä harjoitti v. 214 ammattimaista kalastusta 3 kalastajaa harvoilla verkoilla, isorysillä, nuotalla ja troolilla. Vuokkijärvellä ammattimaista kalastusta harjoitti 1 kalastaja verkoilla ja katiskoilla. Ammattikalastajilla oli käytössä noin 3 harvaa verkkoa ja 13 katiskaa (taulukko 53). Lisäksi käytössä oli 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli. Kokonaissaalis oli 73,2 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa molempia noin 1 % (taulukko 54). Siian osuus kokonaissaaliista oli vain 5 %. Kolme neljännestä kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 7 % ja loput käytännössä kuhaa, haukea, siikaa ja madetta. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa; molempien osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Hauen osuus oli Vuokkijärvellä viidennes ja mateen osuus kymmenesosa kokonaissaaliista. Siikasaalis Vuokkijärvestä oli vähäinen. Kalastajakohtainen saalis oli molemmilla järvellä keskimäärin noin 18 t. Taulukko 53 Ammattikalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) Vuokki- ja Kiantajärvellä v Vuokkijärvi Kiantajärvi Yhteensä Muikkuverkot Verkot # >4 mm Katiskat Isorysät Nuotta Trooli - 1 1

56 Taulukko 54 Ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Vuokki- ja Kiantajärvellä v Vuokkijärvi Kiantajärvi Yhteensä kg % kg % kg % Muikku -, , ,6 Siika 249 1,4 35 5, ,5 Taimen 3, 3, 6, Hauki , , ,2 Ahven , 392, ,1 Kuha , , ,8 Made , , ,9 Säyne 45, ,1 Särki 56 3, ,8 Yhteensä , , , kg/kalastaja Kalastustiedustelun kokonaistulokset Hyrynsalmen reitin järvillä kalasti v. 214 yhteensä vajaa 23 taloutta (taulukko 55). Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta kohden. Kalastajista puolet (51 %) kalasti Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Kiantajärvellä viehekalastusta harjoittavien määrä oli reilu viidennes koko reitin kalastavien talouksien kokonaismäärästä. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä ja Kiantajärvellä 4 taloutta. Taulukko 55 Kotitarvekalastajien talouksien määrä järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 29. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä *lisäksi koskikalastajia 339 Kotitarvekalastajilla oli käytössä v. 214 yhteensä noin 68 verkkoa, joista reilu puolet oli harvoja (# > 4 mm) verkkoja (taulukko 56). Välikoon siikaverkkoja (# 34-4 mm) ja muikkuverkkoja käytettiin aktiivisesti Kiantajärvellä. Muikkuverkkoja käytettiin kohtalaisen paljon myös Hyrynjärvellä. Katiskoja oli käytössä noin 12 kpl. Pyynti muutamalla rantarysällä ja nuotalla oli pienimuotoista kotitarvekalastusta. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 57 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Ammattikalastajilla oli käytössä noin 3 harvaa verkkoa ja 13 katiskaa. Lisäksi heillä oli käytössä 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli.

57 53 Taulukko 56 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # 34-4 mm Verkot # >4 mm Katiskat Rantarysät Nuotta Heittovavat Vavat (moottoriuistelu) Vavat (soutuvene) Koukut Lippo/haavi Mato-onget Pilkkionget *ei sisällä koskikalastusta Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 214 oli noin 146 t, josta haukea oli 28 %, kuhaa 25 % ja ahventa 21 % (taulukko 57). Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %. Muikusta 89 % sekä siiasta ja taimenesta % saatiin Kiantajärvestä. Taimensaalis oli kokonaisuudessaan pieni (1,7 t) eli 1 % kokonaissaaliista. Kirjolohesta osa voi olla kalastettu jokialueiden istutuskohteista. Kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä 46 %, Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 % (kuva 12). Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 64 kg. Taulukko 57 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä kg % Muikku ,8 Siika ,2 Taimen ,2 Järvilohi , Kirjolohi ,1 Harjus ,3 Hauki ,7 Ahven , Kuha ,7 Made ,7 Lahna , Säyne ,1 Särki ,1 Seipi , Kuore , Yhteensä , kg/talous *ei sisällä koskikalastusta

58 kg Muut Särki Made Kuha Ahven Hauki Siika Muikku 2 1 Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva- Niemelä Vuokki Kianta Kuva 12 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 73,2 t, joten kotitarve- ja ammattikalastajien yhteissaalis Hyrynsalmen reitillä oli noin 22 t (taulukko 58). Saalis oli pääasiassa muikkua, haukea, kuhaa ja ahventa, joita kutakin oli % kokonaissaaliista. Siian ja mateen osuus kokonaissaaliista oli molemmilla 5 %. Taulukko 58 Kotitarve- ja ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v Kotitarve- Ammatti- Yhteensä kalastajat kalastajat kg % Muikku ,1 Siika ,9 Taimen ,8 Järvilohi 61-61, Kirjolohi ,1 Harjus ,2 Hauki ,9 Ahven ,7 Kuha ,7 Made ,4 Lahna , Säyne ,1 Särki , Seipi 5-5, Kuore 24-24, Yhteensä , Hyrynsalmen reitin järvillä hehtaarikohtainen saalis oli kohtalaisen hyvä eli keskimäärin 8,1 kg/ha (taulukko 59). Saalis oli paras Ii- ja Hyrynjärvellä, joilla se oli tasoa 9-1 kg/ha. Hehtaarikohtainen saalis oli pienin Mikitänjärvellä eli vajaa 3 kg/ha. Vuokki- ja

59 Kiantajärvellä ammattikalastuksen saalis nosti hehtaarisaalista; kotitarvekalastuksen saalis ko. järvillä oli pieni eli tasoa 3-4 kg/ha. 55 Taulukko 59 Hehtaarikohtainen saalis (kg/ha) Hyrynsalmen reitillä v Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Keskim. Kotitarvekalastajat 9,6 8, 8,8 2,5 6,2 2,8 3,8 4,8 Ammattikalastajat ,3 3,2 3,3 Yhteensä 9,6 8, 8,8 2,5 6,2 6,1 7, 8, Vertailu aiempiin tuloksiin Kotitarvekalastus Hyrynsalmen reitillä on tehty kalastustiedustelu aiemmin vuosilta 1999, 23 ja 29 (Voimalohi Oy 2, PSV- Maa ja Vesi Oy 25b, Pöyry Finland Oy 21a). Vuoden 23 tiedustelun käytännön toteutus tehtiin Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:n toimesta ja tulokset raportoitiin PSV- Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Tiedustelun menetelmällisten puutteiden vuoksi ko. vuoden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien vastaaviin tuloksiin. Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2-luvulla tasolle 23 kalastavaa taloutta (taulukko 6). Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta kohden. Kalastajien määrän kasvu on keskittynyt lähinnä Kianta- ja Iijärvelle; ko. järvillä vetouistelu on varsin suosittua. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 214 tarkkailujakson paras ollen noin 1 % suurempi kuin aiemmin keskimäärin (taulukko 6). Verrattuna 199-luvun lopun tilanteeseen saalis oli kasvanut merkittävästi Ii- ja Iso-Pyhäntäjärvellä ja vastaavasti vähentynyt Mikitän-, Vuokki- ja Kiantajärvellä. Kokonaissaalin muutoksiin vaikuttavat kalastajamäärien ohella merkittävästi myös kuhakannan voimistuminen ja muikkukantojen vaihtelu sekä kalastuskulttuurin muutokset eli lähinnä vapakalastuksen suosion kasvu. Paljolti kuhakantojen voimistumisen myötä myös verkkokalastus on alueella edelleen aktiivista; verkkoja oli käytössä v. 214 jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi v. 29.

60 56 Taulukko 6 Kotitarvekalastajien määrä (talouksia) ja kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Yhteensä Kalastavat taloudet Kokonaissaalis Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis v on esitetty taulukossa 61 ja kuvissa Muikkusaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Muikkua saatiin v. 214 merkittävästi vain Kianta- ja Hyrynjärvestä. Muikun kokonaissaalis oli v. 214 suurempi kuin v. 29, mutta edelleen selvästi pienempi kuin sitä ennen. Siikasaalis on tarkkailujakson aikana alentunut tasaisesti, ja saalis oli v. 214 tarkkailujakson heikoin. Siikaa saatiin muikun tapaan merkittävästi vain Kiantajärvestä. Taimensaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa 1,5-2,5 t, eikä sen saaliskehityksessä ole tapahtunut yksisuuntaista muutosta. Hauki- ja ahvensaaliissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä; tosin saaliit v. 214 olivat jonkin verran parempia kuin aiemmin. Kuhaistutusten onnistuminen 2-luvulla ja nykyisin todennäköissti myös luontaisen lisääntymisen onnistuminen näkyvät kuhasaaliin kehityksessä selvästi. Kuhasaalis on moninkertaistunut 2-luvulla. Madesaalis on alentunut 2-luvulla, mutta v. 214 saalis oli jälleen lähellä tarkkailujakson keskimääräistä tasoa. Madesaaliseen on voinut merkittävästi vaikuttaa talviaikaisten verkkokalastustapojen muuttuminen. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntisyvyyden osalta, millä voi olla vaikutusta ainakin madesaaliisiin.

61 57 Taulukko 61 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v Muikku kg Siika kg Taimen kg Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Yhteensä Hauki kg Ahven kg Kuha kg Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Yhteensä Made kg Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Yhteensä

62 kg Muikku Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi kg Siika Kianta Vuokki Luva-Niemelä 9 Mikitä 6 Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi kg Taimen Kianta Vuokki Luva-Niemelä 15 Mikitä 1 Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi kg Hauki Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi Kuva 13 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v

63 kg Ahven Kianta 25 Vuokki 2 Luva-Niemelä 15 Mikitä 1 Hyry 5 Iso-Pyhäntä Iijärvi kg Kuha Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi 1 8 kg Made Kianta Vuokki 6 4 Luva-Niemelä Mikitä Hyry 2 Iso-Pyhäntä Iijärvi Kuva 14 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v Ammattikalastus Kianta- ja Vuokkijärvellä kalasti v ammattikalastajaa, joiden kokonaissaalis oli 58,7 t. Ammattikalastajia oli v. 214 Kianta- ja Vuokkijärvellä 4, joiden kokonaissaalis oli 73,2 t. Kiantajärvellä kalastettiin v. 214 rysien ja nuotan lisäksi myös troolilla, mikä lisäsi merkittävästi muikun osuutta saaliissa. Tulokset vuodelta 23 eivät ole ko. järvillä ilmeisesti kattavia, sillä tuolloin tietoja saatiin vain yhdeltä Kiantajärvellä ja kahdelta Vuokkijärvellä kalastaneelta ammattikalastajalta. Ko. kalastajien kokonaissaalis v. 23 oli vain 18,7 t, ja siitäkin oli kuoretta 7,2 t.

64 5 KALAKANTANÄYTTEET Aineisto ja menetelmät Tarkkailuohjelman mukaan kalakantanäytteitä kerätään siiasta ja kuhasta ensisijaisesti istukkaiden kasvun ja kalaston ikäluokkarakenteen sekä eri siikamuotojen osuuksien selvittämiseksi. Tätä varten näytteet tulisi kerätä valikoimattomilla pyydyksillä, mutta kirjanpitäjät kalastavat pääasiassa harvoilla verkoilla, joten näytteet ovat osin valikoituneita ja edustavat kullakin järvellä vallitsevaa kalastusta. Rysäpyyntiä on nykyisin vain vähän. Rysäsaaliista saatiin Nuasjärven ja Kiantajärven (Hyrynsalmi) siika- ja kuhanäytteet (taulukko 62). Onto- ja Iijärven kuhanäytteet ovat vallitsevasta verkkopyynnistä. Nuasjärven siikakanta on heikko; yhden tiheän rysän siikasaalis oli kesän aikana vain 57 siikaa. Muita tiheitä rysiä ei Nuasjärvellä ollut pyynnissä. Siikanäytteitä kerätään Nuasjärveltä lisää vielä kesällä 215. Taulukko 62 Kalakantanäytteiden tavoitemäärä (kpl/a) ja toteutuma v Siika Kuha Tavoite Toteutuma Tavoite Toteutuma Sotkamon reitti Ontojärvi Nuasjärvi Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Iijärvi Siikanäytteet ostettiin kalastajilta kokonaisina ja ne käsiteltiin Pöyry Finland Oy:n toimesta. Siiat punnittiin 1 g:n tarkkuudella, mitattiin 1 mm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti. Eri siikamuodot määritettiin siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Määrittelyrajoina käytettiin tarkkailussa aiemmin käytössä olleita rajoja: pohjasiika < 26 siivilähammasta vaellussiika järvisiika planktonsiika > 45 Kuhanäytteiden mittaus ja suomunäytteiden otto tehtiin ohjeistetusti kalastajien toimesta. Kuhat punnittiin 1-5 g:n tarkkuudella, mitattiin,5-1, cm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti. Suomunäytteistä on laskettu pituus takautuvasti viimeiselle täydelle vuodelle niille kaloille, jotka oli pyydetty kesällä ja joiden suomuissa näkyi uuden kasvukauden kasvua. Muutamalle syyskuun lopulla pyydetylle Kiantajärven kuhalle takautuvaa määritystä ei enää tehty, vaan kalojen tulkittiin kasvaneen vuosikasvunsa jo kokonaan. Näin kalojen ikä ja pituus vakioitiin pyyntivuotta edeltävän vuoden loppuun ja kalojen kasvu esitetään näin saaduista ikäryhmistä. Takautuvan pituuden määrittämisessä käytettiin seuraavaa Leen (192) kaavaa, jossa korjauskertoimen c oletettiin olevan 2 mm: l n -c = S n /S x (l-c), missä

65 61 l = kalan mitattu pituus l n = kalan pituus vuosirenkaan n muodostuessa S = suomun säteen pituus S n = suomun säteen pituus vuosirenkaan n muodostuessa c = kalan pituus suomupeitteen syntyessä Tuloksissa esitetään siikanäytteiden siivilähammasjakauma ja kalojen kasvutiedot järvikohtaisesti. Vastaavat tiedot edellisten tarkkailujaksojen eli v ja tuloksista on raportoitu raporteissa Pöyry Environment Oy 27 ja Pöyry Finland Oy Sotkamon reitti Ontojärvi Kuha Ontojärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Ontojärven kuhista 75 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin, painottuen selvästi 9-vuotiaisiin (kuva 15). Kuhista 95 % oli 7-1-vuotiaita. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 4-66 cm. Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 7-1 -vuotiaat (kuva 15). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8-vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta yhdeksäntenä tai kymmenentenä kasvukautena ollessaan keskimäärin cm pitkiä. 7 6 Ontojärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 15 Ontojärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.

66 5.2.2 Nuasjärvi 62 Siika Nuasjärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 65 % oli planktonsiikoja, 23 % järvisiikoja, 7 % vaellussiikoja ja 5 % pohjasiikoja (kuva 16). Nuasjärven näytemäärä oli v. 214 vähäinen. Aineistoa täydennetään vielä v Nuasjärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 56 % kuului aineiston kolmeen runsaimpaan ikäryhmään eli 3-5 -vuotiaisiin (kuva 17). Siioista 96 % oli 2-8 -vuotiaita. Yli 8-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli cm. Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä (kuva 17). Aineisto on kuitenkin pieni varsinkin yli 6-vuotiaista kaloista. Aineiston vähäisyyden vuoksi pohja- ja planktonsiikojen kasvua eri ikä-ryhmissä ei voi luotettavasti vertailla. Siian kasvu oli melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 2 g:n painon 5-6 -vuotiaina ollessaan keskimäärin cm pitkiä, ja 3 g:n paino saavutettiin vasta kahdeksantena kasvukautena. 12 % Nuasjärvi Kuva 16 Siikojen (n = 57 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä) Nuasjärvellä v Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika ja planktonsiika > 45 siivilähammasta.

67 63 2 Nuasjärvi, siika 4 35 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 17 Nuasjärven siikojen (n = 57) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. Kuha Nuasjärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista, joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Nuasjärven kuhista 64 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 18). Yli 9 % kaloista oli vuotiaita. Nuoria alle 3-vuotiaita kaloja ei aineistossa ollut. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli cm. Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 1-vuotiaaksi asti (kuva 18). Yli 1-vuotiaiden kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8- vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta 9-vuotiaana ollessaan keskimäärin 47 cm pitkä Nuasjärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 18 Nuasjärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.

68 5.3 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi Siika Hyrynsalmen Kiantajärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 6 % oli planktonsiikoja, 17 % järvisiikoja, 9 % vaellussiikoja ja 14 % pohjasiikoja (kuva 19). Kiantajärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 85 % kuului aineiston neljään runsaimpaan ikäryhmään eli 2-5 -vuotiaisiin (kuva 2). Siioista 97 % oli 2-6 -vuotiaita. Yli 7-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli cm. Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti ikäryhmissä 2-7 -vuotiaat (kuva 2). Vanhemmista kaloista aineistoa oli vain vähän. Pohjasiikoja oli aineistossa 21 kpl kuudesta eri ikäryhmästä, joten pohja- ja planktonsiikojen kasvua eri ikäryhmissä ei voi luotettavasti vertailla. Siian kasvu oli melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 2 g:n painon vuotiaina ollessaan keskimäärin cm pitkiä. 8 % Kiantajärvi Kuva 19 Siikojen (n = 15 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä) Hyrynsalmen Kiantajärvellä v Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika ja planktonsiika > 45 siivilähammasta.

69 Kiantajärvi, siika 4 35 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 2 Hyrynsalmen Kiantajärven siikojen (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. Kuha Kiantajärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista, joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Kiantajärven kuhista 57 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 4-5 -vuotiaisiin (kuva 21). Yli 9 % kaloista oli vuotiaita. Näitä nuorempia ja vanhempia kaloja näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli cm. Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 9-vuotiaaksi asti (kuva 21). Yli 9-vuotiaiden kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 6-vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta 7-vuotiaana ollessaan keskimäärin 48 cm pitkä Kiantajärvi, kuha 8 7 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 21 Hyrynsalmen Kiantajärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.

