Valvontasuunnitelma Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos johtokunta

Transkriptio

1 Valvontasuunnitelma 2015 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos johtokunta

2 2 Sisällysluettelo 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS 3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset 7 3 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Jälkitarkastus Erityinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Palontutkinta Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia Kemikaalikohteiden valvonta Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta Pyrotekniset tuotteet ASIAKIRJAVALVONTA Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastussuunnitelmien valvonta VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA VALVONNAN RESURSSIT PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS ARVIOINTI JA KEHITYSTARPEITA 21

3 3 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Pelastuslaki (379/2011) astui voimaan Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Pelastuslain 79 velvoittaa pelastuslaitokset laatimaan valvontasuunnitelman valvontatehtävän toteuttamisesta. Palotarkastusten lisäksi ja niiden yhteydessä alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslain velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen arvioinnilla. Valvontasuunnitelmalla kohdennetaan pelastuslaitoksen valvontaa kohteisiin riskien mukaisesti ja pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määrään entistä tehokkaammin. Valvontasuunnitelma perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen ohjeistukseen ja laadittiin ensimmäisen kerran vuodelle Suunnitelma päivitetään vuosittain. Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset ovat asukkaille maksuttomina, mutta yritysten ja laitosten palotarkastuksista alettiin periä maksu alkaen. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään mitä tarkastuksia Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tekee. Tarkastusten hinta määritellään maksu, taksaja palveluhinnastossa. Maksullisuutta käsitellään tarkemmin osassa 7 (palotarkastusten maksullisuus). Valvontasuunnitelman laatimisesta on vastannut riskienhallintapäällikkö apunaan palotarkastusvastaavat. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja sen hyväksyy P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta.

4 4 Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Edellisen vuoden toiminnasta saaduilla kokemuksilla kehitetään valvontaa vuosittain. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan ja turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tähän valvontasuunnitelmaan on koottu vuonna 2015 palotarkastettavat kohteet. Kohteiden tarkastusvälien määrittelyssä on käytetty valtakunnallisen valvontasuunnitelma ohjeen periaatteellisia tarkastusvälejä ja kohdekohtaista riskienarviointia. Suunnitelmassa käsitellään lisäksi muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisyssä muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnalla pyritään osaltaan tukemaan ja kehittämään kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma löytyy pelastuslaitoksen internet sivuilta, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan näiden riskien perusteella huomioiden alueen erityispiirteitä ja yhteiskunnan muutoksia. Valvontakohteet jaetaan tässä suunnitelmassa kahteen pääluokkaan: Yrityksiin ja laitoksiin (A1-A6) sekä asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin (A7). Yritysten ja laitosten suunniteltu palotarkastusmäärä muuttuu jonkin verran suunnitellusta vuoden aikana. Määrän muuttuminen johtuu osin palotarkastusohjelmasta, jossa on tehty muutoksia ja osin kohteissa tapahtuvista muutoksista. Mikäli jonkun kohteen palotarkastusta ei ehditä tai pystytä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, huomioidaan seuraavan vuoden suunnitelmassa.

5 5 Kohteet pyritään palotarkastamaan 3 kk sisällä suunnitellusta ajankohdasta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Vuoden 2014 palotarkastukset on pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti ja vuodelle 2015 ei tule siirtymään edellisen vuoden palotarkastuksia. 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset Yrityksistä ja laitoksista käytettiin ennen nimitystä erityiskohteet ja ne tarkastettiin vuosittain. Valvontasuunnitelmassa kaikille kohteille, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita on määritelty palotarkastusohjelmaan tarkastusvälit. Kohteiden tarkastusvälit vaihtelevat 1 ja 10 vuoden välillä. Yritysten ja laitosten tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Yrityksissä ja laitoksissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia joten tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana on valtakunnallisessa valvontasuunnitelmaohjeessa käytetty tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi on arvioitu myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Omaisuusvahinkoriskit on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Tämän riskienarvioinnin lopputuloksena on päädytty periaatteellisiin tarkastusväleihin kohdetyypeittäin. Joidenkin yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä lyhennetään tai pidennetään perustarkastusvälistä riskienarviointiin perustuen. Riskienarvioinnissa käytetään Helsingin pelastuslaitoksen kehittämää arviointi menetelmää, joka on liitetty osaksi käytettävää Merlot-palotarkastusohjelmaa. Tarkastusväliä voidaan muuttaa myös tapahtuneiden onnettomuuksien, paloilmoittimen erheellisten hälytysten tai muun perustellun syyn vuoksi. Muutettaessa kohteen tarkastusväliä tulee muutoksen perusteet käydä läpi kohteen edustajalle ja kirjata palotarkastusohjelmaan. Päätöksen muutoksesta tekee palotarkastuksen suorittanut pelastusviranomainen yhteistyössä alueen palotarkastusvastaavan kanssa.

