S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B Anne Simanainen ( ) Henna Mutanen ( ) Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus ( ) Pohjois-Karjalan ely-keskus/ Timo Turunen ( ) Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelu ( ) Lähetämme ohessa väliraportin Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen kalataloudellisesta tarkkailusta vuonna SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio Joensuu Puhelin: Puhelin: Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B ENDOMINES OY/PAMPALON KAIVOS KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 KUOPIO JUKKA HARTIKAINEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 ENDOMINES OY PAMPALON KAIVOS B KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA JOHDANTO Endomines Oy Pampalon kaivoksen kalataloudellista tarkkailua on tehty Lapin Vesitutkimus Oy:n laatimaa tarkkailuohjelmaa soveltaen. Pohjois-Karjalan ely-keskus hyväksyi tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 1312/5723/08 sekä tarkensi tarkkailun toteuttamista tilaajalle toimitetussa sähköpostikirjeessä. Vuonna 2012 toteutettiin vuoden 2011 kalastusta koskeva kalastustiedustelu Hattujärven alueelle. 2. KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Vuoden 2012 alussa toteutetussa kalastustiedustelussa tiedustelulomakkeita lähetettiin Hattujärven ranta-asukkaille saatujen osoite- ja nimitietojen perusteella yhteensä 35 kappaletta. Kysely uusittiin lähettämällä tiedustelu vastaamatta jättäneisiin talouksiin ja palautuksia saatiin yhteensä 26 kappaletta eli vastausprosentti oli 74. Kalastajien lukumääräksi Hattujärvellä arvioitiin 48 kappaletta. Kuvassa 1 on esitetty Hattujärvellä kalastavien ruokakuntien keskimääräisten kalastuspäivien lukumäärä/kuukausi. Kalastuspäiviä/ruokakunta kertyy vuoden mittaan noin 33 päivää, joka on keskimääräinen tulos. Kalastus keskittyy selvästi avovesikauteen ja on aktiivisimmillaan kesä-elokuussa (kuva 1). Talviaikaan kalastusaktiivisuus on vähäisempää. Hattujärven kalastus oli vuonna 2011 kaikilla vastaajilla kotitarve- ja virkistyskalastusta. Saalista ei myyty. Kalastusoikeus Hattujärvellä perustui pääsääntöisesti kalaveden omistajan myymään lupaan (48 % vastaajista), jokamiehen onginta- ja pilkkioikeuteen (30 %) sekä läänikohtaiseen viehekalastuslupaan (18 %). 4 % vastaajista oli vesialueen omistajia tai osakkaana osakaskunnassa.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 8,0 7,0 6,0 kpl / kuukausi 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi Kuva 1. Kalastuspäivien lukumäärä/ruokakunta eri kuukausina Hattujärvellä vuonna 2011 Kalastus Hattujärvellä painottuu pitkälti kesäkalastukseen ja 60 % vastaajista ilmoitti harjoittavansa kesäverkkokalastusta. Myös katiskoiden ja heittouistimen käyttöaste oli korkea. Talviverkkoja ei ilmoitettu olleen käytössä, mutta pilkkivapaa käytettiin melko runsaasti. Lukumääräisesti runsaimmin pyydyksistä oli käytössä syöttikoukkujen ohella kesäverkkoja sekä katiskoita, joille kertyi myös runsaimmin pyyntikertoja ja pyyntiponnistusta. Taulukko 1. Pyydysten käyttö (pyydystä käyttäneiden ruokakuntien osuus %:na kaikista kalastaneista ruokakunnista), pyydysten lukumäärä, pyyntikertojen lukumäärä ja pyyntiponnistusten lukumäärä (pyydysten määrä x pyyntikertojen määrä) vuonna 2011 Hattujärvellä. PYYDYS KÄYTTÖ PYYDYSTEN PYYNTIKERRAT PYYNTIPONNISTUS MÄÄRÄ % Kpl kpl/ruokak kok. määrä Kpl/rk kok. määrä kpl/rk kpl/ha Verkot kesä 60, , , ,7 3,0 Verkot talvi Muikkuverkot Katiskat 53,3 87 3, , ,9 2,9 Rysät 26,7 38 3,0 38 3, ,0 0,3 Syöttikoukut 33, , , ,7 2,4 Pitkäsiima Mato-onki 40,0 26 1, , ,6 0,4 Pilkkivapa 60,0 51 1, , ,5 0,7 Heittouistin 46,7 22 1, , ,4 0,4 Vetouistin 33,3 48 3, , ,0 2,1 Muut

