PIISPANRISTIN PRISMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A3216)

KAARINAN KAUPUNKI PIISPANRISTIN PRISMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A3216) KAAVASELOSTUS 23.8.2017 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2017

2 PIISPANRISTIN PRISMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A3216) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, korttelia 3213 sekä puisto-, katu- ja yleisen tien alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, kortteli 3216 sekä puistoalueita. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaupunkikehityslautakunta (1.6.2017 asti kaavoitus- ja rakennuslautakunta). Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 17.5.2017. Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavan (pvm). 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-aluetta rajaavat likimääräisesti Uudenmaantie, Kairiskulmantie, Kärkikatu ja rakennettu pientalokortteli 3207. Kaava-alueeseen sisältyy siten kortteli 3213 sekä puisto-, katu- ja tiealueita. 1.3 Kaavan tarkoitus Nykyinen kaupan kiinteistö korvataan uudella liikerakennuksella. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin käyttötarkoitus vähittäiskaupan suuryksikölle soveltuvaksi. Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavasta 4. ote ajantasakaavasta 5. ote vesihuoltokartasta 6. kaavoituspäätös, kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.5.2017 64 7. viranomaisneuvottelun muistio 20.4.2017 8. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. idealuonnos ja määräykset Muut kaavatyöhön vaikuttaneet taustatiedot ja selvitykset: - Päätieverkon meluselvitys (Akukon Oy), 2014, - Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy) 2016 - Turun, Kaarinan ja Ruskon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Lauri Joronen), 2009

3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Asemakaavan muutoksen lähtökohdat 3.1.2 Alueen yleiskuvaus Turun Osuuskauppa on anonut asemakaavan muutosta omistamalleen kiinteistölle 202-415-1-205: Esitämme Kaarinan kaupungille aloitteen omistamamme Piispanristin Prisma- kiinteistön, 202-415-1-205, voimassa olevan asemakaavan tarkistamiseksi ja päivittämiseksi. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1993, eikä se enää vastaa kiinteistön käyttötarkoitusta. Kaava ei myöskään mahdollista jo vanhentuneen ja huonokuntoisen liikerakennuksen uudistamista vastaamaan tämän päivän kaupallisia tarpeita. Uskomme että Piispanristin tuntumassa kehittyvät ja Lemunniemelle rakentuvat uudet asuinalueet tarvitsevat vetovoimaisuutensa varmistamiseksi tehokkaasti toimivia palveluja. Piispanristin olemassa oleva kaupallinen keskittymä kaipaa myös vahvistusta, jota Prisma-kiinteistön uudistaminen myös edesauttaisin. Suunnittelemamme Prisman uudistaminen eheyttäisi kaupunkikuvaa ja edistäisi liikenneturvallisuutta alueella. Esitämme toiveenamme, että päivitetty asemakaava mahdollistaisi liitteenä olevan Arkkitehtitoimisto JMH Oy:n 20.2.2017 päivätyn asemapiirrosluonnoksen mukaisen liikerakennuksen toteuttamisen. Kiinteistölle 202-415-1-205 on rakennettu Piispanristin Prisma. Kiinteistön pinta-ala on 23 298 m2. Käytetty kerrosala on 7310 m2. Piha-alueet ovat asfaltoitua pysäköintialuetta. Maasto on tasaista. Lähiympäristö on pääasiassa asemakaavoitettua ja rakennettua yritysaluetta. 3.1.3 Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole inventoituja luonnonympäristön suojelukohteita. Lähiympäristö on rakennettua yritysaluetta. Erillisen luontoselvityksen laatiminen ei ole asemakaavan muutoksen yhteydessä tarpeellista. Alue on osa Kaarningon pohjavesialuetta. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Rakennussuojelu ja rakennettu kulttuuriympäristö Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole tunnettuja rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Piispanristin alue on yksi Kaarinan tärkeimmistä palveluiden ja työpaikkojen alueesta Krossin yritysalueen sekä Kaarinan ja Piikkiön keskustoiden ohella. Piispanristin alueella tärkeimmässä roolissa ovat erilaiset kaupalliset ja muut palvelut. Alueen pohjoisosassa on myös erilaisia toimitiloja ja muuta yritystoimintaa. Piispanristin yritysalueen luonne on muuttunut viime vuosien aikana tuotantopainotteisesta toiminnasta kaupallisempaan suuntaan. Alueen ympäristöön on alkanut muodostua myös asumista, erityisesti sen eteläosaan.