6 6 Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2015) on luettavissa tarkastettava kokonaismäärä. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella. Yritysten ja laitosten palotarkastukset (A1-A6 - kohteet) Kunta/paloasema TA 2015 Ilomantsi Tavoite Joensuu Tavoite Joensuu (paloas.) Tavoite Eno (paloas.) Tavoite Pyhäselkä (paloas.) Tavoite Kiihtelysvaara (paloas.) Tavoite Tuupovaara (paloas.) Tavoite Juuka Tavoite Kitee Tavoite Kitee (paloas.) Tavoite Kesälahti (paloas.) Tavoite Kontiolahti Tavoite Outokumpu Tavoite Lieksa Tavoite Liperi Tavoite Nurmes Tavoite Polvijärvi Tavoite Rääkkylä Tavoite Tohmajärvi Tavoite Valtimo Tavoite Palvelualue TA 2015 Joensuun Tavoite palvelualue

7 7 Erotus Pielisen Karjalan Tavoite palvelualue Erotus Vaara Karjalan Tavoite palvelualue Erotus Keski Karjalan Tavoite palvelualue Erotus OkuPoLin Tavoite palvelualue Erotus Pelastuslaitos Tavoite yhteensä Erotus Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Pelastustoimen onnettomuustilaston (Pronto) mukaan asunnoissa joissa on käyty hälytystehtävissä aikavälillä , koko valtakunnan tasolla toimiva palovaroitin on ollut vain noin 30%:ssa asunnoissa (n= ) ja Pohjois-Karjalassa (n= 1000) osuus on samalla tasolla, myös aikaisempien vuosien havainnot palotarkastuksissa tukevat tilastoa. Pelastuslain 379/2011 mukaan huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia. Toimiva palovaroitin havaitsee nopeasti alkavan tulipalon ja antaa aikaa pelastautua asunnosta ja hälyttää apua. Vuoden 2015 asuinrakennusten palotarkastuksissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota palovaroittimien toimintakuntoon. Asuinrakennusten palotarkastuksia tehdään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Maakunta on jaettu palotarkastuksia varten palotarkastusohjelmassa valvonta-alueisiin. Aiemmin asuinrakennukset ja niihin verrattavat kohteet palotarkastettiin keskimäärin kymmenen vuoden välein Pohjois-Karjalassa. Kaikkia kiinteistöjä ei ole tarvetta palotarkastaa vaan asukkaiden omatoimista varautumista onnettomuuksiin pyritään lisäämään myös muin keinoin. Palotarkastusten lisäksi jaetaan vuorossa oleville palotarkastusalueille asuinrakennuksiin omatarkastuslomake ja Joka kodin turvaopas joilla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuuttaan. Omatarkastuslomaketta käytetään myös