70 5.3.2 Iijärvi Iijärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Iijärven kuhista 64 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 22). Kuhista yli 9 % oli 7-1 -vuotiaita. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 4-61cm. Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 6-1 -vuotiaat (kuva 22). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Noin puolet kuhista saavutti 1 kg:n painon 8-vuotiaina ollessaan keskimäärin 48 cm pitkiä ja loput pääosin 9-vuotiaina ollessaan keskimäärin 5 cm pitkiä Iijärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 22 Iijärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. 5.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä Siika Siikanäytteet edustavat rysäpyyntiä, joten näytteet ovat valikoitumattomia. Siian kasvu Nuasjärvellä oli hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 23). Nuasjärven osalta aineisto on kuitenkin pieni, mikä vähentää tuloksen luotettavuutta. Siian kasvu Nuasjärvellä oli v. 214 hieman parempaa kuin aiemmin v (Pöyry Environment Oy 27) ja v (Pöyry Finland Oy 211). Kiantajärvellä siian kasvu oli v. 214 samaa tasoa kuin v ja jonkin verran parempaa kuin v Siian kasvu reittivesistöissä oli v. 214 parempaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry Finland Oy 21b).

71 67 Kiantajärvi ja Nuasjärvi, siika pituus cm Kiantajärvi Nuasjärvi 5 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 23 Siian keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen Kiantajärvellä ja Nuasjärvellä v Kiantajärvellä n = 15, Nuasjärvellä n = 57. Siika saavuttaa Nuasjärvellä 2 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-7 -vuotias (kuva 24). Siika saavuttaa 4 g painon noin 36 cm pituisena, jolloin se on vähintään 9-vuotias. Kiantajärvellä siika saavuttaa 2 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-vuotias (kuva 25). Siika saavuttaa 4 g painon noin 35 cm pituisena, jolloin se on vähintään 8-vuotias. Nuasjärvi, siika Nuasjärvi y =,2x 3,4225 R² =,9754 paino g pituus cm Kuva 24 Siian pituus-paino suhde Nuasjärvellä v. 214.

72 68 paino g Kiantajärvi, siika y =,26x 3,3489 R² =, pituus cm Kiantajärvi Kuva 25 Siian pituus-paino suhde Hyrynsalmen Kiantajärvellä v Kuha Kuhanäytteet edustavat Ontojärvellä ja Iijärvellä vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) saalista, joten näytteet ovat siten osin valikoituneita. Nuasjärven ja Kiantajärven näytteet ovat valikoitumattomia rysänäytteitä. Kuhan kasvu Sotkamon reitin Ontojärvellä oli hieman hitaampaa kuin Nuasjärvellä (kuva 26). Hyrynsalmen reitillä Iijärvellä kuhan kasvu oli selvästi hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 27). Kiantajärvellä kuhan ravintotilanne lienee mm. varsin vahvan muikkukannan vuoksi lähtökohtaisesti parempi kuin Iijärvellä. Myös kuhakannan vahvuus voi vaikuttaa kasvunopeuteen. 7 Sotkamon reitti, kuha 6 Nuasjärvi Ontojärvi 5 pituus cm v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 26 Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon reitin eri järvillä v. 214.

73 Kiantajärvi Iijärvi Hyrynsalmen reitti, kuha pituus cm v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. 13-v. ikä Kuva 27 Kuhan keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen reitin eri järvillä v Verrattaessa kuhan kasvunopeutta eri reiteillä voidaan todeta, että kasvu oli Sotkamon reitin järvillä selvästi hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitin järvillä (kuva 28). Kasvunopeuden ero näkyi kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä eli 6-1 -vuotiaissa kaloissa. Yli 1-vuotiaita kaloja oli osassa näytealueita enää vain vähän Kiantajärvi Nuasjärvi Reittien vertailu, kuha Iijärvi Ontojärvi pituus cm v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. 13-v. ikä Kuva 28 Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien järvillä v. 214.

74 Kuhan kasvu oli v. 214 Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä selvästi heikompaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry Finland Oy 21b). Pituusero ikäryhmissä vuotiaat, joista on aineistoa Oulujärvellä kohtuullisen paljon, oli useita senttimetrejä. Kuhan kasvu on ollut tarkkailujakson aikana heikointa Ontojärvellä, ja siellä tulokset viittaavat siihen, että kuhan pituuskasvu on kantojen vahvistuessa ja tihetessä hidastunut merkittävästi 199-luvun puolivälin jälkeen (kuva 29) Ontojärvi, kuha pituus cm v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 29 Kuhan keskimääräinen kasvu Ontojärvellä v Tiedot vuodelta 1995 raportista Sutela & Hyvärinen Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8- vuotias ja Sotkamon reitillä vuotias (kuvat 3 ja 31). Kahden kilon paino saavutetaan noin 1 cm pidempänä, jolloin kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 1-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin vuoden vanhempi.

75 71 Sotkamon reitti, kuha 35 Nuasjärvi 3 Poly. (Nuasjärvi) Ontojärvi Poly. (Ontojärvi) y = 1,3621x 2-59,225x + 756,45 R² =,922 y = 2,5864x 2-183,78x ,6 R² =, paino g pituus cm Kuva 3 Kuhan pituus-paino suhde Sotkamon reitin järvillä v Hyrynsalmen reitti, kuha 4 y =,36x 3,2689 R² =,9872 y =,99x 2,9635 R² =, Iijärvi Power (Iijärvi) Kiantajärvi Power (Kiantajärvi) paino g pituus cm Kuva 31 Kuhan pituus-paino suhde Hyrynsalmen reitin järvillä v. 214.

76 6 TIIVISTELMÄ Tässä väliraportissa esitetään Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailun kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpidon tulokset vuodelta 211. Kirjanpitokalastajien kalastus oli v pääasiassa verkkokalastusta ja vetouistelua. Käytetyimpiä olivat harvat solmuväliltään 45-6 mm olevat verkot. Muikkuverkoilla kalastettiin vain vähän. Aktiivinen rysäpyynti keskittyi Hyrynsalmen Kiantajärvelle, jossa rysäsaalis oli pääasiassa muikkua, siikaa ja kuhaa. Kiantajärvellä harjoitettiin myös muikun nuottausta ja troolausta. Verkkokalastuksen saalis oli kaikilla alueilla pääasiassa kuhaa, haukea ja ahventa. Siikaa saatiin merkittävästi vain Hyrynsalmen Kiantajärveltä. Vapapyynnin pääasiallinen saalis oli kuhaa ja haukea. Verkkokalastuksen kalalajikohtaiset yksikkösaaliit olivat kuhaa lukuun ottamatta pääosin pieniä eli alle,5 kg/pkk. Kuhasaaliit ovat yleisesti parantuneet 2-luvulla ja kuhasta on tullut useimmilla järvillä merkittävin saalislaji. Kuhan yksikkösaalis oli yleisesti kohtalainen eli tasoa,5-,7 kg/pkk, Hyrynsalmen Kiantajärvellä kuitenkin pieni eli tasoa,3 kg/pkk. Useilla järvillä kuhan yksikkösaaliissa ei ole tapahtunut enää nousua 21- luvulla. Siikakannat ovat reiteillä heikkoja. Siian verkkokalastuksen yksikkösaaliit olivat välikoon siikaverkoilla yleisesti tasoa alle,15 kg/pkk ja harvoilla verkoilla alle,5 kg/pkk. Parhaat siikasaaliit saatiin Hyrynsalmen Kiantajärveltä, mutta sielläkin yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla oli pieni eli tasoa,2-,4 kg/pkk. Muikkukanta oli etenkin Sotkamon reitillä heikko, eikä sitä siellä juuri pyydetty. Muikkua pyydettiin eniten Hyrynsalmen Kiantajärveltä, jossa muikun verkkokalastuksen yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli tasoa,3-1,1 kg/pkk. Kiantajärvellä edelleen vahvaan muikkukantaan viittasivat kuitenkin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Kiantajärvellä muikun pieni koko on vaikeuttanut sen markkinointia. Hyrynsalmen reitin kalastustiedustelun mukaan reitin järvillä kalasti v. 214 yhteensä vajaa 23 taloutta. Niistä puolet kalasti Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä 1 ja Kiantajärvellä 3 taloutta. Kotitarvekalastajat kalastivat pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Ammattikalastajilla oli käytössä verkkojen ja katiskojen lisäksi myös isorysiä sekä nuotta ja trooli. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 146 t, josta haukea oli 28 %, kuhaa 25 % ja ahventa 21 %. Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %. Muikku, siika ja taimen saatiin pääosin Kiantajärvestä. Kotitarvekalastajien saalista saatiin Kiantajärvestä 46 %, Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 %. Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 73 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa molempia noin 1 %. Kolme neljännestä ammattikalastajien kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 7 %. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa; molempien osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2-luvulla. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 214 tarkkailujakson paras. Muikkusaaliit ovat vaihdelleet huomattavasti eri tiedusteluvuosina. Siikasaalis on alentunut tasaisesti tarkkailujakson aikana. Taimensaalis on ollut 2-luvulla pieni. Kuhakanta on voimistunut reitillä istutusten myötä, ja sen saalis on moninkertaistunut 2-luvulla. Kuhan osuus kotitarvekalastajien kokonaissaaliista oli v. 214 neljännes. Hauki- ja ahvensaalissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Rysillä pyydetyt siikanäytteet olivat v. 214 Nuasjärvellä ja Hyrynsalmen Kiantajärvellä pääasiassa planktonsiikoja. Planktonsiikojen osuus oli 6-65 %. Molemmilla järvillä 72

77 esiintyi planktonsiikojen ohella merkittävästi myös järvi-, vaellus- ja pohjasiikaa. Siian kasvu oli Nuasjärvellä hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä. Siika saavuttaa reiteillä 2 g:n painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin noin 6-7 -vuotias, ja 4 g:n painon noin cm:n pituisena, jolloin se on vähintään 8-9 -vuotias. Kuhanäytteet Nuasjärveltä ja Kiantajärveltä olivat v. 214 valikoimattomia rysänäytteitä, joissa kalojen ikäjakauma oli laaja. Ontojärven ja Iijärven kuhanäytteet olivat vallitsevan verkkopyynnin saalista, joten kuhanäytteet painottuivat niillä selvästi kahteen vuosiluokkaan eli 8-9 -vuotiaisiin kaloihin. Kuhan kasvu oli Sotkamon reitillä hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitillä. Heikointa kasvu oli Ontojärvellä. Kasvu oli kaikilla järvillä varsin tasaista ainakin 1-vuotiaaksi asti. Kuhan kasvu oli reiteillä heikompaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä. Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8 -vuotias ja Sotkamon reitillä 9-1 -vuotias. Kahden kilon paino saavutetaan noin 1 cm pidempänä, jolloin kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 1-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin vuoden vanhempi VIITTEET Kantojärvi, V. 23. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 22. Lee, R. M.192. A review of the methods oaf age and growth determination in fishes by means of scales. Fishery Invest. Lond. Ser. 2, 4:2. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 21. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 24. Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin kalastotarkkailu vuonna 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29. Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen s. PSV- Maa ja Vesi Oy 25a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 24. PSV- Maa ja Vesi Oy 25b. Kalastustiedustelu Hyrynsalmen reitillä v. 23. Pöyry Environment Oy 26. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 25. Pöyry Environment Oy 27. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti v Pöyry Finland Oy 21a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 29. Pöyry Finland Oy 21b. Oulujärven kalataloustarkkailuohjelma v Pöyry Finland Oy 211. Oulujärven kalataloustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy 211. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosilta Pöyry Finland Oy 212. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailuohjelma v Sutela, T. & Hyvärinen, P Oulujoen vesistöalueen kuhakantojen tila ja esitys hoito- ja tutkimustoimenpiteistä. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 113.

78 Voimalohi Oy 2. Kalastus ja kalansaalis Hyrynsalmen reitin järvillä vuonna Voimalohi Oy 21. Kalataloustarkkailun tulokset Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin alueilla vuonna 2: kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet. 74

79

80

81 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 211 Liite 2.1 (211) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 23. Ontojärv i 5 kalastajaa Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (5 pkk, VII), ei muikkua Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven made lahna säyne särki kaikki VII 6 6 2,5 2,5, 1,3 6,3 IX ,8 4,1,7 2,9 1 1,3 11,8 X ,7 6,8 4,8,8 1 3, ,7 VII-X , 13,4 5,5 5, 2, 4,9 1, 7, 43,8 kg/pkk,156,419,172,156,63,153,31,219 1,369 Verkot # 4-65 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 178, 3,9, 79,8 61,1 3,3 18,9 25,3,,, 192,3 II 162 1,,8, 66,7 54,8, 29,3 19,5,5,, 171,6 III 188,8 2,4, 76,1 36,2,4 1,5 26,8,,, 152,4 IV 172, 3, 1,8 112,5 64,3 1,9 21,4 93,9,,3, 299,1 V 71,,, 37,7 3,6 1,8 2,7 85,5 4,5,, 162,8 VI 128, 12,8, 93,5 26, 5,1, 123,5 5,5, 1, 267,4 VII 1956, 73,3, 77, 55,6 22,3, 113,9,,,4 1935,5 VIII 3135, 96,7, 86,2 49,1 31,9, 1581,5,,, 2619,4 IX 2524, 23,1, 113,9 27, 2,2, 147,,,,2 2491,4 X 729, 7,, 254, 16,5 6,5 4,7 1,,,, 289,7 XI 41,,, 17,5 3,9,3 3,2 3,,,, 27,9 XII 64, 2,1, 16,5 17,1,3 17,9,,,, 53,9 I-IV 7 1,8 1,1 1,8 335,1 216,4 5,6 8,1 165,5,5,3, 815,4 kg/pkk,3,14,3,479,39,8,114,236,1,, 1,165 V-X 8543, 212,9, 329,3 24,8 87,8 7,4 4212,4 1,, 1,6 7766,2 kg/pkk,,25,,355,24,1,1,493,1,,,99 XI-XII 15, 2,1, 34, 21,,6 21,1 3,,,, 81,8 kg/pkk,,2,,324,2,6,21,29,,,,779 I-XII ,8 225,1 1,8 3398,4 442,2 94, 18,6 438,9 1,5,3 1,6 8663,4 kg/pkk,,24,,364,47,1,12,469,1,,,927 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V ,7 2,9,5 VI ,7 6,4 VII ,5 17,8 VIII ,5,4,9 IX ,4 4,2 1,4,3 V-IX ,3 35,8,4 1,4 1,7 kg/pkk,149,42,4,16,19 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven taimen käytössä kertoja aika h V ,5 11,4 35,7,8 VI ,8 35,6,7 VII ,3 27,6 1,7 VIII ,5 28,8 17,9,4 V-VIII ,3 116,8 2,8,8 kg/kkr 3,933 1,168,28,8

82 Iskukoukut Liite 2.2 (211) kk kpl pkk hauki made kuha II ,8 1,6 III ,8 9,1 3, IV ,1 6,9 1,8 II-IV ,7 16, 6,4 kg/pkk,223,3,12 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kuha hauki kertoja aika h III 7 11,5 2,2 5,5 IV ,7 3,8 9,6 1 III-IV 21 44,5 5,9 8,8 9,6 1,5 kg/kkr,176,181,457,48 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap), vähäistä (VII ap-viii ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp), voimakasta (IX-XI). 2. Lahnaa tolkuttomasti päivittäin. 3. Piilevä haittaa pyyntiä (X ap). 4. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-VI), vaikeuttaa pyyntiä (VII-IX), vähäistä (X-XII). Kallioinen (Ontojoki) 2 kalastaja Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk ahven lahna VI 1 2 1,2,5 VII 1 1,3 VI-VII 1 3 1,5,5 kg/pkk,5,167 Verkot # 45-6 mm kk kpl pkk kuha lahna kaikki VI ,1 2,3 4,4 VII 3 3,,, VI-VII ,1 2,3 4,4 kg/pkk,175,192,367 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki V 1 3 2,5 VI 1 2 1,5 VII V-VII 1 6 1,5 4,,5 kg/pkk,25,667,83 Heittovavat/vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kirjolohi ahven käytössä kertoja aika h V VI ,5 5,4 2,8 VII ,5 3 1,7 VIII ,3 V-VIII ,4 6,8 kg/kkr,455,473,39 Kalastajan kommentit 1. Katiska limoittuu voimakkaasti (VI ap).