4 Virkistys Piispanristin yritysalueelle sijoittuu jonkin verran sisätiloissa toimivia liikuntapalveluja. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole juurikaan virkistyskäyttöön soveltuvia ulkoilualueita. Vilkkaasti liikennöidyt tiet ja kadut aiheuttavat liikennemelua ja haittaavat siten ympäristöä. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueelta etelään alkaa Kairiskulman laajemmat virkistysalueet, josta on yhteys Lemunniemeen ja Turun puolelle Katariinanlaaksoon. Noin kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuu myös Kaarinan keskusliikuntapuisto, jossa on monipuolisesti urheilupalveluja sekä ulkoilureittiyhteydet Turun puolelle Lausteen ulkoilualueille. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee maantien 110 varrella. Turku Helsinki moottoritielle on yhteys Kurkelan liittymän kautta. Liittymän sijaitsee noin yhden kilometrin päässä suunnittelualueelta. Liikennemäärä maantiellä 110 on noin 15.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uudenmaantiellä on säännöllinen ja tiheä joukkoliikenneyhteys Kaarinan ja Turun keskustojen suuntaan. Vuoroväli on noin 4-6 vuoroa tunnissa. Piispanristin Prisman kohdalla Turun kaupungin rajalla on myös pikavuoropysäkki. Kairiskulmantie on alueellinen kokoojakatu. Uudenmaantien ja Kurkelantien varsilla kulkee kevyen liikenteen väylät, jotka kuuluvat seudulliseen kevyen liikenteen pääverkostoon. Alueelta on suora pyörätieyhteys Kaarinan ja Turun suuntiin. Kevyen liikenteen väylä kulkee Uudenmaantien molemmin puolin ja Kurkelantien itäpuolella. Uudenmaantien alittava kevyen liikenteen yhteys sijaitsee suunnittelualueen pohjoiskulmassa. Piispanristintien ja Kairiskulmantien kohdalle on suunnitteilla myös liikennevalo-ohjattu suojatie Uudenmaantien yli. Se toteutetaan osana pikapyörätien rakentamista Turun Hämeenkadulta Piikkiön keskustaan. Pikapyörätie sijoittuu Uudenmaantien pohjoispuolelle. Myös lähialueen muiden kokoojakatujen yhteydessä on olemassa olevat kevyen liikenteen väylät. Liikenneverkon nykytilasta ja kehittämistoimenpiteistä on laadittu selvitys (Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys / Ramboll Finland Oy, 2016). Liikenneverkon kehittämisen kaavallisia edellytyksiä tutkitaan tarkemmin Piispanristin ja Lemunniemen osayleiskaavan muutoksessa sekä pikapyörätiehen liittyvissä asemakaavojen muutoksissa. Yhdyskuntatekniikka ja muut verkostot 3.1.4 Ympäristöhäiriöt Kaukolämpöjohdot sijoittuvat Uudenmaantielle, Kairiskulmantielle ja osittain kiinteistön luoteisrajalle. Vesi- ja viemäriverkostot sijoittuvat Kaistisenkadulle ja Kärkikadulle. Nykyinen Prisman kiinteistö on liitetty verkostoihin. Asemakaavan muutos ei vaikuta yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamistarpeeseen. Päätieverkoston melusta on laadittu selvitys vuonna 2014 (Akukon Oy). Selvityksen mukaan korttelin pohjoisosa on Uudenmaantien melualutta. Melualue ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle Uudenmaantien keskilinjasta. Turun Osuuskaupan alueella on ollut huoltoasematoimintaa 1950-luvulta vuoteen 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (2007) tekemän pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen (Dnro LOS-2007-Y-391-114) mukaan alueelta

5 3.1.5 Maanomistus on ennen huoltoasematoiminnan alkua otettu maa-aineksia noin 5 metriä ja syntyneet kaivannot on täytetty muualta tuoduilla täyttömailla. Täyttömaiden alla on savikerros, jonka alla on soraa ja hiekkaa. Maakerrosten paksuus on enintään 20 metriä. Vedenjakajan seurauksena pohjavesi virtaa useaan suuntaan. Pohjavedessä todettiin olevan öljyhiilivetyjä. Tutkituilla alueilla arvioitiin olevan hiilivedyillä pilaantunutta maata 2500-2700 m3ktr. Pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioitiin 500-700 m2. Mittarikentällä pilaantuneita maita on todettu 5 m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Raportin mukaan on mahdollista, että alueelle tuotu täytemaa on ollut öljyhiilivetypitoista. Maaperän pilaantuneisuus on arvioitu vertaamalla maanäytteiden haittaainepitoisuuksia SAMASE ohje- ja raja-arvopitoisuuksiin. Raportin mukaan ohjearvopitoisuus ei edellytä maankäytön rajoittamista eikä maaperän puhdistustarvetta. Ohjearvon ja raja-arvon välissä olevat pitoisuudet edellyttävät esim. pohjavesialueilla yleensä maaperän kunnostustoimenpiteitä. Raportin mukaan hiilivedyt voivat kulkeutua orsiveden mukana ja kulkeutua syvemmälle sellaisilla alueilla, joilla tiiviit maakerrokset puuttuvat. Niiden kulkeutumista hidastavat hienorakeiset maalajit. Asfaltoiduilla alueilla orsi- ja pohjaveden muodostuminen arvioidaan vähäiseksi. Alueelta tutkimuksen yhteydessä otettujen orsi- ja pohjavesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet olivat alle käytetyn analyysimenetelmän määritysrajan kahta näytettä lukuun ottamatta. Pohjaveden pilaantumisriskin poistamiseksi hiilivedyillä pilaantunut maa-aines suositellaan poistettavaksi alueelta. Huoltoasematoiminnan jäljiltä maaperää on puhdistettu, mutta alueella on edelleen pilaantunutta maaperää. Tilan Prisma (kiinteistötunnus 202-415-1-205) omistaa Turun osuuskauppa. Sen luoteispuolella olevan puistoalueen lounaisosa on Kaarinan kaupungin omistuksessa, luoteisosa puistoalueesta on yksityisomistuksessa. Uudenmaantien tiealueen omistaa valtio ja muut katualueet kaupunki. 3.1.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.1.7 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (2004) Suunnittelualueelle on maakuntakaavassa merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Suunnittelualue on osa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämien tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Lisäksi suunnittelualue sisältyy pohjavesialueeseen (luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet). Suojelumääräys: Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. (liitekartta)

6 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava Turun kaupunkiseudun rakennemallissa suunnittelualue kuuluu alueeseen 107: tiivistyvä työpaikka-alue. Piispanristille on merkitty lähikeskus. Uudenmaantietä kulkee tiheävuoroinen seutulinja. Piispanristin - Skanssin alue on kehitettävän, toiminnoiltaan sekoittuneen kaupunkiympäristön aluetta. Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava (2005) Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueen tavoitteellinen kerrosluku I. Alueen tavoitteellinen tonttitehokkuus e=0.20-0.30. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnittelualueen luoteisosa on virkistysaluetta (V). Alue sisältää myös meluntorjunnan kannalta tarvittavat suojaviheralueet. Alueelle on vireillä Piispanristin ja Lemunniemen osayleiskaavan muutos. Kaavamuutos on luonnosvaiheessa. (liitekartta) 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys Suunnittelualueella on voimassa Piispanristin asemakaavan muutos (1993). Suunnittelualue on pääosin liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH). Alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka on vaarana pohjavesien puhtaudelle. Alueella ei saa varastoida öljyä tai muita pohjavesiä vaarantavia aineita enempää kuin on tarpeellista laitosten omalle toiminnalle. Liikerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.50 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Huoltoasemarakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.25 ja kerrosluku on I. Kairiskulmantiehen rajautuvalle korttelin sivulle on merkitty liittymäkieltoalueita. Korttelin luoteisrajalla on rasitealue maanalaisille johdoille. Korttelialue on varustettava meluvallilla melua estävällä rakenteella, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 10 db (A). Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: KLkorttelialueilla: 1 autopaikka 15 m2 kohti. LH-korttelialueilla: 5 autopaikkaa huoltopaikkaa kohti ja 1 autopaikka 1,5 työpaikkaa kohti. KL-korttelialueilla asuntojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden teollisuus- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 34 db(a). Suunnittelualueen luoteisosa on puistoa (VP). Puistoalueelle saa sijoittaa puistomuuntamon. Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset

7 Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty Turun osuuskaupan aloitteesta. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen 10.5.2017 64. Kaavoituspäätöksen yhteydessä on hyväksytty asemakaavan muutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan idealuonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. 4.2 Vireille tulo ja osallistuminen Kaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Kaavatyön aloittamisesta on tiedotettu kirjeitse suunnittelualueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen naapureina oleville asukkaille ja maanomistajille. Asemakaava on tullut vireille osallisille lähetetyn kirjeen perusteella sekä Kaarina-lehden kuulutuksella 17.5.2017. Kirjeen mukana on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja idealuonnos. Idealuonnoksesta on voinut lähettää palautetta 20.6.2017 mennessä. Lähialueen asukkailta ei tullut palautetta. Internetissä toimivaan Kaarinan palautepalveluun oli jätetty heinäkuussa 2017 ehdotus Piispanristin Prisman rakennuksen suojelusta. Palautteen mukaan rakennus on jo ikänsä puolesta (44 vuotta) suojelun arvoinen kaupparakennus, eikä tilalle tulisi rakentaa uutta hypermarkettia. Palautteeseen annettiin seuraava vastaus: Turun Osuuskaupan mukaan Piispanristin Prisman rakennus on tullut käyttöikänsä päähän, eikä sitä kannata korjata. Tilalle rakennetaan uusi vastaavan kokoinen myymälä. Osuuskaupan mukaan uusi myymälä rakennetaan siten, että kauppa toimii koko ajan. Hankkeesta on neuvoteltu mm. Turun museokeskuksen kanssa, eikä heidän näkemyksen mukaan nykyisessä rakennuksessa ei ole suojeluarvoja. Viranomaisten kanssa on pidetty neuvottelu aloitusvaiheessa 20.4.2017. Neuvottelusta on laadittu muistio. Muistiossa esitetyt asiat on huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja idealuonnoksen laatimisen yhteydessä. Kaavaluonnoksen kuulemisaikana Varsinais-Suomen ELY-keskus ilmoitti mielipiteenään, että 1) Pohjavedet: Asemakaavan laatimisen yhteydessä selvitetään hankkeen vaikutukset pohjaveteen. Selvityksessä on huomioitava mm. entinen huoltoaseman tontti, jota on puhdistettu aikanaan. 2) Liikenne: Maantien 110 ja Kairiskulmantien liittymään on syytä kevyen liikenteen turvallisuuden takia osoittaa korttelialueellekin hieman ulottuva näkemäalue nämerkinnällä. Maantien 110 kevyen liikenteen etureunasta mitattuna 15 metrin etäisyydeltä Kairiskulmantien kevarilta pitää saada vapaa näkemäalue 15 metrin etäisyydelle mt 110 kevyen liikenteen väylälle. Koska jotkin pyöräilijät ajavat nykyisin hurjaa nopeutta, olisi hyvä jopa kasvattaa tätä näkemäaluetarvetta mt 110 suunnassa esim. 25 metriin (15 x 25 metrin näkemäalue kevarien risteyskohdasta mitattuna). Kun tämä edellä kuvattu näkemäalue toteutuu, toteutuu myös autoliikenteen 15 x 125 metrin näkemäaluevaatimus. 3) kaavamääräyksissä mainittu 8 liityntäpysäköintipaikkaa tuntuu kovin pieneltä määrältä.

8 4.3 Sopimukset Vastine: 1) Tarkemman pohjavesiselvityksen laatimisesta on keskusteltu Kaarinan ympäristönsuojeluosaston kanssa. Maaperän pilaantumisen lisäselvittäminen on mahdollista tehdä kattavasti vasta kun nykyinen rakennus puretaan. Samoin hankkeen pohjavesivaikutukset pystytään arvioimaan vasta tarkemman rakennussuunnittelun valmistuttua, kun uuden rakennuksen perustamistapa on selvillä. Kaavamääräystä on tarkennettu pohjavesien osalta: Alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka on vaarana pohjaveden puhtaudelle. Alueella ei saa varastoida öljyä tai muita pohjaveden puhtautta vaarantavia aineita enempää kuin liikerakennuksen oman toiminnan kannalta on tarpeellista. Nestemäiset polttoaineet ja muut pohjaveden laadulle vaaralliset aineet on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. Autoliikenteelle tarkoitettujen piha- ja pysäköintialueiden sadevedet on viemäröitävä ja tarvittaessa käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu vaaraa pohjaveden puhtaudelle. Katoilta ja muilta kuin autoliikenteelle tarkoitetuilta piha-alueilta kertyvät puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Rakennukset, kadut ja pysäköintialueet on perustettava niin, että rakentaminen ei vaikuta pohjaveden laatuun, korkeuteen eikä virtauksiin. Rakennusluvan yhteydessä (kun rakennuksen perustamistapa on selvillä) on toimitettava selvitys hankkeen vaikutuksista pohjaveteen. 2) Näkemäalue on lisätty kaavaan ELY-keskuksen ohjeen mukaisesti. 3) Tällä hetkellä liityntäpysäköintiin on liikennemerkein varattu 7 autopaikkaa. Liityntäpysäköinnin autopaikkatarve on ollut riittävä, sillä tarvittaessa liityntäpysäköintiin käytetään kaupan pysäköintiruutuja. Liityntäpysäköinnin ja kaupan ruuhkahuiput eivät ole samanaikaisesti. Lisäksi kaupan kiinteistölle on tarkoitus toteuttaa suurempi kaavan edellyttämää määrää enemmän autopaikkoja. Liityntäpysäköinnin autopaikkamäärävaatimusta on kuitenkin kasvatettu (uusi määräys on 14 autopaikkaa). Asemakaavan yhteydessä laaditaan tarvittaessa maanomistajan kanssa esisopimus asemakaavan mukaiseen tonttiin liitettävistä katualueen osista. Esisopimukset on tarkoitus laatia ennen kaavan hyväksymistä. 4.4.1 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen (pvm ja ). Hyväksytty kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 mukaisesti julkisesti nähtäville (30 vrk). Nähtävillä olosta kuulutetaan Kaarina-lehdessä. Osallisille lähetetään kuulutus ja kaavaehdotus kirjeitse. Kaavaehdotus on nähtävillä Kaarinan yhteispalvelupisteessä (Lautakunnankatu 4), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristönsuojelulautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, johtavalta rakennustarkastajalta, maankäyttöinsinööriltä, paikkatietopäälliköltä, Varsinais-Suomen liitolta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Koonti muistutuksista ja lausunnoista sekä niiden vastineet liitetään kaavaselostukseen. 4.4.2 Asemakaavan hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan (pvm ja ). Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Valitusosoituksen saa tilaamalla pöytäkirjan otteen kaupunginkansliasta. Valitusajan päätyttyä ilmoitetaan Kaarina-lehdessä asemakaavan voimaan tulosta.