8 8 mahdollisesti tehtävän palotarkastuksen lähtötietona. Varsinainen palotarkastus tullaan tekemään keskimäärin 60 % vuorossa olevien tarkastusalueiden asuinrakennuksista. Vuoden 2015 palovaroitin-teemaan liittyen kotitaloudet joissa asukas ei syystä tai toisesta kykene itse palovaroittimen asentamiseen tai patterin vaihtamiseen, palotarkastaja voi mahdollisuuksien mukaan auttaa toimenpiteiden suorittamisessa jo palotarkastuksen yhteydessä. Kaikkiin tarkastusvuorossa olevan valvonta-alueen taloyhtiöihin tehdään palokatselmus, jossa arvioidaan kohteen turvallisuutta muun muassa tuhopolttoriskin perusteella ja varmistetaan saavutettavuus pelastusajoneuvoilla. Jos kohteessa havaitaan edellä mainittuja puutteita, tehdään varsinainen palotarkastus. Palotarkastus tehdään joka tapauksessa vähintään 20 % taloyhtiöistä. Palotarkastuksessa käydään noin 20 % kohteen asunnoista. Ikäihmiset ovat erillisenä kohderyhmänä palotarkastuksissa. Palotarkastusten tekemistä ja ikäihmisten tavoittamista varten on hakeuduttu ja hakeudutaan yhteistyöhön esimerkiksi kuntien ennakoivia kotikäyntejä tekevien henkilöiden kanssa. Ikäihmisille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa markkinoidaan palotarkastuksia, joissa asukkaan kanssa yhdessä arvioidaan ja kehitetään kodin turvallisuutta. Liperin kunta toimii pilottikohteena ikäihmisille suunnatuissa palotarkastuksissa. Kunta toimittaa tiedot kotitalouksista, joihin pelastuslaitos voi kohdentaa palotarkastuksia. Nämä kohteet kattavat noin 50% (100kpl) suunnitelluista palotarkastuksista. Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti palotarkasteta. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin hyödyntäen esimerkiksi mökkiläisiltoja ja muita tapahtumia. Nuohoojien käyttöön on tehty valistusmateriaalia, jota jaetaan nuohouksen yhteydessä. Nuohoojia on koulutettu havainnoimaan, tuomaan omistajalle tietoon ja ilmoittamaan

9 9 pelastusviranomaiselle turvallisuuspuutteista. Piirinuohoojat mittaavat myös asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen häkäpitoisuuksia nuohoustyön yhteydessä. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2015) on luettavissa tarkastettava minimimäärä, joka on 60 % alueen asuinkiinteistöjen kokonaismäärästä. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella. Asuinrakennusten palotarkastukset (A7-kohteet) Kunta/paloasema Määrä TA 2015 Ilomantsi Tav alue 1 Joensuu Tav Joensuu (paloas.) Tav alue 6 Eno (paloas.) Tav alue 2+2 Pyhäselkä (paloas.) Tav alue 4 Kiihtelysvaara (paloas.) Tav alue 2 Tuupovaara (paloas.) Tav alue 10 Juuka Tav alue 8t ja 10 Kitee Tav Kitee (paloas.) Tav alue 8 ja 3t Kesälahti (paloas.) Tav alue 8 Kontiolahti Tav alue 9 Outokumpu Tav alue 8 Lieksa Tav alue 2+2 Liperi Tav alue 2 Nurmes Tav alue n10 Polvijärvi Tav alue 2 Rääkkylä Tav alue 9 Tohmajärvi Tav alue 1 Valtimo Tav. 0 0

10 10 ei aluetta Palvelualue Määrä TA 2015 Joensuun Tav palvelualue Erotus Pielisen Karjalan Tav palvelualue Erotus Vaara Karjalan Tav palvelualue Erotus Keski Karjalan Tav palvelualue Erotus OkuPoLin Tav palvelualue Erotus Pelastuslaitos Tav yhteensä Erotus Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastuslaitos tekee valvontayhteistyötä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa seuraavien periaatteiden mukaisesti: Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Kaavoitukseen ja rakennuslupakäsittelyyn annetaan pyydettäessä lausuntoja. Suunnittelijoita ja rakentajia ohjataan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen osallistuu rakentamiseen liittyviin tarkastuksiin ja katselmuksiin kohdan 4.1 periaatteiden mukaisesti. Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES TUKES tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan.

