Kempeleen kunta. Osavuosikatsaus

Kempeleen kunta Osavuosikatsaus 31.8.

2 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Sisältö 1. Kunnanjohtajan katsaus... 3 2. Yleinen taloudellinen katsaus... 5 2.1 Väestö... 7 2.2 Työttömyys... 7 3. Henkilöstö... 8 4. Tuloslaskelma... 11 5. Rahoituslaskelma... 17 6. Tase... 19 7. n rakenne, sitovuus ja seuranta... 20 8. Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain... 24 8.1 Kunnanjohto... 26 8.2 Peruspalvelut... 32 8.3 Ympäristöpalvelut... 43 9. Investoinnit... 49 9.1 Maa- ja vesialueet... 51 9.2 Rakennukset... 51 9.3 Muut pitkävaikutteiset menot... 54 9.4 Kunnallistekniikka... 55 9.5 Tietokoneohjelmistot... 57 9.6 Koneet ja kalusto... 57 9.7 Osakkeet ja osuudet... 59 10. Tytäryhteisöt... 60 10.1 Kempeleen Vesihuolto Oy... 60 10.2 Kiinteistö Oy Kempeleenkartano... 61

3 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Kunnanjohtajan katsaus 1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi on edennyt orastavan optimismin tunnelmissa. Vaikka talouden taantumaa ei olekaan vielä kyetty selättämään, talouden piristymisestä on nähtävissä hentoja signaaleja. Esimerkiksi rakennus- ja palvelualalla on tapahtunut alkuvuoden aikana käänne parempaan. Muutos näkyy selvästi Kempeleessäkin, jossa parin hiljaisemman vuoden jälkeen rakennusvalvonnalla on taas ruuhkaksi asti työtä. Edellisenä vuonna niukasti kasvuun kääntynyt talouden trendi näyttäisi kuluvana vuonna hieman vahvistuvan. Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa usean vuoden alamäen jälkeen. Työllisyystilanteenkin odotetaan kohenevan. Merkkejä tästä on näkyvissä myös Pohjois- Pohjanmaalla ja Kempeleessä, joissa työttömyys on laskenut lähes prosentin vuoden takaiseen nähden. Alueen väestökehitys sen sijaan on hidastunut, missä heijastuu parin aikaisemman vuoden tonttimyynnin tahmeus. Kempeleen kunnan vuosi on edennyt toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin arvioidun mukaisesti. Vammaispalvelujen omaishoidontukiprosessissa ilmeni alkuvuoden aikana ongelmia, jotka johtivat omaisten tekemään joukkokanteeseen aluehallintovirastolle. Ongelmavyyhtiä on selvitetty ja ko. prosesseja ryhdytty kuvaamaan. Toimintatapoihin tullaan tekemään tarvittavat, jotta palvelu sujuu jatkossa nykyistä paremmin. Taloudessa keskeiset tulovirrat ovat kehittyneet suotuisasti. Myös menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Erikoissairaanhoito on pysynyt kutakuinkin arvioidussa, mutta ikäihmisten palveluissa sekä vammaispalvelujen prosesseissa on kustannuspaineita. Investoinneissakin on edetty sovitusti. Suurista rakennushankkeista terveyskeskuksen uudisrakennus otetaan ön lokakuun alussa ja Linnakankaan koulu valmistui koulujen syyskauden alkuun mennessä. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas elinkeino- ja yrityspalvelujen saralla. Yritystontit ovat tehneet eri puolilla kuntaa hyvin kauppansa. Zimmarin alueen korttelin kehittäminen on ottanut harppauksen eteenpäin. Hotelli-, palloilu- ja keilahalli- sekä kuntosalitoiminnot sisältävä Zemppi -areenahankkeen rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Samaan kortteliin lähti rakentumaan kesän aikana myös Leos Lekland -sisäleikkipuisto, joka on suunnattu erityisesti 0-12 -vuotiaille. Myös YIT on käynnistämässä pienliikekeskus Zittari -hanketta kortteliin. Nämä investoinnit, täydennettynä mm. Zatelliitin alueella käynnissä olevilla useilla rakennushankkeilla, ovat Kempeleen mittakaavassa historiallisen suuria. Ne tuovat mukanaan uutta elinvoimaa, uusia palveluja ja merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Tämä kaikki vahvistaa Kempeleen dynaamista ja positiivista imagoa. Valtiovallan linjaukset lähivuosien uusista tiehankkeista sisälsivät koko Pohjois-Suomen kannalta merkittävän lupauksen valtatie 4:n kehittämisestä välillä Kempele-Kemi. Pitkään valmisteltu ja laajalla joukolla lobattu suurhanke saatiin näin myönteisesti maaliin. Päätös on Kempeleen kannalta merkittävä paitsi kunnan tulevaisuuden kasvu- ja kehityssuunnitelmien vuoksi myös taloudellisesti. Hallituksen kehysriihen päätös varmisti valtiovallan rahoituksen Zatelliitin eritasoliittymälle. Tähän kaikkiaan reilun 14 miljoonan euron investointiin saadaan päätöksen myötä 3,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Uuden rampin rakentaminen ajoittuu vuosille 2017-2018. Urakointia odottavan nelostien ratkaisun ohella Kempeleen saavutettavuuteen saatiin merkittävä parannus myös rautatieyhteyden osalta. Peruskorjattu ja täydellisen remontin läpikäynyt asemalaiturialue avattiin vuosikymmenten tauon jälkeen taas liikenteelle kesäkuussa. Kempele on tehnyt parin viimeisen vuoden aikana tietoisen suunnanmuutoksen niin elinkeino- ja markkinointi- kuin maan- ja tonttipolitiikassa. Nämä uudistukset alkavat tuottaa tulosta. Suomen Yrittäjien

