SIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA Yleinen osa Kunnanhallitus 20.8.2012 Kunnanvaltuusto 26.9.2012

1 1. SISÄLLYSLLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Kunnan valmiussuunnittelun tarkoitus ja perusteet 1.2 Valmiussuunnitelmien julkisuus 1.3 Valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialojen valmiussuunnitelmien hyväksyminen ja ylläpito 1.4 Valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialojen valmiussuunnitelmien vastuuhenkilöt 1.5 Yhteistoiminta muiden kuntien ja yhteistyötahojen kanssa 2.0. YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT 2.1 Uhka-analyysi 2.2 Säteilyvalvonta 2.3 Kemiallisten aineiden valvonta 2.4 Biologisten uhkien valvonta 2.5 Vaaralliset sääilmiöt ja seismiset tiedot 2.6 Ilmavalvonta 2.7 Muut uhat 3. UHKISTA VAROITTAMINEN 3.1 Väestön varoittaminen 3.2 Kunnan organisaation hälyttäminen ja varoittaminen 4. SUOJAAMINEN 4.1 Väestö 4.2 Väestön evakuointi ja sen suunnittelu 4.3 Väestösuojeluorganisaation suojaaminen 4.4 Maatalouden suojaaminen 5. SIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN 5.1 Valmiustoiminnan johtaminen 5.2 Kunnan johtokeskus 5.3 Väestönsuojelumuodostelmat 5.3.1 Normaaliolojen muodostelmat 5.3.2 Poikkeusolojen muodostelmat 5.3.3 Väestönsuojelumuodostelmien käyttöönotto ja hälyttäminen 5.4 Omatoiminen varautuminen 5.5 Viestitoiminta 6. POIKKEUSOLOJEN ORGANISAATION PERUSTAMINEN 7. VARAUKSET 8. TIEDOTTAMINEN 9. KOULUTUS 10. TEHTÄVIEN PRIORISOINTI 11. KRIISIBUDJETTI 12. VALMIUDEN TEHOSTAMINEN 12.1 Perusvalmius 12.2 Tehostettu valmius 12.3 Täysvalmius 13. SOPIMUSPERUSTEINEN PALVELUTUOTANTO

2 1. YLEISTÄ 1.1 Kunnan valmiussuunnittelun tarkoitus ja perusteet Valmiussuunnitelman ja siihen liittyvien eri toimialojen valmiussuunnitelmien tarkoituksena on ohjata kunnan toimintaa niin, että palvelutuotanto voidaan turvata kaikissa olosuhteissa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti on huolehdittava kunnan elintärkeiden toimintojen ylläpidosta eri turvallisuustilanteissa. Varautumis- ja väestönsuojelutehtävistä kunta huolehtii itse sekä yhteistyössä muiden kuntien ja viranomaisten kanssa. Turvallisuustilanteita ovat: *normaaliolot *häiriötilanteet *poikkeusolot *näiden tilanteiden aikana ilmenevät erityistilanteet Normaaliolojen palvelutuotanto pyritään turvaamaan mahdollisimman pitkään eri turvallisuustilanteissa. Valmiussuunnittelun ja varautumisen perustana on normaaliolojen organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, jota kulloisenkin tilanteen ja säädösten edellyttämällä tavalla laajennetaan tai supistetaan. Tämä suunnitelma on tarkoitettu otettavaksi käyttöön normaaliolojen erityistilanteissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden käynnistämisestä päättää kunnanjohtaja. Yksittäisen toimialan valmiussuunnitelman käyttöönottopäätöksen voi tehdä toimialajohtaja tai hänen sijaisensa. Valmiussuunnittelu perustuu: *Valmiuslakiin 1552/2011 *Puolustustilalakiin 1083/ 1991 *Pelastuslakiin 379/2011 *Pelastusasetukseen 407/2011 *Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS2010) *Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 14.6.2012 *Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon *Suomen Kuntaliiton linjauksiin kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi 1.12.2010 Valmiussuunnittelua sekä siihen liittyviä muita suunnitelmia yksityiskohtineen ohjaavat valtioneuvoston tai kunkin vastuuministeriön antamat asetukset, päätökset ja ohjeet. 1.2 Valmiussuunnitelmien julkisuus Suunnitelmia laadittaessa on niissä käsiteltävien asioiden julkisuus määriteltävä jo alkuvaiheessa. Tiedon omistaja on vastuussa tiedon määrittelystä julkiseksi tai salaiseksi. Suunnitelmien julkisuudesta ja salauksesta ohjeistetaan seuraavissa säädöksissä ja ohjeissa:

3 *Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 *Asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 12.11.1999 *Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu- ja merkintäohje /VM 5/01/2000 (1.9.2000) Tietoturvallisuusohjeita saa myös valtionhallinnon tietoturvallisuustyöryhmän aineistosta (VAHTI) ja sen internet sivustolla olevasta osoitteesta http://www.vm.fi Valmiussuunnitelman yleinen osa on julkinen asiakirja. Muiden suunnitelmien ja erityisesti niiden liitteiden julkisuusaste määritellään erikseen ja siitä vastaa kunkin suunnitelman valmistelija, ellei tässä valmiussuunnitelman yleisessä osassa määrätä muuta. 1.3 Valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialojen valmiussuunnitelmien hyväksyminen ja ylläpito Valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyy valtuusto. Kunkin toimialan suunnitelman hyväksyy lautakunta tai vastuullinen toimielin, ellei valmiussuunnitelman yleisessä osassa määrättä muuta. Valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään joka toinen vuosi sekä lisäksi tarvittaessa. Valmiussuunnittelun perusteena olevat riski- ja uhka-analyysit tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa sekä lisäksi tarvittaessa. Valmiussuunnitelman yleisen osan ajantasaisuudesta vastaa kunnanjohtaja. Kunkin toimialan suunnitelmien ajantasaisuudesta vastaa asianomaisen toimialan johtaja. Henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvaraukset tarkistetaan joka toinen vuosi. Niiden ylläpidosta vastaa kunnan varautumisvastaava. 1.4 Valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialojen valmiussuunnitelmien vastuuhenkilöt Kunnan valmiussuunnittelua, varautumis- ja väestönsuojelua johtaa ja valvoo kunnanjohtaja. Hänen apunaan on varautumisvastaava. Kunkin toimialan johtaja vastaa oman toimialansa valmiussuunnittelusta, varautumisjärjestelyistä ja yhteistyöstä eri yhteistyötahojen kanssa. Toimialojen vastuuhenkilöiden virka-asema, nimet ja yhteystiedot ovat erillisessä vain virkakäyttöön tarkoitetussa liitteessä 6. Vastuuhenkilöiden on vastuualueellaan huolehdittava, että ulkoistettuja, kriittisiä palveluita tuottavien kanssa on sovittu palvelusopimukseen sisältyvistä valmiussuunnitteluun, varautumiseen sekä väestönsuojelujärjestelyihin kuuluvista toiminnoista sekä niihin liittyvistä vastuista. 1.5 Yhteistoiminta muiden kuntien ja yhteistyötahojen kanssa Tällä valmiussuunnitelman yleisellä osalla valtuusto hyväksyy, että Siikajoen kunta voi käyttää Jokilaaksojen pelastustoimialueen muiden kuntien viran- ja toimenhaltijoiden asiantuntija ja muuta apua tilanteen niin edellyttäessä. Siikajoen kunta varautuu antamaan apua vastaavasti muille kunnille.

4 Erityisesti on huolehdittava, että henkilö-, tila- ja ajoneuvovarauksissa ei tule päällekkäisyyttä, milloin kyseessä ovat kuntien ja muiden yhteiskunnan infrastruktuurin ja palvelutuotannon kannalta kriittiset toiminnot. Tarvittaessa laaditaan yhteiset toimintasuunnitelmat. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten kanssa. Siikajoella tällaisia ovat mm. kyläyhdistykset, metsästys- ja liikuntaseurat sekä maa- ja metsätalousyhdistykset ja 4H yhdistys. Myös reserviläistoiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustus ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on keskeinen rooli varautumisen ja valmiussuunnittelun alueellisessa yhteistyössä. Pelastuslaissa erikseen määriteltyjen viranomaisten ja yhteisöjen kanssa pelastuslaitos sopii yhteistoiminnan järjestämisestä sekä laatii niiden kanssa tarvittavat yhteistoimintasuunnitelmat (PeL 2011/47 ). Pelastusasetuksen mukaan pelastustoimen toimintavalmiuden tehostamiseksi pelastuslaissa tarkoitettujen viranomaisten, laitosten ja yhteisöjen tulee antaa selvityksiä pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista sekä osallistua pelastustoimen suunnitteluun pelastusviranomaisten ohjauksessa. 2. YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS2010 on yhteiskunnan elintärkeiksi toiminnoiksi nimetty valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys. Näistä valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta ja valtakunnan sotilaallinen puolustaminen ovat kokonaan valtakunnantason tehtäviä. Kuntatason suunnitelmien pohjalta suoritettavilla toimenpiteillä on oleellinen merkitys seuraavissa yhteiskunnan elintärkeissä toiminnoissa: 1) sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen, johon sisältyvät mm. pelastustoiminta ja laajamittaisen maahantulon hallinta sekä ympäristövahinkojen torjunta 2) talouden ja infrastruktuurin toimivuus, joka käsittää mm. julkisen talouden toimivuuden ja yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisen sekä kuljetusten toimivuuden ja ympäristön tilan seurannan haitallisten ympäristömuutosten havaitsemiseksi riittävän ajoissa *rahoitusmarkkinat *vakuutusjärjestelmät *sähköiset tieto- ja viestijärjestelmät *energiahuolto *elintarvikehuolto ja vesihuolto *asuminen *väestön toimeentulon ja maanpuolustuksen kannalta elintärkeä teollisuus- ja palvelutuotanto *työvoiman saanti *yhteiskunnan tekniset palvelut *koulutus- ja tutkimustoiminta 3) väestön toimeentuloturva ja toimintakyky, joka käsittää mm. sosiaaliturvan sekä sosiaalija terveyspalvelut sekä terveysuhkien havainnointi-, seuranta- ja torjuntajärjestelmät

5 -henkinen kriisinkestävyys, joka käsittää mm. tiedotustoiminnan, opetustoimen, kulttuuri-identiteetin, kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä turvallisuutta tukevan vapaaehtoistoiminnan 2.1 Uhka-analyysi Varautumisen perusteena on riskien ja uhkien arviointi l. uhka-analyysi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiassa on määritelty yleisellä tasolla elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkamallit. Uhkamalli on kuvaus turvallisuusympäristön häiriöistä, jotka mahdollisesti vaikuttavat valtiolliseen itsenäisyyteen sekä kansalaisten elinmahdollisuuksiin ja turvallisuuteen. Uhkamallistolla yhtenäistetään viranomaisten ja muiden tahojen suunnittelua, jotta he voivat turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian uhkamallit: 1) voimahuollon vakavat häiriöt 2) tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt 3) kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt 4) yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt 5) elintarvikehuollon vakavat häiriöt 6) rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt 7) julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen 8) väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen 9) suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet 10) terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus 11) rajaturvallisuuden vakavat häiriöt 12) poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 13) sotilaallisen voiman käyttö Tähän valmiussuunnitelmaan kuuluvat uhka-analyysin osana toimialasuunnitelmat. Niiden avulla voidaan havaita keskeisimmät palvelutuotantoa ja - toimintoja uhkaavat tekijät riittävän aikaisin, jotta tarvittavat suojaamis- ja varautumistoimenpiteet voidaan käynnistää ajoissa. Uhka-analyysi laaditaan niin, että sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös kunnan ja alueen turvallisuussuunnitelmien pohjana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on oma uhka-analyysinsä ja sen on mahdollista tietyin osin antaa Siikajoen kunnalle ennakkotietoa uhkaavista vaaratekijöistä tai olosuhteista. Pelastuslaitos antaa valmisteluun omien päätöstensä ja mahdollisuuksiensa mukaan asiantuntija-apua. Toimintojen uhka-analyysien valmistelussa ollaan yhteistyössä myös muiden viranomaistahojen ja yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuuden kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Uhkien arviointiin ja siihen liittyvään valvontatoimintaan kuuluvat mm. säteilyvalvonta, kemiallinen ja biologinen valvonta sekä ilmavalvonta. Lisäksi valvontaan voivat kuulua sää- ja seismiset havainnot. 2.2 Säteilyvalvonta Säteilyvalvonnan päävastuu kuuluu Säteilyturvakeskukselle (STUK) ja sen antamia ohjeita noudatetaan. Joihinkin pelastuslaitoksen hallinnoimiin tiloihin on sijoitettu STUKin

