KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA Korttelit 17 ja 29 sekä katu- ja puistoalue Vaaratie-Urheilukatu Kemijärven kaupunki / Maankäyttö
1/16 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Korttelit 17 ja 29 sekä katu- ja puistoalue Vaaratie-Urheilukatu Laatijan nimi ja yhteystiedot: Kemijärven kaupunki / Maankäyttö Vapaudenkatu 8 b PL 5 98100 Kemijärvi Tapio Pöyliö Puh. 040 525 0924 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä 12.5.2016 Luonnosvaiheen kuuleminen 23.6 6.7.2016 Ehdotus julkisesti nähtävillä 13.9 13.10.2016 Tekninen lautakunta 10.11.2016 Kaupunginhallitus 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vaaratien ja Urheilukadun välisellä alueella, Kemijärven keskustan tuntumassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava 4. kaupunginosan kortteleissa 17 ja 29 sekä katu- ja puistoalueella. Muutosalueen vanha asemakaava muutetaan vastaamaan nykyisiä merkintöjä ja määräyksiä. Muutamia tontteja laajennetaan vähäisessä määrin.
2/16 1.4 Sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Vireille tulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.2 Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankkeen osalta... 8 4.4.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne / aluevaraukset... 14 5.2 Mitoitus... 14 5.3 Palvelut... 14 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Seurantalomake
3/16 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulo 12.5.2016 Valmisteluvaihe 23.6-6.7.2016 Ehdotusvaihe 13.9 13.10.2016 Tekninen lautakunta 10.11.2016 Kaupunginhallitus 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muutetaan vanha vuoden 1966 asemakaava vastaamaan nykyisiä kaavamerkintöjä sekä määräyksiä sekä laajennetaan muutamia tontteja vähäisessä määrin. Asemakaava ei ole vaikutuksiltaan merkittävä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman.
4/16 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Kemijärven keskustan Pöyliövaaran alueella. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen ja sen ympäristö on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Ympäristössä on luonnontilassa olevaa puistoaluetta. Kaava-alueella ei ole maa- tai metsätalousalueita, kivikautisia muinaismuistoja eikä luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Taajamakuva Suunnittelualue on eri vuosikymmenillä rakennettua pientaloaluetta. Suunnittelualueen itäpuolella on ns. Luusuantien varren pientaloalue, josta on todettu seuraavaa Kemijärven keskustan yleiskaavoitusta varten tehdyssä kulttuuriympäriselvityksessä (Lauri Putkonen 2012). Em. selvityksessä suunnittelualuetta ei ole todettu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi. Palvelut Kemijärven keskustan palvelut ovat noin kilometrin päässä, joten palvelujen saatavuus on hyvä. Liikenne Autolla kulku käy Vaaratietä pitkin, joka yhdistyy Luusuantiehen ja sen kautta keskusta-alueeseen. Keskustaan on myös hyvät yhteydet kevyenliikenteen verkoston kautta. Tekninen huolto Kunta on rakentanut vesi- ja viemärijohdot sekä pitää kunnossa alueen olemassa olevia katuja. Koillis-Lapin Sähkö Oy on rakentanut alueelle sähköhuollon. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon piiriin. Maanomistus Puistoalue on kaupungin omistuksessa, tontit yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.10.2004.