9 4.5 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on purkaa vanha liikerakennus. Voimassa olevan asemakaavan liikerakennusten korttelialue (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialue (LH) muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Rakennusoikeutta ei ole tarkoitus korottaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiön (KM) Korttelin rakennusoikeus on 10 000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Kortteliin on merkitty kolme nuolimerkintää jalankulun ja polkupyöräilyn yhteystarpeesta. Tontille on rakennettava nuolien osoittamista suunnista kevyen liikenteen yhteys rakennuksen sisäänkäynneille. Kairiskulmantien ja Uudenmaantien risteyksen näkemäalue ulottuu hieman tontin puolelle korttelin koilliskulmassa. Kairiskulmantielle on osittain merkitty liittymäkieltoalueita. Autopaikkoja on rakennettava KMkorttelialueella 1 ap / 40 k-m2. Kortteliin on osoitettava 14 ap pikavuoropysäkin liityntäpysäköintiä varten. Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueeksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Rakennusten katoille sekä julkisivuihin saa sijoittaa aurinkopaneeleja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Korttelin koillis- ja luoteisrajojen läheisyydessä on olemassa olevaan verkostoon liittyviä rasitealueita vesihuollolle ja kaukolämmölle. Alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka on vaarana pohjaveden puhtaudelle. Alueella ei saa varastoida öljyä tai muita pohjaveden puhtautta vaarantavia aineita enempää kuin liikerakennuksen oman toiminnan kannalta on tarpeellista. Nestemäiset polttoaineet ja muut pohjaveden laadulle vaaralliset aineet on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. Autoliikenteelle tarkoitettujen piha- ja pysäköintialueiden sadevedet on viemäröitävä ja tarvittaessa käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu vaaraa pohjaveden puhtaudelle. Katoilta ja muilta kuin autoliikenteelle tarkoitetuilta piha-alueilta kertyvät puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Rakennukset, kadut ja pysäköintialueet on perustettava niin, että rakentaminen ei vaikuta pohjaveden laatuun, korkeuteen eikä virtauksiin. Rakennusluvan yhteydessä (kun rakennuksen perustamistapa on selvillä) on toimitettava selvitys hankkeen vaikutuksista pohjaveteen. Kortteliin on merkitty määräys pilaantuneesta maaperästä (saa-1): alueella saattaa olla maaperän pilaantumista, joka tulee huomioida rakentamistoimenpiteiden yhteydessä. Kortteliin 3216 saa myöntää rakennuslupia, kun alueesta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi julkisivuluonnoksia sekä viherrakentamisen periaatteet.

10 Julkisivuluonnoksista tulee käydä ilmi käytettävät värit ja materiaalit. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää myös korttelin sisäinen kevyt liikenne sekä sen liittyminen katuverkkoon. 5.2.2 Muut alueet Katualueet Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan vähäisesti korttelialueiden rajoja. Pieniä osia katualueesta liitetään kortteliin 3216. Puistoalueet VP-alueille saa sijoittaa puistomuuntamon. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue sijaitsee rakennetussa ympäristössä, jossa on monipuolista yritystoimintaa. Vuosikymmenien aikana alue on muuttunut teollisuus- ja tuotantotoiminnasta enemmän palveluihin painottuvaksi. Alueen läheisyyteen on alkanut muodostua myös asumista. Asemakaavan muutoksella ei ole näkyviä vaikutuksia alueella, sillä alueen käyttötarkoitus (kaupalliset palvelut) ja rakennusoikeus tai muut kaavalliset määräykset eivät oleellisesti muutu. Rakennusoikeus vähenee 542 m2 voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Asemakaavan muutos tukee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. 5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos ei käytännössä muuta korttelin käyttötarkoitusta (vähittäiskaupan suurmyymälä). Asemakaavan muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset alueen liikenteeseen tai liikennemääriin. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ja joukkoliikennereittien varrella, joten täydennysrakentaminen olisi toisaalta jopa suotavaa alueella. Suurien liikennemäärien johdosta tulee liikennejärjestelyissä kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen erityisesti kevyen liikenteen osalta. Uudenmaantien pohjoispuolelle on suunnitteilla / rakenteilla pikapyörätie. Pikapyörätien myötä kevyen liikenteen järjestelyjä selkeytetään Uudenmaantien ja Piispanristintien risteyksessä. Uudenmaantien yli on tulossa liikennevalo-ohjattu suojatie. Asemakaavan muutoksessa Prisman tontille on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve olemassa olevilta suojateiltä rakennuksen sisäänkäynneille. Kevyen liikenteen yhteyksien toteutuminen tontilla tarkistetaan korttelisuunnitelman ja rakennusluvan hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan muutokseen on merkitty näkemäalue Uudenmaantien ja Kairiskulmantien risteyksessä. Asemakaavan muutoksessa ohjataan liittymäkielloin vähittäiskaupan suurmyymälän liittymien sijaintia Kairiskulmantiellä. Uudet tonttiliittymät edellyttävät todennäköisesti linja-autoliikenteen pysäkin 6001 siirtämistä (nykyisen Prisman rakennuksen eteläkulman kohdalla oleva pysäkki). Kaarinan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu tutkii pysäkin uutta sijaintia. Pysäkki on mahdollista sijoittaa Kairiskulmantiellä voimassa olevan kaavan katualueelle Poikluomantien ja Kärkikadun väliselle alueelle. 5.3.3 Vaikutukset palveluihin ja yritystoimintaan.

