SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA
|
|
- Teija Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA
2 2 1. TARKASTUS- JA PÄIVITYSMERKINNÄTMERKINNÄT Päivämäärä Tarkastaja Huomautukset Eeva Heikka Suunnitelman laajennus ja ajantasaistus Erik Forstén Suunnitelman päivitys
3 3 SISÄLLYSLUETTELO: 1. TARKASTUS- JA PÄIVITYSMERKINNÄT 2 2. KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 4 3. YLEISTÄ Perustiedot Savitaipaleen kunnasta Kunnan ylläpitämä valmius normaaliolojen häiriötilanteiden varalta Suunnitelman tarkoitus Laatimis- ja ylläpitojärjestelmä Vastuu ja hyväksyminen 6 4. SUUNNITTELUOHJEET TOIMIALOILLE 6 5. POIKKEUSOLOJEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVIIN Ohje- ja johtosäännöt sekä työjärjestykset 7 6. NORMAALIAIKAISET HÄIRIÖTILANTEET JOIHIN VARAUDUTAAN 8 7. SEURAAVAT TOIMINNOT PYRITÄÄN HOITAMAAN POIKKEUSOLOISSA Suuronnettomuustilanteissa Taloudellisessa kriisissä Kiristynyt kansainvälinen tilanne Sodanuhkatilanteessa Sota Sodan jälkitila 9 8. VALMIUSTILAT Perusvalmius Tehostettu valmius Täysvalmius POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISTOIMINNAN YLEISJÄRJESTELYT VIESTIYHTEYDET VALMIUS- JA PELASTUSSUUNNITELMAT JOHTAMISPAIKAT JA JOHTAMINEN Kunnan johtokeskus Lohkon johtokeskus MATERIAALIHANKINNAT VÄESTÖNSUOJELUN TOIMEENPANOVAIHEESSA VARAUKSET Vap-menettely Moottoriajoneuvovaraukset Julkisten rakennusten varaaminen YHTEISTOIMINTATAHOT TIEDOTTAMINEN TOIMITILAT LIITTEET 15
4 4 2. KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Tämä valmiussuunnitelma kuvaa perusmenettelyt, joiden avulla Savitaipaleen kunta valmistautuu erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tämä valmiussuunnitelma muodostuu yleisestä osasta, toimialakohtaisista osista sekä kunnan toimintoihin liittyvien virastojen ja laitosten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat. Viranomaisten varautumista ja valmiussuunnittelua säätelevät lait ja asetukset sekä valtionhallinnon periaatepäätökset, joiden mukaan kunnan sekä muiden viranomaisten velvollisuutena on varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumisen ja valmiussuunnittelun säädökset: Puolustustilalaki /1083 Valmiuslaki (1552/2011) Pelastuslaki (379/2011) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS, Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta ) Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta Etelä-Karjalan aluepelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille Toimialakohtaiset säädökset kirjataan toimialojen valmiussuunnitelmiin. 3. YLEISTÄ 3.1. Perustiedot Savitaipaleen kunnasta Sijainti: Etelä-Suomen lääni, Etelä-Karjalan maakunta, pohjoisessa kunta rajautuu Etelä-Savoon. Valtatie 13 kulkee kunnan alueen läpi ja on merkittävin liikenneväylä alueella. Suurin taajama, Kirkonkylä, sijaitsee luonnonarvoiltaan rikkaan Kuolimojärven rannalla. Osa kunnasta on saaristoista Suur-Saimaan aluetta, jossa sijaitsee myös Saimaan syväväyliä. Naapurikuntia ovat Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Kouvola (Valkeala) ja Mikkeli (Suomenniemi). Savitaipale sijaitsee Salpausselän alueella ja on siksi maastoltaan mäkistä sekä lukuisten järvien ja jokien pilkkomaa aluetta.