4 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Kunnanjohtajan katsaus elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Kempele on noussut yrityselämän hoitajana alueensa kärkeen. Kempele oli yrittäjien arviossa maakunnan ykkönen seuraavissa osa-alueissa: kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri ja kehittämisyhtiön tms. toiminnoissa. Kakkossija saavutettiin mm. kunnan hankintapolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa sekä resursseissa. Kolmas sija tuli kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydessä kymmenen muun pohjoispohjalaisen kunnan joukossa. Positiivisen kehityksen taustalla on vahva yrityskentän kuuleminen ja muutosten ankkuroiminen niihin. Onnistumisia on tullut monella uudistusrintamalla: uusi strategia, organisaatio- ja toimintakulttuuriuudistus, henkilörekrytoinnit, kaava- ja tonttipolitiikan monipuolistaminen, viestinnän ryhtiliike jne. Olemme kokonaisvaltaisesti onnistuneet parantamaan Kempeleen kilpailukykyä elinkeinopuolella. Avain menestykseen kiteytyy kolmeen pointtiin: vahva yhteydenpito ja avoimuus kunnan ja yrittäjien välillä, päättäjien rohkeus reagoida toimintaympäristön murroksiin ja tehdä tarvittavia linjamuutoksia sekä virkamiesten aito ymmärrys ja oikea asenne palvella kenttää. Tällä tiellä ja toimintatavalla on hyvä jatkaa kaikissa palveluissamme. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

5 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus 2. Yleinen taloudellinen katsaus Valtionvarainministeriön en mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2018 BKT on yhä lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotanto runsaan viidenneksen alemmalle tasolla kuin vuonna 2008. Vaikka maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, useissa Suomen viennille tärkeissä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen vienti kasvaa kuitenkin maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaammin ja Suomi menettää edelleen osuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Ennusteen mukaan kilpailukykysopimus parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä selvästi esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Vaikka sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa täydessä mitassaan vasta pidemmällä aikavälillä, alkaa se lisätä työllisyyttä jo jaksolla. Hiljalleen koheneva työllisyys, tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen taan olevan 8,5 prosenttia. Investointien kasvu on laajapohjaista. Erityisesti rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä jaksolla. Talouden vaisu kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen. Hallitusten sopeutustoimet pienentävät alijäämää jaksolla. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan viime vuonna. Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun seuraavalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Suomen talous on herkkä häiriöille Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkäkestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ttua enemmän. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Taoudellinen katsaus, syksy )

6 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimukseen liittyen hallitus on linjannut keventävänsä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla. Päätösperäiset veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta myös muut sopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat kuntien verotuloihin alentavasti. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017-2020. Maksujen vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajien ansiot nousevat alle prosentin vuonna 2017 ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 prosenttia. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu verotuloessa vuoden 2017 osalta noin 60 milj. euron suuruisena. Yhteisöveroita on päivitetty ylöspäin muun muassa johtuen vuosien 2015 ja aiempia ita paremmasta kehityksestä. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 vajaalla 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Palkansaajien osalta suurin osa kevennyksestä toteutetaan korottamalla työtulo- ja tulonhankkimisvähennystä. Eläkeläisten osalta veronkevennys toteutetaan eläketulovähennysten kautta. Näiden veronkevennysten on essa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. eurolla vuonna 2017. Tältä osin veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmässä. Tämän lisäksi essa sekä tulevassa valtionosuuksien kompensaatiolaskelmassa huomioidaan ns. ATI-tarkistuksen vaikutus kunnallisveroon, yrittäjävähennyksen voimaantulo, asuntolainan korkovähennyksen leikkaaminen sekä kotitalousvähennyksen korotus. Uuden kompensaation yhteismäärä on tämän hetken tietojen valossa vuonna 2017 vajaalla 390 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotta on korotettu 50 miljoonalla eurolla hallituksen budjettiriihen linjausten johdosta. Hallitus päätti korottaa rakentamattoman rakennusmaan veroa noin 9 miljoonalla eurolla sekä korottaa

7 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus yleisen, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien alarajoja yhteensä noin 41 miljoonan edestä. Kyseisten korotusten tarkemmasta jakautumisesta ja rakenteesta ei ole vielä tarkempia tietoja, joten korotusta ei ole voitu huomioida kuntakohtaisissa issa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) 2.1 Väestö Vuosien 2015 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli 17 066 henkilöä. Vuoden tammi-heinäkuussa väkiluku on kasvanut 93 asukkaalla, joten kempeleläisiä on ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa 17 159 henkeä. Alkuvuoden huonon kehityksen jälkeen väestönkasvu on lähtenyt hienoiseen nousuun. Tästä huolimatta asetetuista tavoitteista tullaan todennäköisesti jäämään. 2.2 Työttömyys Työttömyysasteen hyvä kehitys jatkuu alkuvuodesta. Heinäkuussa työttömyys on edellisten vuosien vastaavaan ajankohtaan nähden 1 %-yksikön alhaisemmalla tasolla ollen heinäkuun lopussa 13,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli 1100 henkilöä. Alle 25 -vuotiaita oli 205 henkilöä. Yli vuoden työttömänä oli 325 henkilöä.

henkilömäärä 8 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus 3. Henkilöstö Henkilöstövahvuus 31.8. (voimassa olevat palvelussuhteet) Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnan johto 108 15 0 123 Peruspalvelut 653 53 143 849 Ympäristöpalvelut 47 21 1 69 Yhteensä 808 89 144 1041 Taulukko 1. Henkilöstön määrä 31.8. Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virka- tai työsuhteessa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset). Kokonaishenkilöstömäärä oli 31.8. yhteensä 1041 (31.8.2015 yhteensä 1047) henkilöä, joista vakinaisia 808, määräaikaisia 89 ja sijaisia 144. Selkeä muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on se, että määräaikaisten määrä on vähentynyt selkeästi ja vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuudet ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 31.8.2014 31.8.2015 31.8. muutos 31.8.15-31.8. Kokoaikaiset 894 930 921-9 Osa-aikaiset 128 117 120 3 Yhteensä 1022 1047 1041-6 Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö 31.8. 1000 Henkilöstön määrä 31.8. 800 600 400 200 0 Kunnan johto Kuvio 1. Henkilöstön määrä prosesseittain Peruspalvelut Ympäristöpalve lut Yhteensä Vakinaiset 108 653 47 808 Määräaikaiset 15 53 21 89 Sijaiset 0 143 1 144