83 Kiimasjärvet Liite 2.3 (211) 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-13 mm kk pkk muikku ahven särki VIII 2,2 IX 2 1,1,5 3 VIII-IX 4 1,3,5 3 kg/pkk,325,125,75 Verkot # 5-7 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 3, 46,2 27,3 2,2 3,5 8,8 88 II 28, 2,7 22,, 1,1 1,1 53,9 III 24 1,3 1,1 33,3,, 3,1 47,8 IV 8,, 4,5,, 4,1 8,6 V 8, 7,1,,8, 1,3 9,2 VI 8,6 2,9 3,,6, 2,6 9,7 VII 4, 2,3 1,5,, 3,8 X 4, 1,4,,, 1,4 I-IV 9 1,3 77, 87,1 2,2 13,6 17,1 198,3 kg/pkk,14,856,968,24,151,19 2,23 V-X 24,6 13,7 4,5 1,4, 3,9 24,1 kg/pkk,25,571,188,58,,163 1,4 I-X 114 1,9 9,7 91,6 3,6 13,6 21, 222,4 kg/pkk,17,796,84,32,119,184 1,951 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki kuha V ,7 26,2 17,2 VI 6 3 4,9 16,9,3 VII ,2 1,4 VIII 6 3 3,6 11,3,5,6 IX ,2 5,8 1,3 1,2 V-IX ,6 7,6 19,3 1,8 kg/pkk,151,471,129,12 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V 2 1,5 1 VI ,5 6,5 7 VII ,5 7,6 7 VIII 2 1 2,5 3,1 V-VIII ,1 17,1 kg/kkr 1,373 1,555 Kalastajien kommentit 1. Verkot erittäin likaiset (X lp). Sapsojärvet 3 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki I 27,5 25,4,4 3,7 3, II 23, 22,2, 1,1 2,7 26, III 25, 22,8 1,,5 3,6 27,9 IV 4, 8,3 4,2,5 1,2 14,2 V 4,5 18,, 1,4 7,7 27,6 VI 28, 7,,, 4,2 11,2 VII 23, 6,1 2,3, 15,9 24,3 VIII 16, 1, 1,1,5 8,6 11,2 IX 2, 7,5, 1,1 4,2 12,8 I-IV 79,5 78,7 5,2 2,5 11,2 98,1 kg/pkk,6,996,66,32,142 1,242 V-IX 127,5 39,6 3,4 3, 4,6 87,1 kg/pkk,4,312,27,24,32,686 I-IX 26 1, 118,3 8,6 5,5 51,8 185,2 kg/pkk,5,574,42,27,251,899

84 Liite 2.4 (211) Kalastajien kommentit 1. Katiskojen likaantuminen (roska, levä) vähäistä (V ap), vaikeuttaa pyyntiä (V lp). Limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VI ap-vii ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VII). Kiantajärvi 5 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V ,5 4,6 5,1 7,4, 2,2 21,8 VI ,4 14,4 5,7 4,3, 1,5 4,1 32,4 VII ,4 14,5 1,4 3,9,, 3,4 25,6 VIII ,7 3,6 7,2 2,9 4,4 3,8 IX ,9 13,9 2,3 4,7 1,7 1,5 3,4 29,4 V-IX ,2 6,1 18,1 27,5 1,7 5,9 17,5 14, kg/pkk,124,812,245,372,23,8,236 1,892 Verkot # 45-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I ,4 12,1,4 2 16,6 12,5 II 112,8 97,6 1,7 1,1 6,9 13,4 121,5 III 14 1,4 85,7 14,5,4 6,4 11, 119,4 IV 53 1,2 53,6 13,1,, 16,6 84,5 X 18 1,8 19,3 5,7 4,4 3,5 3,9 38,6 I-IV 39 3,4 38,3 41,4 1,9 15,3 57,6 427,9 kg/pkk,9,791,16,5,39,148 1,97 X 18 1,8 19,3 5,7 4,4 3,5 3,9 38,6 kg/pkk,1 1,72,317,244,194,217 2,144 I-X 48 5,2 327,6 47,1 6,3 18,8 61,5 466,5 kg/pkk,13,83,115,15,46,151 1,143 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI ,3 4, VII ,5 39,6 VIII , 37, VI-VIII ,8 8,6 kg/kkr 6,544 4,478 Kalastajien kommentit 1. Talvella ei likaantumishaittoja. Likaantumista ei haitalle asti, maku hyvä (VI). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (II lp-iv ap). Nuasjärvi 6 kalastajaa Muikkuverkot kk kpl pkk muikku särki kiiski X 8 8 2,1,2,1 kg/pkk,263,25,13 Verkot # mm kk kpl pkk siika kuha ahven made särki IX 2 8 2,7,2,8,4,2 kg/pkk,338,25,1,5,25 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven särki kaikki V VI VIII ,9 1,5 11,1,4 22,9 IX 5 5 1, 3,,,, 4 V-IX ,9 38,5 3, 12,1,4 57,9 kg/pkk,68,675,53,212,7 1,16

85 Verkot # 5-6 mm Liite 2.5 (211) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 18, 2,6, 8,1 29,1, 4,5 12,8 129,1 II 58,,, 29,6 16,6, 5,2 2,9 54,3 III 86, 2,9, 63,8 12,4,8 6, 19,6 15,5 IV 22,,, 17,3 22,2, 3,4 7,8 5,7 V 6 2,3,,,, 2,,, 4,3 VI 6 3,,, 6, 4, 2,,, 15, IX 9 8, 4,, 7, 3, 1, 6, 29, I-IV 274, 5,5, 19,8 8,3,8 19,1 43,1 339,6 kg/pkk,,2,,696,293,3,7,157 1,239 V-IX 21 13,3 4,, 6, 11, 7, 1, 6, 48,3 kg/pkk,633,19,,286,524,333,48,286 2,3 I-XII ,3 9,5, 196,8 91,3 7,8 2,1 49,1 387,9 kg/pkk,45,32,,667,39,26,68,166 1,315 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha lahna VI kg/pkk 5,5 1,25 8, 17,25 Katiskat (Veke) kk kpl pkk hauki ahven särki V 1 5 5, 6,3 7, VI 1 4, 7,6, V-VI 1 9 5, 13,9 7, kg/pkk,556 1,544,778 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,4 12,4 3,9 VI ,6 17,3,6 VII ,7 18,3 7,8 VIII , 15, 9, V-VIII ,7 63, 21,3 kg/kkr 6,654 1,26,426 Iskukoukut kk kpl pkk hauki VI ,8 kg/pkk,8 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III 4 7,5 6,6,4 IV 4 1, 5,6, III-IV 8 17,5 12,2,4 kg/kkr 1,525,5 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI, VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä, vesi sekaista (IX lp). 2. Verkkojen likaantuminen (lima, humus) voimakasta Jormaslahdella (V-VI). Nuasjärvessä on erinomainen kuhakanta. Uistelemalla tulee jo niin runsaasti, ettei verkkoja uskalla heittää.

86 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 212 Liite 2.1 (212) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 2. Ontojärv i 6 kalastajaa Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (12 pkk, IX), muikkua 3 kpl Verkot # mm kk kpl pkk siika kirjolohi kuha hauki ahven särki kaikki XI 1 1,4,5,,,1,2 1,2 XII ,4 7,4 2,2,2,6 18,8 XI-XII ,8,5 7,4 2,2,3,8 2, kg/pkk,978,56,822,244,33,89 2,222 Verkot # 4-6 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 614, 6,1 4, 247,8 47,1,6 22,6 14,5 2,2,, 344,9 II 183, 5,7 1,5 291,5 75,4,7 23,7 33,2 1,2,, 432,9 III 716, 8,2 2,2 199,1 68,9 2,4 11,1 26,7 3,5,, 322,1 IV 294, 8,3, 11,1 62,3 1,7 13,4 29,3,5 1,2, 226,8 V 68, 2,2, 4,8 6,7 2, 11, 3,9 1,8,7,2 15,3 VI 118, 9,8, 84,8 22,4 2,6, 13,8 2,3,, 27,7 VII 22, 3,, 13,9 7, 3,9, 8,5,,, 36,3 VIII 99, 12,8, 219,1 11,,,,,,, 242,9 IX 2867, 15,7 6,8 137, 23, 2,2 5,6 16,4 9,5,,5 1386,7 X 147 2, 13,3 1,5 426, 16,8,7 1,5 4,2 4,1,,3 477,4 XI 37,,, 13,5 1,8, 3,5,3,, 5, 24,1 XII 155, 7,8, 8,8 8,5, 12,6 7,8,,, 117,5 I-IV 277, 28,3 7,7 848,5 253,7 5,4 7,8 13,7 7,4 1,2, 1326,7 kg/pkk,,1,3,313,94,2,26,38,3,,,49 V-X , 56,8 8,3 291,6 14,9 29,4 27,1 19,8 17,7,7 1, 2564,3 kg/pkk,,11,2,49,28,6,5,37,3,,,52 XI-XII 192, 7,8, 94,3 1,3, 16,1 8,1,, 5, 141,6 kg/pkk,,41,,491,54,,84,42,,,26,738 I-XII 811 2, 92,9 16, 334,4 44,9 34,8 114, 32,6 25,1 1,9 6, 432,6 kg/pkk,,12,2,379,51,4,14,38,3,,1,53 - yksi ammattimaisesti kalastanut ei punninnut lahnoja, 3-3 kg päivässä, enimmillään 8 kg päivässä Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V ,7 11,4 VI ,5 9 VII ,3 2,6 VIII ,1 1 1,6,7 IX 4 8 2,5 3,5,8 X ,5 1,7 7 2 V-X ,5 41,3 8 4,4,7 kg/pkk,173,365,71,39,6 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,5 138,6 25,9 VI ,2 41,7 1,3 VII ,5 6,3 37,3,8 VIII ,4 12,2 IX ,4 2,5,3 X ,5 12,5 V-X ,5 353,4 119,6 2,4 kg/kkr 3,73 1,4,21 Iskukoukut kk kpl pkk hauki made kuha II ,2 III ,5 1,, IV ,5 3,4 1,7 II-IV , 4,4 2,9 kg/pkk,21,19,12

87 Pilkkionget Liite 2.2 (212) kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h II 4 7,5 1,3 4 III 5 8,5 2 3,6 IV ,6 II-IV ,3 9,2 kg/kkr,154,123 Kalastajien kommentit 1. Verkoissa huomattavaa limoittumista (VI ap). Kuhan keskikoko pienentyy jatkuvasti. 2. Verkkojen likaantuminen (humus) vähäistä (I ap-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp-iv ap). Verkkojen likaantuminen (levä, humus) vähäistä (VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX ap-x ap). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (VI-VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX, XII). 4. Verkkojen limoittuminen (piilevä) vaikeuttaa pyyntiä (VI ap). 5. Verkkojen likaantuminen vähäistä läpi vuoden. Ei makuvirheitä. 5. Verkkojen ja katiskojen limoittuminen vähäistä läpi vuoden. Kiimasjärvet 2 kalastajaa Muikkuverkot # 1-13 mm kk pkk muikku ahven särki VIII 3,3 1,5,5 kg/pkk,1,5,167 - toinen pyytäjä kokeili pyyntiä 3 kertaa (6 pkk), saalis 7 muikkua Verkot # 55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14,5 1,1 14,8 1,5,3 36,2 II 14,5 8,6 1,7, 14,9 1 35,7 III 2,4 6,2 8,4,7 7,9 23,6 IV 6,, 1,, 1,6 2,6 V 2, 3,5 1,1,, 1,2 5,8 VI 6, 3,5 5,4,, 8,9 VII 8, 1,2,,8, 3,6 5,6 VIII 2,, 2,3,, 1,1 3,4 XII 14,5 7,6 11,6, 5, 2 26,7 I-IV 54 1,4 24,9 34,9,7 34,9 1,3 98,1 kg/pkk,26,461,646,13,646,24 1,817 V-VIII 18, 8,2 8,8,8, 5,9 23,7 kg/pkk,,456,489,44,,328 1,317 XII 14,5 7,6 11,6, 5, 2 26,7 kg/pkk,36,543,829,,357,143 1,97 I-XII 86 1,9 4,7 55,3 1,5 39,9 9,2 148,5 kg/pkk,22,473,643,17,464,17 1,727 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI ,5 2,2 VII ,6 15,1 VI-VII ,1 17,3 kg/kkr 1,3 2,471 Kalastajien kommentit 1. Verkko limottui herkästi (I-IV).

88 Sapsojärvet Liite 2.3 (212) 4 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 63,6 21,3 14,1,3 3,2 9,3 48,8 II 59, 31, 8,9,4 4,7 6, 51, III 67 1,3 24, 12,3,,8,7 39,1 IV 38, 18,7 6,7 2, 7,2 1,8 36,4 V 16, 3,6,,, 1,2 13,8 VI 36, 11,5 5,7 2,5, 2, 39,7 VII 28, 9,2, 1,7, 18,2 29,1 VIII 29, 11,5 9, 1,2, 15,9 37,6 IX 2, 5,6 6,2,, 11,2 23, X 2, 6, 4,2 1,3, 12,4 23,9 XI 8, 2,1, 1,, 4,7 7,8 XII 7,8 47,4 2,8,5 2,1 16,2 69,8 I-IV 227 1,9 95, 42, 2,7 15,9 17,8 175,3 kg/pkk,8,419,185,12,7,78,772 V-X 149, 47,4 25,1 6,7, 87,9 167,1 kg/pkk,,318,168,45,,59 1,121 XI-XII 78,8 49,5 2,8 1,5 2,1 2,9 77,6 kg/pkk,1,635,36,19,27,268,995 I-XII 454 2,7 191,9 69,9 1,9 18, 126,6 42, kg/pkk,6,423,154,24,4,279,925 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VIII, XII). 2. Katiskojen likaantuminen (roskat, levä) vähäistä (V lp-vi ap). Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII). Kiantajärvi 4 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V 4 4,,4 1,8, 1,6,, 2, 5,8 VI 4 16, 2, 4,8, 5,2, 1, 3,2 16,2 VII 4 16, 2,1 6,2 8,1 3,1, 1,9 1,6 23, VIII 4 12, 1,1 4,6 2,4 1,7 2,3,, 12,1 IX 4 2,9 2,2 6,3 8,7 5,9 2,1 1,9,4 28,4 V-IX 4 68,9 7,8 23,7 19,2 17,5 4,4 4,8 7,2 85,5 kg/pkk,13,115,349,282,257,65,71,16 1,257 Verkot # 5-6 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne kaikki I 5,,, 33,1 3,5, 2,1,8, 39,5 II 72,,, 46,2 7,5 1,6, 15,, 7,3 III 78,8 1,8,8 47,2 27,7 2,5 1,6 33,8, 116,2 IV 72,,, 36,4 4,5,4 7,5 32,9, 81,7 X 12,,8 1,2 13,2 3,2 1,2 5,5 1,9 1,7 28,7 XI 6,,9, 6,7 4,4,, 3,2, 15,2 XII 16,,9, 9,4,,9, 3,1, 14,3 I-IV 272,8 1,8,8 162,9 43,2 4,5 11,2 82,5, 37,7 kg/pkk,3,7,3,599,159,17,41,33, 1,131 X 12,,8 1,2 13,2 3,2 1,2 5,5 1,9 1,7 28,7 kg/pkk,,67,1 1,1,267,1,458,158,142 2,392 XI-XII 22, 1,8, 16,1 4,4,9, 6,3, 29,5 kg/pkk,,82,,732,2,41,,286, 1,341 I-XII 36,8 4,4 2, 192,2 5,8 6,6 16,7 9,7 1,7 365,9 kg/pkk,3,14,7,628,166,22,55,296,6 1,196 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,6 8, 1, VII ,3 6,, VIII ,9 17,, VI-VIII ,8 31, 1, kg/kkr 11,914 2,214,71 Kalastajien kommentit 1. Talvipyynnissä kaikki hyvin, ei likaantumista, ei makuhaittoja. Ei makuhaittoja (VII-IX).

89 Nuasjärvi Liite 2.4 (212) 6 kalastajaa Muikkuverkot kk kpl pkk muikku ahven särki X 4 4 1,2,3,1 kg/pkk,3,75,25 Verkot # mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven X 2 4 3,5 1,7 1,3 2,2 kg/pkk,875,425,325,55 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk kuha hauki ahven lahna kaikki V , 4, 4, 1, 24, VI , 2, 1,, 19, VII 5 5 1,, 8,, 9, VIII 5 5 1,, 5,, 6, V-VIII , 6, 18, 1, 58, kg/pkk,75,136,49,23 1,318 Verkot # 5-6 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 72,, 41,6 2,8,3 3,9 3,4, 7, II 72,, 64,5 35,6, 9,9 2,8, 112,8 III 112 1, 1, 86,4 49,1,7 1, 5,7,2 154,1 IV 24,, 29, 11,1,8 2,4 7,2 5,5 11, V 2,, 13,5 4, 8,5 3,5 2,, 31,5 X 3, 1,5 4,,,,5,, 6, XI 6,,,,5, 3,5,, 4, XII 118, 2,5 89,9 3,, 16, 3,4, 141,8 I-IV 28 1, 1, 221,5 116,6 1,8 26,2 19,1 5,7 437,9 kg/pkk,4,4,791,416,6,94,68,181 1,564 V-X 23, 1,5 17,5 4, 8,5 4, 2,, 37,5 kg/pkk,,65,761,174,37,174,87, 1,63 XI-XII 124, 2,5 89,9 3,5, 19,5 3,4, 145,8 kg/pkk,,2,725,246,,157,27, 1,176 I-XII 427 1, 5, 328,9 151,1 1,3 49,7 24,5 5,7 621,2 kg/pkk,2,12,77,354,24,116,57,119 1,455 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made säyne särki V ,4 12,4 6,,3, VI 1-2 7, 17,3,,,2 V-VI ,4 29,7 6,,3,2 kg/pkk,58 1,238,25,13,8 Vetouistelu (uistin, jigi) kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,5 22,5 8, 4, VII , 13,5 7,, VIII ,5 21,5 15,, IX , 11, 15,, VI-IX , kg/kkr 2,362 1,552,138 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (V-VIII), ei makuvirheitä. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (III lp-iv ap) 3. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) voimakasta ja kalat maistuivat mudalle Jormaslahdella (V lp). Vetouistelussa siimaan kertyy limaa (VII-VIII).