11 11 Kuntien ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Yhteistyö erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa ennakoiviin kotikäynteihin, kotisairaanhoidon ja kotihoidon kotikäynteihin. Osallistumisen tarkoitus on kouluttaa kotikäyntejä tekeviä havainnoimaan riskejä ja ilmoittamaan niistä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle. Yhteistyö kuluttajaturvallisuusvalvonnassa, ravintoloiden ja yleisötilaisuuksien valvonnassa. Pohjois-Karjalan poliisilaitos Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien ennakkosuunnittelussa ja tarkastuksissa. Pelastusviranomainen ja poliisi suorittavat palontutkintaa ja palonsyyntutkintaa mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä. Lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn liittyvässä Tulipysäkki-hankkeessa tehdään yhteistyötä poliisin Nuortentiimin kanssa. Ravintoloiden tarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Myös oppilaitosten turvallisuuden kehittämisessä ja ilotuliteiden käytön valvonnassa tehdään yhteistyötä. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjen turvallisuusasioiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen perustamisvaiheessa ja toiminnan muuttuessa. Anniskelulupa lausuntojen antaminen. Kuopion hätäkeskus

12 Yhteistyö hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen koskien. Muun muassa erheellisten hälytysten vähentäminen ja laitteiden huollon valvonta. 12 Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Palotarkastukset kiinteistöihin yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Valvontayhteistyö rajavartiolaitoksen kanssa ravintoloiden valvonnassa. Nuohoojat Nuohoojat tarkkailevat varsinaisen nuohoustyön lisäksi henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja kiinteistöissä ja toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle. Nuohoojat mittaavat kiinteistöjen häkäpitoisuuksia nuohouksen yhteydessä. Valvontayhteistyön kautta pelastusviranomainen antaa paljon erilaisia lausuntoja luvan myöntävälle viranomaiselle. Käytäntöä pyritään muuttamaan siten, että lupaehdoissa edellytettäisiin tarvittaessa pelastusviranomaisen lausuntoa jolloin lausunnon pyytäjänä olisi luvan hakija tai suunnittelija. Muutoksella suurempi osa lausunnoista on tulevaisuudessa maksullisia ohjauksen ollessa edelleen maksutonta. 4. Muut tarkastukset ja katselmukset 4.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset

13 Jälkitarkastus Jälkitarkastus on valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee tarvittaessa valvoakseen annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta Erityinen palotarkastus Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskorjattuun rakennukseen tai kohteeseen ennen käyttöönottoa. Erityinen palotarkastus on perusteltua tehdä kohteisiin, jotka ovat velvollisia laatimaan pelastusasetuksen (407/2011) mukaisesti pelastussuunnitelman: asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;

14 14 ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Näiden kohteiden lisäksi aina kun rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen;

15 15 kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski Palontutkinta Pelastuslaki (379/ ) velvoittaa pelastusviranomaisen suorittamaan palontutkintaa. Tulipaloja tutkitaan vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuden kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen suorittamassa palontutkinnassa pyritään selvittämään laaja-alaisesti tulipalon syttymiseen johtaneita tapahtumia, seurauksena aiheutuneita vahinkoja sekä tulipalon sammuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tutkinnoilla halutaan kehittää yleistä paloturvallisuutta, tukea omatoimista varautumista, kehittää pelastuslaitoksen toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Valtakunnallisen palontutkintaohjeen mukaan palontutkinta on jaettu kolmelle tasolle, jotka kuvaavat tutkinnan laadulle ja laajuudelle asettuja vaatimuksia. Tutkinnan taso määräytyy tulipalon aiheuttamien vahinkojen laajuuden perusteella tai muun aiemmin tehdyn tutkintalinjauksen perusteella. 1. Tutkintataso Pelastuslaitos tutkii kaikki ne tulipalot, jotka tulevat pelastuslaitoksen tietoon pelastustoiminnan yhteydessä. Tutkinta suoritetaan aina vähintään tasolla yksi. Tutkinnasta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Suoritetun arvion jälkeen on pelastusviranomaisen ilmoitettava poliisille, mikäli tulipalon syttymissyyhyn on aihetta epäillä liittyvän tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta. 2. Tutkintataso Toisen tason tutkinnan suorittaa aina palontutkija Pelastuslaitos tutkii tasolla kaksi kaikki ne tulipalot, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä: tulipalosta on aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen tulipalon arvioidaan aiheuttaneen vähintään euron vahingon tutkinnalla saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tutkinnasta on päätetty valtakunnallisessa, ajankohtaisessa tai alueellisessa tutkimushankkeessa tai teemassa paikalliseen tarveharkintaan liittyvät tutkinnat valtakunnalliset vuosittain vaihtuvat teematutkinnat