6 valtakunnalliseen järjestelmään liitettyjä automaattiasemia, joista on tarvittaessa saatavissa mittaustuloksia pelastuslaitoksen ja myös alueen kuntien käyttöön. Valtakunnallista säteilyvalvontaa tekevät myös Puolustusvoimat, Merivartiosto ja Ilmatieteenlaitos. Jokilaaksojen pelastuslaitos tekee säteilyvalvontaa omilla kannettavilla mittareillaan. Tässä valmius on hyvä ja tehostettu säteilyvalvonta kyetään käynnistämään miltei välittömästi, kuitenkin viimeistään 30 minuutin kuluessa määräyksestä jokaisella pelastuslaitoksen paloasemalla. Kunta varustaa oman johtokeskuksensa ja väestönsuojelun muodostelmat säteilymittauskalustolla siten, että: -johtokeskus kykenee suorittamaan säteilyn annosnopeuden ja annoksen mittausta sekä kykenee varustamaan säteilymittauspartion - jokainen normaalioloissa tarvittaessa käytettävä väestönsuojelumuodostelman ryhmä varustetaan manuaalisella säteilyannoksen ja annosnopeuden mittaamiseen soveltuvalla kalustolla -poikkeusolojen muodostelmista tiedusteluryhmä varustetaan edellisten lisäksi riittävällä mittausvälineistöllä Siikajoen kunnan säteilymittauskaluston hankinta ja ylläpito vastuutetaan tekniselle osastolle. 2.3 Kemiallisten aineiden valvonta Vaarallisia kemikaaleja tuottavien, käyttävien ja varastoivien laitosten tulee lainsäädännön perusteella varautua toimintansa aiheuttamiin riskeihin ja hallinnassaan olevien kemikaalien vuotojen tunnistamiseen ja niiden pitoisuuksien mittaamiseen soveltuvalla mittauskalustolla. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on valmius tunnistaa ja mitata yleisimpiä vaarallisia kemikaaleja. Lisäksi erikseen määritellyistä harvinaisemmista kemikaaleista pelastuslaitoksella on valmius niiden pitoisuuksien mittaamiseen. Jokainen perusvalmiudessa oleva pelastusyksikkö kykenee syttymisvaaran mittaukseen ja riskiarvioiden perusteella riittävään, muiden vaarallisten kemikaalien tunnistamiseen, mittaamiseen ja näytteenottoon. Kemiallisten taisteluaineiden valvontatehtävissä pelastuslaitos tekee yhteistyötä puolustusvoimien ja kuntien terveydenhuoltoviranomaisten ( Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) sekä ympäristöterveydenhuollon ( Kalajoen kaupunki/yhteistoiminta-alue) viranomaisten kanssa. 2.4 Biologisten uhkien valvonta Biologisten uhkien valvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon ja terveydenhuollon viranomaisille ja poikkeusoloissa heidän perustamilleen muodostelmille. Jokilaaksojen pelastuslaitos varautuu antamaan näiden aineiden tunnistamiseen, näytteiden keräämiseen ja kuljettamiseen virka-apua pelastuskaluston ja pelastustoimen suojavälineiden avulla.

