Pohjois-Karjalan pelastuslaitos RISKIANALYYSI 2016 TIIVISTELMÄ
|
|
- Hanna Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos RISKIANALYYSI 2016 TIIVISTELMÄ
2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus Harkittavat riskialueet RISKIKOHDEANALYYSI Riskiruutuvertailu Hälytystehtävät riskiruuduittain Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain YHTEENVETO
3 1 JOHDANTO Pelastuslain mukaan pelastustoimen tehtävänä on arvioida alueensa riskit, huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta sekä pelastustoiminnan suunnittelu ja mitoittaminen toimintaympäristön riskien mukaisesti. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut edellisen riskianalyysin vuonna Riskianalyysi on ollut perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle vuosille Nyt laadittavan riskianalyysin tarkoituksena on tarkastella Pohjois-Karjalan riskejä ja riskianalyysi toimii perustana laadittavalle palvelutasopäätökselle vuodesta 2017 eteenpäin. Pelastustoimen riskianalyysin tavoitteena on: tunnistaa alueella olevat uhat ja niistä aiheutuvat riskit huomioida muuttuva toimintaympäristö toimia perustana pelastuslaitoksen palvelutasopäätökselle tukea valmiussuunnittelua ja suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautumista. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella uhkien arviointi muodostuu seuraavista osista: toimintavalmiuden määrittämiseksi Pohjois-Karjala jaetaan riskiluokkiin (alueriskianalyysi) valtakunnallista regressiomallia (rakennuspaloriski) käyttämällä ja tarkastamalla Pohjois-Karjalassa tapahtuneita riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia tarkastellaan regressiomallin 1. ja 2. riskiluokan ruutujen onnettomuusuhkia tarkemmalla analyysillä sisältäen myös muiden kuin riskiluokan määrittävien (=kiireettömien) onnettomuuksien esiintyvyyttä tunnistetaan Pohjois-Karjalan sellaiset onnettomuustyypit, riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisjärjestelyitä (riskikohdeanalyysi ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhkat, vesistö- ja kemikaaliriskianalyysi) seurataan Pohjois-Karjalan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä tunnistetaan ja arvioidaan Pohjois-Karjalan osalta Kansallisen riskinarvion 2015 mukaiset onnettomuusuhkat 2 ALUERISKIANALYYSI Alueriskianalyysissa on Pohjois-Karjalan maakunta jaettu tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan 1 km x 1 km ruutuihin. Jokaiseen ruutuun on määritelty regressiomallin mukaisesti riskitaso. Regressiomallin tekijöinä ovat ruudun asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella (rakennuspaloriskiluku). Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin riskiruudulle, josta muodostuu kyseisen alueen riskiluokka I-IV. 2.1 Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuva riskiluokitus Regressiomallin mukaan on Pohjois-Karjalassa I-luokan riskiruutuja 4 kappaletta. Kaikki ruudut sijaitsevat Joensuun kantakaupungin alueella. II-riskiluokan ruutuja on 105 kappaletta ja III luokan riskiruutuja 114 kappaletta. Ruudun koko on sama kuin km 2. Uusia riskiruutuja ovat: Rääkkylä 1 kpl: uusi 3. ruutu Joensuu 3 kpl: Karhumäki uusi 3. ruutu, Reijola uusi 3. ruutu, Uimaharju uusi 3. ruutu 3