11 Piispanristin alueella on Uudenmaantien eteläpuolella maakuntakaavassa km-alueen merkintä. Maakuntakaavan mukaan on siis mahdollista osoittaa Piispanristin alueelle myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Piispanristin alue on merkittävässä rakennemuutoksessa. Turun kaupungin puolella sijaitseva Skanssin alue sekä toisaalta Kaarinan keskusta vaikuttavat Piispanristin tulevaisuuteen. Piispanristin alue voidaan nykyisessä tilanteessa katsoa paikalliskeskukseksi, jossa vanhat yritysalueet muuttuvat asuinalueiksi ja osittain kaupan tarpeisiin. Asemakaavan muutos tukee Piispanristin asemaa paikalliskeskuksena, mutta sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupan keskittymiseen seudullisesti. 5.3.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan suunnittelualueelta ei ole tiedossa merkittäviä luontokohteita. Alueelta ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Suunnittelualue käsittää pääasiassa rakennettua yrityskorttelialuetta. Alueella ei ole luonnontilaisia kohteita. Piha-alue on lähes kokonaan päällystetty asfaltilla. Asemakaavan muutoksella ei ole näkyviä vaikutuksia alueella, sillä alueen rakennusoikeus tai muut kaavalliset määräykset eivät muutu. Asemakaavan muutoksella ei siten ole vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön nykyiseen asemakaavaan verrattuna. 5.3.5 Ympäristöhäiriöt ja vaikutukset pohjaveteen Osa asemakaavan muutoksen korttelialueista sijaitsee Uudenmaantien melualueella. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Asemakaavan muutoksessa on annettu tarkemmat määräykset pohjaveden huomioon ottamisesta. Alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka on vaarana pohjaveden puhtaudelle. Alueella ei saa varastoida öljyä tai muita pohjaveden puhtautta vaarantavia aineita enempää kuin liikerakennuksen oman toiminnan kannalta on tarpeellista. Nestemäiset polttoaineet ja muut pohjaveden laadulle vaaralliset aineet on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. Autoliikenteelle tarkoitettujen piha- ja pysäköintialueiden sadevedet on viemäröitävä ja tarvittaessa käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu vaaraa pohjaveden puhtaudelle. Katoilta ja muilta kuin autoliikenteelle tarkoitetuilta piha-alueilta kertyvät puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Rakennukset, kadut ja pysäköintialueet on perustettava niin, että rakentaminen ei vaikuta pohjaveden laatuun, korkeuteen eikä virtauksiin. Rakennusluvan yhteydessä (kun rakennuksen perustamistapa on selvillä) on toimitettava selvitys hankkeen vaikutuksista pohjaveteen. Lisäksi kaavassa on merkintä mahdollisesta maaperän pilaantumisesta. Huoltoasematoiminnan päätyttyä alueen maaperää on puhdistettu. Rakentamistoimenpiteiden yhteydessä on tarvittaessa huomioitava maaperän pilaantuminen ja tarvittavat puhdistustoimenpiteet. Viimeisten vuosikymmenien aikana Piispanristin alueella tapahtuneessa muutoksessa on alueen käyttö vaihtunut teollisuus- ja tuotantopainotteisesta toiminnasta yhä enemmän kaupallisten palveluiden toiminnan suuntaan. Tämä on omalta osaltaan pienentänyt pohjaveden pilaantumiseen johtavaa riskiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos ei edellytä uuden yhdyskuntatekniikan rakentamista. Asemakaavan mukainen tontti on rakennettavissa, kun se on muodostettu ja rekisteröity. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 01.08.2017 Kaavan nimi Piispanristin asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.05.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A3216 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,6396 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,6396 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,6396 100,0 10000 0,38 0,0000-542 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4181 91,6 10000 0,41 0,6324 1071 T yhteensä V yhteensä 0,2215 8,4 0,0128 R yhteensä L yhteensä -0,6452-1613 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,6396 100,0 10000 0,38 0,0000-542 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4181 91,6 10000 0,41 0,6324 1071 KL -1,7857-8929 KM 2,4181 100,0 10000 0,41 2,4181 10000 T yhteensä V yhteensä 0,2215 8,4 0,0128 VP 0,2215 100,0 0,0128 R yhteensä L yhteensä -0,6452-1613 LH -0,6452-1613 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Tasot: Maakuntakaava Mittakaava: 1:20000 Pvm: 5.4.2017 12:23 Käyttäjä: etelaev 500 m

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Tasot: Yleiskaava Mittakaava: 1:5000 Pvm: 5.4.2017 12:24 Käyttäjä: etelaev 200 m

12 9 2 1 3207 3 4 5 6 3208 8 7 3213 3 2 2 1 331 331 Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos Teema: Kaarina Tasot: Pohjakartta, Asemakaava Mittakaava: 1:2000 Pvm: 5.4.2017 12:25 Käyttäjä: etelaev 50 m

150 2Mpuk 1001211 2.5 80 2Mpuk 170 1001177 80 296 DN200/2Mpuk/ KAA/2009 190 1001249 40 Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos 100 2Mpuk Teema: Kaarina Mittakaava: 1:1500 Pvm: 28.7.2017 12.26 Vesihuolto 50 m