9 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus Sairauspoissaolot Vuosi 2015 muutos 31.8.15-31.8.16 Sairauspoissaolot 10879 11639 760 (kalenteripäivää) Taulukko 3. Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä vv. 2015 - Sairauslomien määrä (kalenteripäivät) on noussut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 760 päivää. Kunnanjohdon sairauspoissaoloja nostaa huomattavan korkealle ateria- ja puhdistuspalveluiden sairauspoissaolopäivät. Peruspalveluissa sairauslomat ovat lisääntyneet, vastaavasti ympäristöpalveluissa sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt. Kalenteripäivät Työpäivät Yhteensä kalenteripäivää / henkilö 31.8. Ennuste kalenteripäivää / henkilö 31.12. Kunnan johto 2579 1845 21,0 31,5 Peruspalvelut 8710 6616 10,3 15,4 Ympäristöpalvelut 350 278 5,1 7,6 Yhteensä koko kunta 11639 8739 11,2 16,8 Taulukko 4. Sairauspoissaolot 1.1.-31.8. prosesseittain Koko kunnan osalta on edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden 0,4 kalenteripäivää/henkilö korkeampi. Sairauspoissaolototeuma tilinpäätöksessä vuosi kalenteripäivää / henkilö 2010 19 2011 16,1 2012 17 2013 13,6 2014 16 2015 16,4 TP 16,8 Taulukko 5. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää/henkilö

10 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Yleinen taloudellinen katsaus Lomapalkkavelka 31.8. lomapalkkavelka sivukulut yhteensä 31.8.2015 2 988 098 687 286 3 675 384 31.8. 2 950 626 695 593 3 646 219 muutos -37 472 8 307-29 165 Taulukko 6. Lomapalkkavelan muutos Lomapalkkavelan muutos on oikean suuntainen, mutta vuosilomien suunnittelemisesta ja pitämisestä muistutetaan edelleen esimiehiä ja henkilöstöä. Pitämättömissä lomapäivissä säästövapaita oli enää 570 päivää. Tilinpäätöksessä 2014 pitämättömiä säästövapaapäiviä oli 2006 päivää ja vastaavasti 2015 säästövapaapäiviä oli 1083. Henkilöstömenot TA16 (1000 ) (1000 ) % Vakinaisten palkat 29 300 18 955 64,6 Erilliskorvaukset 1 108 774 69,8 Sijaiset 1 265 1 233 97,4 Määräaikaiset 1 120 958 85,5 Tuntipalkat 842 479 56,8 Työllisyysvaroin palkatut 1 101 520 47,2 yhteensä 34 736 22 919 65,9

11 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma 4. Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 4.1 Tuloslaskelman analysointi Käyttö- Ulkoinen (1 000 ) 2015 31.8.2015 +muutos 31.8. % Toimintatuotot 10 682 6 837 10 155 10 090 7 393 73,3 Myyntituotot 2 166 1 302 1 660 1 660 1 174 70,7 Maksutuotot 4 571 2 972 4 112 4 112 2 879 70,0 Tuet ja avustukset 1 665 1 054 1 478 1 413 709 50,2 Muut toimintatuotot 2 280 1 509 2 906 2 906 2 631 90,5 Valmistus omaan ön 283 194 362 362 185 51,2 Toimintakulut -89 595-57 956-90 396-90 623-59 477 65,6 Henkilöstökulut -42 495-27 605-44 090-44 099-28 545 64,7 Palvelujen ostot -36 184-23 319-35 146-35 284-23 284 66,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 396-2 796-4 744-4 744-3 032 63,9 Avustukset -5 753-3 704-5 504-5 504-3 972 72,2 Muut toimintakulut -767-532 -913-993 -644 64,9 TOIMINTAKATE -78 630-50 925-79 879-80 171-51 899 64,7 Verotulot 63 605 44 075 63 400 63 400 45 315 71,5 Valtionosuudet 21 421 14 254 22 481 22 743 15 929 70,0 Rahoitustuotot ja -kulut -685-367 -988-988 -403 40,8 Korkotuotot Muut rahoitustuotot 92 89 32 32 20 62,5 Korkokulut -761-445 -1 000-1 000-420 42,0 Muut rahoituskulut -17-11 -20-20 -3 15,0 VUOSIKATE 5 712 7 037 5 014 4 984 8 942 179,4 Poistot ja arvonalentumiset -5 078-3 377-4 759-4 850-2 889 59,6 Suunnitelman mukaiset poistot -5 078-3 377-4 759-4 850-2 889 59,6 Arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS 634 3 660 255 134 6 053 4 523,6 Poistoeron muutos 842 632 629 629 419 66,6 Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 476 4 292 884 763 6 472 848,3 Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

euroa 12 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. Raportoinnin osalta on huhtikuussa 2014 toteutettu merkittävä muutos, jossa kirjanpidon ns. kuukausikatkoja on pidennetty aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Vuoden seurannan osalta voidaan todeta, että vertailu edelliseen vuoteen vastaavaan aikaan voidaan tehdä luotettavasti. 4.2 Toimintatuotot 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 n toteutumisen seuranta Toimintatuotot (ilman maanmyyntivoittoja), (1 000 ) 397 664 725 1 007 560 942 401 747 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä 2015 393 476 818 1 782 724 714 373 643 573 723 637 1 350 9 207 346 420 721 1 571 638 629 329 567 505 638 562 1 190 8 115 397 664 725 1 007 560 942 401 747 5 443 Muutos % 1,1 39,4-11,3-43,5-22,6 31,9 7,5 16,1-100,0-100,0-100,0-100,0-40,9 Erotus, 4 187-93 -775-164 228 28 104-573 -723-637 -1 350-3 764 Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 7,4 milj. euroa, lisäystä edelliseen vuoteen 556.000 euroa. Toimintatuottojen toteuma on 73,3 %. Myyntituotot ovat toteutuneet 70,7 % ja maksutuotot 70,0 %. Muiden toimintatuottojen osuus on 2,6 milj. euroa ja toteuma 90,5 %. Maanmyyntivoittojen osuus tästä on lähes 2 milj. euroa. Tukien ja avustusten toteuma on 50,2 %.