4 Kontiolahti 2 kpl: Lehmo uusi 3. ruutu, Asemankylä uusi 3. ruutu Liperi 1 kpl: Vaivio uusi 3. ruutu Ilomantsi 1 kpl: uusi 3. ruutu Muuttuneita kohonneita riskiruutuja ovat: Joensuu 3 kpl: Rantakylä 2->1, Noljakka 3->2, Reijola 3->2 Kontiolahti 2 kpl: Lehmo 3->2, keskusta 3->2 Muuttuneita laskeneita riskiruutuja ovat: Liperi 2 kpl: Välikangas 2->3, Viinijärvi 2->3 (olleet korotettuja onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Kitee 1 kpl: Puhos 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) Rääkkylä 1 kpl: 2->3 (ollut korotettuna onnettomuuskehityksen perusteella harkinnanvaraisesti) 2.2 Harkittavat riskialueet Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on arvioinut ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Näitä riskiruutuja voi pelastuslaitos arvioinnin perusteella korottaa seuraavasti: riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittämää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia ovat: rakennuspalovaarat rakennuspalot liikenneonnettomuudet liikennevälinepalot muut tulipalot räjähdykset/räjähdysvaarat sortumat / sortumavaarat vaarallisten aineiden onnettomuudet kiireelliset ihmisen pelastamistehtävät Pohjois-Karjalassa tarkasteltiin ne riskiruudut, joissa tilastokeskukselta saadussa aineistossa oli osoitettu se, että määrittävien onnettomuuksien perusteella ruudun riskiluokka voisi olla korkeampi (taulukko 3). Harkittavien ruutujen analyysiin tehtävämäärien perusteella nousseet riskiruudut ovat Joensuun Sirkkala, Lieksan keskusta, Liperin Ylämyllyn Shell, Nurmeksen ABC ja Kontiolahden Uuro. Analyysin perusteella kaikkien tarkasteltujen riskiruutujen riskiluokka korotetaan seuraavasti: - Lieksan keskusta 2 -> 1 - Joensuu Sirkkala 2 -> 1 - Liperi Ylämylly 3 -> 2 - Nurmes ABC 4 -> 3 - Kontiolahti Uuro 4 -> 3 4
5 Ruutu Id nro Regressiomallin mukainen riskiluokka Regressiomallin riskitaso Korkeamman ruudun riskitaso Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi korotusperuste Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi Kiireellisiä tehtäviä/ vuosi edellinen riskianalyysi Muita tehtäviä yhteensä/ vuosi edellinen riskianalyysi Lieksa keskusta ,93 1,00 10/2 12,4 54,4 15,1 46,4 Joensuu Sirkkala ,86 1,00 10/2 10,0 29,6 16,9 29,0 Liperi, Ylämylly ,159 0,25 10/2 3 2,6 2 2,8 Nurmes ABC ,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 3,2 3,4 2,2 1,8 Kontiolahti Uuro ,072 0,25 (2)/0,1 (3) 10/2 2 2,4 2 1,4 Ruutu Riskikohteitkohteita Riski- Vaaralliset aineet lkm lkm hoitolaitokset maantie rautatie kohteita teollisuus Riskikohteita lkm Riskikohteita lkm Kuvaus alueesta maanal. tilat vesistö Lieksa keskusta II III on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, liikehuoneistoja, liikekeskusta, huoltoasemia Joensuu Sirkkala III I on 1 yli 4. krs asuinkerrostaloja, ratapiha osittain, teollisuutta, huoltoasema Liperi, Ylämylly II II ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Nurmes ABC II ei 1 Tiealuetta, huoltoasema, liiketiloja, lämpövoimala Kontiolahti Uuro II ei 0 Tiealuetta, huoltoasema, teollisuutta Taulukko 3: Yhteenveto Pohjois-Karjalan harkinnanvaraisesti korotettavista ruuduista I -luokan riskialue II-luokan riskialue III -luokan riskialue Joensuu 5 4 4, , ,27 Lieksa 1 1 0, , ,67 Nurmes 8 8 4, ,7 Kontiolahti 8 6 3, ,63 Outokumpu 6 6 2, ,7 Kitee 5 6 4, ,65 Eno/Joensuu 6 6 2, ,64 Liperi 6 7 2, ,35 Ilomantsi 4 4 2, ,55 Hammaslahti/Joensuu 4 3 1, ,36 Juuka 2 2 1, ,71 Polvijärvi 2 2 1, ,48 Tohmajärvi 1 1 0, ,5 Valtimo 1 1 0, ,48 Kesälahti 1 1 1, ,68 Rääkkylä 1 2 0, ,61 Tuupovaara/Joensuu ,1 Kiihtelysvaara/Joensuu 5 5 5, , , ,2 Taulukko 4. Pohjois-Karjalan lopulliset riskialueet ja niiden muutos aikaisempiin vuosien 2012 ja 2008 riskianalyyseihin. 5