7 2.5 Vaaralliset sääilmiöt ja seismiset tiedot Vaarallisten sääilmiöiden tiedottamisvastuu on Ilmatieteenlaitoksella. Jokilaaksojen pelastuslaitos on liittynyt sen turvallisuussääpalveluun, joka lähettää sähköpostitse tietoa vaarallisen sääilmiön tai vastaavan kehittymisestä. Tarvittaessa pelastuslaitoksella on mahdollisuus välittää saamaansa tietoa alueen kunnille erikseen sovittavalla tavalla. Erittäin kiireellisessä tilanteessa Ilmatieteenlaitoksella on mahdollisuus antaa hätätiedote myös YLE:n kautta. Seismisistä tapahtumista, kuten maanjäristyksistä ja ydinräjähdyksistä tiedottamisesta vastaa Seismologian laitos. Myös alueen pelastuslaitos saa ao. viranomaisilta nopeasti tietoa. 2.6 Ilmavalvonta Poikkeusoloissa Jokilaaksojen pelastuslaitos saa ennakkovaroituksen ilmasta kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta puolustusvoimien ilmavalvontajärjestelmän ja hätäkeskuksen kautta. Valvontatietojen perusteella vastuulliset viranomaiset päättävät väestön hälyttämisestä ulkohälyttimiä ja muita kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia hälytysjärjestelmiä hyödyntäen. 2.7 Muut uhat Kunnan eri toimialojen viranomaiset välittävät muiden mahdollisten uhkien havainnot ja tunnistamistehtävät niille viranomaisille, joiden vastuualueelle ne säädösten ja ohjeiden mukaan kuuluvat. Kunta varautuu tarvittaessa antamaan virka- tai muuta apua muille viranomaisille ja yhteistyötahoille säädösten, valmiussuunnitelmien ja resurssien mukaisesti. 3. UHKISTA VAROITTAMINEN 3.1 Väestön varoittaminen Siikajoen kunnalla ei ole omassa hallinnassaan erillistä väestön varoitusjärjestelmää. Kunnan viranomaisilla ei myöskään ole oikeutta antaa sähköisessä mediassa julkaistavia viranomaistiedotteita (hätätiedote ja muu viranomaistiedote) tilanteissa, joissa on tarvetta varoittaa väestöä nopeasti. Hätätiedotteiden ja muiden viranomaistiedotteiden antamiseen on oikeus pelastus-, poliisitai rajavartioviranomaisilla, lentopelastuskeskuksella tai hätäkeskuksella. Myös STUK:lla, Ilmatieteenlaitoksella ja Tiehallinnon liikennekeskuksella on oikeus antaa viranomaistiedotteita. Ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia voivat antaa muita viranomaistiedotteita väestöä tai yhteiskuntaa uhkaavista vaaroista. Ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen tarkoitetun väestöhälytinjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Mikäli kuntaa kohtaa uhkatilanne, jonka takia väestöä olisi tarpeen varoittaa laajasti, on kunnan vastuullisen viranomaisen pyydettävä tähän pelastuslaitokselta virka-apua.

8 3.2 Kunnan organisaation hälyttäminen ja varoittaminen Kunnan organisaation hälyttäminen tehtäviinsä suunnitellaan toimialoittain. Hälyttämisessä käytetään ensisijaisesti normaaleja viestiyhteyksiä. Kunnan johtoryhmän jäsenillä on toistensa yhteystiedot myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia hälytyksiä varten. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen on mahdollista varoittaa yhteistyötahoja ja kuntien organisaatioita tietyin teknisin järjestelmin. Tästä järjestelmästä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä laaditaan erillinen ohjeistus. Poikkeusoloissa varautumisorganisaatioiden varoitusjärjestelmänä ovat kuntien johtokeskuksiin ja toimintaorganisaatioihin hankitut Virve puhelinlaitteet muiden normaaliolojen viestiyhteyksien lisäksi. Virve puhelimiin parametroidaan myös yhteistyöpuheryhmät. 4. SUOJAAMINEN 4.1 Väestö Väestön suojaamisen yleinen tavoite on, että se kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja vaaratilanteissa ilman, että ihmishenkiä menetetään puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa suojaamistavoite on sama, vaikka täydelliseen suojaamiseen ja turvallisuuteen ei voi yltää. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vastuulla on alueen väestön suojaamisen suunnittelu yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolien kanssa. Keskeistä väestön suojaamisessa on suojautumista koskevien ohjeiden antaminen väestölle. Normaalioloissa onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa samoin kuin normaaliolojen erityistilanteissa ensisijaiset suojautumiskeinot ovat suojautuminen sisätiloihin ja evakuointi vaarallisilta alueilta. Häiriötilanteissa suojautumiskeinot ja priorisointi riippuu uhkakuvasta. Poikkeusoloissa lisäsuojautumiskeinona otetaan käyttöön väestönsuojat ja laajempia alueita koskevat evakuoinnit kulloisenkin uhkatilanteen ja alueen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi poikkeusoloissa rakennusvalvontaviranomaiset varautuvat laatimaan ohjeita ja neuvomaan väestöä tilapäissuojien rakentamisessa. Väestönsuojien kunnon ylläpitovastuu on niiden omistajilla ja haltijoilla. Pelastusviranomaiset valvovat suojien kuntoa palotarkastusten yhteydessä. Poikkeusoloissa sotilaallisen voimankäytön uhkatilanteissa saadaan väestön suojaamiselle asetettaviin vaatimuksiin lisätietoa sotilasviranomaisilta. 4.2 Väestön evakuointi ja sen suunnittelu Siikajoen alueen väestön evakuointia ja muualta evakuoidun väestön sijoittamista varten on laadittu erillinen valtakunnalliseen ohjeistuksen perustuva evakuointisuunnitelma yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Siikajoelle evakuoitavien vastaanottamisesta ja huollosta vastaavat kunta ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä.