euroa 13 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma Varhaiskasvatuksen elokuun laskutus, noin 114.000 euroa puuttuu toteumasta. 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) 2015 31.8.2015 + muutos 31.8. Käyttö-% Asuntojen vuokrat 77 51 80 80 52 65,4 Muiden rakn vuokrat 206 131 224 224 130 58,1 Maa- ja vesialuiden vuokrat 296 279 280 280 277 99,0 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0 0 0 0 0 0,0 Muut vuokratuotot 73 34 43 43 36 82,9 Muut tuotot 153 98 303 303 74 24,4 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 0 0 0 110 0,0 Maanmyyntivoitot 1 475 914 1 975 1 975 1 951 98,8 Yhteensä 2 280 1 509 2 906 2 906 2 631 90,5 Maanmyyntivoitot ovat toteutuneet 98,8 % hyvin toteutuneen maanmyynnin myötä. Tontteja on myyty 31.8. mennessä seuraavasti: 23 omakotitonttia, 2 paritalotonttia, 1 rivitalotontti sekä 6 yritystonttia ja 1 hotellitontti. Tehtyjen tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä 2.725.000 euroa. Lisäksi on vuokrattu 1 paritalotontti, 2 rivitalotonttia ja 6 yritystonttia. 4.4 Toimintakulut 10 000 n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) 9 000 8 000 7 000 6 000 7 204 7 593 7 988 8 317 7 288 8 015 5 816 7 256 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä 2015 6 918 7 411 7 425 7 617 8 160 7 726 5 965 6 734 7 818 7 717 7 195 8 909 89 595 6 997 7 497 7 510 7 705 8 254 7 815 6 033 6 812 7 907 7 806 7 277 9 011 90 623 7 204 7 593 7 988 8 317 7 288 8 015 5 816 7 256 59 477 Muutos % 4,1 2,4 7,6 9,2-10,7 3,7-2,5 7,7-100,0-100,0-100,0-100,0-33,6 Erotus, 287 181 563 700-872 289-149 522-7 818-7 717-7 195-8 909-30 118

14 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma Kempeleen kunnan toimintakulut ovat 59,5 milj. euroa ja niiden toteuma 65,6 %. Toimintakulut ovat kasvaneet 1,5 milj. euroa (2,6 %) vuoden takaisesta. Henkilöstökulujen toteuma on 64,7 % ja henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on 48 %. Palvelujen ostojen toteuma on 66,0 %. Avustusten toteuma on 72,2 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut ovat toteutuneet jonkin verran alle talousarvion. 4.5 Henkilöstökulut Tilierittely (1000 ) 2015 31.8.2015 + muutos Määräaikaisten ja sijaisten palkat ovat ylittäneet talousarvion tasaisen kehityksen. Molempien erien toteuma on yli 85 %. Vakituisten kk-palkkojen toteuma on 65,9 %. Erilliskorvausten toteuma on 69,9 %, korvausten euromääräinen taso on sama kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Kelan työnantajalle maksamien henkilöstökorvausten toteuma on 87,7 %, laskua edellisvuodesta on 36 tuhatta euroa. Valtion työllisyysmäärärahojen toteuma on 68,4 % kun taas kunnan työllisyysmäärärahojen toteuma on 20,6 % eli selkeästi alle talousarvion. Asiantuntijapalkkioissa näkyy selkeä talousarvion ylitys toteuman ollessa 169,2 %. 31.8. Käyttö-% Vakinaisten kk-palkat -27 860-18 956-29 300-29 300-19 320 65,9 Määräaikaisten palkat -1 453-958 -1 120-1 137-968 85,1 Sijaiset -1 779-1 233-1 265-1 265-1 087 85,9 Tuntipalkat -781-479 -842-842 -493 58,5 Jaksotetut palkat 239 1 281 0 0 1 072 0,0 Erilliskorvaukset -1 217-773 -1 108-1 108-774 69,9 Kokouspalkkiot -166-97 -201-201 -86 42,9 Henkilökunnan kokouspalkkiot -64-19 -47-47 -52 110,5 Muut palkkiot -54-31 0 0-34 0,0 Asiantuntijapalkkiot -33-11 -10-10 -17 169,2 Valtion työll. Varoin palkat -748-503 -1 021-1 021-699 68,4 Kunnan työll.varoin palkat -18-17 -80-80 -17 20,6 Eläkekulut -7 184-4 811-7 234-7 140-4 818 67,5 Muut henkilösivukulut -1 818-1 292-2 154-2 240-1 510 67,4 Henkilöstökorvaukset 441 293 293 293 257 87,7 Yhteensä -42 495-27 605-44 090-44 099-28 545 64,7 Jaksotettujen palkkojen eli lomapalkkavelan määrä on edellisvuotta pienempi. Asiaan on kiinnitetty ja siihen tulee kiinnittää jatkuvaa huomioita. Vuosilomien tasainen pitäminen on sekä talouden että henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin suositeltavaa. Vuosilomien ennakointi ja hyvä suunnittelu edesauttaa töiden sujumista.