5 5 Aluekoko: Kokonaispinta-ala 694 km2. Vesipinta-ala 153 km2 Rantaviivaa 995,9 km Väestö henkilöä Ikäjakauma: - alle 15 vuotta 11 % v 54 % - yli 64 v 34 % 3.2. Kunnan ylläpitämä valmius normaaliolojen häiriötilanteiden varalta Normaaliolojen häiriötilanteiden varalta kunta ylläpitää jatkuvaa valmiutta varavoiman osalta kunnan elintärkeissä toimipaikoissa. Varavoiman piirissä ovat lämpö- ja vesihuolto, terveyskeskus ja kunnantalo. Varavoiman olemassaolo varmistaa toiminnan jatkumisen keskeytyksettömästi sähkönjakeluun liittyvissä häiriötilanteissa. Samoin kunta pitää yllä laitteistojaan ja kalustoaan siten, että reagointi häiriötilanteisiin olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa. Myös henkilöstön tietoja ja taitoja pyritään pitämään ajan tasalla Suunnitelman tarkoitus Suunnitelmassa esitetään, miten kunnan toiminnot mukautetaan mahdollisimman pienin muutoksin erityistilanteiden ja poikkeusolojen olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin. Valmiussuunnitteluvelvollisia ovat kaikki toimialat ja yksiköt, jotka osallistuvat kunnan vastuulla olevien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen tai joille suunnitteluvelvoite on muulla perusteella määrätty Laatimis- ja ylläpitojärjestelmä Kunnanhallitus vastaa valmiussuunnitelmasta ja alaistensa toimialojen ohjeistamisesta. Viranhaltijana valmiussuunnittelusta vastaa kunnanjohtaja yhdessä poikkeusolojen johtoryhmän kanssa apunaan valmiussuunnittelutehtävään määräämänsä henkilö (valmiussuunnittelija). Suunnitelma päivitetään vähintään kerran kahdessa vuodessa ellei lainsäädännöstä tai muista pakottavista syistä muuta johdu. Kunnanhallitus hyväksyy valmiussuunnitelman sekä määrittää sen, millaisiin tilanteisiin eri lakien ja määräysten lisäksi Savitaipaleen kunnassa varaudutaan.
6 6 Ao. lautakunta vastaa toimialansa valmiussuunnitelman laatimisesta. Kunkin toimialan päällikkö huolehtii oman toimialansa suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Päivityksessä noudatetaan samaa aikataulua kuin yleisen osan tarkistuksessa. Osastopäälliköt vastaavat työ- ja toimipaikkakohtaisten pelastustoimilain 10 :n tarkoittamien pelastussuunnitelmien laatimisesta. Toimialasuunnitelmien muutokset on toimitettava valmiussuunnittelijalle, joka kunnanjohtajan apuna koordinoi koko kunnan valmiussuunnittelua. Kaikki varautumiseen liittyvät valmiussuunnitelmat on koottu Savitaipaleen kunnan tietojärjestelmien H-asemalle ja paperiversioita säilytetään kunnantalon arkistossa. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa julkaistaan myös kunnan internetsivuilla, Etelä-Karjalan-valmiussuunnitteluyhteisön (=KuntaTURVA) sivustoilla ja kunnan henkilöstölle tarkoitetulla Y-asemalla. Valmiussuunnitelman yleinen osa on julkinen asiakirja mutta toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat sisältävät tietoja, jotka ovat viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24) perusteella salassa pidettäviä tietoja. Toimialakohtaiset, salaiseksi määritellyt, valmiussuunnitelmat merkitään viranomaiskäyttöön merkinnällä Vastuu ja hyväksyminen Varautuminen normaaliaikaisiin häiriöihin perustuu viranomaisten tehtäviä koskeviin lainsäännöksiin, joiden mukaan tehtävät on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Viranomaisten velvollisuus varautua poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan esim. kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten itsenäisten laitosten tulee varautumisella varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös muussa lainsäädännössä kuin valmiuslaissa on asetettu nimenomainen varautumisvelvollisuus. Kunnanhallitus hyväksyy valmiussuunnitelman yleisen osan. Ao. lautakunnat hyväksyvät toimialojen valmiussuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat. Päivittäistavarahuollon sekä poikkeusolojen ja kriisitiedottamisen suunnitelmat hyväksyy kunnanhallitus. 4. SUUNNITTELUOHJEET TOIMIALOILLE Kunnalle kuuluvat tehtävät pyritään hoitamaan kunnan hallintoorganisaatiolla niin pitkään kuin mahdollista myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päätöksentekomenettelyä voidaan lainsäädännön sallimissa puitteissa keventää muuttamalla mm. kokousten päätösvaltaisuutta ja kool-
7 7 lekutsumista koskevia määräyksiä, samoin kuin siirtämällä päätösvaltaa alemmille päätöksentekotasoille ja virkamiehille. Kunnanhallitus voi tilanteen mukaisesti määritellä uudelleen alaistensa toimistojen ja laitosten tehtäviä ja toimintaa ottaen huomioon poikkeusolot ja valtion mahdollisesti määrittämät erityistehtävät. Kunnan toiminnot ryhmitellään poikkeusoloihin varautumisen perusteella seuraavasti: A. toiminnot, joiden jatkuvuus on erityisen tärkeää ja jotka normaalitehtäviensä lisäksi ovat saaneet tai saavat erityistehtäviä, B. toiminnot, joita jatketaan normaalisti, mutta joita voidaan tarvittaessa supistaa, C. toiminnot, jotka voidaan pääosin keskeyttää ainakin määräajaksi, D. toiminnot, jotka valmistautuvat evakuoitaviksi. Valmiussuunnitelman laativat toiminnot, jotka kuuluvat ryhmiin A, B ja D. Kaikki virastot ja laitokset laativat pelastussuunnitelmat, mikäli ne täyttävät pelastustoimilain mukaiset tunnusmerkit. 5. POIKKEUSOLOJEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HALLINTOKUNTIEN TEHTÄ- VIIN Kunnan normaaliolojen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tehtävät ja niiden merkitys on esitetty tämän suunnitelman liitteenä. Yksityiskohtaiset selvitykset tehtävämuutoksista ja uusista tehtävistä sisältyvät toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin. 5.1 Ohje- ja johtosäännöt sekä työjärjestykset Normaalia demokraattista päätöksentekomenettelyä ja hallintoa toteutetaan niin kauan kuin mahdollista. Jos olosuhteet tai toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät, niin normaalimenettelystä poiketaan seuraavasti: Kunnanvaltuusto: Päätösvallan ja päätöksentekomenettelyyn liittyvien asioiden muuttaminen lainsäädännön ja toimivaltaisten viranomaisten antamien oikeuksien ja määräysten puitteissa. Tarvittaessa kunnanvaltuuston päätösvaltaa siirretään kunnanhallitukselle erikseen määriteltävissä asioissa.