90 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 213 Liite 2.1 (213) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 17 (poikkeuksellisesti 2 ei kalastanut ja 3 lopetti). Ontojärv i 4 kalastajaa Muikkuverkot # 1-14 mm kk pkk muikku ahven särki salakka kuha hauki VIII 39 9,9 2,2,7 2 2,2 IX 78 24,7 1,7 4,5,3 1,3 X ,6 4 XI 14 1,1 VIII-X ,6 1,7 9,3 1 7,3 2,2 kg/pkk,388,1,53,6,41,12 XI 14 1,1 kg/pkk,79,,,,, VIII-XI ,7 1,7 9,3 1 7,3 2,2 kg/pkk,365,9,49,5,38,12 Verkot # 4-55 mm (hiukan # 7-9 mm) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 26, 6,8, 133,4 35,2 4,7 9,5 33,6 2,, 4,9 23,1 II 199, 7,6, 144,8 67, 3,1 36,9 43,1,, 2,2 34,7 III 25,6 1,, 148,6 88,8 1,2 23,8 14,2,,,2 277,8 IV 95 1,7,8, 91,2 38,, 15,5 47,7,,5, 193,7 V 52,5 7,3, 39,4 21,6 11,6 1,5 2,9 8,1, 5,2 115,6 VI 36, 12,2, 38, 38,2 4,5, 26,6 1,5, 13,3 143,3 VII 5,,,,,,,,3,,,,3 IX 152, 6,2, 9,8 1,5 3,3, 18,5,,,7 121, X 75 1,1 3,8 1,3 53,8 4,2 3,3 7,1 3,5,, 1,5 78,5 XI 24,,, 1,3 1,2, 7,3 5,9,,, 15,7 XII 132 1, 3,5, 1,5 44,1 4,2 1,6 51,9 2,8, 4,6 222,2 I-IV kg/pkk,3,23,,735,325,13,122,197,3,1,1 1,427 V-X kg/pkk,5,92,4,694,25,71,27,218,58,,65 1,433 XI-XII kg/pkk,6,22,,653,29,27,115,371,18,,29 1,525 I-XII kg/pkk,4,42,1,713,288,3,95,225,2,,28 1,442 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V ,2 VI ,1,4 VII ,2,9 1,5 VIII 3 3 2,2 IX X V-X ,2 41,9,5 1,9 kg/pkk,135,371,4,,17 - tammi-helmikuussa 1 katiska, pieniä mateita (n. 14 g) 114 kpl, kaadettu järveen Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven säyne käytössä kertoja aika h V ,5 14,2 12,4 VI ,5 58,8,6 1,6 VII ,1 41,9,7 1,3 VIII ,3 17,1 IX ,2 1 X ,8 V-X ,5 383,1 14,1 1,4 2,9 kg/kkr 3,99 1,43,14,3 Pitkäsiima kk koukkuja pkk kuha hauki VIII 4 2 6, 14,3 kg/pkk 3, 7,15

91 Pilkkionget Liite 2.2 (213) kk kalastus- kalastus- ahven särki kuha kertoja aika h III ,7,8 IV 8 19,5 3,8 1,8 1,1 III-IV 14 31,5 7,5 2,6 1,1 kg/kkr,271,129,79 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V-VI, XII). Vetouistelu lisääntynyt Ontojärvellä valtavasti. 2. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VIII-XII). Kiimasjärvet 2 kalastajaa Muikkuverkot # 1-11 mm kk pkk muikku IX 6 1,2 X 3,1 IX-X 9 1,3 kg/pkk,144 Verkot # 55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14, 14,4 1,1,4 3,9,8 29,6 II 14,6 14,4 15,6, 12,6 1 44,2 III 16, 4,7 4,, 13,6,7 59, IV 2,, 4,3, 1,4 1,6 7,3 XII 6,,7 2,7, 2,1 1 6,5 I-IV 46,6 33,5 7,,4 31,5 4,1 14,1 kg/pkk,13,728 1,522,9,685,89 3,46 XII 6,,7 2,7, 2,1 1 6,5 kg/pkk,,117,45,,35,167 1,83 I-XII 52,6 34,2 72,7,4 33,6 5,1 146,6 kg/pkk,12,658 1,398,8,646,98 2,819 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V 1 1,, 15 32, 47, VI 1 7,9, 6,5 1,9 4,7, 145,1, 213,1 VII 1 6,,3 32,, 1,6, 23,4 57,3 114,6 VIII 1 4,, 28, 1,2 3,6, 32,3 65,1 IX 1 2,,4 22,,,, 23, 45,4 X 1 2,, 17, 3,1,4 1,2 21,7 43,4 V-X kg/pkk,41,32 7,932,282,468,55 11,614 3,65 24,27 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VII 2 2 4,5 1,9 2,1,3 VIII 2 3 5,5 1 7,3, VII-VIII ,9 9,4,3 kg/kkr,58 1,88,6

92 Sapsojärvet Liite 2.3 (213) 4 kalastajaa Verkot # 5-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 16 4,3 36,4 5,5 3,8 16,7 66,7 II 73 2,4 24,6 6,2, 3,7 5,8 42,7 III 96 2,7 41,1 47,1 3,5 5,7 19,9 12, IV 52 1,2 21,8 6,6,8,9 17,7 49, V 28, 13,7, 1,7, 24,3 39,7 VI 3, 8,7 3,2 2,2, 15,7 29,8 VII 19, 5,6 5,6,7, 15,8 27,7 VIII 15, 2,1 4,7,, 15,3 22,1 IX 8, 2,8 1,3,, 5,9 1, XII 1, 18,6,,,9 3,4 22,9 I-IV 327 1,6 123,9 65,4 4,3 14,1 6,1 278,4 kg/pkk,32,379,2,13,43,184,851 V-IX 1, 32,9 14,8 4,6, 77, 129,3 kg/pkk,,329,148,46,,77 1,293 XII 1, 18,6,,,9 3,4 22,9 kg/pkk, 1,86,,,9,34 2,29 I-XII 437 1,6 175,4 8,2 8,9 15, 14,5 43,6 kg/pkk,24,41,184,2,34,322,985 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (III ap, VI ap, VIII lp). 2. Verkoissa helposti irtoavaa ruskehtavaa sakkaa (I). Kiantajärvi 2 kalastajaa Verkot # 45-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 24 1,4 14,5 4,2, 3,4 8,4 31,9 II 24, 28,4 7,7,7 2,1 16,5 55,4 III 2,6 16,1 5,9,, 5,9 28,5 IV 16, 23,3 16,7, 1,1 9,9 51, VIII 8, 3,2 1,1 5,5,, 9,8 XII 2, 14, 3,6, 5,2 4,4 27,2 I-IV 84 2, 82,3 34,5,7 6,6 4,7 166,8 kg/pkk,24,98,411,8,79,485 1,986 VIII 8, 3,2 1,1 5,5,, 9,8 kg/pkk,,4,138,688,, 1,225 XII 2, 14, 3,6, 5,2 4,4 27,2 kg/pkk,,7,18,,26,22 1,36 I-XII 112 2, 99,5 39,2 6,2 11,8 45,1 23,8 kg/pkk,18,888,35,55,15,43 1,82 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V ,, VI ,4 76,2 VII ,1 29,7 VIII ,8 18,8 IX ,3 8,6 V-IX ,6 133,3 kg/kkr 7,389 3,89

93 Nuasjärvi Liite 2.4 (213) 6 kalastajaa Verkot # mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven särki kaikki VI 6,5 3,2 1,4 1,2 5,8 21,1 X 4,9 5,8 1,1 4,1 1,9 13,8 X 1,9 6,3 3,2 2,5 14,3 7,7 34,9 kg/pkk,9,63,32,25 1,43,77 3,49 Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made kaikki V 15 1, 2, 5, 2, 1, 11, VI 1 2, 4,, 2,, 8, VII 5 1, 6,, 6,, 13, VIII 4, 2,, 2,, 4, IX 5,,, 6,, 6, V-IX 39 4, 14, 5, 18, 1, 42, kg/pkk,13,359,128,462,26 1,77 Verkot # 5-6 mm (vähän # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 144, 1,8 13, 29, 2,5 7,1 17,5, 16,9 II 134,,8 71,4 21,7,3 25,5 9,, 128,7 III 112, 4,8 68,2 12, 1,1 5,7 6,2, 98, IV 6, 2, 23,7 13,2,3 5,1 7,, 51,3 V 36, 1, 3,5 7, 1,3,,, 48,8 VI 15, 3,2 9,6,,,,3, 13,1 VII 3,, 1,8,,,,, 1,8 VIII 18,, 3,2 1,,8,,, 5, IX 6,, 5,5,,,,, 5,5 X 21 2,, 12, 1,5 1,5 3, 1,8, 21,8 XI 4 3,,,,, 3, 3, 1, 1, XII 38,, 21,4 7,,, 2,3, 3,7 I-IV 45, 9,4 266,3 75,9 4,2 43,4 39,7, 438,9 kg/pkk,,21,592,169,9,96,88,,975 V-X 99 2, 4,2 62,6 9,5 12,6 3, 2,1, 96, kg/pkk,2,42,632,96,127,3,21,,97 XI-XII 42 3,, 21,4 7,, 3, 5,3 1, 4,7 kg/pkk,71,,51,167,,71,126,24,969 I-XII 591 5, 13,6 35,3 92,4 16,8 49,4 47,1 1, 575,6 kg/pkk,8,23,593,156,28,84,8,2,974 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven kuha särki made V ,2 23,7, 3,1 1,5 VI ,6 3,4,, 1, VIII 1 4 1,3 2,9,7,, V-VIII ,1 3,,7 3,1 2,5 kg/pkk,352 1,34,3,135,19 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,2 8,5 VI ,3 49,7 6 VII ,8 26,8, VIII , 31,, IX , 13,, X , 15,3, V-X ,3 144,3 6 kg/kkr 3,266 2,886,12 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V lp-vi ap, VII ap, VIII lp-ix ap). 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III), voimakasta (IV ap-vi ap, X). Ei makuvirheitä.

94 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 214 Liite 2.1 (214) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Ontojärv i 5 kalastajaa Muikun pyyntiä kokeiltiin verkoilla (#11-15 mm) X-XI, 16 pkk, saalis 9 kpl muikkua Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki IX ,5 11,5,3 31,3 XI 1 2,3 5,7 5,4 3,1,7,4 17,6 XII 8,8 1,2 3,9 1,2 7,1 IX ,5 11,5,3 31,3 kg/pkk,125 2,,313,, 1,438,38 3,913 XI-XII 18 3,1 6,9 8,4 4 1,9,4 24,7 kg/pkk,172,383,467,222,16,22, 1,372 IX-XII 26 4,1 22,9 1,9 4 1,9 11,9,3 56 kg/pkk,158,881,419,154,73,458,12 2,154 Verkot # 4-6 mm (hiukan # 7 mm) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 633, 9,7, 643,7 128,2 2,6 48, 36,4,,,2 868,8 II 639, 1,8, 446,7 12,9,3 31,6 25, 1,3,, 69,6 III 686,,8 1,8 582,1 214,6 3,5 62,9 44,9 1,1,, 911,7 IV 39 1,2 1,, 32,7 88, 5,8 3,9 81,6,,8, 53, V 47, 3,8, 33,1 23,2 7, 2,2 11,6 2,5,,8 84,2 VI 41 1,3 5,7 1,5 48,8 25,7 9,4 14,5,,,, 16,9 VII 24, 8,7, 5,6,7 1,1, 1,7,,, 17,8 VIII 8,,, 2,3, 1,1, 3,9,,, 7,3 IX 74, 11,, 33,8 2,7 4,9, 2,2,,,3 144,9 X 582 1,1 6,4, 511,5 12,8 1,3 3,9 6,7,,, 543,7 XI 115, 4,, 85,1 16,2 1,7 18,4 7,2,3,, 132,9 XII 178, 5,2, 118,4 39,4 2, 25,8 8,6,2,, 199,6 I-IV ,2 13,3 1,8 1993,2 533,7 12,2 173,4 187,9 2,4,8,2 292,1 kg/pkk,1,6,1,849,227,5,74,8,1,, 1,244 V-X 776 2,4 125,6 1,5 635,1 65,1 24,8 2,6 26,1 2,5, 1,1 94,8 kg/pkk,3,162,2,818,84,32,27,34,3,,1 1,166 XI-XII 293, 9,2, 23,5 55,6 3,7 44,2 15,8,5,, 332,5 kg/pkk,,31,,695,19,13,151,54,2,, 1,135 I-XII ,6 148,1 3,3 2831,8 654,4 4,7 238,2 229,8 5,4,8 1,3 4157,4 kg/pkk,1,43,1,829,192,12,7,67,2,, 1,217 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki lahna kuha made V ,3 VI ,8 13 1,5 1,4 VII ,7 1,3 VIII ,8 14,5 1 IX X ,3 V-X ,3 47,8 1,3 1,5 1,4 7,3 kg/pkk,232,52,14,16,15,79 - helmi-maaliskuussa 1 katiska, pieniä mateita n. 7 kpl, kaadettu järveen, saaliksi otettu 6 kg. Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,5 69,2 37,5,2 VI ,6 42,5 2,7 VII ,5 71,2 46,3 3,3 VIII ,1 1,5 IX ,5,8 3,5,2 X V-X ,5 215,8 148,9 7,9 kg/kkr 2,116 1,46,77 Iskukoukut kk koukkuja pkk hauki III ,2 kg/pkk,92

95 Pilkkionget Liite 2.2 (214) kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III 3 7 2,6 IV ,6,2 III-IV ,6,8 kg/kkr,2,25 Kalastajien kommentit 1. Muikku loppunut; nyt jo yhdeksäs kesä, ettei saa muikkua. 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaaa pyyntiä (V lp-vi lp, XI lp), vähäistä (XII). Kuhakanta lisääntynyt valtavasti, Vetouistelulla voi saada jopa kymmeniä illassa. 3. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VII-XII). Kiimasjärvet 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-11 mm kk pkk muikku IX 6 15 kpl Verkot # 45-6 mm kk pkk siika taimen lohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 11 1,1 11,1 2 1,9 21,6 15,3 17, II 96,, 3, 39,4 15, 1,2 4,4 5,6 14,6 III 96,,, 3,2 12,3 1,8 3,9 5,5 53,7 IV 4,,, 5, 6, 1,, 1 22, V 19 2,4 1,5, 7,3 1, 2, 2,4 3,6 29,2 VI 28,8,, 24, 1, 5,, 9 48,8 VII 7,8,, 6, 3, 2,, 2 13,8 VIII 3,,, 15, 3,,, 5 23, IX 6,,, 28,5, 2,, 8 38,5 X 8,8,,, 1,4,, 4,3 6,5 XI 48,,, 16, 6,,, 9,5 31,5 XII 98,,, 68,6 23,2, 3,2 16,4 111,4 I-IV 342 1,1, 3, 184,7 53,3 5,9 65,9 36,4 35,3 kg/pkk,3,,9,54,156,17,193,16 1,24 V-X 152 4,8 1,5, 8,8 27,4 11, 2,4 31,9 159,8 kg/pkk,32,1,,532,18,72,16,21 1,51 XI-XII 146,,, 84,6 29,2, 3,2 25,9 142,9 kg/pkk,,,,579,2,,22,177,979 I-XII 64 5,9 1,5 3, 35,1 19,9 16,9 71,5 94,2 653, kg/pkk,9,2,5,547,172,26,112,147 1,2 Isorysä kk kpl pkk siika kuha hauki ahven muikku lahna särki kaikki VI 1 1, 1,, 1,,3 4, 6,3 VII 1 3,3 1,5 2,5 6,5, 23 2,5 45,3 VIII 1 4, 17, 3, 4,, 32 5,5 61,5 IX 1 3, 12, 4, 2,,1 47 3,5 68,6 V-X 1 11,3 4,5 9,5 13,5,4 16, 11,5 181,7 kg/pkk,27 3,682,864 1,227,36 9,636 1,45 16,518 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI ,8 25,7 VII ,6 VIII 2 1 2,5 2,2 VII-VIII ,5 1,8 39,5 kg/kkr,18 3,95

96 Sapsojärvet Liite 2.3 (214) 3 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 58 38,4 5,3 2,2 6,9 52,8 II 46, 12, 1,9 1,2 1,7 4,3 21,1 III 52 1,7 27,8 5,5 1,8 6,7 1,8 54,3 IV 32, 11,2 3,, 2,1 7,8 24,1 V 6 3, 63,4 25,6 8,5, 54,2 154,7 VI 36, 18,8 14,6 9,2, 16,4 59, VII 28, 5, 1,5 8,5, 17,3 32,3 VIII 36,6 14,3 5,8 5,3, 25,2 51,2 IX 28,6 9,3 1,8 7,6, 14,3 33,6 X 32,6 15, 6, 3,7, 17,5 42,8 XI 24,6 19,1,9,6 1, 2, 24,2 XII 38, 29,7 2,, 2,6 14,2 48,5 I-IV 188 1,7 89,4 15,7 3, 12,7 29,8 152,3 kg/pkk,9,476,84,16,68,159,81 V-X 22 4,8 125,8 55,3 42,8, 144,9 373,6 kg/pkk,22,572,251,195,,659 1,698 XI-XII 62,6 48,8 2,9,6 3,6 16,2 72,7 kg/pkk,1,787,47,1,58,261 1,173 I-XII kg/pkk,15,562,157,99,35,46 1,274 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen roskaantuminen vaikeuttaa pyntiä (V). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä lähes läpi vuoden, vaikeutti pyyntiä IX ap. 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII), ei makuvirheitä. Kiantajärvi 4 kalastajaa Verkot # 5-6 mm kk pkk siika taimen kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 84 5, 3 58,8 23,4 2, 4 48,4 144,6 II 84 4,,7 2, 47,3 21,3 1, 9, 36,9 122,2 III 112 1,,, 93,3 34,9 3, 8,7 63,1 24, IV 4,,, 27, 4, 1,, 15, 47, VI 3,,, 25, 6, 1, 1, 16, 49, IX 8,,, 2,5,,, 1,5 4, XI 12,,, 2,6,,, 3,5 6,1 XII 46 1,,, 31,8,,, 9,8 42,6 I-IV 32 1, 3,7 2, 226,4 83,6 7, 21,7 163,4 517,8 kg/pkk,31,12,6,78,261,22,68,511 1,618 VI-IX 38,,, 27,5 6, 1, 1, 17,5 53, kg/pkk,,,,724,158,26,26,461 1,395 XI-XII 58 1,,, 34,4,,, 13,3 48,7 kg/pkk,17,,,593,,,,229,84 I-XII , 3,7 2, 288,3 89,6 8, 22,7 194,2 619,5 kg/pkk,26,9,5,693,215,19,55,467 1,489 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven lahna särki kaikki V ,8 3,8 113,9 1,1 6,8 21,6 4,7 163,7 VI 1 7 1,8 2,7 152,,8 8,4 15,7 6,6 188, VII 1 7 2,7,8 49,6, 4, 7 3,8 67,9 VIII 1 6,,4 47,6 2,2,9 32 1,2 84,3 IX 1 6,,7 2,6 1,8, 6,3 1,3 3,7 V-X ,3 8,4 383,7 5,9 2,1 82,6 17,6 534,6 kg/pkk,494,255 11,627,179,69 2,53,533 16,2 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,6 6,8 2 VI ,5 5,9 24,5,3 VII ,9 81,4 2 VIII ,8 55,8 1 IX , 5,5 V-IX ,5 146,2 174, 14,3 kg/kkr 2,397 2,852,234 Kalastajien kommentit 1. Made on hävinnyt ja lahna lisääntynyt, muikkukanta on erittäin vähäinen. 2. Rysän limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-viii lp). 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I lp-iv lp), vaikeutta pyyntiä (siitepöly, VI ap).