Piispanristin Prisman asemakaavan muutos DA: 236 /412/2017 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.5.2017 Esittely: Turun osuuskauppa hakee asemakaavan muutosta, jossa voimassa olevan asemakaavan liikerakennusten korttelialue (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialue (LH) muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Rakennusoikeutta ei ole tarkoitus korottaa. Asemakaavalla muutetaan Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan, korttelia 3213 sekä puisto-, katu- ja yleisen tien alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan, kortteli 3216 sekä puistoalueita. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52:n mukainen muu kuin vaikutuksiltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin johtosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaavoitusja rakennuslautakunta. Suunnittelualue: Kaava-aluetta rajaavat likimääräisesti Uudenmaantie, Kairiskulmantie, Kärkikatu ja rakennettu pientalokortteli 3207. Kaava-alueeseen sisältyy siten kortteli 3213 sekä puisto-, katu- ja tiealueita. Kaavoitustilanne: Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (2004) suunnittelualueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavassa (2005) suunnittelualue on kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Alueen tavoitteellinen kerrosluku I. Alueen tavoitteellinen tonttitehokkuus e=0.20-0.30. Suunnittelualueella on voimassa Piispanristin asemakaavan muutos (1993). Suunnittelualue on liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH). Liikerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.50 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Huoltoasemarakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.25 ja kerrosluku on I. Asemakaavan tarkoitus: Nykyinen kaupan kiinteistö korvataan uudella liikerakennuksella. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin käyttötarkoitus vähittäiskaupan suuryksikölle soveltuvaksi. Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 69/2017

Idealuonnos Liite 70/2017 Valmistelija: toimistoarkkitehti Eveliina Eteläkoski, p. (02) 588 4809. Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää 1. että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Piispanristin Prisman asemakaavan muutosta. 2. hyväksyä Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 3. hyväksyä Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen idealuonnoksen. Päätös 64: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti 1. että idealuonnokseen lisätään yksi nuolimerkintä jalankulun ja polkupyöräilyn yhteystarpeesta, korjattu liite 70 A/2017. 2. että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Piispanristin Prisman asemakaavan muutosta. 3. hyväksyä Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4. hyväksyä Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen idealuonnoksen. Ote: kaavoitus Varsinais-Suomen ELY- keskus Varsinais-Suomen liitto

Kaarinan kaavojen viranomaisneuvottelu 20.4.2017 klo 12.30 14.55 Kaarinan virastotalo kokoushuone 202 MUISTIO läsnä: Risto Rauhala ELY-keskus Tapio Aalto ELY-keskus Raimo Järvinen ELY-keskus Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Kaisa Äijö Varsinais-Suomen liitto Eija Suna Turun maakuntamuseo Andrei Panschin Turun kaupunki, saapui klo 12.45 Jouni Saario Kaarinan kaupunki (ympäristönsuojelu) Anssi Valtonen Kaarinan kaupunki (yhdyskuntatekniikka) Pasi Aromäki Kaarinan kaupunki (kaavoitus) Eveliina Eteläkoski Kaarinan kaupunki (kaavoitus) Käsiteltävät kaavat: 1. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan kaavaluonnos 2. Piispanristin Prisman asemakaavan aloitus / luonnos 3. Piikkiön taajaman osayleiskaavan aloitusvaihe 4. Valkeavuoren koulun liikennejärjestelyt (Saaristotie) 1. Pasi Aromäki esitteli Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan valmistelutilanteen A. Kommentit lähtötietoihin ja tavoitteisiin yhdyskuntarakenteen eheyttämisen pyrkimys on huomioitu hyvin mitoitustarkastelussa ja vaiheistuksessa. Yleiskaavaan voisi sisällyttää laadullisia kaupunkikehittämisen tavoitteita esim. asuinalueiden määräyksiin ja liikennemääräyksiin. Tavoitteelliset määräykset ohjaisivat etenkin joukkoliikenteen edistämiseen. Asiaa voisi tarkastella SYKE-vyöhykeajattelun perusteella. B. Liikenneselvitys: Haritun puistotien yhdistäminen Uudenmaantiehen on Turun kaavoissa varauksena. Alkuvaiheessa Lemunniemen liikenne purkautuu Lemuntien kautta ja kuormittaa mm. Piispanristiä. Yli-Lemun puistotien rakentamista tulee pyrkiä edistämään. Liikenneselvitys sisältää kattavasti vaiheistuksen ja johtopäätökset. Osayleiskaavassa esitetty uusi liittymä Jännekadulta Uudenmaantielle toimii Piispanristintien / Kairiskulmantien varaventtiilinä. Jousitien siirtäminen ja Piispanristintien katkaisu saattaisivat olla hyviä toimenpiteitä, joilla ohjataan liikenne pääväylille kuormittamasta tulevia asuinalueita. Joukkoliikennettä suunnittelee Föli, jonka vuoksi liikenneselvityksessä ei käsitelty joukkoliikennettä. C. Arkeologinen selvitys: Pasi Aromäki esitteli kaavaluonnoksen, jossa Yli-Lemun puistoalue on siirretty taistelun kannalta merkittäville alueille.