8 8 Päivittäistavarahuollon ohjesäännön ja päivittäistavarahuoltotoimiston johtosäännön hyväksyminen ja vahvistaminen voimassaolevan lainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kunnanhallitus: Tekee tarvittavat muutokset alaisensa hallinnon järjestelyihin toimivaltansa puitteissa. Tarvittaessa kunnanhallituksen päätösvaltaa siirretään kunnanjohtajalle ja muille viranhaltijoille erikseen määriteltävissä asioissa. Operatiivista toimintaa poikkeusoloissa johtaa kunnan johtokeskus, joka käytännössä muodostuu kunnan johtoryhmästä täydennettynä tarvittavilla asiantuntijoilla (liite). Johtokeskus perustetaan silloin, kun tilanne ja olosuhteet edellyttävät keskitettyä johtamistoimintaa, tarkoituksenmukaisia toimitiloja sekä tehokkaita johtamis- ja hälytysyhteyksiä. Kunnanhallitus vahvistaa johtokeskuksen työjärjestyksen. Lauta- ja johtokunnat: Päättävät toimivaltansa puitteissa alaistensa laitosten ja niiden henkilökunnan asioiden hoidon yksinkertaistamiseksi annettavista ohjeista. Johtavat viran- ja toimenhaltijat: Ratkaisevat heille kuuluvat asiat toimivaltansa puitteissa. 6. NORMAALIAIKAISET HÄIRIÖTILANTEET JOIHIN VARAUDUTAAN YTS-strategian mukaiset uhkakuvat: Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhat Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö Savitaipaleen kunnan ensisijainen painopiste varautumisessa ovat häiriötilanteet, joiden voidaan olettaa esiintyvän todennäköisimmin Savitaipaleen kunnassa ja joissa johtovastuu on ensisijaisesti kunnalla.
9 9 7. SEURAAVAT TOIMINNOT PYRITÄÄN HOITAMAAN POIKKEUSOLOISSA 7.1 Suuronnettomuustilanteissa: normaalitoimintoja jatketaan mahdollisimman laajasti, tiedotus- ja valistustoimintaa lisätään, henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahingot minimoidaan, johtamistoimintaa tehostetaan tarpeen mukaan, tehostetaan suojaamis-, pelastamis-, ja huoltotoimia, tarvittaessa voimavaroja kootaan koko maakunnan alueelta sekä pyydetään virka-apua puolustusvoimilta, pidetään yllä elintärkeät lakisääteiset palvelut tärkeysjärjestyksessä, toteutetaan tarvittaessa evakuointi aluepelastuslaitoksen johdolla ja johtamisjärjestelmät, yhteiskunnan keskeiset tuotannolliset yksiköt ja infrastruktuurin toimivuus sekä pelastustoimen tukeminen pyritään turvaamaan 7.2 Taloudellisessa kriisissä: normaalitoimintaa jatketaan siinä laajuudessa kun se on mahdollista, lakisääteiset palvelut ylläpidetään tärkeysjärjestyksessä, kulutussuosituksia annetaan tarvittaessa ja tilanteen vaatiessa perustetaan päivittäistavarahuollon organisaatio jota kautta toteutetaan säännöstelytoimenpiteet. 7.3 Kiristynyt kansainvälinen tilanne: annetaan käskettäessä ohjeita julkiselle sektorille ja kansalaisille kulutuksen vapaaehtoisesta rajoittamisesta ja säästötoimista, hallinnon ja muiden tärkeiden toimipaikkojen vartiointi ja kulunvalvonta järjestetään ja laitossuojeluvalmiutta kohotetaan kunnan omissa toimipaikoissa 7.4 Sodanuhkatilanteessa: normaalitoimintoja jatketaan normaalilla tai supistuneella henkilöstöllä, lakisääteiset palvelut ylläpidetään mahdollisimman laajasti tärkeysjärjestyksessä, päivittäistavarahuolto perustetaan ja säännöstelytoimiin ryhdytään tilanteen vaatiessa, laitossuojeluvalmiutta kohotetaan kunnan omissa toimipaikoissa, tärkeimmät siviilihallinnon kohteet, johtamispaikat, energia- ja vesihuolto, tiedonsiirtojärjestelmät ym. elintärkeiden kohteiden suojaustoimet hoidetaan yhdessä muiden viranomaisten ja puolustusvoimien kanssa, väestöä koulutetaan varautumaan sodan varalle, väestönsuojat laitetaan suojauskuntoon ja puuttuva suojelumateriaali hankitaan ja suoritetaan tarvittaessa vapaaehtoinen siirtyminen ja evakuointi aluepelastuslaitoksen suunnitelmien mukaisesti.