5/16 Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A26). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Maakuntakaava tarkistus on parhaillaan meneillään, nähtävillä olleessa ehdotuksessa on olut vastaava taajamatoimintojen merkintä A26 kuin aikaisemmassakin kaavassa. Muutosalue kuuluu lisäksi ehdotuksessa osoitettuun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk8502) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen Itä-Lappi-Ranua-Rovaniemi matkailualue (mv8401). Yleiskaava Keskustan alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaavan laatiminen on parhaillaan meneillään, mutta se ei ehdi valmistua kaavatyön kuluessa. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat AK15 10.3.1972 korttelissa 29
6/16 AK1 31.10.1966 Kaavamerkintöjen selityksiä: AO VP Erillispientalojen korttelialue Puisto Rakennusjärjestys Kemijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut lainvoimaiseksi 18.6.2002. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Pohjakartta Kaavan pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tulee asemakaavan yhteydessä selvittää asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat erityistavoitteet: on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön tulee edistää mm. kaukolämmön käyttöedellytyksiä
7/16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva asemakaava ei vastaa nykyisin käytössä olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Muutamat tontin omistajat ovat pyytäneet saada lisäaluetta tontteihinsa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Vireille tulo kuulutuksella 12.5.2016, jolloin asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. Vireille tulokuulutus on julkaistu 12.5.2016 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettu nähtäville, mielipiteitä hankkeesta ei esitetty. Kaavaluonnos sekä -selostus on pidetty nähtävillä 23.6. 6.7.2016, jolloin Lapin Elykeskus lausui, että alueen rakennuskantaa tulee kuvata selostuksessa tarkemmin. Kappaletta 3.1.3 on täydennetty lausunnon johdosta. Kaavaehdotus ja selostus on pidetty nähtävillä 13.9 13.10.2016, jolloin ei jätetty lausuntoja taikka muistutuksia. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on asetettu nähtäville 12.5.2016. Mielipiteitä kaavahankkeesta ei ole tullut valmisteluvaiheeseen mennessä. Kaavahankkeesta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti eli kirjeitse sekä kuulutuksella lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan etenemisestä on tiedotettu eri viranomaisille kirjeitse. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaava vastaamaan nykyisin käytössä olevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Kaavan yhteydessä korttelin 29 tonttia 14 sekä korttelin 17 tonttia 12 laajennetaan vähäisessä määrin.
8/16 4.4.2 Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankkeen osalta Asemakaavan sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 ; jossa mainitaan mm. 1) asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon 2) luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle 3) rakennettua ympäristöjä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää 4) kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi esim. lähivirkistyksen soveltuvia alueita 5) jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään Suunnittelutehtävän suhde asemakaavan sisältövaatimuksiin 1. Asumisen lisärakentaminen sijoittuu keskustan laitamille ja kaavahanke on siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. 2. Kaava-alue on nyt osittain hoitamatonta puistoa, mutta tonttien laajenuksien jälkeenkin alueelle jää riitävästi puistoa. 3. Alueella ei ole rakennettuun ympäristöön taikka luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Kaava-alueelle on hyvin monella vuosikymmenellä rakennettua rakennuskantaa, joka ei muodosta yhtenäistä rakennushistoriallista taikka kulttuurillista ympäristöä. Suunnittelualueen itäpuolella on ns. Luusuantien varren pientaloalue, josta on todettu seuraavaa Kemijärven keskustan yleiskaavoitusta varten tehdyssä kulttuuriympäriselvityksessä (Lauri Putkonen 2012). Em. selvityksessä kaavoituksen kohteena olevaa aluetta ei ole luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. 4. Lähivirkistysalueet sijoittuvat lähialueille Kuumalammen. Pöyliövaaran sekä Pöyliöjärven ympäristöön, jonne on rakennettu suunnittelualueelta hyvät kevyenliikenteen väylät ja puistopolut. Kuumalammen ranta-alueille on valmistunut hyvin rakennettu ja varusteltu reittiverkosto, joka on edelleen yhteydessä keskustan kevyenliikenteen väyliin. 5. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä mainitaan yleiskaavan sisältövaatimuksista mm. seuraavaa:
9/16 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 2) asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 3) mahdollisuudet liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Suunnittelutehtävän suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 2. Tontit ovat lähellä keskustan palveluja sekä joukkoliikenteen reittejä ja niillä on jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. 3. Suunnittelualue lähialueineen on jo ei vuosikymmenillä rakennettua aluetta, jossa on hoidetut tie- ja kevyen liikenteen verkostot sekä mm. keskustan palvelut, terveyskeskus ja peruskoulu lähellä. 4.4.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä Kaavatyössä ei muuteta nykyistä kaavarakennetta kuin kahdella pienellä tontin laajennuksella. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Tontit sijoittuvat jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin rakenne tulee hyödynnettyä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä sekä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Suunnittelualue ei ole kuulu kansalliseen kulttuuriympäristöön eikä siellä sijaitse kansallista rakennusperintöä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä alueen pintavesillä ole erityisiä käyttötarpeita.