16 3. Tutkintataso Kolmannen tason tutkinnat ovat luonteeltaan erityisen laajoja. Tutkinta käynnistetään tasolla kolme silloin kun tulipaloon liittyy erityisiä seikkoja, joiden selvittäminen on tarpeen. Kolmannen tason tutkintaa ei ole kuitenkaan tarvetta suorittaa niissä tulipaloissa, joiden tutkinnan on aloittanut onnettomuustutkintakeskus. 16 Pelastuslaitoksella on nimettyjä palontutkijoita jokaisella palvelualueella, yhteensä 8 henkilöä. Suurin osa tulipaloista tutkitaan heti sammutustyön päätyttyä sammutustyönjohtajan toimesta palontutkintatasolla 1. Tasolla 2 suoritettavia palontutkimuksia on noin kpl vuodessa. Kaikki palontutkinnat kirjataan pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontoon tutkimustasosta riippuen joko onnettomuus - tai palontutkintaselosteelle Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyvää valvontaa tehdään määräaikaisten- ja erityisten palotarkastusten yhteydessä. Laitteiden suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittaessa erillisiä ennakkokatselmuksia. 4.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Kemikaaleja valvotaan pääasiassa palotarkastusten yhteydessä. Kemikaalivalvontaa kehittää ja ohjeistaa asiaan erikoistunut päällystöviranhaltija, jota kutsutaan pelastuslaitoksen kemikaaliviranomaiseksi Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Ilmoitusrajan ylittyessä pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen, tai hänen edustajansa tekee päätöksen ja suorittaa tarkastuksen. Nestekaasun käyttölaitosten ja varastoinnin valvonta hoidetaan samoilla periaatteilla.

17 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta Käyttöön otettaville öljylämmityslaitteistoille suoritetaan pelastusviranomaisten toimesta 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta katsastus, kun säiliön tai säiliöiden yhteistilavuus on enintään 200 m 3. Yli 200 m 3 mutta enintään m3 polttoöljyn varastointimäärän kohteisiin suoritetaan tarkastus. Laitteistojen ja öljysäiliöiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Valvonnassa tehdään yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisen kanssa Pyrotekniset tuotteet Alueen pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslain perusteella pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä ja luovutusta yksityiseen kulutukseen. Valvontaa tehdään pääasiassa määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset ilmoitusten johdosta sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisena myyntikautena Asiakirjavalvonta 4.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen valvoo pelastuslain 19 :ssä tarkoitettujen poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutumista. Pelastusviranomainen arvioi

18 18 saamansa poistumisturvallisuusselvityksen perusteella kohteen poistumisturvallisuutta ja ryhtyy tarvittaessa pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin Pelastussuunnitelmien valvonta Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelmaa käytetään palotarkastuksien lähtötietona, ja niiden kautta arvioidaan osaltaan kohteen turvallisuustasoa. Pelastussuunnitelmat pyydetään pelastuslaitokselle ja toimitetusta pelastussuunnitelmasta annetaan palaute. Yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat tallennetaan hyödynnettäviksi palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnässä ja suurempien kohteiden osalta erillisten johtamissuunnitelmien lähtötietoina. Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmia ei tallenneta. Palotarkastusohjelmalla seurataan laadittujen pelastussuunnitelmien määrää, palotarkastuksilla laatua. Pelastussuunnitelman laatu vaikuttaa olennaisesti kohteen riskienarviointiin, joka vaikuttaa kohteen tarkastusväliin. Yleisötilaisuuteen edellytetään pelastussuunnitelma mikäli tilaisuudessa: arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja; tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Yleisötilaisuuteen suoritetaan lisäksi pääsääntöisesti ylimääräinen palotarkastus. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille ja terveysviranomaiselle. 5. Valvonnan toteutumisen seuranta