9 Evakuointisuunnitelman turvaluokitus on luottamuksellinen. 4.3 Väestösuojeluorganisaation suojaaminen Kunnan väestösuojeluorganisaation suojaamisessa käytetään samoja periaatteita kuin väestön suojaamisessa sekä normaali- että poikkeusoloissa, poikkeuksena evakuointi. Siikajoen väestönsuojeluorganisaation evakuointia ei suunnitella tai valmistella perusvalmiudessa vaan vasta uhkatilanteen sitä edellyttäessä. Väestönsuojeluorganisaation osille, joiden toimipisteissä ei ole talokohtaista väestönsuojaa, laaditaan vuoden 2013 loppuun mennessä yhteistyössä kunnan rakennusvalvontaviranomaisten kanssa suunnitelma poikkeusoloissa rakennettavasta tilapäissuojasta. Poikkeusoloissa sotilaallisen voimankäytön uhkatilanteissa varaudutaan eri toimipisteisiin sijoitetut väestönsuojelun muodostelmat hajasijoittamaan useaan eri paikkaan. Niiden vähimmäisetäisyys toisistaan on 1 km. Muodostelmien hajasijoitus suunnitellaan valmiiksi toimialasuunnitelmissa. 4.4 Maatalouden suojaaminen Siikajoki kuuluu maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana on Kalajoen kaupunki. Maataloustuotannon vastuuvirkamies laatii alueen kunnille maataloustuotannon valmiussuunnitelman ja vastaa myös sen ylläpidosta yhdessä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa. 5. SIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN 5.1 Valmiustoiminnan johtaminen Kuntaorganisaation johtaminen perustuu kaikissa turvallisuustilanteissa ja niissä syntyvissä erityistilanteissa normaaliolojen organisaatioon. Kunnanjohtaja johtaa koko organisaatiota ja kukin toimialajohtaja omaa toimialaansa (vrt. johtokeskuksen toimintaohje). Normaaliajan häiriötilanteissa ja erityistilanteissa toimitaan tilanteen edellyttämällä tavalla tilannejohtamisen yleisten periaatteiden ja normaaliajan lainsäädännön sekä työaikasäädösten mukaisesti. Viranhaltijapäätökset on tehtävä kirjallisesti. Mikäli tilanne on edellyttänyt päätöksenteon tuomista alaspäin, on tehdyt päätökset alistettava jälkikäteen aina päätöksentekojärjestelmän mukaiselle toimielimelle. Poikkeusoloissa johtamiseen tuovat lisäelementtejä valmiuslainsäädännön tai puolustustilalain perusteella annettavat asetukset ja muut valtioneuvoston päätökset, jotka voivat koskea myös kunnallista päätöksentekoa. Oma lisävaikutuksensa tulee poikkeusoloissa perustettavista väestönsuojelumuodostelmien osista. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen suunnittelu- ja valmisteluvastuulla sekä sen alaisuudessa toimivat myös poikkeusoloissa perustettava lohkojohtokeskus sekä sen alaiset suojeluyksiköt. Kunnan on mahdollista hyödyntää omassa toiminnassaan myös pelastuslaitoksen alaisuudessa olevaa lohko- ja suojeluyksikköjärjestelmää.

10 5.2 Kunnan johtokeskus Normaaliolojen suuronnettomuuksien, kunnan alueella tapahtuneiden häiriötilanteiden ja erilaisten erityistilanteiden varalta kunta ylläpitää johtokeskuksen perusvalmiutta. Johtamistoiminta voidaan käynnistää siellä normaalioloissa n. 12 tunnin kuluttua määräyksestä. Johtokeskus ( kunnanhallituksen kokouspaikka) on otettavissa käyttöön tätäkin nopeammin, koska viesti- ym. yhteydet ovat siellä valmiina; tarvittaessa se on johtamispaikkana n. tunnin kuluessa määräyksestä. Kunnan johtokeskuksen toimintaohjeessa on tarkemmat määräykset johtokeskuksen perustamisesta. Päätöksen tekee normaalioloissa kunnanjohtaja, hänen sijaisensa hallintopäällikkö tai kunnan varautumisvastaavana toimiva tekninen johtaja. Poikkeusolojen varalta johtokeskus suunnitellaan siten, että se on otettavissa täysvalmiudessa käyttöön 12 tunnin kuluttua perustamismääräyksestä. Siikajoen johtokeskushenkilöstö varataan ensisijaisesti omasta henkilöstöstä; johtokeskuksen toimintaohjeessa mainittuja tahoja pyydetään nimeämään yhteyshenkilöt tai ilmoittamaan, miten heidät kussakin turvallisuustilanteessa tavoittaa. Kunnanjohtaja laatii johtokeskuksen toimintaohjeen. Asiakirja mahdollisine liitteineen ovat luottamuksellisiksi luokiteltuja asiakirjoja. Poikkeusoloissa kunnan johtokeskus varaudutaan siirtämään uhkatilanteen mukaan vähemmän uhanalaiselle alueelle. Siikajoen kunnan alueella toinen mahdollinen sijoituspaikka on Siikajoenkylällä, muutoin kunta on varautumisessa yhtä lohkoa. Johtokeskuksen keskeisimpiä tehtäviä ovat: *tilannekuvan ylläpito *kunnan organisaation yleisjohto ja siten kriittisen palvelutuotannon mahdollisimman häiriötön turvaaminen (toiminnassa olevien muodostelmien johtamisen tukeminen tai usean eri toimialan toiminnan yhteensovittaminen) *yhteydenpito muiden kuntien johtokeskuksiin ja muihin yhteistyötahoihin *viestintä *tiedottaminen *raportointi aluehallintovirastolle Eri yhteistyötahot, kuten Jokilaaksojen pelastuslaitos, Jokilaaksojen poliisilaitos, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, puolustusvoimat, seurakunta ym. nimeävät tarvittaessa yhteyshenkilön Siikajoen johtokeskukseen. 5.3 Väestönsuojelumuodostelmat 5.3.1 Normaaliolojen muodostelmat Kunnan normaalioloissa, häiriötilanteissa ja niiden erityistilanteissa käytettävät muodostelmat suunnitellaan yksityiskohtaisemmin kunkin toimialan valmiussuunnitelmassa. Normaaliaikojen erityistilanteissa ja häiriötilanteissa näitä muodostelmia käytetään kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman joustavasti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Normaaliaikojen muodostelmina kunnalla on oltava käytettävissä:

11 *1 terveydenhuollon valmiusryhmä *1 ensiapuryhmä *1 raivaus- ja rakentamisryhmä *1 muonitusryhmä *1 yleishuoltoryhmä *1 kriisityöryhmä Normaaliolojen muodostelmien henkilöstö on pääosin kunnan tai ao. toimialan sopimus- tai yhteistyökumppanin palveluksessa olevaa henkilöstöä. Normaalioloissa kunnan omien muodostelmien avuksi voidaan pyytää asiantuntija-apua ja lisäresursseja kohdassa 1.5 mainituista kunnista, niiden väestönsuojeluorganisaatioista. Tavoitteena on, että normaalioloissa käytettävät muodostelmaosat toimivat erityis- ja häiriötilanteissa mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Siikajoki varautuu myös avustamaan ja antamaan virka-apua muille viranomaisille ja kunnille normaalioloissa käytettävillä muodostelman osilla. Normaalioloissa voidaan hyödyntää myös muiden yhteistyötahojen resursseja tilanteen niin vaatiessa. Tällaisia yhteistyötahoja ovat mm. kuljetusliikkeet ja koneurakoitsijat, VAPEPA ja muut kulloisenkin toiminnan edellyttämään avustamiseen soveltuvat tahot. Näiden käyttö suunnitellaan yksityiskohtaisemmin kunkin toimialan omissa suunnitelmissa. 5.3.2 Poikkeusolojen muodostelmat Poikkeusoloissa normaaliolojen muodostelmia vahvennetaan tarvittaessa perustamalla lisää ryhmiä. Poikkeusolojen vahvennusten käyttöönotto edellyttää valmiuslain nojalla annettua valtioneuvoston asetusta. Myös poikkeusolojen vahvennukset muodostetaan ensisijaisesti kunnan tai sen sopimuskumppanin henkilöstöstä. Lisäryhmiä varten varataan muiden varausten yhteydessä kuorma- ja pakettiautoja sekä muuta tarvittavaa kalustoa. Perustettavien lisäryhmien määrä ja varustus riippuu kulloisestakin uhkatilanteesta. Kukin toimiala perustaa, varustaa ja kouluttaa lisäryhmänsä. Mikäli uhkatilanne edellyttää, varaudutaan väestönsuojelumuodostelmat hajasijoittamaan mahdollisten asevaikutusten minimoimiseksi. Hajasijoittaminen suunnitellaan muodostelmien perustamissuunnitelmien yhteydessä. 5.3.3 Väestönsuojelumuodostelmien käyttöönotto ja hälyttäminen Normaaliaikojen muodostelmien käyttöönotosta päättää kunnanjohtaja tai hänen sijaisensa ja yksittäisen toimialan toimialajohtaja tai muu kunnan organisaation toimivaltainen taho. Poikkeusoloissa perustettavien muodostelmien käyttöönotto on mahdollista vasta valtioneuvoston valmiuslain perusteella antaman asetuksen nojalla. Yksityiskohtaisemmat ohjeet kunkin muodostelman käyttöönotosta ja hälyttämisestä ovat tämän valmiussuunnitelman kohdan 3.2 mukaisesti kunkin toimialan omissa suunnitelmissa.

12 5.4 Omatoiminen varautuminen Omatoimista varautumista on yritysten ja laitosten, taloyhtiöiden ja yksittäisten henkilöiden varautuminen normaaliolojen onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä niiden erityistilanteisiin. Omatoimisessa varautumisessa on keskeistä uhkien tunnistaminen, niiden ennaltaehkäisy ja niiden mahdolliseen toteutumiseen varautuminen erilaisine järjestelyineen. Lainsäädännössä on määritelty yritys-, laitos- ja talotyypit, joiden on laadittava erillinen pelastussuunnitelma. Muille sen laatiminen on vapaaehtoista. Omatoimisen varautumisen johtamiseksi poikkeusoloissa Jokilaaksojen pelastuslaitos perustaa tarvittaessa jokaiseen kuntaan suojelulohkoja ja niiden alaisuuteen suojeluyksiköitä. Niiden tehtävänä on pelastuslaitoksen johdon alaisuudessa johtaa poikkeusolojen omatoimista varautumista yrityksissä, laitoksissa, taloyhtiöissä sekä muissa yksittäisissä kohteissa. Tarvittaessa pelastuslaitoksen vastuulla olevat suojelulohkot ja yksiköt tukevat kuntaa ja sen väestönsuojeluorganisaatiota. 5.5 Viestitoiminta Kunnan väestönsuojeluorganisaation sisäinen viestintä perustuu kaikissa turvallisuustilanteissa muodostelmien johtajien ja johtokeskuksen väliseen viestintään. Ensisijaisesti siinä käytetään matkapuhelinverkkoa. Siikajoen kunnan johtokeskus on varustettu yhdellä Virve päätelaitteella, jolla voidaan viestiä verkkoon tukeutuvien viranomaisten kanssa yhteisissä puheryhmissä. Lisäksi johtokeskukseen on järjestetty kaksi tavanomaisen puhelinverkon liittymää sekä faksiliittymä. Johtokeskuksesta muodostelmiin päin ja muodostelmien keskinäinen viestintä toteutetaan yleisessä matkapuhelinverkossa, samoin kuin muodostelmatason ja eri yhteistyötahojen välinen viestintä. Poikkeusolojen viestintä hoidetaan mahdollisimman pitkään normaaliolojen viestintäohjeiden mukaisesti. Poikkeusoloissa voi tulla kysymykseen myös lähettijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. 6. POIKKEUSOLOJEN ORGANISAATION PERUSTAMINEN Poikkeusolojen organisaation yksityiskohtaiset perustamissuunnitelmat laaditaan toimialoittain. Perustamista ja koko organisaation tukipalveluja varten muodostetaan kunnan hallinnon henkilöstöstä erillinen henkilöstö- ja materiaalielin. Tämän elimen tehtävänä on perustamisvaiheessa huolehtia: *väestönsuojelutehtäviin määrättävän henkilöstön henkilöstöhallinnollisista tehtävistä *poikkeusoloissa perustettavan toimintaorganisaation materiaalihankintojen koordinoinnista toimeenpanovaiheessa hankittavasta materiaalista. Kunnan johtoryhmään kuuluvien henkilöiden nimet ja puhelinnumerot ovat tämän suunnitelman liitteenä.