10/16 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksissä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Suunnittelualueelta lähtee hoidetut tieverkostot sekä kevyen liikenteen väylät keskustaan ja läheisille virkistysalueille. Keskustan palvelut, sairaala sekä peruskoulu löytyvät noin kilometrin sisällä kaavaalueelta. Kaavoituksen mukainen rakentaminen ei merkittävästi kuormita alueen liikenneverkostoja. Alueella on jo valmiina kaukolämpöverkosto. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnoksen kuvaus Kortteleiden 17 ja 29 numerot muutetaan numeroiksi 4217 ja 4229. Kortteleiden asemakaavamerkinnät ja määräykset muutetaan vastaamaan nykykäytäntöä. Kaavan yhteydessä korttelin 4229 (ent. 29-14) tonttia 1 sekä korttelin 4217 (ent.17-12) tonttia 12 laajennetaan vähäisessä määrin puiston osalta. Muutos puistoalueeseen on hyvin vähäinen eikä muutos riko ko. alueen yhtenäisyyttä.
11/16 PINTA-ALAT Asuinalueet (AO) Puisto (VP) Kadut 1,7032 ha 2,4375 ha 0,6356 ha Kaavamerkinnät- ja määräykset
12/16 Luonnoksen vaikutukset Luonnoksen mukainen laajennus kahdella tontilla parantaa niiden toimivuutta. Kaavassa ainoastaan vähäisessä määrin pienennetään puistoaluetta, mutta ko. alueen yhtenäisyys säilyy eikä ko. tontin laajennuksilla ole vaikutusta ko. puiston käyttömahdollisuuksiin. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutosalue sijaitsee Vaaratien ja Urheilukadun varrella lähellä kaupungin kaupallista keskustaa. Suunnittelualueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Osallisten mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavoitustyö aloitettiin vireillepano kuulutuksella 12.5.2016, jolloin oli nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hankkeesta ei saatu mielipiteitä hankkeesta. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 23.6-6.7.2016, jolloin Lapin Ely-keskus on antanut lausunnon: Lausunnon mukaan kaava-asiakirjoista ei voi saada riittävää käsitystä alueen rakennuskannasta, sen edustavuudesta taikka mahdollisesta suojelun tarpeesta. Kaavaasiakirjoihin tulee sisällyttää kattavampi kuvaus em. asioista. Vastine: Kaava-alueelle on hyvin monella vuosikymmenellä rakennettua rakennuskantaa, joka ei muodosta yhtenäistä rakennushistoriallista taikka kulttuurillista ympäristöä. Suunnittelualueen itäpuolella on ns. Luusuantien varren pientaloalue, josta on todettu seuraavaa Kemijärven keskustan yleiskaavoitusta varten tehdyssä kulttuuriympäriselvityksessä (Lauri Putkonen 2012). Em. selvityksessä kaavoituksen kohteena olevaa aluetta ei ole luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Kaavaselostusta on kappaleen 3.1.3 osalta
13/16 täydennetty yllä olevalla tiedolla. Sijainti ja liikenne Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kaavaratkaisu Kaavaratkaisu on kaavaluonnoksen mukainen. Perustelut kaavaratkaisulle Itä-Lapin maakuntakaavassa Kemijärven keskusta on osoitettu keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi niihin liittyvine liikennealueineen (keskustatoimintojen alue C). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukaista. Kaavaratkaisu ei edellytä uusia investointeja katuihin taikka kunnallistekniikkaan. Kaavaratkaisu tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kappaleessa 4.4.3 esitetyn mukaisesti. Kaava-alueelle on hyvin monella vuosikymmenellä rakennettua rakennuskantaa, joka ei muodosta yhtenäistä rakennushistoriallista taikka kulttuurillista ympäristöä. Em.
14/16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne / aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu Asuinalueet (AO) 1,7032 ha Puisto (VP) 2,4375 ha Kadut 0,6356 ha 5.2 Mitoitus Kortteleiden 4217 ja 4229 mitoitus vastaa voimassa olleen vuoden 1966 mukaisen kaavan mitoitusta. 5.3 Palvelut Kaavan muutosalue liittyy muuhun keskustan liike-, kaupallisten ja matkailua palvelevien alueiden toimintaan. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kortteleihin 4217 ja 4229 rakennettavat rakennukset, niiden laajennukset ja rakennelmien tulee väritykseltään, ulkoasultaan ja tyyliltään sopeuttaa ympäröivän alueen rakennuskantaan. 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnitelma-alue on rakennettua omakotialuetta, eikä siellä ole suojeltavia kasveja taikka vastaavia.
15/16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan vahvistumisen jälkeen rakentaminen asuntokortteleihin on mahdollista Alueen rakentamista valvoo rakennusvalvontatoimisto. Kemijärvi 21. lokakuuta 2016 Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö
LIITE 1 16/16