10 Sota: toimitaan kuten sodanuhkatilanteessa, kaikki organisaatiot tehostavat valmiuttaan tilanteen vaatimalla tavalla, suoritetaan tarvittaessa vapaaehtoinen siirtyminen ja evakuointi aluepelastuslaitoksen suunnitelmien mukaisesti, elämisen perusedellytykset turvataan, johtamisjärjestelmät, yhteiskunnan keskeiset tuotannolliset yksiköt ja infrastruktuurin toimivuus sekä pelastustoimen tukeminen pyritään turvaamaan. 7.6 Sodan jälkitila: toimitaan vielä poikkeusolojen lainsäädännön antamin lisävaltuuksin ja pyritään palaamaan vähitellen normaalitoiminnan tilaan. 8. VALMIUSTILAT 8.1 Perusvalmius: Lähtökohta on, että normaaliajan organisaation avulla hallitaan myös kriisitilanteita. Toiminnan aloittamisessa pyritään hyvän suunnittelun ja koulutuksen avulla välttämään tarpeettomia viiveitä. Toiminta on nähtävä kokonaisuutena, jossa erilaisin keinon pyritään tavoitteeseen mahdollisimman joustavasti mutta kuitenkin järjestelmän mukaisesti. Valmiutta kohotetaan liukuvasti tilanteen ja tarpeen mukaan. Selvää ja jyrkkää jakoa perusvalmiuteen, tehostettuun valmiuteen ja täysvalmiuteen ei tehdä. Seuraavassa on kuitenkin esimerkinomaisesti kuvattu, miten valmiuden kohottaminen kolmiportaisesti voi tapahtua. Valmiustiloja ovat perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on valmiustila, joka luodaan ja ylläpidetään jo normaaliaikana. Perusvalmiudessa toteutetut toimenpiteet muodostavat perustan valmiuden kohottamiselle poikkeusoloissa. valmiussuunnitelman ja sen osana yksityiskohtaisen suojelusuunnitelman laatiminen, omatoimisen suojelun suunnittelu ja organisoiminen, johtamispaikkojen ja väestönsuojien rakentaminen sekä niiden ylläpitäminen, johtamis-, valvonta-, ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen sekä niiden toimintakunnon ylläpitäminen, henkilöstön, ajoneuvojen, työkoneiden ja huonetilojen varaaminen, vesihuoltoon varautuminen, energia- ja lämpöhuoltoon varautuminen, materiaalihankintaan ja päivittäistavarahuoltoon varautuminen, evakuointeihin varautuminen, tiedotus ja koulutus ja vastuuhenkilöiden valmiuden ylläpito.
11 Tehostettu valmius Tehostettu valmius on valmiustila, jossa ylläpidetään alan jatkuva johtamisvalmius, ja jossa valmiutta on kohotettu tarkoituksena hallita uhkaava tai jo syntynyt häiriö- tai erityistilanne. suunnitelmien yksityiskohtainen tarkistaminen ja täydentäminen, kunnanhallitus vahvistaa johtokeskuksen työjärjestyksen sekä määrittelee, mahdolliset muutokset eri hallintokuntien tehtäviin, johtamispaikkojen varustaminen ja tilanteen vaatiessa osittain miehittäminen, puuttuvien viestiyhteyksien kytkeminen, puuttuvan materiaalin hankkiminen, henkilöstötarkistukset, henkilöstön koulutus ja ohjeiden anto kuntalaisille ja henkilöstölle 8.3 Täysvalmius Täysvalmius on valmiustila, jossa kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja keskitetään häiriö- tai kriisitilanteen aiheuttamien vaikutusten ehkäisemiseksi ja niistä selviytymiseksi. Valmiuslakiin ja puolustustilalakiin sisältyvät valmiuden kohottamistoimet edellyttävät käyttöönottovaiheessa asetusta, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä. suunnitelmat tarkistetaan, toimintaorganisaatio perustetaan tarvittavassa laajuudessa, johtamispaikat, kalusto, suojelumateriaali, ajoneuvot, hälytys- ja viestivälineet, suunnitelmat ja tiedostot otetaan käyttöön ja niiden toiminta testataan, johtamispaikoilla on ympärivuorokautinen päivystys ja tilanteen mukaan toimitaan joko päivystysvalmiudessa tai työskentelyvalmiudessa, henkilöstön koulutusta jatketaan ja kunnan asukkaille annetaan toimintaohjeita ja järjestetään toimintaharjoituksia. 9. POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISTOIMINNAN YLEISJÄRJESTELYT perustetaan kunnan johtokeskus kunnanjohtajan päätöksellä ja vahvistetaan kunnan johtokeskuksen työjärjestys, jossa määritellään johtokeskuksen ja sen henkilöstön tehtävät sekä tehdään tarvittavat päätösvallan muutokset hallintosääntöön sekä tuetaan tarvittaessa väestönsuojelun toimintaorganisaation perustamisessa
12 VIESTIYHTEYDET Viestiyhteyksinä käytetään dataverkkoa, Virve-viranomaisverkkoa, yleistä puhelinverkkoa, matkapuhelimia, telefaksia ja tarvittaessa lähettejä. 11. VALMIUS- JA PELASTUSSUUNNITELMAT Suunnittelun lähtökohtana on, että poikkeusolojen ja normaaliolojen suunnitelmia yhdistetään niin paljon kuin se on mahdollista ja järkevää johtamisen ja toiminnan kannalta. Suunnittelun yhtenäistämiseksi on valmiuslaissa ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS, Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta ) kuvattu tilanteet, joihin on etukäteen varauduttava ja selvitetty varautumisen periaatteet. Normaalitoiminnasta poikkeavaa on kunnan johtokeskuksen perustaminen ja toimintaorganisaation muodostelmien vahvistaminen ja osin perustaminen sekä alueellisen johtokeskuksen (lohko) perustaminen ja omatoimisen suojelun saattaminen täyteen valmiuteen. Yli neljän asunnon asuintalot, yritykset, laitokset ja virastot laativat pelastustoimiasetuksen mukaisen pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelman pohja on saatavissa sähköisessä muodossa Etelä-Karjalan aluepelastuslaitoksen internetsivulta kohdasta riskien hallinta/omatoiminen varautuminen. 12. JOHTAMISPAIKAT JA JOHTAMINEN 12.1 Kunnan johtokeskus Kunnan johtokeskus on sijoitettu suojatiloihin kunnantalon alakertaan sekä varustettu ja kalustettu niin, että se voidaan ottaa käyttöön välittömästi. Johtokeskukset saatetaan toimintaan silloin, kun tilanne edellyttää keskitettyä johtoa, suojattuja toimitiloja sekä johtamis- ja hälytysyhteyksiä. Johtaminen on päätöksenteossa tarvittavien tietojen hankkimista, tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden arviointia, päätösten tekemistä, niiden toimeenpanemista ja toteutuksen valvomista. Normaaliajan johtamis- ja päätöksentekomenettelyä noudatetaan niin kauan, kun se on mahdollista. Jatkuvaan johtokeskustyöskentelyyn siirrytään vasta, jos tilanne sitä edellyttää. Kunnan johtokeskuksen tehtävänä on erityisesti: tarvittavan tilannekuvan ylläpito (kunnan kartta liitteenä), varoitus- ja hälytystoiminnasta huolehtiminen, yhteydenpito yhteistoimintaviranomaisiin,
