Ympäristölautakunta 126 21.09.2016 Ympäristölautakunta 24 23.02.2017 Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen 402/10.02.03.00/2015 Ympäristölautakunta 21.09.2016 126 Ympäristölautakunta päätti 9.12.2015 211 Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen asemakaavoituksen tilaamisesta jatkotyönä Kontioniemen osayleiskaavalle. Asemakaavan laajentamisen tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy laajennusalueen pohjoispuolella olevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella olevaan ampumahiihtokeskukseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha ja se on lähes kokonaan kunnan omistuksessa. Kaavaluonnos on valmistunut. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 23.02.2017 24 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan asemakaavan 5.9.2016 päivätyt luonnosasiakirjat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Asemakaavan laajentamista Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueelle koskevat 5.9.2016 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 29.9.-31.10.2016. Lausunnot pyydettiin Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Asemakaavassa lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin 350-450 huoneistoa. Loma-asumisen osalta kaavaratkaisu on mitoitukseltaan varsin tiivis.
Maakuntakaavan 4. vaihekaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (ma/km-1). Kontioniemen osayleiskaavaehdotuksessa arvokas kulttuuriympäristöalue (sk/m) kattaa tältä asemakaava-alueelta varuskunnan sairaalan, palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostaman kokonaisuuden. Asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta on supistetttu ja vain sairaala, esikunta ja sauna on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Kaava-asiakirjoissa tulisi tuoda esille, miksi rajausta on muutettu ja miten esitetyllä ratkaisulla turvataan entiseen varuskuntaan liittyvien kulttuuriarvojen säilyminen. Kaavaan tulee lisätä pohjavesialuetta koskeva merkintä ja määräykset. Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tule säilymään. Samoin näille alueille tulee sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Pohjois-Savon ELY-keskus: Kontiorannan asemakaavaluonnoksen mukaisen alueen liikennöinti järjestetään mt 5051 ja siitä johdetun uuden kokoojakadun kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu liikenneselvitys, joka tomii myös tämän asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin pohjana. Osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta Kontioniementiellä Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen perusteella merkittävästi lisääntyvästä liikenteestä huolimatta liikenteen sujuvuus ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että lisääntyvän liikenteen myötä tulee kevyen liikenteen kulkureitit Asemantien suunnasta tarkastella uuden kokoojakadun suunnittelun yhteydessä. ELY-keskus myös huomauttaa, että mikäli mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on suunniteltu parannustoimia, ne tulee tarpeen mukaan huomioida katualuevarauksessa ja esittää kaavaselostuksessa. Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaduksi kaavoittamisen. mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve otetaan huomioon osaltaan nyt laadittavassa asemakaavassa ja muilta osin tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa asemakaavahankkeissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto:
Maakuntakaavallisesti alueen käyttöä ohjaa erityisesti Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016. Kaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle (mv-3). Maakuntakaavassa alueelle on merkitty myös useita seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi matkailupalvelujen kohdemerkintä (rm), Kontiorannan varunkunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1), Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarve sekä vierasvenesatama. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on virkistysalueet pohjoisessa (golf-kenttä) ja etelässä (ampumahiihtostadionin virkistysalue (V/a). Asemakaavan selostuksessa on todettu suunnittelualueen sijoittuvan virkistysalueelle, mutta virkistysalueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueen läheisyyteen sijoittuvan seudullisen ampumaradan melualue (me-3) on hyvä tiedostaa kaavatyössä. Aikaisemmista kaavavaiheista tulisi lisäksi huomioida alueen sijoittuminen pohjavesialueelle (pv). Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu myös muinaismuisto, jota on kuitenkin asemakaavatyön yhteydessä selvitetty tarkemmin ja todettu, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisultaan maakuntakaavan linjausten mukainen. Koska tarkoituksena on ensisijassa mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen syntyminen, tulee huomiota kiinnittää reitistöihin ja niiden linjauksiin maastossa. Erityisesti alueen käyttäjien, mutta myös liikenteen näkökulmasta, esimerkiksi teiden ylitykset tulisi pyrkiä minimoimaan ja ohjaamaan ali-/ylikulkujen kautta. Lisäksi suunnitellut kevyen liikenteen yhteydet olisi hyvä näkyä kaavakartalla. Maakuntaliitto kiinnittää huomiota kaavojen hyväksymisjärjestykseen eli alueen yleiskaavan hyväksyminen on edellytys asemakaavan hyväksymiselle. Kaavaselostukseen täsmennetään; maakuntakaavan laaja virkistysalue (V) sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu seudullisen ampumaradan melualue (me-3). Asemakaavan lisätään tarvittavat merkinnät pohjavesialueesta. Tieverkostoa on suunniteltu kaavatyön rinnalla. Niissä on esitetty myös kevyenliikenteen väyläratkaisut. Kaduille sijoittuvia kevyenliikenteen väyliä ei ole tarvetta merkitä kaavakartalle. Niiden edellyttämä tilantarve on otettu katualueissa huomioon. Kontioniemen osayleiskaavan on tullut voimaan kh:n päätöksellä 30.1.2017 lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Museovirasto: Jo kaava-aluetta koskevaa Kontioniemen osayleiskaavaa käsiteltäessä Museovirasto totesi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on osoittautunut vaikeaksi. Alue tulee muuttumaan
voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Suojeltavia kohteita on asemakaavassa osoitettu vain neljä: varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä kauempana sijaitseva ns. Takkusen talo. Selostusluonnoksessa todetaan, että kaava mahdollistaa myös kasarmirakennusten säilymisen ja käytön, vaikka se sallii myös niiden purkamisen. Museovirasto ehdottaa, että jo uudessa käytössä mahdollisesti olevat kasarmi tai kasarmit osoitettaisiin myös säilymistä tukevin suojelumerkinnöin. Kasarmit ovat erittäin tärkeä varuskunta-alueen rakennustyyppi. Kaavaneuvotteluissa esitettiin myös mahdollisuus, että sotilaskoti ja ruokalarakennus voisivat säilyä osana uudisrakentamista, mitä Museovirasto pitää hyvänä tavoitteena. Aivan kuten lausunnossakin todetaan, asemakaavassa on osoitettu neljä suojeltavaa rakennuskohdetta. Suojeltavat rakennuskohteet on esitetty yleiskaavan mukaisesti. Mainittujen muiden rakennusten osalta mahdollisuus niiden säilyttämiseen selviää ko. alueiden uutta rakentamista suunniteltaessa. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet oheiseen liitekarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Lisäksi olemme merkinneet punaisella värillä alueelle myöhemmin mahdollisesti rakennettavat puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä. Kaavaehdotukseen lisätään mainitut puistomuuntamoaluevaraukset. Ilmajohdoille ei ole tarkoituksenmukaista merkitä aluevarauksia liikerakennusten (KL) korttelin 772 alueelle. Siinä vaiheessa, kun alueelle tullaan rakentamaan, ilmajohdot on perusteltua siirtää toisaalle tai korvata maakaapeleilla. Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan laajentamisesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksesta saatujen palutteiden jälkeen on nyt valmisteltu kaavaehdotus, joka voidaan laittaa nyt julkisesti nähtäville. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499
Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan 2.2.2017 päivätyt asemakaavaehdotus asikirjat julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään MRL 28 :n mukaisesti Museovirastolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY -keskuksilta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.