6 3 RISKIKOHDEANALYYSI Riskialueiden lisäksi on pelastustoimen riskianalyysissä tarkasteltu myös yksittäisiä kohteita (yrityksiä, laitoksia, toimintoja). Regressiomalli ei ota huomioon rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa, vaan ainoastaan ruudussa olevan rakennetun kerrosalan ja asukasluvun. Tämän johdosta tarkastelua tulee laajentaa kuvaamaan tarkemmin toimintaa. Tätä varten on palotarkastusohjelma Merlotista poimittu A1-6 luokan valvontakohteet, jotka on valvontasuunnitelmassa arvioitu pelastuslaitoksen toimesta ja luokiteltu eri luokkiin rakennuksessa tapahtuvan toiminnan ja toiminnan riskinarvion perusteella. Kohdekohtaista riskinarviointia tehdään tarkastelemalla kohteet valtakunnallisin kriteerein, jotka luokittelevat toiminnan laajuuden ja riskiprofiilin perusteella. Riskinarviota tehtäessä otetaan huomioon myös aiempien palotarkastusten havainnot. Tämän luokituksen perusteella voidaan kohteet järjestää riskien mukaiseen järjestykseen ja ruutujen keskinäinen vertailtavuus paranee. Valvontakohteiden luokittelussa huomioidaan kohteet, joissa on olemassa merkittäviä henkilöturvallisuusriskejä ympäristöriskejä kulttuuririskejä omaisuusriskejä mukaan lukien keskeytysvahingot yhteiskunnan toimintaan kohdistuvia riskejä kasvaneita suuronnettomuuden riskejä. Arvioinnissa on tarkasteltu mm. seuraavia kriteereitä: hoitolaitokset > 5 hoitopaikkaa > 10000m² kerrosalan rakennukset maataloustuotannon rakennukset >1000m² kokoontumis- ja liikehuoneistot >500m², ravintolat >50 paikkaa, päivähoitolaitokset >25 hoitopaikkaa majoitustilat >10 paikkaa suurehkot tuotanto- ja varastotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat SEVESO-kohteet sekä Tukesin lupalaitokset ja toimintaperiaatelaitokset turvetuotantoalueet satamat lentokentät ja sen lähestymisalueet voimalaitokset sähkön- ja vedenjakelukohteet tele- ja viestintäkohteet kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset turvallisuusselvitysvelvolliset kohteet 4. RISKIRUUTUVERTAILU Riskikohdeanalyysin jälkeen aineisto on koottu ruutuaineiston pohjalta taulukkoon ja karttamateriaaliin. Tarkasteltuja riskejä ja tapahtuneita onnettomuuksia vuosina on analysoitu riskiruuduittain. Tarkasteluun on otettu kaikki I-III-riskiluokkien ruudut ja IV-riskiluokkien ruudut, joissa tehtäviä on ollut tarkastelujaksolla yli 10. Kaikkiaan tarkastelussa on ruutuja 6
7 yhteensä 293. Onnettomuustarkastelu on tehty tarkastelemalla kaikkia tehtäviä, joihin pelastustoimea on hälytetty kiireellisyysluokituksesta riippumatta, jotta ruutuihin saadaan riittävä määrä havaintoja. Riskiluokka I 6 ruutua Riskiluokka II 104 ruutua Riskiluokka III 105 ruutua Riskiluokka IV 78 ruutua 4.1 Hälytystehtävät riskiruuduittain Ruutuaineistoa on tarkasteltu hälytystehtävittäin vuosien tehtävien osalta. I-luokan riskiruutujen hälytystehtävämäärät vaihtelevat välillä keskiarvon ollessa 579 tehtävää/ruutu. II-luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat tehtävän välillä keskiarvon ollessa 104 tehtävää/ruutu. III-luokan luokan ruutujen tehtävämäärät vaihtelivat tehtävän välillä keskiarvon ollessa 21 tehtävää/ruutu. Riskiluokka Ruudun nimi Ruuduntunniste (ID-nro) Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä I Joensuu ruutukaava pohjoinen I Lieksa keskusta I Joensuu ruutukaava eteläinen I Joensuu Niinivaara I Joensuu Sirkkala I Yhteensä II Lieksa Partalanmäki II Outokumpu keskusta itä II Kitee Hutsi II Kitee keskusta II Tuupovaara keskusta II Kesälahti keskusta II Joensuu Noljakka II Joensuu Penttilä II Joensuu Linnunlahti II Ilomantsi keskusta luode II Kitee Peltola II Nurmes Porokylä II Ilomantsi keskusta koillinen II Lieksa Merilä II Tohmajärvi Kemie II Ilomantsi keskusta lounas II Joensuu Ranta-Mutala II Ilomantsi keskusta kaakko II* Joensuu Rantakylä itä * 1. riskiluokka 2017 II Kontiolahti keskusta II Juuka keskusta itä II Joensuu Otsola II Joensuu Voimatie II Eno keskusta etelä II Lieksa Teollisuuskylä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Tarkastus- tai varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä Taulukossa 5: Vilkkaimmat riskiruudut (30 kpl) hälytystehtävien osalta eriteltynä Pohjois- Karjalan alueella. 