13 13 tärkeimpien kunnan lakisääteisiä palveluja koskevien päätösten tekeminen tiedottaminen ja muu kuntalaisten ohjaaminen. Kunnan lakisääteistä palvelutoimintaa hoidetaan toimistoista niin kauan kun se on turvallista. Tarvittaessa toiminnan johtamispaikat siirretään suojattuihin tiloihin Lohkon johtokeskus Savitaipaleen kunta muodostaa yhden suojelulohkon aluepelastuslaitoksen suunnitelman mukaisesti. Lohkon johtokeskus toimii aluepelastuslaitoksen alaisuudessa ja sen perustaminen edellyttää valmiuslain voimaantuloa. Kunnan johtokeskus tekee lohkon johtokeskuksen ja aluepelastuslaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä väestön suojaamisessa ja elinolosuhteiden turvaamisessa. 13. MATERIAALIHANKINNAT VÄESTÖNSUOJELUN TOIMEENPANOVAIHEESSA Valmiuslain 3 :ssä ja puolustustilalain 1 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa hankitaan väestönsuojelun tarpeeseen se materiaali, joka on suunniteltu hankittavaksi vasta tässä vaiheessa sekä materiaali, jota ei ole ennakkoon onnistuttu hankkimaan. Osa hankittavasta materiaalista on sellaista, jota myös puolustusvoimat tarvitsee. 14. VARAUKSET Vap-menettely Vap-menettelystä (yhteiskunnan ja talouselämän kriisiajan tarpeisiin varattava henkilöstö) saa ohjeita Etelä-Karjalan sotilasalueen aluetoimistosta ja Etelä-Karjalan Aluepelastuslaitokselta. Varaus myönnetään asetuksessa mainituille henkilöille ja tärkeysluokitetuille tuotantolaitoksille voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kunta tekee varausesitykset puolustusvoimille. Varaukset tarkistetaan 2 vuoden välein valmiussuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kunta ilmoittaa varauksesta Vap-henkilöille. Viljelijöiden Vap-varaukset hoitaa Etelä-Karjalan maaseututoimi Moottoriajoneuvovaraukset Poikkeusolojen kuljetustarpeisiin varataan moottoriajoneuvoja organisaatioiden pysyvään käyttöön sekä tilataan kuljetuspalveluja. Varauksia tehtäessä noudatetaan Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeita.
14 14 Moottoriajoneuvovaraukset tarkistetaan henkilövarausten tarkistamisen yhteydessä kahden vuoden välein. Varausmenettelyllä varmistetaan, että ajoneuvo on varaajan käytettävissä poikkeusoloissa. Ajoneuvojen luovuttamisesta päättää valtioneuvosto valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien nojalla. AVI (Aluehallintovirasto) ja maanpuolustusalueen esikunta sopivat ajoneuvojen käyttöönottotoimista joko sotilasviranomaisten tai pelastusviranomaisten toimenpitein Julkisten rakennusten varaaminen Aluepelastuslaitos on varannut rakennukset ja tilat väestönsuojelutarkoituksiin. Tätä varten pelastusviranomaisilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada viranomaisen hallussa olevista rekistereistä tietoja rakennuksista, kiinteistöistä ja huonetiloista. Väestönsuojelua varten vastuullinen viranomainen saa myös ylläpitää rekisteriä väestönsuojeluun, evakuoitavien sijoittamiseen sekä virastojen ja laitosten väliaikaisiksi toimipaikoiksi soveltuvista tiloista. Valtion ja kuntien viranomaiset ja laitokset sekä teollisuuslaitokset ja yritykset voivat varata toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavia vaihtoehtoisia tiloja. Tilat osoittaa väestönsuojelusta vastaava pelastusviranomainen. Rakennusten varaamisessa noudatettavat periaatteet: 1. Aluepelastuslaitos inventoi alueella olevat poikkeusolojen käyttöön soveltuvat julkiset rakennukset ja muut tilat kuntaan evakuoitavien ihmisten ja laitosten sijoittamista sekä johtokeskusten ja yksiköiden sijoituspaikkoja varten. Kunnat varaavat rakennukset omaan käyttöön AVI:lta yhteistyössä aluepelastuslaitoksen kanssa. 2. AVI ylläpitää kuntakohtaisten rekisterien perusteella erityisesti lukumääräisiä tiedostoja sijoituspaikkojen määrästä ja laadusta kunnissa. Poikkeusolojen vaihtoehtoisten toimitilojen varaamiseksi laitokset osoittavat esityksensä AVI:lle. Laitoksille varatut tilat merkitään AVI:n ylläpitämään väestönsuojelun kiinteistörekisteriin. 3. Puolustusvoimat tekevät omat rakennusten ja tilojen varausesityksensä AVI:lle. 4. Keskushallinnon tilavarauksista huolehditaan pääosin erikseen. 5. AVI ratkaisee varaukset yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa siten, että sotilaalliset valmiusnäkökohdat otetaan huomioon.