15 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) Palvelujen ostot ovat toteutuneet talousarvion mukaisina. Palveluja on ostettu yhteensä 23,3 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon ostot kuntayhtymiltä on 11,9 milj. euroa ja niiden toteuma 66,4 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan loppuvuonna pysyvän talousarvion tasolla. 4.7 Muut toimintakuluerät 2015 31.8.2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmän toimintakulut ovat 3 milj. euroa ja toteuma 63,9 %. Taso on hieman alle talousarvion. Avustukset sisältävät kotihoidon tuet, yksityisen hoidon tuet sekä palvelusetelimenot. Avustusten määrä on 31.8. lähes 4 milj. euroa ja toteuma 72,2 %. 1.8. voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos rajaa yksityistä päivähoitoa ja yksityisen hoidon tukea. Siten avustusten määrän ennakoidaan alenevan loppuvuonna. 4.8. Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista + muutos 31.8. Käyttö-% Asiakaspalv. ostot valtiolta -43-26 -23-23 -48 214,3 joista erikoissairaanhoito -3-3 0 0-4 0,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta -498-274 -434-434 -214 49,4 joista erikoissairaanhoito -3-3 0 0-3 Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä -20 336-13 232-19 225-19 225-12 811 66,6 joista erikoissairaanhoito -19 155-12 517-17 965-17 965-11 930 66,4 Asiakaspalv. ostot muilta -7 506-5 017-7 157-7 157-5 300 74,1 joista erikoissairaanhoito -196-128 -209-209 -119 57,0 Muut palvelujen ostot -7 801-4 770-8 308-8 446-4 909 58,1 Yhteensä -36 184-23 319-35 146-35 284-23 284 66,0 Tilierittely (1000 ) 2015 31.8.2015 + muutos 31.8. Käyttö-% Kunnan tulovero 58 388 42 449 58 900 58 900 43 318 73,5 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 228 1 543 1 500 1 500 1 827 121,8 Kiinteistövero 2 990 83 3 000 3 000 169 5,6 Yhteensä 63 605 44 075 63 400 63 400 45 315 71,5 Kunnallis- ja yhteisöverot ovat toteutuneet talousarviota paremmin. Kunnan verotulojen toteuma on 71,5 %. Kunnallisveron toteuma on 73,5 % ja yhteisöveron 121,8 %. Kiinteistövero osuus on tässä vaiheessa vuotta vielä alhainen, koska maksut painottuvat loppuvuoteen. Verotulojen ennakoidaan ylittävän talousarvion.

16 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tuloslaskelma Tilierittely Kunnan peruspalvelujen (1000 ) 2015 31.8.2015 + muutos 31.8. Käyttö-% valtionosuus 20 631 13 752 21 722 21 996 14 802 67,3 Verotuloihin perustava vo tasaus 3 033 2 022 3 039 3 039 2 148 70,7 Järjestelmämuutoksen tasaus -622-414 -621-621 0 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 620-1 106-1 659-1 659-1 020 61,5 Yhteensä 21 421 14 254 22 481 22 756 15 929 70,0 Valtionosuuksien toteuma on 70,0 % ja niiden ennakoidaan ylittävän talousarvion. 4.9 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteessa huomioidaan toimintakate, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Elokuun lopun vuosikate on 8,9 milj. euroa. Parannusta vuoden takaiseen on 1,9 milj. euroa. 4.10 Poistot Poistot pysyvistä vastaavista olivat 2,9 milj. euroa ja poistojen toteumaprosentti 59,6. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden investointihankkeet toteutuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat, kun investointikohteet on otettu tuotantoön. 4.11 Loppuvuoden Valtuuston 31.8. mennessä hyväksymät talousarvio on otettu mukaan 31.8. osavuosikatsaukseen. Loppuvuodelle on tulossa vielä muutostarpeita. Peruspalvelujen osalta on käsittelyssä noin 690.000 euron lisäystarve pääosin sosiaalisen turvallisuuden palveluihin. Erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan pysyvän talousarvion tasolla. Maanmyyntivoittojen ennakoidaan toteutuvan noin 500.000 euroa alkuperäistä talousarviota paremmin. Loppuvuodelle on tulossa Oulun seudun ympäristötoimen ylijäämän palautus vuosilta 2014-2015 noin 70.000 euroa. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet 31.8. mennessä talousarviota positiivisemmin. Verotulojen toteuma on 71,5 % ja valtionosuuksien toteuma 70,0 %. Loppuvuoden osalta voidaan ennakoida verotulojen ja valtionosuuksien ylittymistä. Kuntaliiton en perusteella verotulojen määrärahaa voidaan korottaa 1,7 milj. euroa.

17 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rahoituslaskelma 5. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta 2015 + muutos 31.8. Toiminnan rahavirta 4 400 3 039 3 009 6 882 Vuosikate 5 712 5 014 4 984 8 942 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 312-1 975-1 975-2 060 Investointien rahavirta -4 790-7 428-7 265-3 137 Investointimenot -7 493-10 282-10 164-6 800 Rahoitusosuudet investointimenoihin 519 554 599-5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 2 184 2 300 2 300 3 668 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -390-4 389-4 256 3 745 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen 240-200 -244-244 Antolainasaamisten lisäys -200-244 -244 Antolainasaamisten vähennys 240 Lainakannan 2 110 4 680 4 591-1 675 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 900 9 600 9 511 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 790-4 920-4 920-1 675 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman -767 0 0 0 Muut maksuvalmiuden -2 018 0 0 246 Toimeksiantojen var.ja pääomien -15 14 Vaihto-omaisuus muutos 6 Saamisten muutos -342 2 258 Korottomien velkojen muutos -1 667-2 026 Rahoituksen rahavirta -435 4 480 4 347-1 673 Rahavarojen muutos -825 91 91 2 072 Rahavarat 31.12. / 31.8. 7 129 8 037 8 037 9 201 Rahavarat 1.1. 7 954 7 946 7 946 7 129 Rahavarojen muutos -825 91 91 2 072 Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan. 5.1 Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan

18 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rahoituslaskelma muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot (ei satunnaisia tuottoja vuonna ). Toiminnan rahavirta on elokuun lopussa 6,9 milj. euroa. Parannusta vuoden takaiseen on 766.000 euroa. 5.2 Investointien rahavirta Investointien rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja investointikohteisiin saadut valtionosuudet. Investointimenojen kertymä on elokuun lopussa 6,8 milj. euroa. Suurimmat käynnissä olevat investointikohteet ovat Linnakangastalon I-vaiheen laajennus, Kirkonkylän yhtenäiskoulun piha-alueen kunnostus ja liikenneväylien rakentaminen. 5.3 Lainamäärä 31.8. Vuoden aikana ei ole toistaiseksi otettu uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty alkuvuoden aikana 1,675 milj. euroa. Lainakanta 31.8. oli 33,69 milj. euroa ja tunnusluku lainaa per asukas oli 1963. 5.4 Loppuvuoden Investointiohjelmaan on esitetty talousarviomuutoksia syyskuussa ja loppuvuodelle voi vielä tulla korotuspaineita. Antolainasaamisiin on kirjattu Leader-rahoituksen saaneille toimijoille myönnetyt ns. puskurirahoitukset. Toimijat maksavat puskurirahoitusta takaisin kunnalle Ely-keskuksen maksatusten jälkeen. Arvio on, että loppuvuonna saadaan takaisinmaksuja 180.000 euroa. Loppuvuonna tullaan lyhentämään edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa 3,375 milj. euroa. Lisäksi joudutaan todennäköisesti nostamaan uutta lainaa investointiohjelman toteuttamiseksi.