4.2 Riskikohdeanalyysi riskiruuduittain Tarkempi analyysi tehtiin ruuduille, joissa tehtävämäärä ylitti tarkastelujaksolla 100 tehtävää 5 vuoden aikana. Mukaan tarkasteluun tuli 6 kpl 1. riskiluokan ruutua, 46 kpl 2. riskiluokan ruutua ja 2 kpl 3. riskiluokan ruutua. Analyysissä ruutua tarkasteltiin riskien ja regressiomallin tietojen perusteella, jolloin saatiin laajempaa vertailtavuutta ruutujen kesken. Ruutuihin tuotiin vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetukset, kemikaalikohteet, vesistöriskit, valvontakohteiden riskiluokitus, maanalaiset tilat sekä museoviraston luokittelemat suojelukohteet. Riskikohteiden tiedot tuotiin koostetaulukkoon, joissa ne ryhmiteltiin eri luokitteluille. Riskiruutuja tarkasteltiin mm. rakennuspaloriskin ja riskikohteiden lukumäärien mukaisesti. 7
8 5. SUOMEN KANSALLINEN RISKINARVIO 2015 Suomessa on laajana viranomaisyhteistyönä valmisteltu kansallinen riskinarvio pohjautuen EU:n yhteiseen pelastuspalvelumekanismin mukaiseen riskinarvioon. Suomen kansallinen riskinarvio 2015:ssa on yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Skenaariot on jaettu kahteen luokkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset on arvioitu niin laajoiksi, että yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille tai kriittiselle infrastruktuurille mahdollisesti aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen. Vakavia alueellisia tapahtumaskenaarioita on 15 ja niiden vaikutukset rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne aiheuttavat vahinkoja ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle ja saattavat aiheuttaa rajattuja häiriöitä kriittiselle infrastruktuurille tai elintärkeille toiminnoille tai ne saattavat aiheuttaa tarpeen pyytää kansainvälistä pelastustoimen apua. Pohjois-Karjalan osalta on tarkasteltu sekä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia skenaarioita että vakavia alueellisia tapahtumia. Vakavat alueelliset tapahtumat on analysoitu ensin vaikutusarvioilla, joka on taulukossa 6. Vakavat alueelliset tapahtumat Riskiluku Suomi Riskitaso Pohjois- Karjala Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai sen läheisyydessä 7,1 keskitaso Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa 4,4 keskitaso Suuri merellinen onnettomuus 11,2 matala Vakava lentoliikenteen onnettomuus 4,4 keskitaso Vakava raideliikenteen onnettomuus 7,9 keskitaso Vakava maantieliikenteen onnettomuus 5,1 keskitaso Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo 6,8 korkea Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa 6,8 keskitaso Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö 8,0 keskitaso Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso 13,8 korkea Ukkosmyrsky (rajuilma) 7,6 keskitaso Suomeen kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi 7,5 matala Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko 6,6 keskitaso Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä 5,7 matala Laajamittainen maahantulo 8,5 keskitaso Taulukko 6. Kansallisen riskinarvion vakavien tapahtumien vaikutusanalyysi. 8
9 6. YHTEENVETO Riskianalyysityö on pelastuslaitoksella jatkuva prosessi, jossa yhdistellään eri tietolähteistä saatua tietoa ja pelastuslaitoksen itse kokoamaa tietoa. Riskit muuttuvat jatkuvasti, joten riskienhallintatyö on jatkuvaa. Maakuntauudistuksen yhteydessä Suomeen kootaan yhtenäistä riskianalyysipohjaa, jonka perustalle pelastuslaitos rakentaa oman riskianalyysinsä. Poikkeusolojen riskianalyysiin rakennetaan myös valtakunnallista analyysipohjaa. Molemmat riskianalyysipohjat ovat pelastuslaitosten käytettävissä ennakkosuunnitelman mukaisesti 2018 lopussa. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään jatkossakin valtakunnallisen riskianalyysityötyhmän puitteissa hyödyntäen riskien analysointiin liittyvää tutkimustyötä. Tulevaisuudessa pelastustoimen uudistuva tietojärjestelmä Varanto toimii perustana riskianalyysityössä tarvittavan tiedon keräämiseen. Palvelutasopäätökseen ja pelastuslaitoksen kehittämistyöhön riskianalyysistä on tullut lisää tietoa pelastuslaitoksen varautumiseen. Riskiruutuaineiston analyysin perusteella saadaan tarkempi kuva riskikohteiden sijoittumisesta alueelle ja riskit ovat paremmin hyödynnettävissä varautumiseen, operatiiviseen suunnitteluun ja valvontatoimintaan. Jatkoselvittämistä vaativia asioita ovat mm: - kansallisen riskinarvion uhkamallien vaikutuksiin varautuminen - suunnitelmien linkittäminen pelastuslaitoksen ja kansallisen riskinarvion uhkamalleihin - poikkeusolojen riskianalyysin tekeminen eli poikkeusolojen elintärkeiden ja kriittisten toimintojen uhkien tunnistaminen pelastuslaitoksessa - normaaliolojen ja poikkeusolojen riskimallien yhdistäminen ja linkittäminen valmiussuunnitteluun suunnitelmatasolla eli yhteiskunnan, kuntakonsernin ja yhteistyökumppaneiden elintärkeiden ja kriittisten toimintojen häiriöiden vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan - riskianalyysin riskikohteiden ja uhkamallien vaikutus palvelutasopäätöksen kehittämisosaan - pelastuslaitoksen riskienhallintaprosessissa olevien puutteiden tunnistaminen normaalioloista poikkeusoloihin - riskianalyysin regressiomallin virheellisyyksien korjaaminen yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa - riskiruutujen rajapintaongelmien tarkempi tarkistaminen regressiomallissa - VAK-kuljetusten tarkempi analysointi 9
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotPelastustoiminnan tilastoja Suunnittelu valmius pelastustoiminta - arviointi
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Pelastustoiminnan tilastoja 2017 Suunnittelu valmius pelastustoiminta - arviointi VALMIUS
Lisätiedot/ Ari Soppela
1 Lapin pelastuslaitoksen tehtävätilastoja vuosi 2017 Lähde: Pronto tietokanta 16.1.2018 / Ari Soppela Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosittain 2012-2018 Ensisijainen onnettomuustyyppi Onnettomuustyyppi
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584
LisätiedotSivistystoimen varautuminen Oulu
Sivistystoimen varautuminen 1 9.11.2017 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pelastustoimi ja varautuminen vastuualue, PSAVI 10.11.2017 1 Mitä varautuminen tarkoittaa ja varautumisen lähtökohtia, sisäisen
LisätiedotKeski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016
Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen
LisätiedotINHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Lapin pelastuslaitos Sisältö Lapin pelastuslaitos Lapin hälytystilastot 2018 maastopalot Ruotsin virka-aputehtävä Pelastuslaitokset Pelastuslaki 379/2011 Asetus
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotVuoden 2006 hälytystehtävät
Vuoden 2006 hälytystehtävät Nro Pvm Tehtävä Kellonaika 1 6.1.2006 Automaattinen paloilmoitin 6:28 2 6.1.2006 Automaattinen paloilmoitin 11:59 3 7.1.2006 Rakennuspalo / yhteistoimintatehtävä 2:46 4 9.1.2006
LisätiedotEtelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015
1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015
LisätiedotKansallisesti merkittävien riskien arviointi
Kansallisesti merkittävien riskien arviointi EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS UNIONIN PELASTUSPALVELUMEKANISMISTA Jäsenvaltioiden on Kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai paikallisella
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toiminta Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Toiminta 2015 Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen 1 PELASTUSTOIMEN ALUE 2 HALLINTO JA TALOUS Pelastusalue muodostuu 11 peruskunnasta Pelastuslaitoksen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toimintatilastoja 2016