97 Nuasjärvi Liite 2.4 (214) 6 kalastajaa Verkot # 5-6 mm (vähän # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 192,, 182,3 24,5 1,2 4, 8,3, 22,3 II 19 3,6, 162,7 18,8,7 13,5 6,7, 26, III 156,8, 91,3 15,7, 7,1 8,, 122,9 IV 24 1,, 4,5,,3, 2,9, 8,7 V 12,, 5,5 6, 14, 1,,, 26,5 X 8 2,,, 1, 1,,,, 4, XI 8 1,5 2,,,,,5,, 4, XII 9 1,9 2,3 72,5 28,1, 5,9 2,3, 113, I-IV 562 5,4, 44,8 59, 2,2 24,6 25,9, 557,9 kg/pkk,1,,784,15,4,44,46,,993 V-X 2 2,, 5,5 7, 15, 1,,, 3,5 kg/pkk,1,,275,35,75,5,, 1,525 XI-XII 98 3,4 4,3 72,5 28,1, 6,4 2,3, 117, kg/pkk,35,44,74,287,,65,23, 1,194 I-XII 68 1,8 4,3 518,8 94,1 17,2 32, 28,2, 75,4 kg/pkk,16,6,763,138,25,47,41, 1,37 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven V 1 4 1,1 1,3 kg/pkk,275,325 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,7 35 VII ,5 131,1 53,3 12,7 VIII ,2 21,7 1,2 IX ,5,, VI-IX ,5 234, ,9 kg/kkr 5,98 2,391,32 Syväonki kk kalastus- kalastus- kuha ahven kertoja aika h VI 1 2 7,5, VII 4 8,, 1,5 IX 3 6, 9,5 VI-IX ,5 2 kg/kkr,938 2,5 Kalastajien kommentit 1. Likaisuutta ja limaisuutta, Jormaslahdella ja Lahnasjokisuulla vesi myrskyllä ruskeankeltaista (II). Voimakasta likaantumista, ruskeaa mönjää (III lp). Verkot yhtenä limanippuna (IV ap). Verkot erittäin limaisia, ja niissä oli pohjasta irronneita kipsejä (V). Verkot likaantuivat nopeasti (X). Lahnasjoen pinnalla öljymäinen kalvo usein (VIII), myrskyllä Lahnasjokisuun ja Jormaslahden väri keltaruskea (VIII-IX).

98 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 211 Liite 3.1 (211) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 21. Hossanjoki-Kokkojärvi 1 kalastajaa Verkot # 4-45 mm kk pkk siika hauki made säyne kaikki I 1 1,6 9, 7,, 17,6 II 1 1,2 5, 9,8, 16, III 14 2, 13,5 11,5, 27, IV 9 2, 14,,,2 16,2 V 1 2, 16,, 1, 19, XI 2 2,,,, 2, I-IV 43 6,8 41,5 28,3,2 76,8 kg/pkk,158,965,658,5 1,786 V 1 2, 16,, 1, 19, kg/pkk,2 1,6,,1 1,9 XI 2 2,,,, 2, kg/pkk 1,,,, 1, I-XI 55 1,8 57,5 28,3 1,2 97,8 kg/pkk,196 1,45,515,22 1,778 Kalastajien kommentit 1. Verkot likaantuneet koko talven. Kiantajärvi 7 kalastajaa Muikkuverkot (# mm) kk kpl pkk muikku särki kiiski ahven kuore VII 4 4,3,,, VIII ,9,,, IX , 3,5 2,4 3,8 X ,6 2,5 1,4 2,8,4 VII-X ,8 6, 3,8 6,6,4 kg/pkk 1,163,45,28,49,3 Muikku saatiin pääosin # 12 mm:n verkoilla Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki harjus lohi kaikki V ,3 8,1 8,6 46,2 13,2 9,2, 4,2, 3, 95,8 VI , 25,8 4,5,,9 1,3, 1,3,, 33,8 VII , 19,3 1,7,,7 1,9,,,9, 24,5 VIII ,4 27,2 3,8 3,9 8,7 1,1,,3,, 46,4 IX ,2 7,3,7, 1,9,,,,, 11,1 X ,2 4,5,, 2,6,,,,, 8,3 V-X ,1 92,2 19,3 5,1 28, 13,5, 5,8,9 3, 219,9 kg/pkk,3,387,81,211,118,57,,24,4,13,924 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made järvilohi kaikki I 612, 7,1 439, 74,1, 76,3, 596,5 II 598, 3,1 349,1 61,,4 54,3, 467,9 III 942, 17,1 393,4 34,, 99,6, 814,1 IV 868, 16,1 444,9 39,4, 26,9, 1112 V 73 2,4 9,9 13,8 12,5 1,6 7,1, 47,3 VI 289, 726,1 3,3 92,1 22,2 46,2, 916,9 VII ,9 512, 21,3 16,2 51, 54,1, 751,5 VIII ,1 715,6 213,6 25,2 1,5 14,3, 1372 IX ,6 29,7 113,2 14,3 52,5 1,, 63,3 X 479 4,2 12,5 82,1 2, 5, 353,5 5, XI 3 1, 3, 1, 15, 2, 4,, 161 I-IV 32, 43,4 1626,4 829,5,4 491,1, ##### kg/pkk,,14,539,275,,163,,99 V-X ,2 2293,8 1194,3 72,3 277,8 665,2 5,3 ##### kg/pkk,11,229,119,72,28,66,1,524 XI 3 1, 3, 1, 15, 2, 4,, 161 kg/pkk,3,1,333,5,7,133,,537 I-XII ,2 2367,2 382,7 1699,8 298,2 ##### 5,3 ##### kg/pkk,6,116,188,84,15,76,,485

99 Katiskat Liite 3.2 (211) kk kpl pkk hauki ahven made särki VI 1 1 3,3 2,5,, VII 1 2 2,,, 3,5 VIII VI-VIII ,3 752,5 2 23,5 kg/pkk,44 2,132,57,67 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika kuha hauki kuore kaikki päiviä kertoja III kg/vk 25, 15, 5, 25, 75, 37, Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki VI-VIII kg/pkk 127,1 7,1 1,3 5,6 1,5 5,,4 14,4 162,4 Trooli kk veto- muikku siika hauki särki kuore kaikki kertoja V-X kg/vk 29,5 1,1,4,1 23, 315,1 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki järvilohiahven käytössä kertoja aika h VI ,5,,, 1,1 VII ,8 5,9 5,5, 4,4 VIII ,5 1,7 4,5 1,5 2,8 1,7 X ,4,, 4,3 4,4 XI ,5, 8,8,, VI-XI ,5 12,9 1,4 15,8 7,1 11,6 kg/kkr,679,547,832,374,611 Kalastajien kommentit 1. Verkot likaantuvat hirveästi (X). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp, V). 3. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp, X ap). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI), vaikeutta pyyntiä (VII ap-ix ap), vähäistä (IX lp), vaikeuttaa pyyntiä (X ap-xi ap), vähäistä (XI lp). 5. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III-IV), vähäistä (V-IX), vaikeuttaa pyyntiä (X). Haukiperällä kaloissa lievä makuvirhe (I-II), selvä makuvirhe (III-IX, VII-VIII).

100 Vuokkijärvi Liite 3.3 (211) 7 kirjanpitokalastajaa Verkot # 45-7 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I ,5 571,3 3,4 5, 212,9 5,, ##### II ,5 77, 674,1 5,3 238,7 11,5, ##### III ,5 78,5 914, 1, 122,2 5,, ##### IV ,5 744,5 851,5 1, 137, 1,, ##### VI 82 11,8 55,2 26,3 7,4,,,6 11,3 VIII 21 3,5 2,4 9,3 2,1,,, 17,3 IX 4 1,6 22,9 9, 2,7,,, 45,2 I-IV , 2794,3 274, 3,3 71,8 31,5, ##### kg/pkk,2,417,49,5,16,5,,961 VI-IX ,9 8,5 44,6 12,2,,,6 163,8 kg/pkk,181,563,312,85,,,4 1,145 I-IX ,9 2874,8 2784,6 42,5 71,8 31,5,6 ##### kg/pkk,24,42,47,6,14,5,,965 Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) kk kpl pkk hauki ahven made kuha särki V , 1425,,, 1, VI ,5 1435,,, 212, VII ,2 2,3 6,, 6, VIII , 2462,, 34, 1, IX , 751,, 12, 1, V-IX ,7 6273,3 6, 46, 572, kg/pkk,42,716,1,5,65 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,7 78,8 9,5 VII ,3 145,2 7, VIII ,5 23,6 22,7, VI-VIII ,5 235,6 246,7 16,5 kg/kkr 4,712 4,934,33 Mato-onget/pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki hauki säyne kuha kertoja aika h VI , 3,8 1, 9,1, VII , 11, 2,, 5,2 VIII 14 5,5 83,3 12, 7,1 6,9 4, VI-VIII 24 83,5 139,3 26,8 1,1 16, 9,2 kg/kkr 5,84 1,117,421,667,383 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (IX). 2. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (I ap-iv ap).

101 Luv anjärv i Liite 3.4 (211) 1 kalastaja Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V 3 2 2, 4, VI ,1 1,7 V-VI ,1 5,7 kg/kkr,275 1,425 Kalastajan kommentit 1. Verkkojen likaantuminen ei haitannut (V). Lievä makuvirhe ei haitannut (V). Mikitänjärvi 1 kalastaja Verkot # 5-65 mm kk kpl pkk siika kuha hauki made kaikki I , 29,5 4, 1,5 35, II , 16,, 1, 17, III , 13, 9,, 22, IV , 13, 2, 3, 18, I-IV , 71,5 15, 5,5 92, kg/pkk,7,477,1,37,613 Hyrynjärvi 2 kalastajaa Muikkuverkot # mm kk kpl pkk muikku VII 3 9 9, VIII 3 9 2,8 IX ,8 X , VII_X ,6 kg/pkk,526 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki V ,3 6,1,,, 6,4 VI ,6 12,2,,, 18,8 VII ,5 45,,6 4,3,7 62,1 VIII ,1 21,9,,3, 23,3 V-VIII ,5 85,2,6 4,6,7 11,6 kg/pkk,99,435,3,23,4,564 Verkot # 5-7 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14,, 51, 17,,,, 68, II 8, 3, 63, 1,,,, 76, III 8,, 38, 33,, 1, 3, 75, IV 18,, 4, 4,, 4,, 12, VI 23 2,8 11, 2, 1, 4,,, 2,8 XII 52,,5 16, 22,, 4, 1, 133,5 I-IV 282, 3, 156, 64,, 5, 3, 231, kg/pkk,,11,553,227,,18,11,819 VI 23 2,8 11, 2, 1, 4,,, 2,8 kg/pkk,122,478,87,43,174,,,94 XII 52,,5 16, 22,, 4, 1, 133,5 kg/pkk,,1 2,38,423,,77,19 2,567 I-XII ,5 264, 87, 4, 9, 4, 385,3 kg/pkk,8,41,739,244,11,25,11 1,79 Kalastajien kommentit 1. Vihreää limaa verkoissa tosi paljon (VIII lp).

102 Uva ja Iijärvi Liite 3.5 (211) 2 kirjanpitokalastaja Verkot # mm (Ristijärvi ja Uva) kk pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki V 13, 12,9 7,8, 21, 41,7 VI 138,6 72,2 6,8,, 79, VII 1, 3,3,,, 3,3 VIII 12, 4,3 3,,, 7,3 X 39 5,3 21, 12,4 1,1, 34,5 V-X 212 5,9 113,7 3 1, ,8 kg/pkk,28,536,142,5,99,782 Vetouistelu (Uva) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki käytössä kertoja aika h VII ,4 VIII , VI-VIII ,4 kg/kkr 1,467 Nuotta (Uva) kk kalastus- veto- muikku hauki särki kuore päiviä kertoja I III IV I-IV kg/kp 13, 7,5 112,5 5, Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (roskat, levä, V lp-vi ap), vähäistä (VI lp-vii ap), vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-viii ap), vähäistä (VII lp, X). Iso-Pyhäntä 1 kalastaja Muikkuverkot # mm kk kpl pkk muikku särki hauki VIII , 6,9 4,2 IX ,7 2,1, X ,7,3, VIII-X ,4 9,3 4,2 kg/pkk,779,194,88 Verkot # 5 mm kk pkk siika kuha hauki made kaikki I 22, 12,, 1,3 13,3 II 2, 4,3 3, 1,6 8,9 III 2, 9,8 1, 6,1 16,9 IV 42,4 33,1 13,7 6,1 53,3 I-IV 14,4 59,2 17,7 15,1 92,4 kg/pkk,4,569,17,145,888

103 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 212 Liite 3.1 (212) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 19. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuverkot (# mm) kk kpl pkk muikku särki kiiski ahven kuore VI ,5,,,,4 VII ,4,,,4, VIII ,,,,9, IX ,2,8 1,4 3, 2,2 X ,1,,,9, XI 3 3,3,,,5, VI-X ,2,8 1,4 5,2 2,6 kg/pkk,518,3,5,17,8 XI 3 3,3,,,5, kg/pkk,1,,,167, VI-XI ,5,8 1,4 5,7 2,6 kg/pkk,514,3,4,18,8 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made särki lohi kaikki III 1, 1,2, 2,6,7 5,4,, 9,9 IV 2, 2,1,5 9,9 1, 8,4,,9 22,8 V 52 1,1 4,7 9,2 12,6 5,7 7,7 2,2, 43,2 VI 128, 19,1 11,7 22,7 4,6 7,1 3,3, 68,5 VII 14, 31,3 16,4 12, 4,8 1,7,7, 66,9 VIII 125, 35,2 14,2 3,8 4,2 6,2,2, 63,8 IX 75 6,9 12,4 9,4 3,8 3,5 2,7,, 38,7 X 54, 12,9 3,2 12,5 2,5 6,5,, 37,6 XI 21, 2,1 1,4 9,3 1, 4,2,2, 18,2 III-IV 3, 3,3,5 12,5 1,7 13,8,,9 32,7 kg/pkk,,11,17,417,57,46,,3 1,9 V-X 574 8, 115,6 64,1 67,4 25,3 31,9 6,4, 318,7 kg/pkk,14,21,112,117,44,56,11,,555 XI 21, 2,1 1,4 9,3 1, 4,2,2, 18,2 kg/pkk,,1,67,443,48,2,1,,867 III-XI 625 8, 121, 66, 89,2 28, 49,9 6,6,9 369,6 kg/pkk,13,194,16,143,45,8,11,1,591 Verkot # 43-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lohi särki kaikki I 8,,, 6,3, 2,5,, 8,8 II 134, 2,1 19,7 6,3, 19,5,, 47,6 III 172, 1,9 29,2 21,, 27,9,, 8 IV 164, 2,8 1,7 35,6 1,3 26,6,, 77 V 9,, 4,5,,,,, 4,5 VI 54 2,1, 6,4 2,1 1,4 18,2,,2 3,4 VII 1444,8 41,9 54, 35, 15, 1,,, 516,7 VIII ,9 81,4 116,4 29,5 5,2 21,2,, 1218,6 IX ,2 354,8 73,5 2, 6,8 15,,, 1482,3 X ,9 24,3 1212, 26,2 1, 399,5 1,4, 242,3 XII 1534, 54,7 816,5 43,4, 159,6,, 1434,2 I-IV 478, 6,8 59,6 69,2 1,3 76,5,, 213,4 kg/pkk,,14,125,145,3,16,,,446 V-X ,9 1771,4 296,8 652,8 137,4 598,9 1,4,2 5294,8 kg/pkk,3,161,19,59,12,54,,,481 XII 1534, 54,7 816,5 43,4, 159,6,, 1434 kg/pkk,,36,532,263,,14,,,935 I-XII ,9 1832,9 2972,9 1125,4 138,7 835, 1,4,2 6942,4 kg/pkk,3,141,228,86,11,64,,,533 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made säyne V , 65, 55, 1, VI , 5, 1,, V-VI kg/pkk,148 1,134,64,1

104 Nuotta Liite 3.2 (212) kk kalastus- veto- muikku siika hauki kuore kiiski kaikki päiviä kertoja III IV III-IV kg/vk 195,6 14,4 16,5 81,9 5,4 313,9 Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki V-VIII kg/pkk 65,4 8,4,3 2,7 1,4 3,9,5 3,9 86,7 Trooli kk veto- muikku siika hauki ahven särki kuore kaikki kertoja VII-X kg/vk 266,7 2,5 1,7,2 1,7 66,7 339,3 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VII ,, 2,7 1,3 VIII ,9,7 3,4,4 IX ,8,,,4 VII-IX ,7,7 6,1 2,1 kg/kkr,17,7,61,21 Koukut kk kpl pkk hauki III 5 7 1, IV ,1 III-IV ,1 kg/pkk,149 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (II ap), vähäistä (III ap, IV lp, VI lp-vii ap,viii lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX lp), vähäistä (X lp, XII lp). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-vi ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp-x lp), vähäistä (XI lp-xii lp). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä ( VII lp), vähäistä (VIII lp, XII). 4. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp). 5. Siikatilanne romahtanut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Muikkua ei kotitarvekalastaja ole saanut kohta 1 vuoteen. Troolaus vie muikut ja kait siiatkin. Kuha- ja taimenkanta on selvästi heikentymässä. Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # mm (hiukan # 4 mm) kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I , 147, 279,, 25,,, 1981, II , 963, 566,, 233,,, 1798, III ,5 96, 886,, 225, 2,, 244,5 IV , 813, 93,, 2, 1,, 1789, VII 2 3,3 9,1 8,7 1,,,,5 22,6 VIII 45 1,9 11,1 1,7,,8,, 15,5 IX 33 3,9 1,3 8,7 1,6 4,4, 1,2 3,1 XI 8, 4,,, 4,,, 8, XII , 82, 12,, 53,,, 992, I-IV ,5 4152, 2661,, 683, 12,, 7612,5 kg/pkk,17,693,444,,114,2, 1,27 VII-IX 98 9,1 3,5 19,1 2,6 5,2 1,7 68,2 kg/pkk,93,311,195,27,53,,17,696 XI-XII , 86, 12,, 57,,, 1, kg/pkk,1,465,69,,33,,,577 I-XII ,6 4988,5 28,1 2,6 745,2 12, 1,7 868,7 kg/pkk,17,637,358,,95,2, 1,19