19 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Tase 6. Tase TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase 1.1.- 31.8. 31.8. (1 000 ) tase 1.1.- 31.8. 31.8. VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat 90 269 2 319 92 588 Oma pääoma 42 041 6 472 48 513 Aineettomat hyödykkeet 1 236-238 998 Peruspääoma 35 921 35 921 Aineelliset hyödykkeet 77 608 2 546 80 154 Edell tilikaus yli-/alijäämä 6 120 6 120 Sijoitukset 11 425 11 11 436 Tilikauden yli-/alijäämä 6 472 6 472 Toimeksiantojen varat 5-5 0 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 12 862-419 12 443 Vaihtuvat vastaavat 11 447 47 11 494 Pakolliset varaukset 164 0 164 Vaihto-omaisuus 0 0 0 Toimeksiantojen pääomat 97 9 106 Saamiset 4 318-2 025 2 293 Pitkäaikaiset saamiset 726 0 726 Vieraspääoma 46 557-3 701 42 856 Lyhytaikaiset saamiset 3 592-2 025 1 567 Pitkäaikainen 30 310 13 30 323 Rahat ja pankkisaamiset 7 129 2 072 9 201 Lyhytaikainen 16 247-3 714 12 533 VASTAAVAA 101 721 2 361 104 082 VASTATTAVAA 101 721 2 361 104 082

20 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rakenne sitovuus seuranta 7. n rakenne, sitovuus ja seuranta Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. TAVOITTEIDEN SITOVUUS Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. RAHAMÄÄRÄISTEN ERIEN SITOVUUS Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu

21 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rakenne sitovuus seuranta Vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden johto Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maankäytön valvonta ja suojelu Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika 4. Ympäristöpalvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika sisältävät vapaa-ajan alaprosessin. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä.

22 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rakenne sitovuus seuranta TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen 200.000 euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten kulujen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmien, osakkeiden ja osuuksien määrärahojen sekä koneiden ja kaluston osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointiosiossa eritellään tarkemmin valtuustoon nähden sitovat erät. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. TALOUSSUUNNITELMA SITOVUUS n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (vuodet - 2017) Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan 30.4 ja 31.8 kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.8 osavuosikatsauksen yhteydessä.

23 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Rakenne sitovuus seuranta VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa tilapäislainaa. 31.8. valtuuston myöntämä lainanottovaltuus on 9,5 milj. euroa. Sitovuustaso on raportissa merkitty sinisellä värillä, oranssi väri kuvaa vuoden toteumaa.

24 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa 8. Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) 2015 31.8.2015 +muutos 31.8. % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot 120 61 123 58 36 62,2 Kulut -2 055-1 425-2 335-2 381-1 427 59,9 Netto -1 935-1 363-2 212-2 323-1 391 59,9 Yleispalvelut Tuotot 5 984 5 167 6 558 6 558 4 204 64,1 Valmistus omaan ön 3 3 0 0 0 Kulut -8 033-6 334-8 553-8 597-5 483 63,8 Netto -2 046-1 164-1 995-2 039-1 279 62,7 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä 6 104 5 228 6 681 6 616 4 240 64,1 Valmistus omaan ön 3 3 0 0 0 0,0 Kulut yhteensä -10 088-7 759-10 888-10 978-6 910 62,9 Netto yhteensä -3 981-2 528-4 207-4 362-2 669 61,2 Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) 2015 31.8.2015 +muutos 31.8. % PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot 0 0 3 3 0 0,0 Kulut -133-67 -276-304 -168 55,2 Netto -133-67 -273-301 -168 55,7 Terveys ja toimintakyky Tuotot 1 928 1 272 1 582 1 582 1 609 101,7 Kulut -30 408-19 838-29 166-29 211-19 372 66,3 Netto -28 480-18 566-27 584-27 629-17 763 64,3 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot 1 029 649 1 362 1 362 682 50,1 Kulut -9 849-6 410-9 789-9 847-7 248 73,6 Netto -8 820-5 761-8 427-8 485-6 566 77,4 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot 1 039 560 1 005 1 005 609 60,6 Kulut -5 118-3 343-5 038-5 045-3 632 72,0 Netto -4 079-2 783-4 033-4 040-3 023 74,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Tuotot 3 996 2 481 3 952 3 952 2 900 73,4 Kulut -45 508-29 658-44 269-44 406-30 420 68,5 Netto -41 512-27 177-40 317-40 454-27 519 68,0 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tuotot 2 611 1 653 2 310 2 310 1 286 55,7 Kulut -34 569-22 910-35 776-35 791-23 261 65,0 Netto -31 958-21 257-33 466-33 481-21 975 65,6 Vapaa-aika Tuotot 668 397 705 705 443 62,8 Kulut -2 367-1 513-2 270-2 302-1 433 62,3 Netto -1 699-1 116-1 565-1 597-990 62,0 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu yhteensä Tuotot 3 279 2 050 3 015 3 015 1 729 57,3 Kulut -36 936-24 423-38 046-38 093-24 695 64,8 Netto -33 657-22 374-35 031-35 078-22 966 65,5 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä 7 275 4 531 6 967 6 967 4 629 66,4 Kulut yhteensä -82 444-54 082-82 315-82 499-55 114 66,8 Netto yhteensä -75 169-49 551-75 348-75 532-50 485 66,8