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy % Kalastustiedustelun mukaan vuoden 2011 kokonaissaalis Hattujärvessä oli kg ja hehtaarisaalis 8,35 kg/ha. Merkittävimmät saalislajit olivat hauki, ahven, made ja kuha, jotka muodostivat lähes 90 % kokonaissaaliista. Lohikaloista siikaa ilmoitettiin saaduksi pieni määrä, muikkua saaliissa ei esiintynyt. Tarkemmin saalistiedot (kg/ruokakunta, kg/hehtaari, kokonaissaalis ja kokonaissaaliin prosentuaalinen jakauma) on eri lajien osalta esitetty ohessa: kg/rk kg/ha kok saalis kg % ahven 22,60 2, ,3 hauki 41,87 3, ,0 kuha 6,80 0, ,6 särki 3,93 0, ,4 lahna 3,80 0, ,2 säyne 0,07 0,01 3 0,1 made 8,80 0, ,9 siika 1,33 0, ,5 Yhteensä 89,2 8, Vastaajien arvio Hattujärven kalakannoissa tapahtuneista muutoksista viime vuosina on esitetty kuvassa 2. Yleistyneeksi lajiksi katsottiin jossakin määrin kuha, vähentyneeksi siika sekä jossakin määrin myös made ja ahven. Taimenen, muikun ja ravun esiintymisestä vastaajilla ei ollut tarkempaa tietoa. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % ei tietoa ei muutosta vähentynyt yleistynyt 30 % 20 % 10 % 0 % taimen siika hauki lahna kuha made ahven särki muikku rapu Kuva 2. Eri lajien yleistyminen tai vähentyminen viimeisen viiden vuoden aikana Hattujärvessä

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy % 90 % 80 % 70 % Tiedustelussa kysyttiin kalastajien mielipidettä kalastusta haittaavista tekijöistä. Tulokset on esitetty kuvassa 3. Merkittävin kalastushaitta oli pyydysten likaantuminen, joka haittasi jossakin määrin noin 70 % vastaajista. Voimakkaaksi (haittaa paljon vastaukset) tämän koki noin 40 % vastaajista. Vedenlaadun heikentyminen haittasi jossakin määrin lähes 60 % vastaajista ja voimakkaana tämän koki noin 30 % vastaajista. Myös roskakalojen runsaus sekä säännöstely haittasivat jossakin määrin kalastajia. 60 % 50 % 40 % ei haittaa haittaa vähän haittaa paljon 30 % 20 % 10 % 0 % likaantuminen vedenlaatu makuvirheet kalastajat pyyntiraj. roskakalat säännöstely Kuva 3. Kalastusta haittaavat tekijät vastausten jakauma Hattujärvellä (vasemmalta pyydysten likaantuminen, vedenlaadun heikentyminen, kalojen makuvirheet, kalastajien runsaus, pyyntirajoitukset, roskakalojen runsaus, säännöstely) Arvioitaessa Hattujärveen laskevan Sivakkajoen ja Hattujärvestä lähtevän Hattujoen kalataloudellista merkitystä saatiin seuraava vastausten jakauma: Vastausten jakautuminen: kalataloudellinen merkitys Sivakkajoki Hattujoki erittäin merkittävä 18,2 % 58,3 % kohtalaisen merkittävä 72,7 % 33,3 % ei merkitystä 9,1 % 8,4 %

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Tiedustelulomakkeessa vastaajilla oli mahdollista kirjata huomioita alueen kalastosta, vedenlaadusta yms. Yhteenveto tuloksista on koottu ohessa: HATTUJÄRVI - Siika kadonnut 3-4 vuoden aikana - Ahvenkanta pienentynyt, särki yleistynyt - Made vähentynyt ja koko pienentynyt - Rapua, taimenta tai muita jalokaloja ei ole ollut koskaan järvessä - Istutuksista vielä vähän näyttöä - Veden laatu pilaantui luvuilla metsäojituksien ja talvilannoitusten vuoksi. Kaivos ei ole vaikuttanut veden laatuun ainakaan tähän mennessä - Keväällä nousee pohjasta humusta, joka haisee selvästi - Vähäisetkin ylimääräiset riskitekijät vaaraksi veden laadulle Hattujoen vähäisen virtauksen vuoksi - Järvi ei kestä enää yhtään ylimääräistä kuormitusta jo metsäojituksesta johtuvan kuormituksen lisäksi - Pelkään, että Hattujärvestä tulee saasteallas ja kalastus loppuu kokonaan. Ympäristöhaitan vuoksi kalat syömäkelvottomia. - Veden määrä järvessä vähentynyt viimeisten kahden kesän aikana selvästi cm. JOKIALUEET - Sivakkajoella ei ole kalataloudellinen merkitystä koska joen veden korkeuden vaihtelu on suuri pohjapato liian matala. - Sivakka- ja Hattujoen kunnostuksella ja istutuksin saisi kalakantaa monipuolistettua ja houkuteltua turistikalastusta. 3. KALATALOUDELLIUSEN TARKKAILUN JATKUMINEN Kalataloudellinen tarkkailu jatkuu vuosina 2014 ja -17 sähkökalastuksella Sivakkoja Hattujoessa sekä vuonna 2017 toteutettavalla Hattujärven kalastustiedustelulla. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen