POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017 HYVÄKSYTTY Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtokunta..2013

2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät... 4 1.3 Palvelutasopäätösprosessi... 5 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET... 7 2.1 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi... 8 2.2 Uhkien ja riskien arviointi... 12 2.3 Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi... 13 2.4 Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi... 15 2.5 Johtopäätös... 16 3 PALVELUTASOPÄÄTÖS... 18 3.1 Lakisääteiset tehtävät... 18 3.2 Muut tehtävät... 44 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 49 LÄHTEET... 58 KÄSITTEET... 59 LIITTEET... 63

3 1 YLEISTÄ 1.1 Lainsäädäntö Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

4 Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia riskejä ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Päätös on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Pelastuslain 85 määrää aluehallintoviraston tehtäväksi valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Jos palvelutasossa on huomattavia epäkohtia eikä niitä korjata aluehallintoviraston asettamassa määräajassa, aluehallintovirasto voi pelastuslain 105 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla velvoittaa alueen pelastustoimen saattamaan palvelut laissa vaaditulle tasolle. 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Sisäasianministeriön laatimassa pelastustoimen strategiassa 2025 on määritelty pelastustoimen painopistealueet ja keskeiset toimintalinjat, joilla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on huomioinut painopistealueet palvelutasopäätöksen laadinnassa sekä oman strategiansa määrittelyssä. Lisäksi pelastuslaitos sitoutuu toiminnassaan valtakunnalliseen pelastustoimen toiminta-ajatukseen ja visioon, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Pelastuslaitoksen visio 2015 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on Itä-Suomen laadukkain pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden tuottaja, joka rohkeasti muutoksia sekä viranomaisyhteistyötä hyödyntäen luo turvallisen elinympäristön maakunnan ihmisille.

5 Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimen ja ensihoidon laadukkaiden sekä kustannustehokkaiden palveluiden järjestämisestä kaikissa olosuhteissa hyödyntäen hyviä yhteistyöviranomaisten kumppanuussuhteita. Pelastuslaitoksen strategiset päämäärät Pelastuslaitoksen strategia on muodostettu Joensuun kaupungin strategian pohjalta. Pelastuslaitoksen strategian pääkohdat ovat: Pidetään yllä nykyinen palvelutaso suunnittelukauden aikana. Turvallinen elinympäristö, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja osaa toimia onnettomuustilanteissa. Taloudellisesti tuotetut palvelut, joissa on otettu huomioon viranomaisten yhteistyö synergiaedut. Motivoinut ja osaava henkilöstö, jonka työkyky vastaa tehtäviä. Toimivat ja hyvin johdetut rakenteet, joissa on tehokkaat ja sujuvat ydinprosessit. Hyvä kumppanuusverkosto eri viranomaisten välillä. Pelastuslaitoksen arvot Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen arvot ovat: Inhimillisyys Ammatillisuus Luotettavuus Arvot perustuvat valtakunnallisesti määriteltyihin pelastustoimen arvoihin. 1.3 Palvelutasopäätösprosessi Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätös on voimassa määräajan ja se on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen valmistelussa on huomioitu Sisäasiainministeriön ohje palvelutasopäätök-

6 sen sisällöstä ja rakenteesta (SM018:00/2012) ja pelastuslaki (379/2011). Lisäksi on otettu huomioon sisäasiainministeriön julkaisema Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012. Pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 tammikuussa. Työtä ohjaamaan nimettiin pelastuslaitoksen johtoryhmä ja työn valmistelevat palveluyksiköiden päälliköt omilta vastuualueiltaan. Työn aikatauluksi sovittiin, että palvelutasopäätös luonnoksen tuli olla valmiina elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen palvelutasopäätös luonnos esitellään pelastuslaitoksen johto- ja neuvottelukunnalle (lausuntopyyntökäsittely). Käsittelyn jälkeen palvelutasoluonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Karjalan kunnilta ja Itä-Suomen aluehallintovirastolta, lokakuun 2013 loppuun mennessä. Saadut lausunnot käsitellään pelastuslaitoksen johtoryhmässä ja tehdään lausuntojen edellyttämät muutokset hyväksyttävään palvelutasopäätökseen. Pelastuslaitoksen johto- ja neuvottelukunta päättää vuosien 2014 2017 pelastustoimen palvelutasosta marraskuussa 2013. Palvelutasopäätöksestä tiedotetaan pelastuslaitoksen palvelualueille ja paloasemille, erillisellä tiedotteella sekä asetetaan, soveltuvin osin, nähtäville pelastuslaitoksen verkkosivuille. Palvelutason keskeiset tavoitteet: Pidetään yllä nykyinen palvelutaso suunnittelukauden aikana. Kehitetään toiminnan tehokkuutta, laatua sekä henkilöstön ydinosaamista ja työhyvinvointia. Kustannusten tavoitteena on, että pelastuslaitoksen menot nousevat maltillisesti. Valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastettavat ja valvontakohteet esiintyvien riskien perusteella. Varaudutaan voimahuollon, tietoliikenteen sekä tietojärjestelmien häiriötilanteisiin.

7 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste. Se on ratkaisevassa asemassa arvioitaessa pelastustoimen tasoa ja pelastustoimesta aiheutuvien kustannusten muodostumista. Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös kattaa pelastuslaissa ja pelastustoimesta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (407/2011) määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Pelastustointa koskevan lainsäädännön lisäksi palvelutasopäätöksessä on huomioitu lainsäädännön perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet, joista Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen omat tavoitteet on johdettu. Palvelutasopäätöksen laadinnassa on noudatettu sisäasiainministeriön ohjetta palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM018:00/2012). Toimintaympäristön kuvaus Pohjois-Karjala rajoittuu Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan maakuntiin. Lisäksi maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän (Karjalan tasavallan) kanssa 296 km. Maakunnan pinta-ala on 21 585 km², josta vesistöä on 3 803 km². Asukkaita on 165 754 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 31.12.2012), joka on noin 3 % koko maan asukasluvusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen alueella olevat 13 kuntaa. Toiminta-alueen muodostavat Ilomantsin kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta ja Valtimon kunta. Maakunnan asukkaista 11 % asuu ensimmäisellä riskialueella ja 40 % toisella riskialueella. Kaikilla riskialueilla pelastustoimen yksiköiden tulee aloittaa pelastustoimenpiteet 70 %:ssa hälytyksistä, ensimmäisen riskiluokan alueella alle 6 minuutissa ja toisen riskiluokan alueella alle 10 minuutissa hälytyksestä. Kolmannen riskiluokan alueella asuu 19 % maakunnan asukkaista. Kolmannen riskiluokan alueella on kyettävä aloittamaan pelastustoimenpiteet 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Edellä mainittujen riskialueiden ulkopuolella asuu 30 % maakunnan asukkaista.

8 2.1 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen tarve mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn valtakunnallisen riskialuejaon sekä paikallisen tarkastelun perusteella. Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje (SM A:71, voimassa vuoden 2012 loppuun saakka) määritteli riskiruuduille toimintavalmiusajan, jossa pelastusmuodostelmat on koottava onnettomuuspaikalla hälytyksestä. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan riskiruudut jaetaan I- IV-riskiluokkiin. Nykytilanteessa pelastuslaitoksen toimintavalmius ja saavutettavuus eri riskialueilla on varsin hyvä. Pelastuslaitoksen yksiköt saavuttivat keskimäärin onnettomuuskohteet riskialueilla I-III asetettujen tavoiteaikojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapui keskimäärin noin 10,34 minuutissa hälytyksestä kohteeseen ja täydentyi tavoitevahvuuteen noin 12,00 minuutissa hälytyksestä. Toimintavalmiusajan ylityksiä tapahtui vuosina 2008-2012 kaikilla riskialueilla 299, mikä on noin 4 % alueiden kaikista kiireellisistä pelastustehtävistä. Riskialueilla II-IV täyttyi onnettomuuskohteen saavutettavuustavoite, I-riskialueella tavoitteesta jäätiin hieman. Palvelutasokaudelle 2009-2013 tavoitteeksi asetettiin, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen 90 prosentissa hälytyksistä riskialueen edellyttämässä toimintavalmiusajassa. Pelastuslaitos saavutti määritellyt riskialueet 96-prosenttisesti eli asetettu palvelutavoite ylitettiin. Toimintavalmiusaika 1. yksikkö kohteessa Palvelutasopäätöksen mukainen tavoiteaika TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 1. Riskialue (min:ss) 6:00 4:00 min 4:39 min 4:32 min 4:28 min 5:04 min 2. Riskialue (min:ss) 10:00 5:49 min 6:11 min 6:23 min 6:30 min 6:42 min 3. Riskialue (min:ss) 20:00 8:36 min 9:03 min 8:28 min 7:52 min 7:58 min 4. Riskialue (min:ss) yli 20:00 15:37 min 15:29 min 16:04 min 16:05 min 15:04 min Keskiarvo (min:ss) 11:00 10:17 min 10:22 min 9:42 min 10:46 min 10:08 min Toimintavalmiusaika tavoitevahvuudella 1. Riskialue (min:ss) 6:00 4:29 min 5:02 min 5:07 min 4:51 min 5:30 min 2. Riskialue (min:ss) 10:00 6:36 min 6:55 min 7:11 min 7:32 min 7:45 min 3. Riskialue (min:ss) 20:00 9:41 min 09:59 min 9:52 min 9:35 min 9:23 min 4. Riskialue (min:ss) yli 20:00 17:11 min 17:25 min 18:23 min 18:36 min 17:42 min Keskiarvo (min:ss) 11:25 min 11:36 min 12:07 min 12:30 min 11:49 min Taulukko 1. Keskimääräiset toimintavalmiusajat kiireellisissä hälytystehtävissä riskialueittain

9 Toimintavalmiusaikojen ylitykset riskialueittain 1. yksikkö Kiireelliset pelastustoimen tehtävät TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Lkm Ylitykset % Lkm Ylitykset % Lkm Ylitykset % Lkm Ylitykset % Lkm Ylitykset % Riskialue 1 264 12 5 223 24 11 267 31 12 230 27 12 209 37 18 Riskialue 2 518 28 5 521 37 7 519 45 9 471 44 9 422 43 10 Riskialue 3 368 7 2 315 2 1 354 6 2 346 1 0 268 1 0 Yhteensä 2011 47 2 1815 63 3 1974 82 4 1885 72 4 1528 84 5 Taulukko 2. Toimintavalmiusaikojen ylitykset kiireellisissä hälytystehtävissä riskialueittain. 2.1.1 Pelastustehtävien määrän kehitys Pelastuslaitoksella oli vuosina 2008 2012 yhteensä 13600 pelastustehtävää. Lisäksi pelastustoimen yksiköt suorittivat ko. ajanjaksolla 6000 ensivastetehtävää. Hälytystehtävien määrät vaihtelivat voimakkaasti vuosittain. Vuosittainen vaihtelu muodostuu pääsääntöisesti tulipalojen ja tarkistustehtävien määrän vaihtelusta. Tulipalojen määrän vuosittainen vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti maastopalojen määrän vaihtelusta, esimerkiksi vuoden 2012 osalta vaihtelua selittää sateinen kesä. Laaditun ennusteen mukaan tehtävämäärä näyttäisi asettuvan tulevina vuosina suurin piirtein vuoden 2011-2012 tasolle. Yksittäiseen vuoteen kohdistuvaa tehtävämäärän lisääntymistä voi esiintyä esimerkiksi kuivasta kesäkaudesta aiheutuvista runsaista maastopaloista. Puhtaasti väestökehityksen ennusteen pohjalta arvioituna onnettomuudet vähenevät tulevaisuudessa. Onnettomuuksien määrän kehittymistä ennustettaessa on kuitenkin huomioitava, että syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kansalaisen uusavuttomuus sekä riski entistä suuremmille onnettomuuksille voivat vaikuttaa onnettomuuksien määrään ja laatuun päinvastaisesti. Taulukossa 3 ja 4 on selvitetty tehtävämäärien kehitystä onnettomuustyypeittäin, kunnittain sekä paloasemittain vuosina 2008-2012. Pelastustehtävät 2008 2009 2010 2011 2012 Keskiarvo 08-12 Tulipalot 407 508 595 581 414 501 Pelastustehtävät 146 196 171 129 135 155 Liikenneonnettomuudet 443 426 430 450 398 429 Kemikaalivahingot 112 113 111 107 83 105 Vahingontorjuntatehtävät 248 443 302 312 214 304 Virka-aputehtävät 22 37 80 76 72 57 Tarkistustehtävät 933 1004 1137 1099 933 1021 Avunantotehtävät 144 172 167 152 108 149 Yhteensä 2455 2899 2993 2906 2357 2722 Taulukko 3. Pelastustehtävien kehitys onnettomuustyypeittäin 2008 2012.

10 Asemapaikka 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä ILOMANTSI: Ilomantsi 218 231 259 291 272 1271 JOENSUU: Joensuu 1022 1231 1320 1406 1284 6263 JOENSUU: Reijolan VPK 58 53 57 60 55 283 JOENSUU: Joensuun VPK 1 2 14 9 11 37 JOENSUU: Kiihtelysvaara 135 119 153 136 131 674 JOENSUU: Tuupovaara 110 125 142 121 144 642 JOENSUU: Eno 222 259 261 301 281 1324 JOENSUU: Stora-Enso 31 23 34 42 32 162 JOENSUU: Hammaslahti 109 206 219 249 224 1007 JUUKA: Juuka 132 160 145 137 114 688 KESÄLAHTI: Kesälahti 149 159 181 189 196 874 KITEE: Kitee 252 411 421 485 428 1997 KITEE: Puhos board 5 0 2 15 4 26 KITEE: Puhos Timber 0 3 0 8 3 14 KONTIOLAHTI: Kontiolahti 208 344 277 303 267 1399 KONTIOLAHTI: Lehmo 46 93 98 91 84 412 OUTOKUMPU: Outokumpu 249 259 288 251 272 1319 LIEKSA: Lieksa 351 415 417 454 379 2016 LIEKSA: PankaBoard 3 1 1 5 1 11 LIEKSA: Vieki 7 8 17 14 10 56 LIEKSA: Koli 6 12 14 14 10 56 LIPERI: Liperi 207 202 193 203 186 991 LIPERI: Viinijärvi 80 85 82 99 84 430 LIPERI: Ylämylly 68 87 90 91 73 409 NURMES: Nurmes 245 274 309 295 258 1381 POLVIJÄRVI: Polvijärvi 160 180 168 166 184 858 RÄÄKKYLÄ: Rääkkylä 100 121 77 91 87 476 TOHMAJÄRVI: Tohmajärvi 147 118 216 157 152 790 TOHMAJÄRVI: Värtsilä 20 23 31 30 16 120 VALTIMO: Valtimo 94 75 86 79 64 398 Yhteensä 4435 5279 5572 5792 5306 26384 Taulukko 4. Pelastustoimen tehtävät paloasemittain 2008 2012. Tilastossa kuvataan asemapaikan tehtävien määrät vuodessa (mukana myös ensivastetehtävät). Tilasto ei kerro onnettomuuksien määrää, koska samaan onnettomuuteen hälytetään yksiköitä eri asemapaikoilta (mukana ei ole päivystävän palomestarin lähtöjä).

11 2.1.2 Aiheutuneiden vahinkojen arviointi Vuosina 2008-2012 tulipaloissa menehtyi 10 ja loukkaantui 39 henkilöä. Rakennuspaloista aiheutuneet henkilövahingot kehittyivät hyvin myönteiseen suuntaan koko tarkastelujakson aikana.vuosina 2011 ja 2012 säästyttiin palokuolemilta täysin. Kehitys on ollut hyvää verrattuna esimerkiksi vuoden 2007 synkkiin onnettomuusvahinkoihin (9 menehtynyttä ja 19 loukkaantunutta). Tilastollisen keskiarvon mukaan Suomen tulipaloissa menehtyy noin kaksi henkilöä 100 000 asukasta kohden. Tarkastelujaksolla muissa onnettomuuksissa menehtyi 116 ja loukkaantui 1503 henkilöä. Muissa onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden kokonaismäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa. Rakennuspaloista aiheutui tarkastelukauden aikana noin 30 miljoonan euron aineelliset vahingot. Pelastetun omaisuuden määräksi arvioitiin 294 miljoonaa euroa. Metsää ja maastoa paloi 485 tulipalossa yhteensä 295 hehtaaria. Onnettomuusvahingot TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Rakennuspalot Palokuolemat lkm 3 3 4 0 0 Loukkaantuneita lkm 9 8 10 5 7 Pelastetut arvot Vaarassa olleet henkilöt 46 90 115 60 134 Pelastetut henkilöt 6 5 6 6 6 Evakuoidut henkilöt 23 25 85 9 6 Omaisuusvahingot 3,2 milj. 13,3 milj. 4,0 milj. 3,4 milj. 5,8 milj. Pelastetut omaisuusarvot 96 % 85 % 92 % 93 % 86 % Muut onnettomuudet Kuolleita lkm 25 16 24 23 28 Loukkaantuneita lkm 298 277 315 310 303 Palanut metsä/maasto ha 24 101 109 65 2,4 Pelastetut arvot Vaarassa olleet henkilöt 845 591 643 557 1056 Pelastetut henkilöt 131 126 142 149 58 Evakuoidut henkilöt 60 37 55 26 26 Taulukko 5. Onnettomuusvahingot 2008 2012. Ihminen aiheutti omalla toiminnallaan lähes puolet vuosina 2008-2012 sattuneista tulipaloista (1123), joista 50 % oli joko tahallaan sytytettyjä tai tuottamuksellisesti aiheutettuja. Tulipalojen suurimpina yksittäisinä syttymissyinä olivat sähkölaitteiden tai asennusten vika (10 %), koneen tai laitteen vika (10 %) ja savuke tai tulitikku (9 %). Koneet ja laitteet aiheuttivat toiseksi eniten tulipaloja (669), joista sähkölaitepaloilla (369) oli merkittävin osuus.

12 2.2 Uhkien ja riskien arviointi Palvelutasopäätös perustuu yksityiskohtaiseen onnettomuusuhkien ja riskien arviointiin pelastuslain 29 :n mukaisesti. Riskianalyysityöskentelyssä on tarkasteltu pelastuslaitoksen toimintaympäristöä sekä arvioitu alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Pelastuslaitoksen toimintavalmius on mitoitettu riskien mukaiseksi ja palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia. Riskianalyysitietoja hyödynnetään lisäksi pelastustoimen ennaltaehkäisytyössä, operatiivisen toiminnan suunnittelussa, suuronnettomuus- ja valmiussuunnittelussa sekä kuntien turvallisuussuunnittelussa. Onnettomuusuhkien arviointi ja riskianalyysityöskentely ovat osa pelastuslaitoksen valmiustoimintaa. Riskianalyysissa on kuvattu normaaliolojen onnettomuusriskejä. Normaaliolojen häiriötilanne- sekä poikkeusolojen riskit ovat turvaluokiteltuja tietoja ja niitä käsitellään sen vuoksi yksityiskohtaisemmin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Riskianalyysi on vuodelta 2009 ja se on kokonaisuudessaan päivitetty vuonna 2012 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 12/2012 mukaisesti. Riskianalyysi tarkastelee tilastokeskuksen laatiman ruutuaineiston perusteella rakennettua kerrosalaa, asukaslukua ja niiden yhteisvaikutusta regressiomallin mukaisesti. Lisäksi on tarkasteltu kiireellisiä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla. Riskianalyysissä on myös tarkasteltu vesistö- ja kemikaaliriskit, kansallisesti merkittävät onnettomuusuhkat sekä YTS:n (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia) uhkamallit. Regressiomallin mukaan on Pohjois-Karjalassa I-luokan riskiruutuja kolme. Ruudut sijaitsevat Joensuun keskustan alueella. II-riskiluokan ruutuja on 101 ja III luokan riskiruutuja 111. Ruutujen lukumäärä on sama kuin km 2. Tarkasteluun otettiin ne riskiruudut, joissa Tilastokeskuksen aineistossa oli osoitettu, että määrittävien onnettomuuksien perusteella ruudun riskiluokka voisi olla korkeampi. Analysointia varten haettiin PRONTO tietokannasta (Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmä) vuosina 2007-2011 tapahtuneet vastaavat määrittävät onnettomuudet kuin tilastoaineissa. Analyysin yhteenvetoon otettiin mukaan regressiomallin mukainen riskiluokka, riskitaso, tehtävien lukumäärä / vuosi, jotka ovat toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan merkitseviä riskiluokkaa arvioitaessa. Edellä mainittujen lisäksi tarkasteltiin vaarallisten aineiden kuljetukset sekä käsittely, muut riskikohteet sekä lyhyt kuvaus alueesta. Pelastuslaitoksen johtokunta on 10.4.2013 kokouksessaan hyväksynyt Pohjois-Karjalan pelastustoimen riskianalyysin, jonka taulukon 3 ja karttaliitteen mukaisesti riskiruudut alueella muodostuvat (liite 1).

13 Pääsääntöisesti suurimmat riskit sijoittuvat sinne, missä asuu, työskentelee tai liikkuu paljon ihmisiä. Merkittäviä suuronnettomuuden riskejä ovat henkilöliikenne, vaarallisten kemikaalien käsittely ja kuljetus, laajat metsäpalot, rakennuspalot riskikohteissa sekä erilaiset luonnononnettomuudet. Myös yhteiskuntaa koskettavat häiriötilanteet ovat mahdollisia. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia määrittelee uhkamallit, joihin myös Pohjois- Karjalassa on varauduttava. Onnettomuusuhkia, riskien arviointia sekä riskialuejakoa kuvataan tarkemmin riskianalyysiosiossa, jossa riskejä tarkastellaan sekä alueina että yksittäisinä kohteina. Riskianalyysiä päivitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja toimintaympäristöä. Siinä huomioidaan myös muutokset valtakunnallisissa uhkamalleissa. Erityisesti tavoitteena on kehittää tapahtuneiden onnettomuuksien analysointia ja niiden huomioimista riskianalyysityöskentelyssä PRONTOa hyödyntäen. Työskentelyssä pyritään myös hyödyntämään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Myös toimintaympäristöä ja riskejä tarkastellaan kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien sekä muiden yhteistoimintaviranomaisten ja -tahojen kanssa. Tavoitteena on kehittää työkaluja riskikohteiden entistä tarkempaan määrittelyyn ja kohderiskien analysointiin. 2.3 Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnan edellyttämien voimavarojen tarve mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn riskialuejaon perusteella. Sisäasianministeriön laatima Toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012 määrittelee riskialueille toimintavalmiusajan, jossa pelastusmuodostelmien on oltava onnettomuuspaikalla hälytyksestä. Suunnitteluohjeen mukaan riskialueet jaetaan I- IV-luokkiin. Pelastuslaitoksen toimintavalmius muodostuu koko maakunnan henkilöstö- ja kalustoresursseista. Hälytysohjeet laaditaan siten, että pelastusmuodostelmien hälyttäminen on riittävän etupainotteista ja pelastustoimen voimavaroja sekä tukiyksiköitä käytetään tehokkaasti. Ensimmäisen pelastusyksikön tehokas toimintakyky varmistetaan toimintakuntoisella ensilähdön kalustolla, päivystys- ja varallaolojärjestelyillä sekä hälytysohjeilla. Hälytysohjeissa tämä huomioidaan siten, että toimintavalmius kiireellisiin tehtäviin on aina varmistettu ja kiireellisiin tehtäviin hälytetään aina nopein ja tarkoituksenmukaisin apu.