25 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) 2015 31.8.2015 +muutos 31.8. % YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluiden johto Tuotot 19 4 0 0 0 0,0 Kulut -437-302 -446-486 -293 60,3 Netto -418-298 -446-486 -293 60,3 Ympäristön kunnossapito Tuotot 196 124 103 103 45 43,7 Valmistus omaan ön 276 188 361 361 185 51,2 Kulut -2 622-1 314-2 833-2 855-1 347 47,2 Netto -2 150-1 003-2 369-2 391-1 117 46,7 Tilapalvelut Tuotot 5 016 3 332 4 995 5 195 3 330 64,1 Kulut -2 762-1 756-3 162-3 275-1 934 59,1 Netto 2 254 1 575 1 833 1 920 1 396 72,7 Maankäytön valvonta ja suojelu Tuotot 2 403 1 846 2 329 2 329 2 266 97,3 Kulut -455-247 -513-504 -303 60,0 Netto 1 948 1 600 1 816 1 825 1 964 107,6 Rakennusvalvonta Tuotot 141 91 166 166 273 164,4 Valmistus omaan ön 3 3 0 0 0 0,0 Kulut -1 258-816 -1 324-1 324-967 73,0 Netto -1 117-722 -1 158-1 158-694 59,9 YMPÄRISTÖPALVELUT Tuotot yhteensä 7 774 5 397 7 593 7 793 5 914 75,9 Valmistus omaan ön 279 191 361 361 185 51,2 Kulut yhteensä -7 534-4 435-8 278-8 444-4 843 57,4 Netto yhteensä 519 1 153-324 -290 1 256-432,4 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot 21 153 15 156 21 241 21 376 14 783 69,2 Valmistus omaan ön 282 194 361 361 185 51,2 Kulut -100 066-66 276-101 481-101 921-66 867 65,6 Netto -78 631-50 926-79 879-80 184-51 899 64,7

26 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa 8.1 Kunnanjohto Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset Kunnanjohto 2015 31.8.2015 + muutos 31.8. Käyttö- % Toimintatuotot 6 104 5 228 6 681 6 616 4 240 64,1 Myyntituotot 5 799 5 200 6 387 6 387 4 261 66,7 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 299 24 294 229-25 -10,9 Muut toimintatuotot 6 4 4 Valmistus omaan ön 3 3 0 0 0 Toimintakulut -10 088-7 759-10 888-10 977-6 910 62,9 Henkilöstökulut -5 335-3 469-5 627-5 574-3 547 63,6 Palvelujen ostot -2 720-2 938-3 107-3 237-1 923 59,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 069-654 -1 145-1 145-725 63,3 Avustukset -74-73 -73-86 -73 85,7 Muut toimintakulut -891-625 -936-936 -641 68,4 Toimintakate -3 981-2 528-4 207-4 362-2 670 61,2 Rahoitustuotot ja -kulut -1-1 -1 Vuosikate -3 982-2 529-4 207-4 362-2 671 61,2 Suunnitelman mukaiset poistot -281-188 -399-399 -228 57,1 Tilikauden tulos -4 263-2 717-4 606-4 760-2 898 60,9 Vyörytyskulut -2 132-194 -1 900-1 900-168 8,8 Vyörytystuotot 4 370 1 255 3 526 3 526 1 269 36,0 Tilikauden alijäämä -2 025-1 657-2 981-3 135-1 797 57,3 ulk+sis TP 2015 TA + muutos 31.8. Käyttö- - % Tuotot 119 753 57 517 36 060 62,7 57 517 Kulut -2 055 279-2 380 521-1 426 654 59,9-2 380 521 Netto -1 935 526-2 323 004-1 390 594 59,9-2 323 004 Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kunnanjohdon talousarvion tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Loppuvuosi edellyttää kuitenkin tiukkaa menokuria.

27 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa Strategiset tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. 17 300 asukasta Asukasta/vuosi Heinäkuun lopussa 17 159 hlö Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa 100 kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 55 perustettua yritystä. 39 kontaktia. 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 64 kontaktia. Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Yritystonttien tarjonta, lkm Elokuun lopussa tarjolla yhteensä 8 tonttia + Hakamaalla ennakkomarkkinoinnissa 7 kpl (ennakkovarauksia 11 kpl) Keskeiset toimenpiteet Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi on käynnissä. Zatelliitin kauppatontin luovutusmenettely on käynnistetty. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Facebookissa vähintään 1000 tykkääjää Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa+ nettisivuilla vähintään kaksi/kk/prosessi Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Facebookissa 1714 tykkääjää. Tavoite saavutettu kunnan verkkosivuilla tiedottamisessa lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja koulutusta. Kunnan sivuilla FB-päivityksiä keskimäärin 1 päivässä. Yrityspalveluiden uutiskirjeitä julkaistaan vähintään 6 kpl Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Kirjeitä julkaistu 7 kpl. Kuntaan muuttaa 2 uutta yritystä Toimipaikkojen lkm Kuntaan muuttanut alkuvuonna 3 yritystä, jotka työllistävät >3 hlöä