Eija Suna totesi, että muinaisjäännösrekisteriin on rajattu Uusihaan ja Yli-Lemun väliselle alueelle suorakaiteen muotoinen muinaismuistoalue, jolle ei saa osoittaa rakentamistoimenpiteitä. Rajaus on ristiriidassa mm. suunniteltujen tielinjausten kanssa. D. Luontoselvitys: Luontokohteet on koottu useasta selvityksestä. Aineiston hahmotettavuuden kannalta ne tulisi luetteloida yhtenäisellä tavalla Uutena luontokohteena on Uusihaan metsän eteläreuna. Luontokohteiden rajauksissa on eroavaisuuksia kaavakartassa ja luontoselvityksessä. Poikkeamiset tulee perustella. Liito-orava ja mahdolliset muut direktiivilajit kannattaisi nostaa esille kaavamääräyksiin. Jalopuumetsiköiden osalta kaavamääräys voisi olla pyritään säilyttämään alueen lehtomainen luonne eli ei suosita tiettyä lajia. Luontomääräysten kirjoittamisessa kannattaa pohtia, mikä on määräyksen tavoite / edellytys luontoarvon säilymisen kannalta. Pitääkö alueen käyttöä ohjata jotenkin? E. Kaavan sisältö: Tavoitteena on laatia määräyksiltään joustava kaava. Rakentamisen talotyypit yms. määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa. Rakennettavien alueiden rajaukset ovat pääosin Lemunniemen osayleiskaavan mukaiset, muutoksia on lähinnä Yli-Lemun alueella. Nykyisiä virkistysalueita ei kavenneta. Yli-Lemun alueella vihervyöhykkeen paikka siirtyy. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät lähipuistoja yms. virkistykseen käytettäviä pieniä alueita. Mikäli kerrostalorakentamista ulotetaan rantaan Yli-Lemussa, tulisi maisemallisia vaikutuksia tarkastella. Jos golf-kenttää ei rakenneta, Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien yhdistävän kokoojakadun varsi + Torppalan suunta on hyvä paikka rakentamiselle. Ranta-alueelle on esitetty nykyisen kaavan mukaisesti, että rakennuslupia voidaan myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta. Risto Rauhala esitti, että asemakaavoittaminen tai poikkeamispäätöksen edellyttäminen voisi olla nykyaikaisempi keino rakentamisen ohjauksessa. Piispanristillä saattaa asumisen ja yritystoiminnan läheisyys aiheuttaa ristiriitoja. Yleiskaavassa tulee pohtia saavutetaanko näillä määräyksillä Piispanristin kehittämistavoitteet? Piispanristin itäosassa ei ole todennäköisesti tarvetta vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnälle, kun suuryksikön raja nousee 4000 k-m2:iin. Kaupan osalta tarvittaneen kuitenkin saavutettavuustarkasteluja. F. Jatkotoimenpiteet: kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 2. Eveliina Eteläkoski esitteli Piispanristin Prisman asemakaavan muutoksen valmistelutilanteen todettiin, että asemakaavan muutos on linjassa ylemmän asteisten kaavojen kanssa (KMmerkintä)

Pohjavesistä tulee tehdä vaikutusten arviointi. ELY lähettää sähköpostilla tarkennuksen pohjavesimääräyksistä. Uudenmaantien katualue voidaan poistaa tästä kaavasta. Kaavassa oleva aukko sisällytetään pikapyörätien asemakaavaan. Liityntäpysäköinniltä edellytetty autopaikkamäärä (8 ap) koettiin pieneksi. Ehdotettiin, että kevyen liikenteen turvallisuutta tontin sisäisissä liikennejärjestelyissä voisi korostaa myös kaavamääräyksillä. Sovittiin, että vireilletulon yhteydessä lähetetään tiedoksi OAS ja kaavaluonnos, joihin viranomaiset voivat antaa kommentteja. Varsinainen lausunto pyydetään kaavaehdotuksesta. 3. Pasi Aromäki esitteli Piikkiön taajaman osayleiskaavan lähtökohtia. Keskustelussa käsiteltiin seuraavia aiheita: A. Aluerajaus: Kehätien parantamisen suunnittelu on käynnistymässä. Tiesuunnitelmaa ei voi hyväksyä vastoin yleiskaavaa. Osayleiskaavan suunnittelualueen luoteisosasta tulisi siten joko poistaa Kehätien, moottoritien ja radan välinen alue tai laajentaa suunnittelualuetta kehätien koillispuolelle. Alueella on myös radan oikaisuvaraus maakuntakaavassa. Päätettiin, että alue rajataan suunnittelualueen ulkopuolelle. B. Selvitystarpeet: Muinaismuistot: alueelta on tarpeen tehdä arkeologinen selvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöarvot: todettiin, että maakuntakaavassa on huomioitu valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot Luontoarvot: Piikkiön luontoselvitys kattaa keskeisen suunnittelualueen riittävällä tarkkuudella. Joitain osa-alueita saatetaan joutua tarkentamaan kaavatyön aikana. Naturaasia (Piikkiönlahden linnut) tulee käsitellä selostuksessa, mutta se ei edellytä uusia selvityksiä Pohjavedet: vaikutusarviointi tulee sisällyttää selostukseen. 4. Valkeavuoren koulun liikennejärjestelyt (Saaristotie) klo 14.55-15.10 keskusteluun osallistuivat Järvinen, Aromäki, Valtonen ja Eteläkoski todettiin, että Saaristotielle ei ole edellytyksiä osoittaa tonttiliittymää tai pysähdyspaikkaa. Koulun ja päiväkodin liikenne tulee suunnitella ja hoitaa kaupungin katuverkon kautta. Pohdittiin alustavasti tontilla mahdollisesti tehtäviä saattoliikenteen ratkaisuja. muistion laati Eveliina Eteläkoski jakelu: osallistujat

Kaarinan kaupunki Piispanristin Prisman asemakaavan muutos (A3216) osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAARINAN KAUPUNKI Kaavoitus DA: 236/2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA A3216 10.5.2017 2 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavatyön kuluessa. Osallistumisja arviointisuunnitelma sisältyy myöhemmin laadittavaan kaavaselostukseen soveltuvin osin. 1 LÄHTÖTIEDOT Tunnistetiedot Kaarina Piispanristin Prisman asemakaavan muutos A3216 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan, korttelia 3213 sekä puisto-, katu- ja yleisen tien alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan, kortteli 3216 sekä puistoalueita. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin johtosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Aloite, hakija Turun Osuuskauppa on anonut asemakaavan muutosta omistamalleen kiinteistölle 202-415-1-205. Tavoitteena on purkaa vanha liikerakennus. Voimassa olevan asemakaavan liikerakennusten korttelialue (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialue (LH) muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Rakennusoikeutta ei ole tarkoitus korottaa. Maanomistus Tilan Prisma (kiinteistötunnus 202-415-1-205) omistaa Turun osuuskauppa. Sen luoteispuolella olevan puistoalueen lounaisosa on Kaarinan kaupungin omistuksessa, luoteisosa puistoalueesta on yksityisomistuksessa. Uudenmaantien tiealueen omistaa valtio ja muut katualueet kaupunki. Suunnittelualue Kaava-aluetta rajaavat likimääräisesti Uudenmaantie, Kairiskulmantie, Kärkikatu ja rakennettu pientalokortteli 3207. Kaava-alueeseen sisältyy siten kortteli 3213 sekä puisto-, katu- ja tiealueita. Kiinteistölle 202-415-1-205 on rakennettu Piispanristin Prisma. Käytetty kerrosala on 7310 m2. Piha-alueet ovat asfaltoitua pysäköintialuetta. Maasto on tasaista.

