Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Transkriptio

1 Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Ravinteet ja klorofylli-a Alkaliniteetti ja ph Rauta Kiintoaine ja sameus Väri Sähkönjohtavuus Ojavesien näytetulokset Sedimentti ph Hehkutusjäännös ja hehkutushäviö Kuiva-ainepitoisuus Fosfori- ja typpi Kalkitustarve Raskasmetallit Kalasto... 17

2 2 1. Vedenlaatu in ja in alueelta on haettu vesinäytteitä 5 eri kohdasta (kuva 1). in, Stråkanin ja in keskikohdan pisteet sijoittuvat järven syvänteiden kohdalle. in keskikohdan ja in kokonaissyvyys on 2 m ja Stråkanin 3 metriä. in pohjoisimman pisteen eli Vekasundin alapuolisen ojan purkautumiskohdalla vesisyvyys on noin,6 m ja Pantsarholmenin padon yläpuolella 1,5 m. Järvipisteiden lisäksi vesinäytteitä on haettu alueen kahdesta suurimmasta ojasta, jotka laskevat iin. Kuva 1. Vesinäytteiden havaintopisteet in ja in alueilla.

3 % mg/l Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 2. Veden happipitoisuus vuonna 213 Iskmon alueen 5 näytepisteessä. Vekasundin alapuolisen pisteen näytesyvyys on n.,4 m. Muut näytteet on otettu 1 metrin syvyydeltä. Huom. Viivat kaavioesitysten yhteydessä on lisätty hahmottamisen helpottamiseksi. Näytteitä otettiin neljänä ajankohtana (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 3. Veden happikyllästysaste (%) Iskmon alueen 5 näytepisteessä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

4 µg/l µg/l Ravinteet ja klorofylli-a (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 4. Veden typpipitoisuus Iskmon alueen 5 näytepisteessä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m) (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 5. Veden fosforipitoisuus Iskmon alueen 5 näytepisteessä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

5 mmol/l µg/l (keskikohta) Kuva 6. Klorofylli-a pitoisuudet in keskikohdassa ja issa kesällä 213. Havaintopäivät: 31.5., 2.7., ja Alkaliniteetti ja ph,7,6,5,4,3,2,1 (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 7. Alkaliniteetti in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

6 µg/l ph 6 7,3 7,2 7,1 7 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 (Stråkan) (keskikohta) (Vekasund Kuva 8. Veden ph in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m) Rauta (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) 1 (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 9. Rautapitoisuudet in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

7 FNU mg/l Kiintoaine ja sameus 25 2 (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 1. Mitatut kiintoainepitoisuudet in ja in näytepisteissä vuonna 213. Huom. Kiintoaineksen määritysraja on 2 mg/l. Kuvaajassa 2 mg/l tulos on merkitty 2 mg/l kohdalle (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 11. Veden sameusvaihtelut in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

8 ms/m mg Pt/l Väri 25 2 (Stråkan) 15 1 (Vekasund (keskikohta) 5 (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 12. Väriluku in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m) Sähkönjohtavuus (Stråkan) (Vekasund (keskikohta) (Pantsarholmen padon yläp.) Kuva 13. Sähkönjohtavuus in ja in näytepisteissä vuonna 213. Näytesyvyydet 1 metrin syvyydeltä (pl. Vekasundin alapuolinen piste:,4 m).

9 Ojavesien näytetulokset Kesä 213 oli vähäsateinen minkä takia valuma-alueen ojista ei saatu suunniteltua näytemäärää. Toukokuussa otettiin yksi näyte Skatan-ojasta, joka laskee iin yläpuolisesta Kråkträsket lammesta. Syksyllä otettiin edellisen lisäksi näytteet Byträsketin ojasta, joka laskee myös iin. Edustavan näytteen takia vesinäyte jouduttiin ottamaan hieman ylempää peltoalueen kohdalta. Tätä alempana ojan vesisyvyys oli liian matalalla häiriintymättömän näytteen saamiseksi. Molemmat in keskivaiheille laskevat ojat olivat liian kuivia näytteen ottamisen kannalta. Kuva 14. Ojavesien havaintopisteet. Kesän-syksyn näytteet otettiin kahdesta pohjoisimmasta ojasta (iin laskevat). Näytteenottoajankohdat 31.5., ja 3.9.

10 1 Taulukko 1. Vedenlaatu Iskmosundenin alueen kahdessa suurimmassa ojassa vuonna 213. Näytepaikka Muuttuja Skatan ph 6,1 6,3 Happi 5,8 6,8 Hapen kyll. 56,7 58 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Alkaliniteetti,27,26 Sähkönjohtavuus Rauta 1 8 Väri 5 3 Sameus Kiintoaine Byträsket ph 4,7 Happi 5,7 Hapen kyll. 48,7 Kokonaisfosfori 87 Kokonaistyppi 14 Alkaliniteetti,2 Sähkönjohtavuus 28 Rauta 64 Väri 11 Sameus 22 Kiintoaine Sedimentti Sedimenttinäytteitä otettiin hieman ennakkosuunnitelmista poiketen yhteensä neljästä kohdasta ( 2 paikkaa ja 2 paikkaa) (kuva 15). Jokaisesta kohdasta otettiin pintanäyte (1-1 cm pohjan pinnasta) ja syvempi näyte cm syvyydeltä. Näytepaikkojen vesisyvyyden vaihteluväli oli noin 15 2 cm. Jokaisesta perusnäytteestä analysoitiin kuiva-ainepitoisuus, ph, hehkutushäviö, hehkutusjäännös, typpi, fosfori ja kalkitustarve. Lisäksi maalaji arvioitiin laboratoriossa silmämääräisesti.