19 19 Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Suunnitellut ja toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Toteutuneita tarkastuksia seurataan palotarkastusohjelman avulla laitoksella kuukausittain. Raportti toteumasta esitellään P-K:n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnalle neljännesvuosittain. Määräaikaiset palotarkastukset tulee olla tehty mennessä. 6. Valvonnan resurssit Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Valvottavien asioiden moninaisuus on edellyttänyt asioiden keskittämistä vastuuhenkilöille, jotka pyrkivät yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä maakunnassa. Vastuuhenkilöt on nimetty seuraaville vastuualueille: maankäytön- ja rakentamisen ohjaus kemikaalikohteiden valvonta pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus palotarkastusohjelman kehitystyö piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen pelastussuunnittelun kehittäminen palontutkinnan kehittäminen Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu viiteen palvelualueeseen: Pielisen Karjalan palvelualue Vaara - Karjalan palvelualue Joensuun palvelualue Okupolin palvelualue

20 20 Keski-Karjalan palvelualue Kullekin alueelle on nimetty palotarkastuksen vastuuhenkilö. Palotarkastuksen vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelualueen suunnitellut palotarkastukset tulevat tehdyksi. Vastuuhenkilöt kehittävät valvontatoimintaa alueellaan. Resurssina palotarkastusten tekemisessä käytetään pääasiassa palvelualueen henkilöstöä. Suurin osa valvontatyötä tekevistä osallistuu myös esimerkiksi hälytystehtäviin; resurssina käytetään lähes koko henkilöstöä. Yritysten ja laitosten (A1-A6) määräaikaisia palotarkastuksia tekevät pääasiassa päällystöviranhaltijat, joidenkin kohteiden myös alipäällystö. Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksia tekevät pääasiassa alipäällystö ja miehistö. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueensa työn lisäksi muita tehtäviä pelastustoimen tehtäväkentässä.

21 21 Valvontatyöhön käytettävää ja tarvittavaa resurssia on hankala arvioida koska henkilöt osallistuvat valvontatyön lisäksi myös esimerkiksi turvallisuusviestintään ja hälytystehtäviin. Valvonnan suunnittelu ja henkilöstön kouluttaminen/kouluttautuminen on myös merkittävä tehtävä, jota on vaikea arvioida. Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi on vuosittain tehty noin 1000 tarkastusta, määrä pitää sisällään annetut lausunnot. Resurssitarvetta voidaan karkeasti arvioida suoritteiden määrän ja niihin käytettävän ajan, sekä asiakokonaisuuksiin käytettävän ajan perusteella seuraavasti: Tehtävä henkilötyövuodet Valvontatyön johto, suunnittelu ja kehittäminen 1 Rakentamisen- ja maankäytön ohjaus 1,5 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 1000 kpl/ 1 kpl vuorokaudessa / 200 vuorokautta 5 Asuinkiinteistöjen palotarkastukset 2700 kpl/ 8 kpl vuorokaudessa / 200 vrk 1,7 Kemikaalivalvonta 0,5 Palontutkinta 0,3 Pelastussuunnittelun valvonta 0,5 Muu viranomaisyhteistyö 0,5 Pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus 0,5 Piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen 0,5 Palotarkastusohjelman kehitystyö (rekistereiden ylläpito) 0,5 Muut tarkastukset 0,5 Yhteensä 13,0 Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Turvallisuusviestintään käytettävä aika merkitään PRONTO:on, mutta tarkkuus ei ole vielä kirjaamiskäytännöistä johtuen riittävä.