15 15 6. AVI ilmoittaa varauspäätöksestä varaajalle. 15. YHTEISTOIMINTATAHOT 16. TIEDOTTAMINEN 17. TOIMITILAT 18. LIITTEET Normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tärkeimpiä yhteistoimintatahoja ovat eri tilanteiden mukaan: Etelä-Karjalan poliisilaitos, Etelä-Karjalan aluepelastuslaitos, Itä-Suomen Sotilaslääni, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Etelä-Karjalan Radio, Eksote (sosiaali- ja terveyspiiri), Lappeenrannan Energia Oy, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Myrkytystietokeskus, Destia Tieliikennelaitos, Tietomaakunta ekarjala, TeliaSonera, Savitaipaleen Osuuspankki, SPR Savitaipaleen osasto ja Savitaipaleen seurakunta (yhteystiedot liitteenä). Puolustusvoimien tavanomaista virka-apua voidaan pyytää kunnan toimialaan kuuluvissa tehtävien toteuttamisessa silloin, kun kunnan omat voimavarat kyseisessä tilanteessa ovat riittämättömät ja tarvitaan puolustusvoimien erikoishenkilöstöä ja -välineistöä. Kriisiviestintä ja siihen liittyvä tiedottaminen on tehostettua viestintää poikkeuksellisessa tilanteessa. Kriisiviestinnässä noudatetaan Savitaipaleen kunnan poikkeusolojen ja kriisitiedottamisen suunnitelmaa. Kunnan johtokeskuksessa työskentelee tiedotuspäällikkö (hallintojohtaja, joka vastaa myös normaaliajan tiedottamisesta), jolle on määrätty varahenkilö. Näiden lisäksi tarvitaan toimialoille yhteyshenkilöt, jotka huolehtivat sisäisestä tiedottamisesta sekä pitävät yhteyttä johtokeskukseen. Kunnanvaltuusto ja -hallitus toimivat kunnantalolla. Muille hallintokunnille järjestetään tarvittaessa varatoimipaikka. Kunnan poikkeusolojen johtokeskus on kunnantalon alakerrassa väestösuojassa. Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat Poikkeusolojen aiheuttamat muutokset toimintoihin Poikkeusolojen aiheuttamat muutokset henkilöstöön Poikkeusolojen organisaatio Poikkeusolojen johtokeskusorganisaatio Yhteistoimintatahojen yhteystiedot Kunnan kartta
16 16
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
Lisätiedot1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.
ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotSavonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine
Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
LisätiedotViranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten
LisätiedotTAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS
TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotJatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -
Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotHelsingin valmiussuunnitelma
Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin
LisätiedotHuomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.
Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Suunnitelmaviidakko Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitelma Jatkuvuussuunnitelma Toipumissuunnitelma Kriisiviestintäsuunnitelma
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA
KONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA JOHDANTO Tämä ohje korvaa vuonna 2010 julkaistun kaupunkikonsernin valmiusohjeen ja on suunnattu virastojen, liikelaitosten sekä tytäryhteisöjen johdolle ja
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen toimialan valmiussuunnitelma
Nettiversio Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.11.2011 Sosiaali- ja terveystoimen toimialan MOTTO: Toimivaa suunnitelmaa on helppo muuttaa www.nurmijarvi.fi 2 Johdanto Tämä on sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotPelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010
Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä yhteensä 210 kpl, Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Suurin osa
LisätiedotViestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu
Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotValmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus
Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä Taneli Rasmus Tavoitteet harjoitukselle Sysmän kunnassa Testata uutta hallintosääntöä Testata ulkoistettujen palveluiden varautumista Teknisten ratkaisujen
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
LisätiedotToiminnan jatkuvuus - käytännön näkökulma
Toiminnan jatkuvuus - käytännön näkökulma Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Jatkuvuudenhallinnan syvin olemus Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
Lisätiedot1
raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
LisätiedotLUUMÄEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA
1 VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2 1. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 2. 2.1. 2.2. 2.3. 3. 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6 3.7 3.8 3.9 4 4.1 4.2 4.3 4.4 5 5.1 5.2 5.3 5.4 6 6.1 6.2 6.3 VALMIUSSUUNNITTELUN
LisätiedotImage size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotVarautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA YLEINENN OSA 2.12.2013 Kaupunginkanslia 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen... 3 3 Valmiussuunnittelun valtakunnallisia
LisätiedotKaupungintalo, hallituksen huone
-2, KH 13.9.2010 14:00 Kokousaika Maanantai 13.9.2010 klo 14.00 Kokouspaikka Kaupungintalo, hallituksen huone KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen Porissa. KEHTO-FOORUMI 21.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki
Häiriötilanteisiin varautuminen Porissa KEHTO-FOORUMI 21.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Uhkat / riskit Asuin-, elin- ja työympäristö (tieto, henkilöstö, materiaali, maine, ympäristö
LisätiedotKuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?
Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö
LisätiedotETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere
ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 20.10.2011, Tampere Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi,
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu
Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa
LisätiedotVäestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen
Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen Tervetuloa töihin, hienoa, että saimme viimeinkin täytettyä tämän riskienhallintapäällikön/valmiuspäällikön viran, aloita nyt perehtyminen vaikka noista
LisätiedotARKISTOLAITOS. Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009. Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa.