105 Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) Liite 3.3 (212) kk kpl pkk hauki ahven made särki II V , 34,, 7, VI , 12,, 28, VII , 25,,, VIII , 63,, 2, IX , 49, 8, 2, X , 15, 3,, V-X , 1431, 11, 75, kg/pkk,42,281,22,15 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki ahven säyne käytössä kertoja aika h VI ,2 45,7 81,2 1,3 4,2 VII , 129,1 129,5,6, VIII , 55,6 73,1 26,2 1,2 IX , 17,3 23,2,, VI-IX ,2 337,7 37, 28,1 5,4 kg/kkr,19 5,277 4,797,439,84 Koukut kk kpl pkk hauki made II , 23, III 1 2 5, 2, II-III , 25, kg/pkk,192,28 Pilkkionget, jigi kk kalastus- kalastus- ahven hauki kuha särki kertoja aika h VII , 7, 7, 8, VIII , 5, 2, 5, VII-VIII , 12, 9, 13, kg/kkr 8,923,923,692 1, Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki hauki siika kertoja aika h III ,8 19,5 2, 4, IV 13 43,5 67, 18,9 4, 3, III-IV 25 84,5 123,8 38,4 6, 7, kg/kkr 4,952 1,536,24,28 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-iv ap), vähäistä (IV lp, XII). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuverkot # mm kk kpl pkk muikku särki salakka VII 2 8 4,5 2,7,3 VIII ,5 4, 1, IX ,3,, X ,5 6, 8, VII-X ,8 12,7 9,3 kg/pkk,317,135,99 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki made kaikki I ,2 5,8 1,, 11, II 1 5 2,2,6,, 2,8 III 1 6 3,7,7 1,4, 5,8 IV 1 2 2,4 1,1, 3,8 7,3 I-IV ,5 8,2 2,4 3,8 26,9 kg/pkk,625,41,12,19 1,345

106 Verkot # mm Liite 3.4 (212) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne kaikki I 118, 1,8, 117,6 2,7, 2,8,5, 143,4 II 11, 7,7, 135,7 16,5, 4,5,, 164,4 III 152, 7,5 1,2 91,4 37,7, 3,8 3,, 144,6 IV 48, 4,, 15,2 4,9, 1,7 1, 1, 27,8 V 38,,, 6, 22,6 1,5 4,6,, 43,7 VI 71 3, 23,1, 21,1 3, 2,, 2,, 72,2 VII 47, 7, 2, 15, 5,,,,, 29, IX 28,,7, 1,1 1,,,,, 11,8 X 18,,6, 6,,, 1,5,, 8,1 XI 3,,3, 4,6,,,9,, 5,8 XII 195, 8,8, 216,3 29,6, 4,2 2,, 26,9 I-IV 428, 21, 1,2 359,9 79,8, 12,8 4,5 1, 48,2 kg/pkk,,49,3,841,186,,3,11,2 1,122 V-X 22 3, 31,4 2, 58,2 31,6 12,5 6,1 2,, 164,8 kg/pkk,15,155,1,288,156,62,3,99,,816 XI-XII 198, 9,1, 22,9 29,6, 5,1 2,, 266,7 kg/pkk,,46, 1,116,149,,26,1, 1,347 I-XII 828 3, 61,5 3,2 639, 141, 12,5 24, 26,5 1, 911,7 kg/pkk,4,74,4,772,17,15,29,32,1 1,11 Kalastajien kommentit 1. Muikkukanta on melko alhaalla. Lahnaa taitaa olla melko paljon. Kuhaa on saatu hyvin. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iii ap, V, VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII), vähäistä (IX-X, XII). Iijärvi 2 kalastaja Verkot # 5-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 66, 68,1 16,7 1,9 12,6 1,1 19,4 II 36, 3,7,, 6, 11,5 48,2 III 72, 47,9 16,6,4 8,1 15, 88, IV 38, 5,8 2,3, 2,7 7, 17,8 V 32, 21, 17, 5,, 17, 6, VI 8,, 1,,, 2, 3, VIII 6, 2,1 1,2,8,,9 5, IX 39, 14,4 2,1,6,7 4,7 22,5 X 3, 9,4 5,4 1,1 2,8, 18,7 XI 14, 4,6 7,8,4 3,3, 16,1 XII 76,5 46,5 11,2 1,6 6,4 8,5 74,7 I-IV 212, 152,5 35,6 2,3 29,4 43,6 263,4 kg/pkk,,719,168,11,139,26 1,242 V-X 115, 46,9 26,7 7,5 3,5 24,6 19,2 kg/pkk,,48,232,65,3,214,95 XI-XII 9,5 51,1 19, 2, 9,7 8,5 9,8 kg/pkk,6,568,211,22,18,94 1,9 I-XII 417,5 25,5 81,3 11,8 42,6 76,7 463,4 kg/pkk,1,61,195,28,12,184 1,111 Katiskat kk kpl pkk ahven V , VI , VII , V-VII , kg/pkk,42 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen ja katiskoiden limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (V ap-vii ap).

107 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 213 Liite 3.1 (213) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 2. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuverkot (# 1-15 mm) kk pkk muikku särki kiiski ahven kuore VI ,4, 1,8 1 VII 47 37,7,4, 1,7 1,3 VIII 6 36,4 1,4, 7,5, IX ,7 3,4,,2 1,5 X 64 38,7,,3,8, XI 4 2,8,,,, VI-X ,5 6,6,3 12, 3,8 kg/pkk,853,21,1,38,12 XI 4 2,8,,,, kg/pkk,933,,,, VI-XI ,3 6,6,3 12, 3,8 kg/pkk,851,21,1,38,12 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 45-5 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made särki lohi kaikki I 1,,6 1,1 3,7, 1,7,, 7,1 II 1,,8,6 1,2, 2,4,, 5, III 12, 2,, 2,5,7 3,5,, 8,7 IV 26, 4,6, 28,3,7 15,5,5, 49,6 V 64 12,9 7, 8,3 16,5 12,1 14, 5,5, 76,3 VI 161 2,4 419,4 28,3 58,9 54,2 12,1,, 575,3 VII 3916, 157,2 1,8 29, 153,2 118,6,2, 1549, VIII 3884, 962,4 7,1 25,3 252,3 155,9,2, 1583,2 IX 8,5 29,3 2,3 1, 1,8 8,8 1,, 71,7 X 6 2,5 9,2 13,1 8,7 1,6 2,9,, 38, XI 18, 3,5,9 1,1, 11,,, 25,5 I-IV 58, 8, 1,7 35,7 1,4 23,1,5, 7,4 kg/pkk,,138,29,616,24,398,9, 1,214 V-X ,3 2484,5 87,9 58,4 475,2 312,3 6,9, 3893,5 kg/pkk,2,259,9,53,49,33,1,,45 XI 18, 3,5,9 1,1, 11,,, 25,5 kg/pkk,,194,5,561,,611,, 1,417 III-XI ,3 2496, 9,5 554,2 476,6 346,4 7,4, 3989,4 kg/pkk,2,258,9,57,49,36,1,,412 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made kaikki I 1442, 2, 133,2 59,6, 516,1 26,9 II 1772, 2,9 62,2 37,9, 1512,1 2443,1 III 1362,6 3,8 32, 411,8,9 421,2 1158,3 IV 1354, 1,7 166,7 414, 3,6 124,7 719,7 V 151 5,6 8, 21,3 22,7,8 1,3 68,7 VI 36 1,8 3,1 1,1 5,2,, 2,2 VII 38, 3,1 5,7,, 2,1 1,9 VIII 47, 4,3 3,3,, 1,3 8,9 IX ,6 9, 14,6 17,7 12,4 22,2 1364,5 X ,6 25,6 1221,5 315,2 15,3 546,1 2137,3 XI 34, 9,1 8,3 7,2, 7, 31,6 XII 76, 4,3 21,3 16,,8 17,6 6, I-IV 593,6 19,4 214,1 1643,3 4,5 2574,1 6382, kg/pkk,,3,361,277,1,434 1,76 V-X ,6 53,1 2266,5 45,8 28,5 762, 361,5 kg/pkk,6,7,282,56,4,95,449 IX-XII 11 13,4 29,6 23,2,8 24,6 91,6 kg/pkk,,122,269,211,7,224,833 I-XII ,2 85,9 4436,2 2117,3 33,8 336,7 ###### kg/pkk,4,6,315,15,2,239,716 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made särki V , 361,9 3,,5 VI 1 3 7,7 V-VI ,6 3,5 kg/pkk,193 1,397,116,2

108 Nuotta Liite 3.2 (213) kk kalastus- veto- muikku siika hauki kuha särki kuore kiiski kaikki päiviä kertoja III IV III-IV kg/vk 131,6 18,7 5,3 1,4,1 5, 3,9 211,1 Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki V VI VII VIII IX V-IX kg/pkk 115,9 6,4,3 5,5 3,4 2,8,7 19,4 154,3 Trooli kk veto- muikku siika hauki ahven särki kuore kaikki kertoja VII VIII IX X VII-X kg/vk 328,8 3,2,5,2,2 19,9 352,7 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen lohi hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 7 1 2,5,, 2,5,3 VII ,5,,,, VIII ,, 6,1 1,2 IX ,2, 4,2 2,5 X ,5 7,4 1,7,, VI-X ,6 1,7 12,8 4 kg/kkr,84,113,853,267 Iskukoukut kk kpl pkk hauki III ,9 IV 6 6 7,1 III-IV kg/pkk,154 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa kalastusta (VIII), voimakasta (IX). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-X), vaikeuttaa pyyntiä (XI ap), vähäistä (XI lp-xii). Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made särki kaikki VI 42 1,2 39,7 23,5 13,9 2,5,7 81,5 IX 18,6 19,,8 2,5,,3 23,2 VI-IX 6 1,8 58,7 24,3 16,4 2,5 1 14,7 kg/pkk,3,978,45,273,42,17 1,745 Verkot # mm kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I , 846,5 246,5, 258,,, 1383, II , 651, 342,5, 49,5 1,5, 1428,5 III , 82, 755,, 245, 1,, 1834, IV , 594,5 73,, 124, 16,, 1451,5 V 8,, 7,5,2,,, 7,7 VI 4,2 4, 3,8,,,, 8, VIII 4 7,2 17,7 8,7 3,8,,,7 38,1 IX 84 18,8 48,8 29,9 5,7 11,4, 1,7 116,3 XII , 512, 395,, 28,,, 943, I-IV ,5 697 kg/pkk,16,5,354,,179,5, 1,53 V-IX ,2 7,5 49,9 9,7 11,4 2,4 17,1 kg/pkk,193,518,367,71,84,,18 1,251 XII , 512, 395,, 28,,, 943, kg/pkk,6,372,287,,2,,,684 I-XII ,2 3476,5 2491,9 9,7 175,9 27,5 2,4 721,1 kg/pkk,17,476,341,1,147,4,,987

109 Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) Liite 3.3 (213) kk kpl pkk hauki ahven kuha made särki V ,7 95,8,, 5, VI , 951, 18, 1, 135, VII , 74, 25,, 53, VIII ,1 1899,3 3,, 1, IX , 1298,2 12,, 8, X , 152,,, 1, V-X ,8 5946,3 85, 1, 428, kg/pkk,46,441,6,,32 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V ,6 28,4, VI ,5 233,6 139,5 8,5 VII ,5 91,7 45,5 5, VIII ,5 24,8 9,5, V-VIII ,5 397,7 222,9 13,5 kg/kkr 8,285 4,644,281 Pilkkionget, jigi kk kalastus- kalastus- ahven hauki kuha särki kertoja aika h VII , 6, 6, 11, VIII , 2, 3, 1, VII-VIII , 8, 9, 12, kg/kkr 5,5,8,9 1,2 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III ,2 3, IV 7 33,5 29, 5,5 XI ,5,5 III-XI 2 76,5 65,7 9, kg/kkr 3,285,45 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-ii ap), voimakasta toisin paikoin (II lp-iii lp), vaikeuttaa pyyntiä (IV ap) vähäistä (XII). 2. Siian lähes täysi kato, mihin istukkaat häviävät, olisiko peled tms. parempi. Muikku edelleen kateissa, saa vain muutamia. 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (VIII-IX). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-14 mm kk pkk muikku särki salakka kuha hauki VII 2, 2,5 1,6 VIII 34 18,1 1,6 1, 1 IX 54 28,5 1,6, 1,7 X 32 18,,, VII-X ,6 5,7 2,6 1, 1,7 kg/pkk,53,47,21,8,14

110 Verkot # mm (vähän # 4 mm) Liite 3.4 (213) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 13, 1,8, 146,7 33,, 2,, 183,5 II 86, 1,, 56, 4,,,, 61, III 98, 2,, 55, 8,, 2,,5 67,5 IV 6,,8, 26, 4,, 1,5 2, 34,3 V 93 3,, 2, 17,2 17, 16,5 8,5, 64,2 VI 54, 15,9, 17,6 6,3 4,6,, 44,4 VII 3, 8,8, 3, 5,5,,, 17,3 VIII 15, 5,5, 4, 4,,,, 13,5 XII 22, 6,8, 229,2 18,8, 31,, 285,8 I-IV 374, 5,6, 283,7 49,, 5,5 2,5 346,3 kg/pkk,,15,,759,131,,15,7,926 V-VIII 192 3, 3,2 2, 41,8 32,8 21,1 8,5, 139,4 kg/pkk,16,157,1,218,171,11,44,,726 XII 22, 6,8, 229,2 18,8, 31,, 285,8 kg/pkk,,31, 1,42,85,,141, 1,299 I-XII 786 3, 42,6 2, 554,7 1,6 21,1 45, 2,5 771,5 kg/pkk,4,54,3,76,128,27,57,3,982 Vetouistelu, jigi kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI , 4, VII , 6, V-VIII , 1, kg/kkr 5,467,667 Iskukoukut kk kpl pkk hauki IV 1 4 8,8 kg/pkk,22 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV, XII). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-III, V lp, VII ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX), vähäistä (X, XII). 3. Verkkojen likaantuminen (lima, humus, mura) vähäistä (I, IV-V), voimakasta (VIII lp-ix lp, XII). Iijärvi, Ristijärvi 3 kalastaja Verkot # mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 98,, 56,8 4,5,4 31,6,, 129,3 II 84,,7 22,8 26,3, 7,2 4,, 61, III 8,, 18,9 4,4 1,2 4,4 6,8, 35,7 IV 38,, 4,6 1,,8 4,2 7,6, 27,2 V 4,, 17,7 62,3 1,4, 5,3 1,2 87,9 VI 7,,,, 1,7, 1,1 2,8 5,6 VII 8,,,,,,,,, VIII 12,, 1,6,,8, 1,1 3,5 7, IX 32,, 9,6 2,7 1,4, 1,9, 15,6 X 36 1,7, 7,7 8,3 1,9 3,5 1,1, 22,5 XI 1,, 7,5 2,2, 6,3,, 16, XII 98,, 43, 22,3, 3,7 9,4, 15,4 I-IV 3,7 13,1 81,2 2,4 47,4 18,4 253,2 kg/pkk,,2,344,271,8,158,61,,844 V-X 135 1,7, 36,6 73,3 7,2 3,5 1,5 7,5 138,6 kg/pkk,13,,271,543,53,26,78,56 1,27 XI-XII 18 5,5 24,5, 37 9,4 121,4 kg/pkk,,,468,227,,343,87, 1,124 I-XII 543 1,7,7 19, ,6 87,9 38,3 7,5 513,2 kg/pkk,3,1,35,33,18,162,71,14,945 Katiskat kk kpl pkk ahven hauki V , 4 kg/pkk 3,,667 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI , 12,,5 VII , 26, 1,5 VIII ,5 12, 7 VI-VIII ,5 5 9 kg/kkr 5,233 3,333,6 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen Ristijärvellä vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (V ap), voimakasta (V lp). Kaloissa Ristijärvellä lievä makuvirhe (I-II), selvä muran maku (V).