13 7. VARAUKSET Kunnan väestösuojelumuodostelmien henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvaraukset tarkistetaan ja sovitetaan yhteen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten varausten kanssa joka toinen vuosi. Henkilövarausten yleisperiaatteita ovat: -kunta varaa omaan organisaatioonsa kaikki omassa palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset viran- ja toimenhaltijat, ml. viransijaisena ja tilapäisissä tehtävissä oleva henkilöstö -kunta huolehtii, että pelastuslaitos voi varata ja kouluttaa kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä pelastuslaitoksen poikkeusolojen organisaatioon joko kunnassa oleviin pelastusmuodostelmiin tai lohkoihin ja niiden alaisiin suojeluyksiköihin - mikäli pelastuslaitoksen toimenpidepalkkaiseen henkilöstöön kuuluva on myös kunnan palveluksessa, huolehditaan, että ao. henkilö voidaan varata pelastustoimen tehtäviin poikkeusolojen organisaatiossa, ellei hän ole kunnan palvelutuotannossa ratkaisevan tärkeässä asemassa Kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevia ajoneuvoja ei tarvitse erikseen varata. Poikkeusoloissa tarvittavat, siviilikäytössä tai muiden muodostelmien osien vahvistuksena olevat ajoneuvot varataan erikseen. Kunta varaa väestösuojeluorganisaationsa tarvitsemat rakennukset tai niiden osat erikseen. Nämä varaukset sovitetaan yhteen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen varausten kanssa. 8. TIEDOTTAMINEN Onnistuneen tiedottamisen periaatteita ovat avoimuus, aktiivisuus ja ennakoivuus. Erityisesti normaalioloista poikkeavissa erityistilanteissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on tärkeää saada kunnan palveluja tarvitsevalle mahdollisimman nopeasti oikeaa tietoa tapahtumasta ja sen mahdollisesti edellyttämistä kuntalaisten omaehtoisista toimenpiteistä. Suuri yleisö kaipaa myös nopeasti tietoa tapahtumista huhujen vähentämiseksi, vaikka heiltä ei edellytettäisikään erityisiä toimenpiteitä. Häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja myös normaaliaikojen erityistilanteissa kansalaisten tiedon tarve kasvaa huomattavasti. Oikeilla viranomaisten antamilla tiedoilla vähennetään huhuja, estetään paniikkia ja voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä siten, että heidän omatoimiset toimenpiteensä ovat tarkoituksenmukaisia. Näin voidaan vähentää myös virheellistä käyttäytymistä ja jopa seurannaisvahinkoja. Häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa ja kaikissa erityistilanteissa korostuu myös muille viranomaisille tiedottaminen. Yhteistyöviranomaisilla ja ylemmillä viranomaistahoilla on näin mahdollisuus oikean ja reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitoon. Siikajoen kunnalla on erillinen tiedotusohje, johon sisältyy myös normaaliolojen ja häiriötilanteiden erityistilanteiden sekä poikkeusolojen viestintää.

14 9. KOULUTUS Siikajoen kunnan väestönsuojeluhenkilöstön koulutus perustuu normaalioloissa: *hakeutuminen omaehtoiseen ja/tai työnantajan määräämiin koulutustilaisuuksiin *pakolliseen Pelastusopiston tai Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) määräämään väestönsuojelukoulutukseen Kunta järjestää normaalioloissa väestönsuojeluorganisaationsa henkilöstölle yhteistyössä eri viranomaisten kanssa normaaliolojen erityistilanteisiin ja häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin perehdyttävää koulutusta erillisen koulutussuunnitelman mukaan. Erityisesti normaaliajan koulutussuunnittelussa huomioidaan johto- ja erityishenkilöstö eli johtoryhmä, johtokeskuksen muu henkilöstö ja väestönsuojelumuodostelman ryhmienjohtajat. Tehostettu poikkeusoloihin kouluttaminen aloitetaan heti, kun on syytä olettaa valmiuden kohottamiseen olevan tarvetta. Jo perusvalmiustilassa annetaan koulutusta osalle henkilöstöä ja sitä jatketaan koko henkilöstölle tehostetussa ja täysvalmiudessa. Koulutusta painotetaan tällöin uhkatilanteen mukaan. Tehostetussa ja täysvalmiudessa henkilöstön koulutus painottuu johtokeskuksen henkilöstön ja toimintaorganisaation eri ryhmien johtohenkilöiden sekä poikkeusoloissa perustettavien muodostelmien lisäryhmien kouluttamiseen. Tavoitteena on, että erityis- ja häiriötilanteissa tapahtuvaa kunnan johtoryhmä- tai johtokeskustoimintaa harjoitellaan vähintään kerran vuodessa. 10. TEHTÄVIEN PRIORISOINTI Siikajoen kunnan resurssit on mitoitettu normaaliolojen mukaan; tällöin työnjohdollisin määräyksin kyetään reagoimaan joustavasti ja kohottamaan valmiutta määräämällä henkilöstöä joko varallaoloon tai päivystykseen. Kunnan normaaliajan muodostelmia tai niiden osia voidaan käyttää joustavasti hyödyntämällä myös naapurikuntien sekä yhteistyötahojen resursseja. Normaaliolojen erityis- ja häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa resurssit eivät välttämättä riitä, vaan tehtäviä on priorisoitava. Siinä keskeistä on kulloisenkin uhkatilanteen aiheuttamat painotukset tehtävien hoitamisessa. Tärkeimmät tehtävät ja niiden tärkeysjärjestys eri tilanteissa on kuvattu tämän asiakirjan liitteessä 1. 11. KRIISIBUDJETTI Yksityiskohtaisen kriisibudjetin laatiminen ennalta ei ole mahdollista, sillä siihen vaikuttaa kulloinenkin turvallisuustilanne. Tehtävien priorisoinnin perusteella voidaan laatia suuntaa antavat kriisibudjettivaihtoehdot. Lisäksi on syytä olettaa, että laajamittaisissa ja pitkäkestoisissa eritystilanteissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa on valtion budjetista saatavissa erillisrahoitusta tilanteen edellyttämään valmiuden kohottamisen ylläpitoon.