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Toimintatilastoja 2016 1 Riskienhallintaosasto Pelastuspäällikkö Jouni Leppälä 2 RISKIENHALLINTAOSASTON TOIMINTA VUONNA 2016 Rakennuslupa- ja kaavalausuntoja
LisätiedotPUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö. Jari Lepistö Oulu
PUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö Jari Lepistö 31.10.2018 Oulu PUNAINEN LIITU Punainen Pelastuslaitos toimija Lämpö välittäminen Veri haavoittuvuus Liitu Liikenneturvallisuus yhteinen
LisätiedotJärjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG
Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
LisätiedotPALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander
PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI 2017-2020 Kati Tillander 28.2.2017 Palvelutasopäätös Sisältö Riskianalyysi Toimii palvelutasopäätöksen perusteluosana ja edelleen tarkemman toiminnan suunnittelun apuvälineenä.
LisätiedotAlueellinen riskiarvio 2018 Pohjois-Karjala
30.11.2018 Alueellinen riskiarvio 2018 Pohjois-Karjala Sisällys 1. Yhteenveto... 3 2. Tiivistelmä... 5 3. Riskimatriisi... 6 4. Riskiarvioprosessi Pohjois-Karjalassa... 7 2 1. Yhteenveto Pohjois-Karjalan
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2015 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2014 Ta 2015 Tot 9/2015 % ta:sta muutos 14-15 Muutos 14-15 % Ennuste 31.12.2015 Toimintatulot 17 049 23 698 17 297 73,0
LisätiedotOnnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen
Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio
LisätiedotSiun sote valmiussuunnittelu
Siun sote valmiussuunnittelu Pekka Nevalainen Turvallisuuspäällikkö Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdisti Pohjois-Karjalan
LisätiedotPELASTUSTOIMINNAN TILASTOKATSAUS VUOSILTA
Riskianalyysityöryhmä 2/2016 PELASTUSTOIMINNAN TILASTOKATSAUS VUOSILTA 2011-2015 Jussi Rahikainen Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineiston rajaukset... 4 3 Tehtävämäärät kuukausittain, viikonpäivittäin ja
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 3/2015 Ta 2016 Tot 3/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 5 466 24097 5 566 23,1
LisätiedotErheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander
Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus Kati Tillander 15.4.2010 Lukumäärä [kpl] Kaikkien tehtävien lukumäärä 2003-2009 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
LisätiedotPalokuntalaisen tehtäväprofiilit. Mitä tuli tehtyä Kai Horelli Ahtialan VPK
Palokuntalaisen tehtäväprofiilit Mitä tuli tehtyä Kai Horelli Ahtialan VPK Sopimuspalokuntalaiset Suomessa SOPIMUSPALOKUNTIA 709, joista VPK-sopimuspalokuntia 491 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii
LisätiedotMaakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano Maakuntien valmistelijoiden tilaisuus 30.10.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät;
LisätiedotPRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä
PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/tki-palvelut/tilastot-pronto/ 11.2.2019 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014-31.12.2017 HYVÄKSYTTY Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtokunta..2013 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Toiminnan
LisätiedotSelvitys pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumisesta
Selvitys pelastustoinan toitavalmiusajan toteutumisesta 2013-2016 Pelastustoimi ja varautuen -vastuualue 2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket Sisältö Johdanto...
LisätiedotPOHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS
POHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2018 2019 Liite 1: PERUSTELUMUISTIO RISKIANALYYSI Päivitetyt luvut 2 3 ja 5 Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 8.2.2018 2 Pohjanmaan pelastuslaitos 1(32)
LisätiedotTampereen sosiaalipäivystys
Tampereen sosiaalipäivystys Sorinkatu 12 D p. 0500 625 990 sosiaalipaivystys@tampere.fi 1 Sosiaalipäivystys 29 Sosiaalihuoltolaki järjestettävä ympärivuorokautisesti, palveluun yhteys Sospä toimittava
LisätiedotTURVA 2019 väliraportti
Maakunnallisella turvallisuustyöllä vahvistetaan jokaisen kykyä kantaa oma vastuu turvallisuudesta Keski-Suomessa TURVA 2019 väliraportti TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Tehtävät: Yhteen sovittaa laissa määrätyt tehtävät
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotPRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat
PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-
LisätiedotPalvelutasopäätös Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi
Palvelutasopäätös 2014-2017 Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi Palvelutasopäätös Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen johtokunta päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä
LisätiedotPohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys
1/5 Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Lieksan kaupunki Liperin kunta Nurmeksen kaupunki Valtimon kunta Heinäveden kunta
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotPelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi
Pelastuslaitoksen PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 0.0.0 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen
LisätiedotRakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi Palotutkimuksen päivät 2015 Antti Paajanen, Tuula Hakkarainen ja Kati Tillander Johdanto Onnettomuusvahingot pelastustoimen
LisätiedotRiskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat
Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Kati Tillander Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 18-19.11.2014 Riskienarvioinnin kehittäminen Palvelujen kohdentamisen peruselementit ovat tarkempi
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotHälytystilasto Larmstatistik 2016
Hälytystilasto Larmstatistik 2016 Pelastustoimi hälytykset Räddningsverkets larm 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 keskiarvo 2012-15 2016 % vertailu % keskiarvost 2015 a vuoteen Onnettomuustyyppi (ensisijainen)
Lisätiedot14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
LisätiedotASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET
JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi
LisätiedotPelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 21/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
LisätiedotPohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki
Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita
LisätiedotPirkanmaan pelastuslaitoksen lausunto aluehallintoviraston selvityspyyntöön pelastustoimen palvelutasossa olevista puutteista ja niiden korjaamisesta
Pirkanmaan pelastuslaitos Satakunnankatu 16 33100 TAMPERE Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto Pelastustoimi ja varautuminen kirjaamo.lansi@avi.fi Viite : Selvityspyyntö Pelastustoimen palvelutasossa
LisätiedotYhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa
Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10
LisätiedotPelastustoimi nyt ja tulevaisuudessa Maakuntahallinnon valmistelu
Pelastustoimi nyt ja tulevaisuudessa Maakuntahallinnon valmistelu 22.2.2016 Harri Setälä Pelastusjohtaja 2004 2015 (2019) Kuntien lukumäärä 27 kpl Paloasemien lukumäärä 30 kpl 2003-2004 valmistelu ja yhteen
LisätiedotESITYS RISKIANALYYSIN PROSESSIKUVAUKSEKSI. Loppuraportti, Pelastustoimen uudistushanke / Riskianalyysityöryhmä
ESITYS RISKIANALYYSIN PROSESSIKUVAUKSEKSI Loppuraportti, / n esitys riskianalyysin prosessikuvaukseksi Sisäministeriö asetti 15.12.2015 sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteisen pelastustoimen
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osavuosikatsaus ajalta
1 (5) Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osavuosikatsaus ajalta 1.1. 31.8.2017 Talouden toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31.8.2017 Toteuma Tot % Toteuma Ta 2017 1.1.-31.8.2017 1.1.-31.8.2016 Muutos
LisätiedotSiun sote palvelupaketeissa 2014
palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 PELASTUSTOIMEN TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi
LisätiedotVeteraaniasiain neuvottelupäivä
Veteraaniasiain neuvottelupäivä Joensuu 29.03.2017 PK:n sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Risto Alanko Tervetuloa seminaariin Päivän ohjelma: 9.00 Seminaaripäivän avaus sosiaalineuvoja Risto Alanko 9.15
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotVALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hälytystilasto vuodelta 2014 Toimintatilasto vuodelta 2014 Harri Setälä Pelastusjohtaja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Palokuolemat 3 Onnettomuuksissa loukkaantuneet 561