111 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 214 Liite 3.1 (214) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käy tössä olleet py y dy kset (kpl), v erkon solmuv äli (# mm), py y dy skokukerrat (pkk), v etokerrat (v k), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia y hteensä 2. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuv erkot (# mm) kk pkk muikku ahv en särki kiiski kuore VI 7 28,5 1,7, 1,1 1,2 VII 9 28,1 1,7, 1,2 1,4 VIII 22 9,4,,,, IX ,6 1,4, 2, 2 X 28 8,6 7, 1,7 2,3 2,8 VI-X ,2 11,8 1,7 6,6 7,4 kg/pkk,326,19,3,1,12 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made särki lohi kaikki V 41 1,6 3,9 9,7 16,6 17,2 4,6 3,3, 56,9 VI 11 1,5 21,1 22,8 15,1 3, 4,2,,5 68,2 VII 78 1,5 24,3 8,4 3,4 2,1 3,9,, 43,6 VIII 173, 75,4 2,5 12,7 3,4 9,6,, 121,6 IX 88 3, 25,2 32,3 2,7,6 4,1, 3,5 71,4 X 3, 1,8 3,2 1,2 1,4 3,2,, 1,8 V-X 511 7,6 151,7 96,9 51,7 27,7 29,6 3,3 4, 372,5 kg/pkk,15,297,19,11,54,58,6,8,729 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made kaikki I 832, 8,5 264,9 255,7 1,3 343,5 873,9 II 136, 2, 251,9 257,7, 556,3 167,9 III 348 3,5 7,8 98,1 17,6, 125,5 342,5 IV 163, 4,1 14,5 3,2, 33,7 82,5 V 84 2,4 6,6 9,5 9,4, 3,3 31,2 VI 7, 5,1 12,3 5,1,7 4,8 28 VII 17, 1,5 1,2,,, 2,7 VIII , 671,8 33,8 12,, 5, 1175,6 IX ,1 272,7 958,9 284,4 28,6 33,2 1851,9 X 3299, 172, 1166, 211, 8, 361,8 1918,8 XI 276, 195,2 416,4 177,8,6 322,2 1112,2 XII 1256, 32,7 767,6 21,,3 275,2 1276,8 I-IV ,5 22,4 629,4 651,2 1, ,8 kg/pkk,1,9,265,274,1,445,995 V-X ,5 1129, ,9 37,3 723,1 58,2 kg/pkk,1,132,291,74,4,85,587 IX-XII , ,8,9 597, kg/pkk,,68,355,114,,179,717 I-XII , 138, 4292,1 1659,9 39,5 2379,5 9764, kg/pkk,1,97,31,117,3,167,686 Katiskat kk kpl pkk hauki ahv en made II ,, 566, kg/pkk,18, 2,67 V 2 6 6,8 kg/pkk, 1,133,

112 Nuotta Liite 3.2 (214) kk kalastus- v eto- muikku siika hauki kuha kuore kiiski kaikki päiv iä kertoja II III IV II-IV kg/vk 226,8 11,3 14,9 1,8 1,6, 251,8 Isory sät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahv en made särki kaikki V VI VII VIII IX X V-X kg/pkk 16, 9,2, 7,5 4,5 3,1,4 5, 135,8 Trooli kk v eto- muikku siika hauki kuore kaikki kertoja VII VIII IX X VII-X kg/vk 295,2 2,4 1,4 55,6 354,6 Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- lohi taimen kuha hauki ahv en käytössäkertoja aika h VI ,,,,, VII ,, 1,8 3,7,9 VIII 1 1 3,,,,,1 IX , 2,3,,,4 X ,6,, 6,,7 VI-X ,6 2,3 1,8 9,7 2,1 kg/kkr,329,164,129,693,15 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen v ähäistä (I-VII), v aikeuttaa py y ntiä (VIII-X), v ähäistä (XI-XII). Kalojen makuv irhe liev ä (I, VI-VII), selv ä (VIII-IX), liev ä (XI-XII). 2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I-IV, VIII-X), v aikeuttaa py y ntiä (lima, XI), v ähäistä (XII). 3. Verkot erittäin likaiset (IX-X). Verkot hieman likaantuneet (XII). 4. Kuhan osuus saaliissa kasv aa ja siian pienenee. 5. Ry sän likaantuminen v ähäistä (VI ap), v aikeuttaa py y ntiä (VI lp-viii lp). Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahv en särki kaikki V 26,3 7,3 17,8 6,8 1,1 33,3 VI 63 3,7 47,1 9,8 13,6, 74,2 VIII 32 7, 19,1 2,8 8,9,6 38,4 V-VIII ,5 3,4 29,3 1,7 145,9 kg/pkk,91,67,251,242,14 1,26 Verkot # mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made säy ne särki kaikki I , 16,5 111,5 27,, 77,,, 145, II 1963, 23, 92,5 383,, 24,5,, 1513, III 2175, 35, 167,5 983,5, 339, 2,, 2967, IV 218, 22, 77, 563,, 126, 45,, 1463, V 16,, 5,4 13,,6 1, 2,, 22, VI 21, 2,5 7,7,,,,, 1,2 VIII 5, 8,9 27,2 11,6 4,1 5,5,, 57,3 IX 34, 4,4 25, 9, 4,2 6,,, 48,6 XI 84, 1, 27,5 27,5, 11,,, 67, XII 2175, 65, 858, 255,, 26,,, 124, I-IV , 96,5 4318,5 2136,5, 746,5 47,, 7348, kg/pkk,,11,513,254,,89,6,,873 V-IX ,8 65,3 33,6 8,9 12, ,1 kg/pkk,,131,54,278,74,13,17, 1,141 XI-XII ,5 282, kg/pkk,,29,392,125,,16,,,563 I-XII , , kg/pkk,,17,488,227,1,74,5,,811

113 Katiskat (kokukerrat likimääräinen arv io) Liite 3.3 (214) kk kpl pkk hauki ahv en kuha made särki V ,8 562,5,, 64, VI , 711, 2,, 26, VII , 1131, 3,, 1, VIII , 1679, 2,, 1, IX , 1271, 1, 186, 7, X , 241,, 2, 4, V-X , kg/pkk,74,377,5,26,39 I -II Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- kuha hauki ahv en säy ne käytössäkertoja aika h VI , 57,, 1,8 VII ,5 88,6 129,2 9,7 VIII ,7 26, 2, V-VIII ,5 153,3 212,2 11,7 1,8 kg/kkr 4,258 5,894,325,5 Pilkkionget kk kalastus-kalastus- ahv en särki hauki kuha kertoja aika h I 7 17,5 6,6,,, II 5 13,5 6,1,,, III , 16, 6, 1,5 X ,2,,, XI 12 31,5 19,7,,, XII ,4,,, I-XII , ,5 kg/kkr 2,367,327,122,31 Kalastajien kommentit 1. Muikkua on hy v in v ähän, jostain sy y stä kutu ei onnistu. Vesi ollut tosi huonoa sy ksy llä, johtunee kov ista sateista. 2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I ap), v aikeuttaa py y ntiä (I lp-iv ap), v ähäistä (IV lp, IX ap), v oimakasta (IX lp-x lp), v ähäistä (XI lp-xii ap), v aikeuttaa py y ntiä (XII lp). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuv erkot # mm kk pkk muikku VIII 14 2,5 IX 5 59, X 62 23,5 VIII-X , kg/pkk,675 Verkot # mm (hiukan # 4 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made lahna kaikki I 174, 4, 139,,, 14,, 157, II 2, 5,5 83,5 11,5, 3, 2, 15,5 III 176 1, 7,5 81, 21,, 21,5 4, 136, IV 16, 1, 5,,,, 18, 24, V 61 1,1 3, 5, 27,1 17, 3,6 1, 57,8 VI 14, 1, 6,9,6,3,, 8,8 VII 2, 4, 2, 5,, 2,, 13, XI 72, 4,1 72, 16,2, 3,6 7,8 13,7 XII 296, 22,8 29,8 28,5 1, 8,8 19, 289,9 I-IV 566 1, 18, 38,5 32,5, 38,5 24, 422,5 kg/pkk,2,32,545,57,,68,42,746 V-VII 95 1,1 8, 13,9 32,7 17,3 5,6 1, 79,6 kg/pkk,12,84,146,344,182,59,11,838 XI-XII 368, 26,9 281,8 44,7 1, 12,4 26,8 393,6 kg/pkk,,73,766,121,3,34,73 1,7 I-XII 129 2,1 52,9 64,2 19,9 18,3 56,5 51,8 895,7 kg/pkk,2,51,587,17,18,55,5,87

114 Vetouistelu, jigi Liite 3.4 (214) kk v apoja kalastus-kalastus- kuha käytössäkertoja aika h VI , VII , V-VIII , kg/kkr 4,83 Iskukoukut kk kpl pkk hauki made III ,3 9,2 kg/pkk,256,192 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen v oimakasta (mura, roskat, XII). Kaloissa ei makuv irheitä. 2. Hy ry njärv en v eden laatu on ollut hy v ä, eikä talv ella ole hav aittav issa limoittumista. 3. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I-III), v ähäistä (V ap, VII ap), v oimakasta (VIII), v aikeuttaa py y ntiä (IX), v ähäistä (X ap), v aikeuttaa py y ntiä (XI lp-xii lp). Iijärvi, Ristijärvi 3 kalastaja Verkot # mm kk pkk siika kuha hauki ahv en made lahna särki kaikki I 314,6 142,8 38,3 3, 25,4 37,9, 248, II 266 3,5 95,8 15,7 1,5 33,4 65,3, 215,2 III ,4 99,6 3,5 1,2 25,8 14,5, 32, IV 1, 4,2 3,2,, 5,2, 12,6 V 158, 7, 24,4 9,,9 187,5, 228,8 VI 6,,,, 1,4 1,2, 2,6 VIII 7 24, 9,1, 1,6, 3,5, 47,2 IX 66, 11,2 15,,3 5,1 8,1, 39,7 X 42, 11,2 16,7 1,5 8,3,, 37,7 XI 54 1, 1,8 1,9, 9,1 5,4, 37,2 XII 118 1,3 28,6 18,1 1,3 23,5 25,5, 98,3 I-IV 88 17,5 342,4 87,7 14,7 84,6 248,9 795,8 kg/pkk,22,424,19,18,15,38,,985 V-X ,5 56,1 21,4 15,7 2,3 356, kg/pkk,7,113,164,63,46,586, 1,41 XI-XII 172 2,3 39,4 29 1,3 32,6 3,9 135,5 kg/pkk,13,229,169,8,19,18,,788 I-XII ,8 42,3 172,8 37,4 132,9 48,1 1287,3 kg/pkk,33,318,131,28,11,363,,974 Katiskat kk kpl pkk ahv en hauki V , 12 kg/pkk 1,325,3 Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- kuha hauki ahv en käytössäkertoja aika h VI , 1, 1 VIII , 6, 1 VI-VIII kg/kkr 7, 2,667,333 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I lp), v oimakasta (II-III), talv itulv ien v uoksi poikkeukselliset juoksutukset. Verkkojen limoittuminen v oimakasta (VI lp, hellejakso), v aikeuttaa py y ntiä (VII). Poikkeukselliset juoksutukset, v erkoissa paljon risuja/oksia. Lahna on tosi riesa, jos käy ttää # y li 6 mm:n v erkkoja (III). 2. Verkkojen likaantuminen (ruskea muta) v aikeuttaa py y ntiä (I-II), v oimakkaat juoksutukset. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (IX ap). Kuhaa tosi v ähän, onko loppunut (XI-XII). 3. Verkkojen likaantuminen v aikeuttaa py y ntiä (lima, roskat, I-V). Kaloissa liev ä mudan maku (I-V).

115 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 Liite 4 Arvoisa vastaanottaja Hyrynsalmen reitin kalataloustarkkailuun liittyen reitin järvillä tehdään vuotta 214 koskeva kalastustiedustelu, jolla pyritään selvittämään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Tiedustelun tuloksia tarvitaan mm. kehitettäessä alueen kalastusmahdollisuuksia ja seurattaessa kalaistutusten onnistumista. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 29. Tiedustelu tehdään erikseen osakaskuntien kalastuslupia lunastaneille sekä Vuokin, Kiannan ja Metsähallituksen viehelupia lunastaneille. Tämä tiedustelu on suunnattu osakaskunnilta lupia ostaneille ja koskee Iijärven alueen (välillä Seitenoikea-Leppikoski) ja Iso-Pyhäntäjärven aluetta. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistulosten laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Sekin tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Tiedustelu on henkilökohtainen 1. Kalastitteko Iijärven alueella välillä Seitenoikea-Leppikoski tai Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214? (rastita) ei kyllä 2. Kalastusluvan osakaskunnalta lunasti taloudestani yhteensä henkilöä 3. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudestani yhteensä henkilöä 4. Kalastuksen luonne on (rastita) kotitarve- ja virkistyskalastusta sivuammattikalastusta pääammattikalastusta 5. Pääasiallinen kalastusalueeni oli (rastita, ks. kartta s. 3) Iijärven alue välillä Seitenoikea-Leppikoski Iso-Pyhäntäjärvi 6. Kalastuspäivien määrä kuukausittain v. 214 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

116 7. Arvioikaa oheiseen taulukkoon pyynti- ja saalistietonne vuodelta 214 eli - käytössä olleiden pyydysten määrä (verkkojen määrä 3 metrisinä ilmoitettuna) - pyyntipäivien määrä eri pyydyksillä - saalis kalalajeittain eri pyydyksillä Pyydystyyppi 1 2 Kerralla Pyynti muikkuverkko 2 verkko # mm 3 verkko # 34-4 mm 4 verkko # yli 4 mm 5 katiska 6 rantarysä 7 maderysä 8 isorysä 9 nuotta 1 heittovapa 11 moottoriuistelu - vapoja 12 uistelu soutuveneestä - vapoja 13 koukut 14 mato-onki 15 pilkkionki 16 muu, mikä? Saalis eri pyydyksillä kg käytössä kpl päiviä muikku siika taimen kirjolohi hauki ahven kuha made lahna säyne harjus särki kuore muu, mikä?

117 8. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Heikko saalis Pyydysten likaantuminen Vesistön liettyminen Särkikalojen runsaus Vesikasvien runsaus Kalojen makuvirheet Metsäojituksen kuormitus Vesistön säännöstely Muu, mikä? 9. Lisätietoja, kommentteja MERKITKÄÄ PÄÄASIALLINEN PYYNTIALUEENNE KARTTAAN KIITOS

118 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 214 Liite 5.1 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella Paltamo 2 ok. (Ijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 9 1, 9 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl,33 3, 6, 18 verkot # 34-4 mm kpl,67 6, 4,5 27 verkot # >4 mm kpl,533 48, 5,8 278 katiskat kpl,533 48, 2,4 115 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,167 15, 1,6 24 vavat (moottoriuistelu) kpl,533 48, 3,3 158 vavat (soutuvene) kpl,133 12, 1,3 16 koukut kpl,1 9, 9, 81 lippo/haavi kpl,33 3, 1, 3 mato-onget kpl,2 18, 2,3 41 pilkkionget kpl,233 21, 2,1 44 muikku kg,33 3, 12, 36 siika kg,133 12, 11,7 14 taimen kg,33 3, 1,1 3 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,933 84, 26, ahven kg,8 72, 14,1 115 kuha kg,733 66, 32, 2111 made kg,4 36, 18,7 673 lahna kg,367 33, 35, säyne kg, särki kg,167 15, 5,2 78 seipi kg, kuore kg, Ristijärven ok. (Ijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 246 1, 246 muikkuverkot kpl,12 29,5 2,7 8 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,6 14,8 1,7 25 verkot # >4 mm kpl,38 93,5 4,7 439 katiskat kpl,42 13,3 2,3 238 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,4 98,4 1,2 118 vavat (moottoriuistelu) kpl,56 137,8 3,3 455 vavat (soutuvene) kpl,1 24,6 2, 49 koukut kpl,4 9,8 1, 98 lippo kpl, mato-onget kpl,34 83,6 1,7 142 pilkkionget kpl,22 54,1 1,7 92 muikku kg,4 9,8 3,5 34 siika kg,12 29,5 1, 295 taimen kg,6 14,8 8,3 123 järvilohi kg, kirjolohi kg,4 9,8 2,5 25 harjus kg,2 4,9 2,5 12 hauki kg,78 191,9 21, ahven kg,8 196,8 21, kuha kg,68 167,3 33, 552 made kg,26 64, 9,8 627 lahna kg,2 49,2 51, säyne kg,2 4,9 1, 5 särki kg,3 73,8 22, seipi kg, kuore kg,

119 Ristijärven ok. (Iso-Pyhäntäjärvi) Liite 5.2 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 133 1, 133 muikkuverkot kpl,37 4,9 4, 2 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,37 4,9 2, 1 verkot # >4 mm kpl,481 64, 3,7 237 katiskat kpl,593 78,9 1,6 126 rantarysät kpl,37 4,9 1, 5 nuotta kpl, heittovavat kpl,185 24,6 1,4 34 vavat (moottoriuistelu) kpl,63 83,8 3,3 277 vavat (soutuvene) kpl,185 24,6 1,4 34 koukut kpl,74 9,8 9, 89 lippo kpl, mato-onget kpl,222 29,5 1,3 38 pilkkionget kpl,296 39,4 1, 39 muikku kg,37 4,9 12, 59 siika kg,148 19,7 5,7 112 taimen kg,37 4,9 1, 5 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg, ,2 2,3 24 ahven kg,778 13,5 27, kuha kg,815 18,4 26, made kg,259 34,4 12,1 417 lahna kg, säyne kg, särki kg,333 44,3 6,8 31 seipi kg, kuore kg, Salmen ok. (Hyrynjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 156 1, 156 muikkuverkot kpl,195 3,4 3,7 113 verkot # mm kpl,24 3,7 1, 4 verkot # 34-4 mm kpl,49 7,6 2, 15 verkot # >4 mm kpl,512 79,9 3,8 34 katiskat kpl,244 38,1 1,4 53 rantarysät kpl, nuotta kpl,24* 1, 1, 1 heittovavat kpl,22 34,3 1, 34 vavat (moottoriuistelu) kpl,463 72,2 3,2 231 vavat (soutuvene) kpl,98 15,3 2,3 35 koukut kpl,73 11,4 1, 114 lippo kpl, mato-onget kpl,122 19, 1,3 25 pilkkionget kpl,244 38,1 1,4 53 muikku kg,22 34,3 15,8 542 siika kg,268 41,8 4,2 176 taimen kg,171 26,7 8,9 237 järvilohi kg, kirjolohi kg,98 15,3 5, 76 harjus kg,24 3,7 2, 7 hauki kg,85 125,6 33, ahven kg,659 12,8 17, kuha kg,77 11,3 47, made kg,341 53,2 8,9 473 lahna kg,171 26,7 8,6 229 säyne kg,49 7,6 3, 23 särki kg,171 26,7 18,2 486 seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty

120 Hoikan ok. (Hyrynjärvi) Liite 5.3 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 15 1, 15 muikkuverkot kpl,34 35,7 3,9 139 verkot # mm kpl,57 6, 3, 18 verkot # 34-4 mm kpl,189 19,8 2,7 54 verkot # >4 mm kpl,59 53,4 4,6 246 katiskat kpl,226 23,7 1,7 4 rantarysät kpl, nuotta kpl,19* 1, 1, 1 heittovavat kpl,151 15,9 1, 16 vavat (moottoriuistelu) kpl,453 47,6 2,6 124 vavat (soutuvene) kpl,94 9,9 1,4 14 koukut kpl,57 6, 7,7 46 lippo kpl, mato-onget kpl,132 13,9 2, 28 pilkkionget kpl,264 27,7 1,5 42 muikku kg,34 35,7 14, 5 siika kg,34 35,7 7,4 264 taimen kg,151 15,9 1,6 25 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,19 2, 5, 1 hauki kg,811 85,2 16, ahven kg,66 69,3 9, 624 kuha kg,774 81,3 36, made kg,32 31,7 8,4 266 lahna kg,226 23,7 11,4 271 säyne kg,19 2, 5, 1 särki kg,264 27,7 7, 194 seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (Mikitänjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 31 1, 31 muikkuverkot kpl,133 4,1 3,5 14 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,267 8,3 2,3 19 verkot # >4 mm kpl,6 18,6 2,4 45 katiskat kpl,6 18,6 2,6 48 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,133 4,1 1, 4 vavat (moottoriuistelu) kpl,4 12,4 3,7 46 vavat (soutuvene) kpl,67 2,1 1, 2 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,133 4,1 2, 8 pilkkionget kpl,2 6,2 1, 6 muikku kg,133 4,1 11,5 47 siika kg,333 1,3 3,5 36 taimen kg,67 2,1 2, 4 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,8 24,8 7,8 193 ahven kg,8 24,8 41,4 127 kuha kg,867 26,9 15, 43 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,2 6,2 7,7 48 seipi kg, kuore kg,