KAARINAN KAUPUNKI Kaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA A3216 10.5.2017 3 Lähiympäristö on asemakaavoitettua ja rakennettua yritysaluetta. Liitekartta 1. ASEMAKAAVAN LÄHTÖTIEDOT Lähtötiedot Kaavoituksen käynnistäminen ja nykytilanne Turun osuuskauppa hakee asemakaavan muutosta, jossa voimassa olevan asemakaavan liikerakennusten korttelialue (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialue (LH) muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. Rakennettu ympäristö ja rakennussuojelu, muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tunnettuja rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Kaavoitustilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (2004) Suunnittelualueelle on maakuntakaavassa merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Suunnittelualue on osa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämien tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Lisäksi suunnittelualue sisältyy pohjavesialueeseen (luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet). Suojelumääräys: Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Liitekartta 2 Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava (2005) Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueen tavoitteellinen kerrosluku I. Alueen tavoitteellinen tonttitehokkuus e=0.20-0.30. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnittelualueen luoteisosa on virkistysaluetta (V). Alue sisältää myös meluntorjunnan kannalta tarvittavat suojaviheralueet. Alueelle on vireillä Piispanristin ja Lemunniemen osayleiskaavan muutos. Kaavamuutos on luonnosvaiheessa. Liitekartta 3. Piispanristin asemakaavan muutos (1993)

KAARINAN KAUPUNKI Kaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA A3216 10.5.2017 4 Suunnittelualueella on voimassa Piispanristin asemakaavan muutos (1993). Suunnittelualue on pääosin liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH). Alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka on vaarana pohjavesien puhtaudelle. Alueella ei saa varastoida öljyä tai muita pohjavesiä vaarantavia aineita enempää kuin on tarpeellista laitosten omalle toiminnalle. Liikerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.50 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Huoltoasemarakennusten korttelialueella rakennusoikeus on e=0.25 ja kerrosluku on I. Kairiskulmantiehen rajautuvalle korttelin sivulle on merkitty liittymäkieltoalueita. Korttelin luoteisrajalla on rasitealue maanalaisille johdoille. Korttelialue on varustettava meluvallilla melua estävällä rakenteella, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 10 db (A). - Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: KL-korttelialueilla: 1 autopaikka 15 m2 kohti. LH-korttelialueilla: 5 autopaikkaa huoltopaikkaa kohti ja 1 autopaikka 1,5 työpaikkaa kohti. - KL-korttelialueilla asuntojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden teollisuus- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 34 db(a). Suunnittelualueen luoteisosa on puistoa (VP). Puistoalueelle saa sijoittaa puistomuuntamon. Liitekartta 4. Turun kaupunkiseudun rakennemalli Turun kaupunkiseudun rakennemallissa suunnittelualue kuuluu alueeseen 107: tiivistyvä työpaikka-alue. Piispanristille on merkitty lähikeskus. Uudenmaantietä kulkee tiheävuoroinen seutulinja. Piispanristin - Skanssin alue on kehitettävän, toiminnoiltaan sekoittuneen kaupunkiympäristön aluetta. Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole inventoituja luonnonympäristön suojelukohteita. Lähiympäristö on rakennettua yritysaluetta. Erillisen luontoselvityksen laatiminen ei ole asemakaavan muutoksen yhteydessä tarpeellista. Alue on osa Kaarningon pohjavesialuetta. Ympäristöhäiriöt Päätieverkoston melusta on laadittu selvitys vuonna 2014 (Akukon Oy). Selvityksen mukaan korttelin pohjoisosa on Uudenmaantien melualutta. Melualue ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle Uudenmaantien keskilinjasta. Suunnittelualueen koillisosassa on aiemmin toiminut huoltoasema. Alueen maaperää on puhdistettu, eikä sille nykykäytössä ole tarpeen tehdä lisätoimenpiteitä. Verkostot Kaukolämpöjohdot sijoittuvat Uudenmaantielle, Kairiskulmantielle ja osittain kiinteistön luoteisrajalle. Vesi- ja viemäriverkostot sijoittuvat Kaistisenkadulle ja Kärkikadulle. Nykyinen Prisman kiinteistö on liitetty verkostoihin.

KAARINAN KAUPUNKI Kaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA A3216 10.5.2017 5 Sopimukset Asemakaavan yhteydessä laaditaan tarvittaessa maanomistajan kanssa esisopimus asemakaavan mukaiseen tonttiin liitettävistä katu- ja puistoalueiden osista. Selvitykset ja arvioinnit Alueelle on vireillä Piispanristin ja Lemunniemen osayleiskaavan muutos. Osayleiskaavassa suunnitellaan mm. Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu täydentävät selvitykset liikenteestä, arkeologisista kohteista ja luonnonympäristöstä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tarpeen tarkentaa näitä selvityksiä. Tavoitteet Asemakaavan muutoksella tarkennetaan vähäisesti korttelin- ja rakennusalan rajoja. Asemakaavan tavoite (vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle) on maakuntakaavan, yleiskaavan ja rakennemallin mukaista. Kaupalliset vaikutukset arvioidaan lyhyesti asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavan laatimisen yhteydessä selvitetään hankkeen vaikutukset pohjaveteen. Kaavan tarkoitus Nykyinen kaupan kiinteistö korvataan uudella liikerakennuksella. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin käyttötarkoitus vähittäiskaupan suuryksikölle soveltuvaksi. Samalla tarkistetaan vähäisesti korttelin rajoja. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Aloitusvaihe ja vireille tulo Kaavoituspäätös, idealuonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma krl 10.5.2017