14 Lähtövahvuuden turvaamiseksi paloasemien vakinaisen ja sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään riittävällä tasolla. Pelastuslaitoksen alueella on tavoitettavissa aina vähintään yksi päällystöviranhaltija ympärivuorokautisessa toimintavalmiudessa. Sivutoimisen henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi miehistön ja yksikönjohtajien peruskursseja järjestetään vuosittain. Turvallisuusviestintä ja pelastuslaitoksen valvontatoiminta ovat keskeisiä työvälineitä huolehtia pelastuslaitokselle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta. Valistuksella ja neuvonnalla pystytään parhaimmin vaikuttamaan ihmisten asenteisiin, varautumisessa erilaisiin vaara- ja onnettomuustilanteisiin sekä ehkäisemään onnettomuudet jo ennakolta. Pelastuslaitos on asettanut tavoitteekseen antaa laadukasta valistusta ja neuvontaa vähintään 20 % maakunnan väestöstä vuosittain. Vuonna 2011 voimaantulleen pelastuslain mukaan pelastuslaitos laati valvonnan suorittamiseksi vuosittain päivitettävän valvontasuunnitelman, joka perustuu kohdekohtaiseen riskienarviointiin. Turvallisuusviestinnässä ja valvontatoiminnassa suunnataan resursseja entistä enemmän riskienarvioinnin perusteella, valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet on asetettu pelastuslainsäädännön ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen edellyttämälle tasolle. Tavoitteiden toteutumista valvoo Itä-Suomen aluehallintovirasto vuosittaisen peruspalveluiden arvioinnin yhteydessä. Lisäksi pelastuslaitoksen johtokunnalle on raportoitu kuukausittain taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Aluehallintoviraston mukaan pelastuslaitos on pitänyt tarvittavat toimialansa suunnitelmat ajan tasalla ja kehittää suunnitelmavalmiuttaan jatkuvasti. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnan mainitaan olevan hyvällä tasolla ja poikkeusoloihin varautuminen on hyvässä vaiheessa. Pelastuslaitoksen muodostelmat on hälytetty hälytysohjeen mukaan. Muodostelmien hälyttäminen on ollut etupainotteista ja tilanteeseen on hälytetty lähimmät tarkoituksenmukaiset pelastusyksiköt. Pelastustoiminta kohteessa on aloitettu vähintään pelastusyksiköllä, jonka on täydentynyt hälytysohjeen tai pelastustoiminnan johtajan ohjeiden mukaisesti. Pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä ja käytettävissä olevalla kalustolla on kyetty selviytymään riskien perusteella määritellyistä tehtävistä. Palvelutasokauden jälkipuoliskolla painopisteinä olivat pelastus- ja terveydenhuoltolain vaatimien muutosten toteuttaminen, hätäkeskusuudistuksen vaatimien järjestelmä muutosten toteuttaminen, palotarkastustoiminnan uudistaminen uuden pelastuslain mukaiseksi valvon-

15 tatoiminnaksi ja automaattisten paloilmoittimien antamien erheellisten hälytysten vähentäminen sekä pelastustoimen riskianalyysin laadinta. Pelastuslaitoksen meneillään olevaan palvelutasokauteen kuului erilaisia toimintojen tehostamista ja tehtävien uudelleen suunnittelua. Vuoden 2012 aikana muutettiin pelastuslaitoksen hallinnollista organisaatiota vastaamaan paremmin toiminnan painopisteitä. 2.4 Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi Palvelutasopäätös määrittää pelastuslaitokselle vuosittain asetettavat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisista tavoitteista päättää johtokunnan esityksestä Joensuun kaupunginvaltuusto. Pelastuslaitoksen johtokunnalle raportoidaan kuukausittain seuraavasti talouden ja toiminnan kehityksestä: 1) Talouden toteutumisesta, 2) operatiivisten tehtävämäärien kehityksestä, 3) valvontatehtävän toteutumisesta ja 4) turvallisuusviestintäsuunnitelman toetutumisesta. Pelastuslaitoksen johtokunnalle ja pelastustoimialueen kaupungeille ja kunnille laaditaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksen joissa raportoidaan seuraavasti talouden ja toiminnan kehityksestä: 1) Talouden toteutumisesta ja laaditaan tulosennuste, 2) operatiivisten tehtävämäärien ja onnettomuusvahinkojen kehityksestä, 3) valvontatehtävän toteutumisesta, 4) turvallisuusviestintäsuunnitelman toetutumisesta, 5) toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutumisesta riskiluokittain (1. yksikkö, pelastustoiminnan alkaminen ja keskimääräinen toimintavalmiusaika) ja 6) muista toimintavuodelle asetetuista määrällisistä tai laadullista tavoitteista. Osavuosikatsauksessa talouden ja toiminnan toteutumista arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Mikäli osavuosikatsauksessa havaitaan puutteita palvelutason toteutumisessa, niin ryhdytään toimenpiteisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 Pelastuslaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan toiminta- ja henkilöstökertomus, joissa tarkastellaan kokonaisuutena pelastustoimen palvelutasopäätöksen toteutumista. Pelastuslaitoksen tilinpäätös, toiminta- ja henkilöstökertomus toimitetaan kunnille tiedoksi. Aluehallintovirastot laativat vuosittain pelastuslaitoksen toiminnasta peruspalveluiden arviointikertomuksen, joka saatetaan johtokunnalle sekä kaupungeille ja kunnille tiedoksi. 2.5 Johtopäätös Pelastustoimen palvelujen taso perustuu onnettomuusriskien arviointiin, operatiiviseen järjestysmuotoon sekä nopeaa apua tuottavaan asemaverkostoon. Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat onnettomuuskohteeseen riskialueiden toimintavalmiusajan mukaisesti. Palvelutasopäätöksen tavoitteena on ylläpitää vähintään nykyinen toimintavalmiuden taso. Toimintavalmiuden varmistaminen edellyttää, että henkilöstö- ja kalustoresurssit sekä päivystys- ja varallaolovahvuudet pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Pelastuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on onnettomuuksien torjunta ja onnettomuuksista aiheutuvien seurausten rajoittaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaitoksen tulee huolehtia kansalaisten valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentäminen. Turvallisuusviestintäsuunnitelmassa huomioidaan valtakunnallisesti määritellyt painopistealueet. Suunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisemmin valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen tavoitteet, keinot ja resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisuusviestinnän toteutumista seurataan määrällisillä tavoitteilla. Pelastuslaitos suorittaa valvontasuunnitelman mukaisia palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksilla ohjataan myös kohteiden pelastussuunnittelua ja poistumisturvallisuusselvitysten laatimista. Valvonta suunnitellaan vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Suoritettavia toimenpiteitä tulee erityisesti suunnata sellaisiin riskikohteisiin, joissa olemassa olevat riskit ovat suuret tai pelastuslaitoksen yksiköt eivät saavuta kohdetta riittävän nopeasti. Normaaliolojen häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia, ja jonka hallinta edel-

17 lyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrskytuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu. Nyky-yhteiskunta on teknistyessään entistä alttiimpi voimahuollon, tietoliikenteen sekä tietojärjestelmien häiriöille, ja yksi suurimmista haasteista onkin varautuminen tällaisiin häiriötilanteisiin. Häiriötilanteisiin varautumisessa otetaan huomioon myös onnettomuudet, jotka voivat johtaa suuronnettomuuteen. Pelastuslain 47 :ssä määritellään ne viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka- ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on sopinut useiden eri yhteistoimintaviranomaisten sekä -tahojen kanssa pelastustoiminnan yhteistoimintajärjestelyistä. Yhteistoiminnasta on sovittu erityisesti tilanteissa, joissa pelastuslaitoksen omat voimavarat eivät riitä tai pelastustoimintaan tarvitaan sellaista erityisosaamista tai - kalustoa, jota pelastuslaitoksella ei ole käytettävissä. Pelastuslaitos on laatinut yhdessä keskeisten viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistoimintasuunnitelmat ja - sopimukset, joissa on kuvattu periaatteet, miten pelastustoimintaan velvolliset viranomaiset osallistuvat pelastustoimintaan.

18 3 PALVELUTASOPÄÄTÖS Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tässä palvelutasopäätöksessä kuvataan turvallisuuspalvelut, joita Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa ja määritellään niiden taso maakunnan alueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Poikkeusolojen ja häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on kuvattu tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. 3.1 Lakisääteiset tehtävät 3.1.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Näihin kuuluvat muun muassa pelastussuunnittelun, poistumisturvallisuusselvitysten ja rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus. Ohjausvelvoite kattaa ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ohjaamisen pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisessä. Ohjaus toteutetaan pääosin valvontatehtävien hoitamisen yhteydessä. 3.1.2 Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta valituksesta ja neuvonnasta. Valistusta ja neuvontaa kutsutaan valtakunnallisesti turvallisuusviestinnäksi. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen, jolloin ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää tulipaloja ja muita

19 onnettomuuksia sekä toimia asianmukaisesti vaaratilanteissa. Tavoitteet ja kohderyhmät määritellään tarkemmin turvallisuusviestintäsuunnitelmassa. Turvallisuusviestintä toteutetaan palvelualueittain turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Turvallisuusviestintätyössä hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä laajasti. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatii vuosittain turvallisuusviestintäsuunnitelman. Pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden turvallisuusviestinnän tavoitteet asetetaan vuosittain. Turvallisuusviestintää päätoimisesti organisoimaan ja toteuttamaan resursoidaan palvelutasokaudella yksi päällystöviranhaltija. 3.1.3 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. 3.1.3.1 Alueellinen turvallisuussuunnittelu Alueellisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja kehittää ja ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta muun muassa vähentämällä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia. Alueellinen turvallissuunnittelu pohjautuu valtioneuvoston päätökseen perustuvaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaan III (Turvallisempi huominen, SM 26/2012). Itä-Suomen aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden työryhmä laati syksyllä 2012 tavoitteiden toteuttamiseksi toimeenpanosuunnitelman KAMU- Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Turvallisuussuunnittelun vetovastuu on kunnilla, mutta poliisilla ja pelastusviranomaisella on siinä keskeinen rooli. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös eri järjestöt.

20 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti suunnitteluun ja suunnitelman toimenpanoon omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Turvallisuussuunnittelun ja kuntien varautumisen yhtymäkohtia pyritään hyödyntämään turvallisuustyössä. 3.1.3.2 Rakenteellinen paloturvallisuus Rakenteellinen paloturvallisuus muodostaa perustan rakennuksen turvalliselle käytölle koko sen käyttöiän. Rakenteellisen paloturvallisuuden käsittelyvaiheita ovat kaavoitus, rakennuksen suunnittelu, rakennuslupakäsittely, rakentaminen, rakennuksen käyttöönotto, sekä rakennukseen kohdistuvat muutostyöt rakennuksen valmistuttua. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrittelee rakentamisen valvonnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi, mutta pelastusviranomaisella on merkittävä rooli kaikissa käsittelyvaiheissa. Palvelualueilla olevat vastuupalotarkastajat ohjaavat rakenteellista paloturvallisuutta palvelualueillaan ja kokonaisuutta valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällystöviranhaltija. Päätös palvelutasosta Pelastusviranomainen antaa rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyviä lausuntoja. Pelastusviranomainen toimii aktiivisena tiedottajana muuttuvissa määräyksissä ja järjestää koulutuspäiviä keskimäärin 1/vuosi rakennustarkastajille ja suunnittelijoille. 3.1.3.3 Muu yhteistyö Pelastuslaitos tekee onnettomuuksien ehkäisemiseksi laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta haetaan vaikuttavuutta onnettomuuksien ehkäisyyn. Yhteistyömuotoja ovat olleet muun muassa yhteiset koulutustapahtumat ja valvontakäynnit. Yhteistyötahoja ovat viranomaiset, järjestöt ja erilaiset hankkeet. Yhteistyön kautta on toimintaa voitu kohdentaa oikeille kohderyhmille, opittu yhteistyötahoilta ja saatu levitettyä omia turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja laajalti.

21 Päätös palvelutasosta Vahvistetaan edelleen yhteistyötä eri turvallisuustoimijoiden kanssa ja haetaan aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja. 3.1.4 Palontutkinta Pelastuslain 41 :n mukaisesti pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Pääosassa tulipaloja riittää pelastustyönjohtajan suorittama arviointi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa on kymmenjäseninen palontutkintaryhmä, joka tutkii erillisen palontutkintaohjeen mukaisesti merkittävämmät tulipalot. Tutkinnan tuloksia hyödynnetään onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnan kehittämisessä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos päivittää vuosittain palontutkintaohjeen. Palontutkinta suoritetaan ainakin tulipalosta, jossa: - on aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen; - omaisuusvahingot ovat yli 200 000 euroa; - tutkinnalla saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen; - tutkinnasta on päätetty valtakunnallisessa, ajankohtaisessa tai alueellisessa tutkimushankkeessa tai teemassa. 3.1.5 Valvontatehtävät 3.1.5.1 Pelastuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastuslain 78 :n mukaan pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. laajasti. Palotarkastuksilla ohja-

22 taan omalta osaltaan myös kohteiden pelastussuunnittelua ja poistumisturvallisuusselvitysten laatimista. Valvonta suunnitellaan vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Valvonta toteutetaan palvelualueittain, joille on nimetty vastuupalotarkastajat. Vastuupalotarkastajat vastaavat valvonnan toteuttamisesta palvelualueella yhdessä palvelualueen päällikön kanssa. Resurssina yrityksien ja laitosten palotarkastuksissa käytetään lähinnä päällystöä. Asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatii vuosittain valvontasuunnitelman. Valvontasuunnitelmassa määritellyt yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset suoritetaan 100 %:sesti. Asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksissa hyödynnetään myös omavalvontaa ja yhteistyötahoja. Kohteisiin ollaan yhteydessä kymmenen vuoden välein, varsinaisten palotarkastusten määrä päätetään riskiperusteisesti valvontasuunnitelmassa vuosittain. 3.1.5.2 Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastusviranomainen valvoo vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaisesti vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Lisäksi pelastusviranomainen valvoo palotarkastusten yhteydessä myös ns. ilmoitusrajan alle jäävien kemikaalien varastointia. Kemikaalivalvonnan vastuu on keskitetty yhdelle pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijalle, joka toimii pelastuslaitoksen kemikaaliviranomaisena. Päätös palvelutasosta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely, tarkastus- ja valvontatoimet, tarvittavat suunnitelmat ja harjoitusten järjestäminen kohteissa ovat kemikaalilainsäädännön edellyttämällä tasolla.

23 3.1.6 Nuohous Pelastuslain 59 :n perusteella pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on käytössä piirinuohousjärjestelmä eli pelastuslaitos hankkii nuohouspalvelut palvelujen tuottajilta ja valvoo nuohouspalvelujen toteuttamista. Pelastuslaitoksen alue on jaettu 22 nuohouspiiriin. Jokaisessa nuohouspiirissä on piirinuohooja, joka vastaa nuohoustoimesta alueellaan. Piirinuohoojien kanssa on tehty nuohouspalvelusopimukset ja nuohoustyötä valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällystöviranhaltija. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista. Nuohoojia koulutetaan vuosittain entistä enemmän huomioimaan nuohoustyön ohessa muitakin asumisen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. 3.1.7 Pelastustoiminta Pelastustoimintaan kuuluvat pelastuslain 32 :n mukaisesti hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön sekä omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen ja tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Lisäksi pelastustoimintaan kuuluvat edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen tulee varautua hoitamaan tehtävänsä päivittäisissä tilanteissa, normaaliolojen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja väestönsuojelutilanteissa.

24 3.1.7.1 Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn riskialuejaon perusteella. Ensimmäisessä riskiluokassa ensimmäisen yksikön tulee saavuttaa onnettomuuskohde kuudessa minuutissa hälytyksestä ja pelastusryhmä 11 minuutissa. Pelastusjoukkueen (kolme pelastusryhmää) tulee saavuttaa ensimmäinen riskialue 20 minuutissa hälytyksestä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia. Toisessa riskiluokassa ensimmäisen yksikön on saavuttava kohteeseen 10 minuutissa ja pelastusryhmän 14 minuutissa. Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa hälytyksestä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia. Kolmannessa riskiluokassa ensimmäisen yksikön tavoiteaika on 20 minuuttia ja pelastusryhmän tulee olla paikalla 22 minuutissa. Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuuttia hälytyksestä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia. Neljännen luokan riskiruudussa kyseiset ajat voivat olla pidempiä, koska riskiruudulle ei ole määritetty riskien vähäisyyden vuoksi pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa. Pelastuslaitoksen eri muodostelmien toimivalmiusajat riskialueille esitetään tarkemmin riskianalyysissa. Lisäksi alueen pelastustoimen tulee määrittää pelastusmuodostelmat, jotka hälytetään A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustehtäviin ja missä toimintavalmiusaikatavoitteessa (prosentteina) pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen ja pelastustoiminta alkaa eri riskiluokissa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmia ovat: pelastusryhmä, joka koostuu johtajasta ja kolmesta henkilöstä. pelastusjoukkue, joka koostuu kolmesta pelastusryhmästä. pelastuskomppania, joka koostuu kolmesta pelastusjoukkueesta.