ARKISTOLAITOS Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009 Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa. Säännökset, joihin toimivalta ohjeen antamisesta perustuu Arkistolaki (831/94)
LisätiedotKUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA
18.10.2010 1 (20) KUNNAN YLEINEN OSA 18.10.2010 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO JA LIITTEET 1. YLEISTÄ... 4 1.1 Kunnan valmiussuunnittelun tarkoitus ja perusteet... 4 1.2 Valmiussuunnitelmien julkisuus... 4 1.3
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain (379/2011) 47 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa ( / ): 1 Soveltamisala
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotVarautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari
Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari xx 1 Tässä esityksessä yksityisten tuottajien varautumisvelvoitteista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1
LisätiedotPelastustoiminnan käsitteitä
22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...
LisätiedotValmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)
Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman
LisätiedotOamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio
Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen
LisätiedotVakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa
Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010
LisätiedotKainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen
9.5.2018 TR 9 työryhmän kokous HYVÄKSYTTY 17.5.2018 VATE (valmistava kokous) KÄSITELTY 18.6.2018 VATE (päätöskokous) HYVÄKSYTTY OHRY (päätöskokous) HYVÄKSYTTY 1 Operatiivinen sisältöä tuottava taso Strateginen
LisätiedotOpetustoimen varautuminen
Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,
LisätiedotTietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan
Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Markku Siltanen CISA, CGEIT, CRISC Miksi yhteiskunta haluaa suojautua On viimeinkin ymmärretty tietotekniikan ja sen laadullisen
LisätiedotKäytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.
Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi
LisätiedotSIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA
SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOEN KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA Yleinen osa Kunnanhallitus 20.8.2012 Kunnanvaltuusto 26.9.2012 1 1. SISÄLLYSLLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Kunnan valmiussuunnittelun tarkoitus ja perusteet
LisätiedotLapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä
Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Jari Aalto Lääninvalmiusjohtaja Pelastusosasto Lapin lääninhallitus Lapin lääni hätäpuhelut 2005 n. 233 000 puhelua vuodessa. n. 149 000 hätäpuhelua vuodessa.
LisätiedotMaakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen Teppo Heikkilä Turvallisuustoimialan järjestäjän ydintehtävät 1. Liikelaitosten ohjaus a) Turvallisuustoimialan erityisyksiköt; pelastusliikelaitos
LisätiedotMuutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus
1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,
LisätiedotArkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa
1.10.2014 AL/15031/07.01.01.00/2014 Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa Kyseessä on: määräys ohje suositus seulontapäätös Normin nimi Arkistolaitoksen ohje analogisten
LisätiedotKriisiviestintäohjeen päivitys
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Kriisiviestintäohjeen päivitys Suunnittelija (viestintä, maakuntauudistus) Johanna Franzén Etelä-Karjalan pelastuslaitos Edellytykset hyvin toimivalle kriisiviestinnälle
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotTerveydenhuollon kriisivalmius
Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Toiminta-ajatus 1 Nuoriso- ja liikuntatoimen tehtävänä on nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisena edistää toimialallaan nuorison ja koko
LisätiedotValmiussuunnittelu kirkossa ja Espoon hiippakunnassa. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Valmiussuunnittelu kirkossa ja Espoon hiippakunnassa Sari Anetjärvi lakimiesasessori Kirkkolain 25:15 :n sääntely Seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkkohallituksen on valmiussuunnittelulla
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO
VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO Mitä on väestönsuojelu? Kuka tekee? Mitä tekee? Missä olosuhteissa tekee? Millä perusteella
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotSuomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö
Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA
SUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA Hyväksytty: KH.2.2018 Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: SISÄLTÖ YLEISTÄ... 2 VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA... 3 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 5 ELINTÄRKEÄT
LisätiedotVALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2008:13
VALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esitteitä 2008:13 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2731-5 (nid.) ISBN 978-952-00-2732-2 (PDF) Kannen kuva: Scanstockphoto Taitto ja paino: Yliopistopaino 2008,
LisätiedotUusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö
Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys
LisätiedotAVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta
AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden
LisätiedotTietojärjestelmien varautuminen
Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta
LisätiedotEnsihoitopalvelun varautumisvelvoitteet
laajemman alueellisen kokonaisuuden piirissä. Kaikki käytettävissä olevat voimavarat on otettava johdetusti käyttöön ilman rajoista johtuvaa hidastelua tai pahimmillaan estelyä. Tähän suuntaan ohjaavat
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotVesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen
Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Häiriötilannesuunnitelma Mikä? Miksi? Miten? Häiriötilannesuunnitelman malli Vesihuollon häiriötilanne
LisätiedotT E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N
VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.
LisätiedotVäestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa
Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojeluseminaari 30.5.2012 Yliopettaja Jussi Korhonen, Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi Kunnan varautumisen ulottuvuuksia Normaalista poikkeavat
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotOulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö
Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013
Lisätiedot