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet / muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotTulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012
sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä
LisätiedotToimintakertomus 2016
Toimintakertomus 2016 Sisällys 1. Etelä-Savon pelastuslaitos... 1 2. Talous... 1 3. Henkilöstö ja uudistuminen... 3 3.1. Henkilöstökoulutukset... 5 3.1.1. Vakinainen henkilöstö... 5 3.1.2. Sivutoiminen
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten
LisätiedotRakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013
sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 107 000 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi
LisätiedotTekniikka. Palopäällystön koulutus OPINNÄYTETYÖ
Tekniikka Palopäällystön koulutus OPINNÄYTETYÖ RISKIANALYYSI JA MATKAILUN AIHEUTTAMA SESONKIRISKI Topi Puronhaara 2 SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO Koulutusohjelma Palopäällystön koulutusohjelma
LisätiedotYhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)
Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotPohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Järjestöt maakuntauudistuksessa -tilaisuus, 21.6.2017 Hanna Kääriäinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Järjestöasiain neuvottelukunta JANE
LisätiedotPALVELUTASOPÄÄTÖS 2014 2017
POHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2014 2017 Liite 1: PERUSTELUMUISTIO RISKIANALYYSI Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 11.12.2013, 25 Pohjanmaan pelastuslaitos 1(57) SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN TIETOJENKASITI-ELY. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAINLIIlTO. 30 hoitopaikkaa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KL Atk- toimis to Seppo Soininen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN TIETOJENKASITI-ELY JOHDANTO Esitelmassäni olen selvittänyt kuntainliiton rakennetta ja organisaatiota
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa siitä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet
LisätiedotKansallisesti merkittävien riskien arviointi. Neuvotteleva virkamies Taito Vainio
Kansallisesti merkittävien riskien arviointi Neuvotteleva virkamies Taito Vainio EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS UNIONIN PELASTUSPALVELUMEKANISMISTA Jäsenvaltioiden on Kehitettävä riskinarviointeja
LisätiedotVammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus
Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2005 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotItsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto
Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto 21.11.2013 Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 21.11.2013 1 23.9.2013
LisätiedotPelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2004-2008 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 30 Tiedustelut:
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos
PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos 2 Pelastuslautakunta 14.9.2012 / 59, liite nro 9 Pelastuslautakunta xx.12.2012 / x, liite nro x PTP 2013-2016 Sisällysluettelo Pelastustoimen
LisätiedotEmergency Services College. Pelastustoimen taskutilasto
Emergency Services College Pelastustoimen taskutilasto 2007-2011 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2015-2016 2015 2016 A maa-, metsä- ja kalatalous 633 618 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 309 298 C
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2014-2015 2014 2015 A maa-, metsä- ja kalatalous 686 633 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 317 309 C
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2017 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2001 51 758 244 0,5 1900 2 984 2002 52 140 382 0,7 1910 4 789
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2018 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2006 57 858 300 0,5 1900 2 984 2007 57 797-61 -0,1 1910 4 789
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2019 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2006 57 858 300 0,5 1900 2 984 2007 57 797-61 -0,1 1910 4 789
LisätiedotERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE
ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2013-2014 2013 2014 A maa-, metsä- ja kalatalous 784 686 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 364 317 C
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2015 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51
LisätiedotEnsihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018
Ensihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018 Johdanto Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös perustuu STM asetukseen ensihoitopalvelusta 585/2017. Sairaanhoitopiirit tekevät
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2006 2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
Lisätiedot