28 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa Kunta myy/vuokraa vähintään 10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Vanhojen yritysalueiden opastukset ja ulkoinen ilme kohenee Kempeleen kunnan arvosana elinkeinopolitiikan mittaristossa valtakunnan keskiarvoa parempi Lkm Toteutuneet suunnitelmat Suomen yrittäjät ry:n Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely Tammi-elokuussa myyty 8 yritystonttia ja vuokrattu 5. Myyntitulot n. 1,5 M Pylonien ja opasteiden pystytys käynnissä. Kempele sai P-Pohjanmaan yrittäjät ry:n alueen kunnista parhaan kokonaisarvosanan, tulos 7,3 (koko maa 6,7, P- Pohjanmaa 6,6). Kempele saa muuttovoittoa Muuttotase Muuttotase positiivinen, +9 henkeä. Keskeiset toimenpiteet Intran uudistaminen loppusuoralla. Graafisen ilmeen uudistus loppusuoralla. Englanninkieliset nettisivut avattu. Rakentajamessuilla markkinoitu kuntaa. Honkasen korttelin edistäminen (Zemppi, Leo's Lekland). Yritysalueiden opasteiden tietojen keruu ja tuotanto. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Tilikauden tulos 0 Tilikauden tulos Tilikauden tulos 6,1 milj. euroa 2 524 / asukas Lainamäärä / asukas 1963 / asukas Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Asukastyytyväisyyskyselyn tulos positiivinen Päätöksenteko säädösten mukaista - oikaisuvaatimuksia ja valituksia 0 kpl - lisälista-asioita 0 kpl Aloitteisiin vastausaika: - viranhaltijavalmistelussa 2 vk - valiokuntavalmistelussa 3 kk Ohjeistus kunnossa - konserniohje valmis - toimintasäännön tarkistus/muutos valmis Asukastyytyväisyyskysely ja toimielinten itsearvioinnit joka toinen vuosi Muutoksenhakujen ja kumottujen päätösten määrä Vastausaika Asukastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuodesta. Muutoksenhakuja yhteensä 12, joista 5:ssä päätös muuttui. Lisälista asioita 6 kpl Valtuustoaloitteita 3, joihin kaikkiin vastattu, kuntalaisaloitteita 8 kpl, joista alle 3 kk:ssa vastattu 2:een, 6 kpl kesken Konserniohje päätöksentekoon syksyllä, toimintasäännön valmistelu työn alla.

29 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa Keskeiset toimenpiteet Luottamushenkilöiden verkkopalvelu käytössä kunnanhallituksen lisäksi valiokunnissa ja tarkastuslautakunnassa. Valtuuston äänentoistojärjestelmä asennettu. Kunnanhallituksen seminaari järjestetty 16.5., valtuuston 13-14.6, elinvoimavaliokunta vieraillut Kalajoella 16.8. Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Monipuolisia ja erilaisia tapahtumia järjestetään eri sidosryhmien kanssa mm. - Torialue eläväksi - Pirilän lavan lisääntynyt -Vuosittainen Hyvä Kasvaa Kempeleessätapahtuma järjestetty Tapahtumien lkm eri palvelusektoreilla Ympäristöpalvelut 2, Kulttuuripalvelut 98, Liikuntapalvelut 9, Nuorisopalvelut 24, Hyvä Kasvaa Kempeleessä tapahtuma syyskuussa Tiedottamista sosiaalisen median avulla on lisätty ja tapahtumakalenteri aktiivisessa käytössä Järjestöjen yhteystietorekisteri on ajan tasalla Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa Yhteystietojen käytettävyys 73 kpl (aikavälillä 1.5-31.8.) Järjestörekisteri päivitetty ja tietoja käytetty tiedottamisessa mm. PopLin koulutukset, Leader rahoitus, yhteisöliite, avustusten haut ym Keskeiset toimenpiteet Kotouttamisohjelma päivitetty. Nuoret ja valtuusto ilta pidetty 5.4.. Yhteistyöilta järjestöjen kanssa järjestetty 8.6.. Järjestöliite ilmestyi kuntatiedotteessa 1.6.. Tapahtumakalenteri uusittu. Vuoden yhteisön valinta siirretty Kempeleen juhlavuoteen 2017. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Kempeleen TEA- viisarin pistemäärä 10 %- yksikköä korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo TEA- viisarin pistemäärä Ei ole ollut käytössä.

30 OSAVUOSIKATSAUS 31.8. Käyttötalousosa Yleispalvelut ulk+sis TP 2015 TA + muutos 31.8. Käyttö- - % Tuotot 5 983 957 6 558 096 4 204 363 64,1 6 558 096 Valmistus omaan ön 3 223 Kulut -8 032 790-8 596 656-5 482 923 63,8 8 596 656 Netto -2 045 610-2 038 560-1 278 560 62,7 15 154 752 Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Taloushallinnon osalta on valmisteltu kirjanpitojärjestelmän versiopäivitystä. Vuoden 2015 talous- ja toimintatilaston lopulliset tiedot on annettu. Lisäksi on osallistuttu kirjanpitäjien neuvottelupäiville ja valmisteltu talousarviota vuodelle 2017. Henkilöstöhallinnon osalta on saatu Innostusvirtaamo -hanke onnistuneesti päätökseen. Osallistujat järjestivät kehittämisforumin kunnan johdolle ja esimiehille, jossa esittelivät hankkeen aikana tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Päihdeohjelmaan päivitettiin mukaan huumausainetestaus. Tietotekniikkapalveluissa on saatu operaattorivaihdos päätökseen. Konesali on muutettu terveyskeskuksen uudisosaan. Konesalin muutostyöt jatkuvat vielä syys-lokakuussa. Lisäksi on rakennettu verkko Linnakankaan laajennusosaan ja asennettu uusia tietokoneita mm. Kirkonkylän koululle ja lukiolle. Tietojärjestelmien versiopäivityksiä on valmisteltu, mm. Effica Release 6. Tietotekniikkapalveluista on siirtynyt yksi henkilö peruspalveluihin kesäkuussa. Ateria- ja puhdistuspalveluissa on eläköitymisen myötä lakkautettu yksi alue-esimiehen virka ja perustettu uusi ohjaajan työsuhteinen tehtävä. Uuteen tehtävään rekrytoitu henkilö on aloittanut työt syyskuussa. Strategiset tavoitteet Kempeleen kunta on arvotettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne 31.8. Prosessikuvaukset Työyhteisö, henkilöstön kouluttaminen Henkilöstö ja luottamushenkilöt, henkilöstön kouluttaminen Työhyvinvointi-mittaristo Työhyvinvointi-mittaristo Prosessikuvausten työstäminen on edennyt. Työhyvinvointikyselyn sisältö on muutettu. Koulutukseen osallistumista ei mitata enää ko. kyselyllä. Jatkuva kehittäminen uudessa kyselyssä arvosanalla 3,24. Työhyvinvointikyselyn sisältö on muutettu. Koulutukseen osallistumista ei mitata enää ko. kyselyllä. Jatkuva kehittäminen uudessa kyselyssä arvosanalla 3,24. Esimiestaitojen arvosana paranee Työhyvinvointi-mittaristo Arvosana 3,12. Ei vertailulukua, koska kyselyn sisältö on muu-