11 11 Perusnäytteiden lisäksi kahdesta pisteestä ( etelä ja keskik.) analysoitiin ns. lietepaketti (Hg, Ca, Cd, Cr, Cu, K, Mg, Mn, Ni, P, Pb, Zn). Näiden raskasmetallien pitoisuudet mitattiin kokoomanäytteenä koko sedimenttipatsaasta (1-38 cm). Kuva 15. Sedimenttinäytteiden havaintopisteet issa ja issa ph ph pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Kuva 16. Sedimenttinäytteiden ph-arvot in ja in näytepisteissä

12 % kuiva-aineesta % kuiva-aineesta Hehkutusjäännös ja hehkutushäviö pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Hehkutusjäännös Kuva 17. Hehkutusjäännös (epäorgaaninen aines) in ja in näytepisteissä pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Hehkutushäviö Kuva 18. Hehkutushäviö (orgaaninen aines) in ja in näytepisteissä 213

13 mg / kg kuiva-ainetta % Kuiva-ainepitoisuus pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Kuiva-ainepitoisuus Kuva 19. Sedimenttinäytteiden kuiva-ainepitoisuus 2.4. Fosfori- ja typpi pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Fosfori, P Kuva 2. Kokonaisfosfori kaikissa näytepisteissä 213

14 mg / kg kuiva-ainetta pohj. 1-1 cm pohj cm etelä 1-1 cm etelä cm keskik. 1-1 cm keskik pohj. 1-1 cm pohj cm Typpi, N Kuva 21. Kokonaistyppi kaikissa näytepisteissä 213

15 Kalkitustarve Kalkitustarpeen määrityksessä käytettiin tässä yhteydessä tietoa siitä kuinka paljon kalkkia tarvitaan kyseisen maan ph-arvon nostamiseen mitatusta arvosta viljavuusluokkaan tyydyttävä ja hyvä. Kalkitustarve riippuu siis maalajista ja maan happamuudesta (Kalkitusopas 27). Taulukko 2. Sedimenttinäytteiden kalkitustarve issa ja issa 213. Tarvittava kalkkimäärä vaihtelee maalajin ja mitatun ph: n mukaan. Sulkeissa oleva luku tarkoittaa kyseisen näytteen ph:n arvoa tyydyttävä ja hyvä. Esim in pohj. pintanäytteen ph:n nostaminen mitatusta arvosta luokkaan tyydyttävä (5,6) tarvitaan kalkkia 18 tn/ha ja luokkaan hyvä (6,) 28 tn/ha. Näyte Maalaji Kalkkia tn/ha pohj. 1-1 cm Järvimuta 18 (5,6)/28 (6,) pohj cm Hietasavi/runsasmultainen 7 (6,)/16 (6,5) 21 (5,6)/31 etelä 1-1 cm Järvimuta (6,) etelä cm Aitosavi/erittäin runsasmultainen 7 (6,2) pohj. 1-1 cm Järvimuta 7 (6,) pohj cm Hietasavi/erittäin runsasmultainen - keskik. 1-1 cm Järvimuta 5 (6,) keskik cm Järvimuta -

16 Raskasmetallit Taulukko 3. Raskasmetallipitoisuudet in keskikohdassa ja in eteläisessä pisteessä. Iskmo keskik. Muuttuja Mg / kg Elohopea,65 Kalsium 747 Kadmium 2 Kromi 36 Kupari 55 Kalium 465 Magnesium 66 Mangaani 44 Nikkeli 14 Lyijy 24 Sinkki 54 etelä Muuttuja Mg / kg Elohopea,54 Kalsium 785 Kadmium 1,7 Kromi 36 Kupari 47 Kalium 444 Magnesium 567 Mangaani 33 Nikkeli 11 Lyijy 2 Sinkki 4

17 17 3. Kalasto Koekalastus suoritettiin Molempiin iin ja iin laskettiin kolme nordic-yleiskatsausverkkoa. Verkot olivat pyynnissä yhden yön eli noin14 h. Järvien mataluuden vuoksi syvänteitä ei jaettu erikseen vyöhykkeisiin vaan verkot sijoitettiin sopiviin paikkoihin. Kuva 22. Nordic-yleiskatsausverkkojen sijainti issa ja issa 213 Taulukko 4. Saaliskalojen kappalemäärät sekä pituuksien ja painojen keskiarvot, keskihajonnat ja vaihteluvälit issa 213. keskiarvo keskihajonta vaihteluväli laji n mm g mm g mm g Ahven ,48 44,33 64,81 86, Särki ,32 38,6 37,8 25, Ruutana 6 326,67 869,83 31,55 174,

18 % % 18 Taulukko 5. Saaliskalojen kappalemäärät sekä pituuksien ja painojen keskiarvot, keskihajonnat ja vaihteluvälit issa 213. keskiarvo keskihajonta vaihteluväli laji n mm g mm g mm g Ahven 4 171, 49,5 12,62 12, Särki 6 184,17 73,17 43,41 59, kpl massa 1 Ahven Särki Ruutana Kuva 23. Saaliin jakautuminen lajeittain issa 213. Jakaumat % kokonaismassassa ja lukumäärästä Ahven Särki kpl massa Kuva 24. Saaliin jakautuminen lajeittain issa 213. Jakaumat % kokonaismassasta ja lukumäärästä.