15 12. VALMIUDEN TEHOSTAMINEN Siikajoen kunnan väestönsuojeluorganisaation toimintavalmius perustuu riskien ja uhkien perusteella määriteltyihin ja valmisteltuihin resursseihin. Tavoitteena on, että normaaliolojen erityistilanteissa ja häiriötilanteissa käyttöön tarkoitetut muodostelmien osat saadaan toimintapaikalle oman kunnan alueelle työpäivinä 2 tunnin kuluessa ja muina aikoina 4 tunnin kuluessa tehtäväkäskystä. Poikkeusoloissa muodostelmien toiminnan aloittamisnopeus määritellään erikseen kulloiseenkin uhkakuvaan liittyen. Ohjeet valmiuden kohottamisesta ja ratkaisuvallasta valmiuden kohottamisessa ovat kunnan johtokeskuksen toimintaohjeessa. Määräys tai ohje valmiuden kohottamisesta voi tulla myös ylemmältä viranomaistaholta tai pyyntönä yhteistyöviranomaiselta tai muulta yhteistyötaholta. 12.1 Perusvalmius Perusvalmius ylläpidetään normaalioloissa. Perusvalmiuteen kuuluu, että asianmukaiset valmiussuunnitelmat on laadittu, tehtäviin on varattu ja koulutettu henkilöstö, koko toimintaorganisaation toimitilat on varattu, erikoiskalusto hankittu ja toimeenpanovaiheessa hankittavan kaluston hankinta on suunniteltu. Perusvalmiudessa ylläpidettävät muodostelman osat ilmenevät kohdasta 5.3.1 sekä yksityiskohtaisesti kunkin toimialan valmiussuunnitelmista. Työnjohdollisin määräyksin voidaan perusvalmiudessa olevan organisaation valmiutta nostaa vähitellen tehostettuun valmiuteen ja kohti täysvalmiutta. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei normaaliolojen lainsäädännön sallimia rajoja ylitetä ennen kuin poikkeusolojen säädösten perusteella valtioneuvosto on antanut tarvittavat asetukset ja ohjeet täysvalmiuteen siirtymisestä. Tilanteen niin vaatiessa voidaan perusvalmiustilassa olevien, normaaliolojen muodostelmien tai niiden osien toimintavalmiutta kohottaa joustavasti tehostettuun valmiuteen määräämällä niitä varallaoloon, päivystykseen tai muuttamalla työaikajärjestelyjä tilapäisesti. Myös johtoryhmän tavoitettavuutta voidaan kohottaa määräyksellä. 12.2 Tehostettu valmius Tehostetussa valmiudessa kohotetaan väestönsuojeluorganisaation toimintavalmiutta uhkatilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman joustavasti. Valmiuden kohottamisen tavoitteena on hallita uhkaava tilanne ja varautua toimintaan. Tehostetussa valmiudessa tulee harkittavaksi: *varallaolon lisääminen ja päivystysjärjestelyt *johtokeskuksen valmiuden kohottaminen varallaolo-, päivystys- tai täysvalmiuteen *valmiussuunnitelman ja sen liitteiden pikatarkistus *puuttuvan materiaalin hankintojen käynnistäminen *ylimääräisen, uhkakuvan edellyttämän koulutuksen järjestäminen

16 *johto- ja erityishenkilöstön kutsuminen vapaaehtoiseen koulutukseen sekä ryhmien henkilöstön tarkistaminen sekä tarvittaessa täydennysvaraaminen 12.3 Täysvalmius Täysvalmiustila edellyttää yleensä valtioneuvoston valmiuslain tai puolustustilalain nojalla antamien lisätoimivaltuuksien käyttöä ja siten valtioneuvoston asiaankuuluvia asetuksia ja päätöksiä. Täysvalmiustilassa varaudutaan ottamaan käyttöön kaikki käytettävissä olevat resurssit, jolloin tulee harkittavaksi: *osan tai koko väestönsuojeluorganisaation määrääminen väestönsuojelutehtäviin ja tarvittavien muodostelman osien perustaminen *puuttuvan materiaalin hankinta *toimintojen suojaaminen/hajauttaminen *tehostetun ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen käynnistäminen 13. SOPIMUSPERUSTEINEN PALVELUTUOTANTO Kunnalla on ulkoistettua, sopimuksiin perustuvaa palvelutuotantoa, jonka toiminta suunnitellaan erikseen normaaliolojen, häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen ja niiden ennakoitavissa olevien erityistilanteiden varalle. Näitä toimintoja koskevat suunnitelmat laaditaan toimialoittain yhteistyössä sopimuskumppanin kanssa. Tämä vaatimus on huomioitava jo kilpailutuksen yhteydessä. LIITTEET: Liitteet käsittelee kukin toimielin omalta vastuualueeltaan 1) Kunnan tärkeimmät tehtävät ja erityisongelmat eri poikkeusoloissa 2) Kunnan johtokeskuksen toimintaohje 3) Valmiussuunnittelu- ja varautumisvastuullisten yhteystiedot 4) Henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvaraukset 5) Evakuointisuunnitelma 6) Kriisitiedottaminen 7) Toimialojen (johtoryhmän) vastuuhenkilöiden yhteystiedot 8) Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat 7.1 Ruokahuolto 7.2 Tietohallinto /ICT 9.3 Tekninen toimi 9.4 Vesi- ja viemärihuolto Paavolan Vesi Oy 9.5 Sivistystoimi 9.6 Taloushallinto 8) Varautumisorganisaation koulutussuunnitelma

17 SUUNNITELMAN JAKELU Kunnan johtoryhmä Raahen ja Pyhäjoen johtoryhmät Jokilaaksojen pelastuslaitos Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto / pelastustoimen ja varautumisen vastuualue