22 22 7. Palotarkastusten maksullisuus Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Valtaosa Suomessa olevista pelastuslaitoksista aloitti laskuttamisen palotarkastuksista Näin myös Pohjois Karjalan pelastuslaitos. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset säilyivät maksuttomina. Palotarkastusten ja muun toiminnan hinnoittelu on esitetty P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan vahvistamassa maksu-, taksa- ja palveluhinnastossa. 8. Arviointi ja kehitystarpeita Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet saavutetaan palotarkastustoiminnan osalta. Valvontasuunnitelmassa suunniteltujen palotarkastusten määrä on tarkentunut vuoden aikana. Yrityksiä ja laitoksia tarkastetaan noin 15% suunniteltua vähemmän ja asuinrakennuksia noin 11 % suunniteltua vähemmän. Edellä mainitut poikkeamat ovat pystytelleet viime vuosina samalla tasolla. Poikkeamat johtuvat pääsääntöisesti rakennusten käyttötarkoitusten muuttumisesta, toiminnan loppumisesta tai kohteen palotarkastusvälin uudelleen arvioinnista. Vastaavasti muut tarkastukset toteutuvat noin 13 % yli suunnitellun. Vuoden 2014 valvontasuunnitelman mukaan palotarkastuskohteiden valinnassa pyritään siirtymään entistä enemmän riskiperusteisempaan suuntaan. Tätä toimintatapaa kokeillaan Liperissä, jossa kunta toimittaa osan palotarkastuskohteiden osoitteista. Mikäli toimintatapa todetaan hyväksi, sitä pyritään laajentamaan muihinkin kuntiin. Yksi vuoden 2014 tavoitteista oli koulutuksen lisääminen ja se toteutui neljän päällystöviranhaltijan osalta, jotka osallistuivat valtakunnallisiin palotarkastustoimintaa tukeviin koulutuksiin.

23 23 Asiakaspalautteen keräämisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia kartoitettiin vuoden 2014 aikana ja pääsimme myös mukaan valtakunnalliseen valvontatoiminnan asiakaskyselyyn jo saman vuoden aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 333 kpl. Taustatietoja sisältävän kysymyspatterin lisäksi asiakasta pyydettiin arvioimaan palotarkastustapahtumaa arvoasteikolla 1-4 ja osa-alueet olivat: Palotarkastuksen laatu Kuinka tärkeäksi koetaan palotarkastuksen pyrkimykset paloturvallisuuden parantamiseksi Palotarkastuksen vaikuttavuus yrityksen turvallisuuskulttuuriin Palotarkastuksen kehittämisen kannalta tärkeät huomiot: Asiakkaiden mielestä parantamisen varaa oli tarkastettavan kohteen asiantuntemuksessa ja erityispiirteiden tunnistamisessa. Vastaavasti asiakaspalveluhenkisyys nousi esiin positiivisena asiana. Asiakkaat pitävät palotarkastusta tarpeellisena ja sillä on vaikutusta organisaation turvallisuuskulttuuriin. Tulosten perusteella meidän tulee perehtyä entistä paremmin tarkastuskohteen toimialaan ja yleistietoihin sekä selvittää kohteen erityispiirteitä pelastussuunnitelman, aikaisempien palotarkastuspöytäkirjojen ja Pronton onnettomuustilaston kautta. Pelastuslain 80 :ssä mainitaan palotarkastuspöytäkirjan sisällöstä: Pöytäkirjassa pitää riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Laadittujen pöytäkirjojen perusteella sisältö ja rakenne eivät kaikilta osin täytä tällä hetkellä lain vaatimuksia. Tästä johtuen koulutusta on laajennettava niin, että se koskee kaikkia palotarkastustyötä tekeviä päällystöviranhaltijoita. Vuoden 2015 aikana palotarkastustyötä tekeville järjestetään koulutustilaisuuksia, joissa ohjeistetaan ja yhdenmukaistetaan palotarkastuspöytäkirjan sisältö ja rakenne lain edellyttämälle tasolle. Nykyisellä kokoonpanolla toimiva palontutkintaryhmä perustettiin vuonna Palontutkinnat joista on tehty palontutkintaseloste, ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2014 kolminkertaisesti.

24 24 Määrien kasvuun on vaikuttanut palontutkinnan resurssien lisääminen. Alan koulutusta on niukasti ja palontutkijat ovat osallistuneet satunnaisesti tarjolla oleviin koulutuksiin. Vuoden 2015 tavoitteena on, että palontutkijat seuraavat aktiivisesti koulutustarjontaa ja mahdollisuuksien mukaan osallistuvat niihin. Lisäksi ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään tutkimalla paloja, jotka eivät ylitä 2. tason tutkintakynnystä, mutta hyödyntävät palontutkijan henkilökohtaista osaamista, onnettomuuksien ehkäisy- ja valistustyötä.