25 Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saavuttaa kiireellisissä pelastustehtävissä riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 70 % tehtävistä riskiluokissa I-III. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 70 % kaikista tehtävistä. Ensimmäisen pelastusyksikön keskimääräinen toimintavalmiusaika koko maakunnan alueella on 11 minuuttia. 3.1.7.1.1 Päivystys- ja varallaolovalmius Pelastuslaitoksen valmius suorittaa tehokkaasti erilaisia pelastustoimeen kuuluvia operaatioita määräytyy käytettävistä voimavaroista sekä niiden toimintavalmiusajasta. Pelastuslaitoksen operatiivinen toimintavalmius on järjestetty ja mitoitettu siten, että pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja tilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Riittävien henkilöstö- ja kalustoresurssien saaminen onnettomuuspaikalle varmistetaan maakunnallisilla varallaolo- ja päivystysjärjestelyillä. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa on yhteensä 2+18+20 = 40 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksikönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen valmiudesta siirrytään tehostettuun valmiuteen, kun tilannetietojen perusteella voidaan todeta, ettei pelastuslaitoksen normaalivalmius riitä, esimerkkinä pitkään jatkunut metsäpalovaroituskausi, tulossa oleva luonnonilmiöt tms. Valmiutta voidaan kohottaa pelastuskomppanioittain tai paloasemittain. Valmiuden kohottamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovalmius on yhteensä 3+10+23+47 = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanioiden johtajat ja 10 varajohtajaa, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3)+10+25+78= 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit, samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten. Valmiuden kohottamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö.

26 TAVOITEVAHVUUS TEHOSTETTU VALMIUS NORMAALIOLOJEN TÄYSVALMIUS arki 8-16 arki 16-8 & 24/7 viikonloppu 24/7 Johtokeskus 0 0 1 + 2 + 0 2 + 5 + 3 Komppanian johtaja 1 + 0 + 0 1 + 0 + 0 johtokeskuksen päällikkö Johtopaikka/Joensuu 1 + 0 + 0 1 + 0 + 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Joensuu 1 + 4 1 + 4 1 + 6 2 + 8 Hammaslahti 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Kiihtelysvaara 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Reijola 0 0 1 + 1 1 + 3 Joensuun VPK 0 0 1 + 1 1 + 3 Palvelualue yhteensä 1 + 3 + 6 1 + 3 + 6 2 + 5 + 12 2 + 6 + 22 Johtopaikka/Kitee 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Kitee 1 + 0 + 1 1 + 2 1 + 3 1 + 5 Kesälahti 1 + 0 + 0 1 + 0 1 + 2 1 + 4 Rääkkylä 1 + 0 + 1 1 + 0 1 + 2 1 + 4 Tohmajärvi 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Palvelualue yhteensä 3 + 1 + 3 4 + 3 2 + 4 + 9 2 + 4 + 17 Johtopaikka/Outokumpu 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Liperi 2 + 0 1 + 0 1 + 1 1 + 2 Outokumpu 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Polvijärvi 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Viinijärvi 0 0 + 1 1 + 1 1 + 2 Ylämylly 0 0 + 1 1 + 1 1 + 2 Palvelualue yhteensä 1 + 4 + 0 3 + 4 2 + 5 + 7 2 + 5 + 12 Johtopaikka Lieksa 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Juuka 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Lieksa 1 + 1 + 1 1 + 1 1 + 3 2 + 6 Nurmes 1 + 0 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Valtimo 0 + 0 1 + 0 1 + 2 1 + 2 Palvelualue yhteensä 3 + 2 + 2 4 + 3 2 + 4 + 9 2 + 5 + 14 Johtopaikka Kontiolahti 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Eno 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Ilomantsi 1 + 0 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Kontiolahti 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Tuupovaara 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 2 Lehmo 0 + 0 0 + 0 1 + 2 1 + 2 Palvelualue yhteensä 4 + 1 + 2 4 + 4 2 + 5 + 10 2 + 5 + 13 tilannehuoneen päällikkö Pelastuslaitos yhteensä 1 + 13 + 11 + 13 2 + 18 + 20 3 + 10 + 23 + 47 10 + 10 + 25 + 78 Operatiivisen henkilöstön määrä 38 40 83 123 Taulukko 6. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaaliolojen valmiustiloissa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden aikojen sekä toiminnallisten riskien mukaan.

27 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen operatiivisen toimintavalmiuden mitoitus perustuu riskianalyysiin. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa on yhteensä 2+18+20 = 40 henkilöä. Operatiivinen vahvuus voi vaihdella asemittain toiminnallisten riskien ja muuttuvien tarpeiden perusteella. Mikäli perusvalmiudessa paloaseman tavoitevahvuus ei täyty, korotetaan palvelualueen muille paloasemille valmiutta siten, että toimialueen vahvuus on perusvalmiuden mukainen. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysja varallaolovalmius on yhteensä 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanian johtajat ja varajohtajat, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus normaaliolojen täysvalmiudessa on 123 henkilöä. Pelastuslaitoksella on 19 ensilähdön paloasemaa, joissa on jatkuvasti varmistettu lähtövalmius. Jokaisen kunnan alueella on vähintään yksi paloasema, jossa on päivystys- tai varallaolovalmius. 3.1.7.1.2 Pelastustoiminnan johtaminen ja johtovastuut Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, josta onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei siitä toisin sovita. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Sisäasiainministeriöllä on oikeus määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan. Mikäli pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Muissa tilanteissa johtovastuu on sillä viranomaisella, jonka toimialaan tehtävä lain mukaan kuuluu. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen. Pelastusryhmä on pelastustoiminnassa käytettävä pienin kokoonpano, joka kootaan kalustosta ja henkilöstöstä. Pelastusryhmän toimintaa johtaa pelastusviranomainen tai sivutoiminen yksikönjohtaja. Pelastusjoukkue kootaan kolmesta tai useammasta pelastusryhmästä. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystö- tai alipäällystöviranhaltija. Pelastuskomppania kootaan kolmesta tai useammasta pelastusjoukkueesta. Pelastuskomppaniaa johtaa päällystöviranhaltija.