121 Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (Luvan- ja Niemelänjärvi) Liite 5.4 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 43 1, 43 muikkuverkot kpl,95 4,1 2,5 1 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,19 8,2 3,3 27 verkot # >4 mm kpl,714 3,7 4,6 141 katiskat kpl,667 28,7 2,4 69 rantarysät kpl, nuotta kpl,48* 1, 1, 1 heittovavat kpl,238 1,2 1, 1 vavat (moottoriuistelu) kpl,524 22,5 1,8 41 vavat (soutuvene) kpl,48 2,1 2, 4 koukut kpl,48 2,1 5, 1 lippo kpl, mato-onget kpl,19 8,2 1,3 11 pilkkionget kpl,19 8,2 1,5 12 muikku kg,95 4,1 8, 33 siika kg,95 4,1 2,5 1 taimen kg,95 4,1 1,5 6 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,48 2,1 1, 2 hauki kg,81 34,8 14,8 515 ahven kg,857 36,9 24,2 892 kuha kg,857 36,9 58, made kg,238 1,2 5,8 59 lahna kg, säyne kg,48 2,1 1, 2 särki kg,381 16,4 77, seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (koskialueet) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 4 1, 4 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 4, 1, 4 vavat (moottoriuistelu) kpl, vavat (soutuvene) kpl, koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg,5 2, 2, 4 järvilohi kg, kirjolohi kg,5 2, 4, 8 harjus kg, hauki kg,5 2, 1, 2 ahven kg, kuha kg, made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,

122 Moisio-Luvan ok., vieheluvat (Luvan- ja Niemelänjärvi) Liite 5.5 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 54 1, 54 muikkuverkot kpl,71 3,8 1, 4 verkot # mm kpl,71 3,8 4, 15 verkot # 34-4 mm kpl,71 3,8 3, 12 verkot # >4 mm kpl,214 11,6 2,7 31 katiskat kpl,214 11,6 2, 23 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 54, 1, 54 vavat (moottoriuistelu) kpl,571 3,8 1,7 52 vavat (soutuvene) kpl,143 7,7 1,5 12 koukut kpl,71 3,8 5, 19 lippo kpl, mato-onget kpl,357 19,3 1,8 35 pilkkionget kpl,286 15,4 3,3 51 muikku kg, siika kg, taimen kg,5 27, 1,8 49 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,643 34,7 8,2 285 ahven kg,5 27, 22,3 62 kuha kg,643 34,7 13,1 455 made kg,143 7,7 1,5 12 lahna kg, säyne kg, särki kg,357 19,3 14,4 278 seipi kg, kuore kg, Moisio-Luvan ok., vieheluvat (koskialueet) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 147 1, 147 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 147, 1, 147 vavat (moottoriuistelu) kpl,53 7,8 2, 16 vavat (soutuvene) kpl,26 3,8 2, 8 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,26 3,8 1, 4 pilkkionget kpl,53 7,8 1, 8 muikku kg, siika kg, taimen kg,553 81,3 3,8 39 järvilohi kg, kirjolohi kg,15 15,4 3,3 51 harjus kg,53 7,8,4 3 hauki kg,241 35,4 5,6 198 ahven kg,447 65,7 3,9 256 kuha kg,26 3,8 23, 88 made kg, lahna kg, säyne kg,26 3,8,5 2 särki kg,15 15,4 1,6 25 seipi kg,26 3,8,5 2 kuore kg,

123 Moisio-Luvan ok., mobiililuvat (koskialueet) Liite 5.6 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 188 1, 188 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 188, 1, 188 vavat (moottoriuistelu) kpl,54 1,2 3,5 36 vavat (soutuvene) kpl,27 5,1 2, 1 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,27 5,1 1, 5 pilkkionget kpl,27 5,1 1, 5 muikku kg, siika kg, taimen kg,459 86,3 5,7 492 järvilohi kg, kirjolohi kg,81 15,2 3,3 5 harjus kg,162 3,5 1,3 4 hauki kg,297 55,8 6,4 357 ahven kg,27 5,8 1,5 76 kuha kg,81 15,2 11, 168 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,81 15,2 1,1 17 seipi kg, kuore kg, Vuokin ok. (Vuokkijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 48 1, 48 muikkuverkot kpl,87 4,2 5, 21 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,174 8,4 3,3 28 verkot # >4 mm kpl,652 31,3 5,7 178 katiskat kpl,478 22,9 2,2 5 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,217 1,4 1,2 12 vavat (moottoriuistelu) kpl,261 12,5 4, 5 vavat (soutuvene) kpl,13 6,2 2, 12 koukut kpl,174 8,4 6,8 57 lippo kpl, mato-onget kpl,348 16,7 1,6 27 pilkkionget kpl,69 29,2 1,7 5 muikku kg,87 4,2,8 3 siika kg,565 27,1 5,5 149 taimen kg,13 6,2 3,7 23 järvilohi kg,43 2,1 3, 6 kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,87 41,8 5, ahven kg,913 43,8 34,3 153 kuha kg,739 35,5 54, made kg,478 22,9 2,6 473 lahna kg, säyne kg,13 6,2 6,7 42 särki kg,435 2,9 13,4 28 seipi kg, kuore kg,

124 Alanteen ok. (Vuokkijärvi) Liite 5.7 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 9 1, 9 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl,333 3, 2,5 7 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,167 1,5 1, 2 vavat (moottoriuistelu) kpl,667 6, 3,5 21 vavat (soutuvene) kpl,167 1,5 1, 2 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,5 4,5 1, 5 pilkkionget kpl,333 3, 1, 3 muikku kg, siika kg, taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg 1, 9, 11,2 11 ahven kg,667 6, 14,3 86 kuha kg,833 7,5 13,8 13 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg, Alanteen ok. (Alanteenjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 23 1, 23 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,67 1,5 2, 3 verkot # >4 mm kpl,267 6,1 4,3 26 katiskat kpl,133 3,1 2,5 8 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,2 4,6 1,7 8 vavat (moottoriuistelu) kpl,8 18,4 3,4 63 vavat (soutuvene) kpl, koukut kpl,67 1,5 5, 8 lippo kpl, mato-onget kpl,133 3,1 1,5 5 pilkkionget kpl,133 3,1 3, 9 muikku kg, siika kg,2 4,6 1,8 5 taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,933 21,5 4,4 867 ahven kg,733 16,9 29,3 494 kuha kg,867 19,9 18, 359 made kg,2 4,6 11, 51 lahna kg, säyne kg, särki kg,67 1,5 3, 46 seipi kg, kuore kg,

125 Yläkiannan ok. (Kiantajärvi) Liite 5.8 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 171 1, 171 muikkuverkot kpl,528 9,3 3,7 334 verkot # mm kpl,38 6,5 1,5 1 verkot # 34-4 mm kpl,358 61,2 3,8 233 verkot # >4 mm kpl,66 112,9 4,2 474 katiskat kpl,434 74,2 1,9 141 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,32 51,6 1,1 57 vavat (moottoriuistelu) kpl,377 64,5 3,3 213 vavat (soutuvene) kpl,17 29,1 1,3 38 koukut kpl,132 22,6 7,7 174 lippo kpl, mato-onget kpl,226 38,6 1,6 62 pilkkionget kpl,434 74,2 1,7 126 muikku kg,59 87, 26, siika kg, ,9 9, taimen kg,189 32,3 4,2 136 järvilohi kg, kirjolohi kg,19 3,2 1, 3 harjus kg,19 3,2 5, 16 hauki kg, ,7 21, ahven kg, ,2 26, kuha kg, ,1 11,8 137 made kg,59 87, 11,7 118 lahna kg, säyne kg,113 19,3 2,4 46 särki kg,264 45,1 1,1 456 seipi kg, kuore kg, Kanervan ok. (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 11 1, 11 muikkuverkot kpl,625 68,8 4,3 296 verkot # mm kpl,71 7,8 3,3 26 verkot # 34-4 mm kpl,339 37,3 3,1 116 verkot # >4 mm kpl,482 53, 4,8 254 katiskat kpl,34 33,4 1,9 64 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,17 11,8 1,5 18 vavat (moottoriuistelu) kpl,393 43,2 3,5 151 vavat (soutuvene) kpl,71 7,8 1,7 13 koukut kpl,143 15,7 7,4 116 lippo kpl, mato-onget kpl,143 15,7 1,6 25 pilkkionget kpl,321 35,3 1,7 6 muikku kg,625 68,8 29,3 214 siika kg,643 7,7 7,1 52 taimen kg,17 11,8 3, 35 järvilohi kg, kirjolohi kg,54 5,9 2,3 14 harjus kg, hauki kg,768 84,5 17, ahven kg,714 78,5 12,4 974 kuha kg,589 64,8 24, made kg,357 39,3 1,7 42 lahna kg,34 33,4 5,6 187 säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,18 2, 1, 2

126 Alajärvi-Oilolan ok. (Kiantajärvi) Liite 5.9 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 19 1, 19 muikkuverkot kpl,33 33, 4,1 135 verkot # mm kpl,51 5,6 2, 11 verkot # 34-4 mm kpl,154 16,8 3,7 62 verkot # >4 mm kpl,25 22,3 6,1 136 katiskat kpl,154 16,8 2, 34 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,256 27,9 1,2 33 vavat (moottoriuistelu) kpl,179 19,5 6,1 119 vavat (soutuvene) kpl,128 14, 2,6 36 koukut kpl,128 14, 7,2 1 lippo kpl, mato-onget kpl,179 19,5 1,9 37 pilkkionget kpl,282 3,7 1,4 43 muikku kg,231 25,2 18,8 473 siika kg,256 27,9 13,3 371 taimen kg,25 22,3 3,4 76 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,26 2,8,3 1 hauki kg,667 72,7 19, 1381 ahven kg,667 72,7 2, kuha kg,487 53,1 9,8 52 made kg,25 22,3 12,3 275 lahna kg, säyne kg, särki kg,256 27,9 8,5 237 seipi kg,26 2,8 1, 3 kuore kg, Suomussalmen kalastusalue, vieheluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 139 1, 139 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,239 33,2 1,2 4 vavat (moottoriuistelu) kpl, ,9 5,8 736 vavat (soutuvene) kpl,196 27,2 2,3 63 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg,19 15,2 6,1 92 järvilohi kg,22 3,1 2,4 7 kirjolohi kg, harjus kg,22 3,1 1, 3 hauki kg,87 12,9 28, ahven kg,761 15,8 15, kuha kg,739 12,7 11,1 114 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,

127 Suomussalmen kalastusalue, vieheluvat (Vuokkijärvi) Liite 5.1 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 42 1, 42 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 6, 1, 6 vavat (moottoriuistelu) kpl 1, 42, 3,1 13 vavat (soutuvene) kpl,71 3, 2, 6 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,71 3,,8 2 hauki kg,929 39, 5, ahven kg,643 27, 4,5 122 kuha kg,857 36, 21,2 763 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg, Suomussalmen kalastusalue, verkkoluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 135 1, 135 muikkuverkot kpl,727 98,1 4,5 442 verkot # mm kpl,68 9,2 2, 18 verkot # 34-4 mm kpl,477 64,4 3,9 251 verkot # >4 mm kpl,568 76,7 5,2 399 katiskat kpl,49 55,2 1,9 15 rantarysät kpl, nuotta kpl,23* 1, 1, 1 heittovavat kpl,25 27,7 1, 28 vavat (moottoriuistelu) kpl,25 33,8 4,5 152 vavat (soutuvene) kpl,91 12,3 1,3 16 koukut kpl,136 18,4 8,3 152 lippo kpl, mato-onget kpl,91 12,3 1,7 21 pilkkionget kpl,295 39,8 1,3 52 muikku kg,75 95,2 39,3 374 siika kg,636 85,9 35,1 314 taimen kg,182 24,6 4,4 18 järvilohi kg,23 3,1 4,6 14 kirjolohi kg,23 3,1 4, 12 harjus kg,23 3,1 1, 3 hauki kg,773 14,4 29, 326 ahven kg, ,6 22, kuha kg,682 92,1 34, made kg,364 49,1 19,3 948 lahna kg, säyne kg, särki kg,318 42,9 8,2 352 seipi kg,23 3,1,6 2 kuore kg,23 3,1 7, 22 *frekvenssiä ei yleistetty

128 Suomussalmen kalastusalue, verkkoluvat (Vuokkijärvi) Liite 5.11 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 21 1, 21 muikkuverkot kpl, verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,143 3, 1, 3 verkot # >4 mm kpl 1, 21, 6,9 145 katiskat kpl,429 9, 2, 18 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 3, 3, 9 vavat (moottoriuistelu) kpl,286 6, 2,5 15 vavat (soutuvene) kpl,143 3, 2, 6 koukut kpl,143 3, 8, 24 lippo kpl, mato-onget kpl,286 6, 2, 12 pilkkionget kpl,286 6, 1, 6 muikku kg, siika kg,714 15, 24,3 364 taimen kg,143 3, 1, 3 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,857 18, 24,2 436 ahven kg,429 9, 48,3 435 kuha kg 1, 21, 3,4 638 made kg,286 6, 3,5 21 lahna kg, säyne kg, särki kg,286 6, 14, 84 seipi kg, kuore kg, Metsähallitus, Suomussalmen verkkoluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 146 1, 146 muikkuverkot kpl,543 79,3 3,8 31 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,2 29,2 3,4 99 verkot # >4 mm kpl,543 79,3 5,1 44 katiskat kpl,314 45,8 1,7 78 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 2,9 1,2 25 vavat (moottoriuistelu) kpl,343 5,1 3,8 19 vavat (soutuvene) kpl,114 16,6 1,7 28 koukut kpl,2 29,2 1,3 31 lippo kpl, mato-onget kpl,171 25, 1,2 3 pilkkionget kpl,343 5,1 1,3 65 muikku kg,543 79,3 2, siika kg,629 91,8 7,8 716 taimen kg,114 16,6 4,1 68 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg, ,1 19, ahven kg,629 91,8 28,4 268 kuha kg,686 1,2 16, made kg,514 75, 15, lahna kg, säyne kg,86 12,6 7, 88 särki kg,171 25, 1,7 267 seipi kg, kuore kg,

129 Metsähallitus, Suomussalmen verkkoluvat (Vuokkijärvi) Lite 5.12 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 33 1, 33 muikkuverkot kpl,125 4,1 3, 12 verkot # mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl,125 4,1 2, 8 katiskat kpl,375 12,4 2, 25 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl, vavat (moottoriuistelu) kpl,5 16,5 2, 33 vavat (soutuvene) kpl,25 8,3 1, 8 koukut kpl,125 4,1 1, 41 lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg,125 4,1,5 2 siika kg,125 4,1 2, 8 taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,875 28,9 7,4 214 ahven kg,625 2,6 1,1 28 kuha kg,5 16,5 1,3 17 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,125 4,1 1, 4 seipi kg, kuore kg, Metsähallitus, Suomussalmen vieheluvat (Kiantajärvi), tiedot vuodelta 29 (ks. teksti) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 361 1, 361 muikkuverkot kpl verkot # mm kpl verkot # 34-4 mm kpl verkot # >4 mm kpl katiskat kpl rantarysät kpl nuotta kpl heittovavat kpl, ,5 1,1 151 vavat (moottoriuistelu) kpl, ,8 3,8 979 vavat (soutuvene) kpl,262 94,6 1,6 151 koukut kpl lippo kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl muikku kg siika kg,48 17,3 6, 14 taimen kg, ,9 4,6 712 järvilohi kg,24 8,7 3,8 33 kirjolohi kg,48 17,3 1,5 26 harjus kg,71 25,6 16, 41 hauki kg, ,7 12, ahven kg, ,1 6, kuha kg,286 13,2 6,3 65 made kg lahna kg säyne kg särki kg seipi kg kuore kg

130 Metsähallitus, Suomussalmen vieheluvat (Vuokkijärvi), tiedot vuodelta 29 (ks. teksti) Liite 5.13 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 86 1, 86 muikkuverkot kpl verkot # mm kpl verkot # 34-4 mm kpl verkot # >4 mm kpl katiskat kpl rantarysät kpl nuotta kpl heittovavat kpl,4 34,4 1,5 52 vavat (moottoriuistelu) kpl,6 51,6 3,3 17 vavat (soutuvene) kpl,1 8,6 1, 9 koukut kpl lippo kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl muikku kg siika kg taimen kg järvilohi kg kirjolohi kg harjus kg hauki kg,9 77,4 7,9 611 ahven kg,5 43, 2,5 18 kuha kg,4 34,4 6,9 237 made kg lahna kg säyne kg särki kg seipi kg kuore kg

131 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-959 Oulu Tel Viite: SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALATALOUSTARKKAILU V Oheisena lähetämme viitekohdassa mainitun raportin. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Eero Taskila JAKELU: Lapin ELY-keskus, Kajaani/kalatalous (+pdf) Fortum Power and Heat Oy/ Seppo T. Heikkinen (1 kpl + pdf) Fortum Power and Heat Oy/Marja Savolainen (pdf) Kainuun kalatalouskeskus/anssi Härkönen (pdf) Metsähallitus/Pasi Korhonen (pdf) Hyrynsalmen-Ristijärven ja Suomussalmen kalastusalueet (Fortum toimittaa)