Kyrkogårdsön -sammal kartoitus 8.6.2006 Kartoitettu alue sisältää monipuolisen sammallajiston johtuen alueen erilaisista elinympäristöistä. Lähteiset alueet, lehdot, lehtomaiset kankaat ja vanhat kulttuurialueet vanhoine jalopuineen ja runsaine lahopuustoineen ovat erittäin tärkeitä elinympäristöjä harvinaisille ja uhanalaisille sammallajeille (Ulvinen et al. 2002). harvinaista lajistoa etsittiin myös karttaan merkittyjen osa-alueiden ulkopuolelta, mutta uusia havaintoja ei tullut (Kuva 1). Kartoitetulta alueelta löytyi kaksi uhanalaista ja harvinaista sammallajia: maksasammaliin kuuluva kalliokaulussammal (lamesoniella autumnalis) ja lehtisammaliin kuuluva isonokkasammal (Eurhynchium striatum). Uusimmassa uhanalaistarkastelussa lajit on luokiteltu vaaraantuneiksi (VU) (Rassi et al.200 1). Isonokkasammalta ei ole aiemmin havaittu Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelta (Ulvinen et al. 2002). Uhanalaisten lajien määritykset varmisti FM Nijole Kalinauskaite Helsingin yliopiston kasvimuseon itiökasviosastolta. Kalliokaulussammal on Suomessa harvinainen laji, joka kasvaa vanhoissa kangasmetsissä ja lehdoissa lahopuulla ja turpeisella maalla. Laji löytyi lahdenpoukaman eteläosasta pienikokoiselta lahopuulta rannan tuntumasta (osa-alue 1, Kuva 1). Alueella on lahopuuta todennäköisesti tarpeeksi lajin elinkyvyn kannalta, kuitenkin lahopuujatkumo pitkällä aikavälillä on turvattava alueella. Lahopuun raivaus, maankäytön muutokset ja rakentaminen saattavat uhata lajin elinkykyä alueella. Isonokkasammal on Suomessa harvinainen lounainen laji, joka kasvaa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Laji kasvaa tutkitun alueen puutarha-puistoalueen eteläosassa maalla ja puukasan päällä (osa-alue 5, Kuva 1). Isonokkasammalen kasvusto on elinvoimainen ja melko kookas (noin 2 m2),joten lajin elinolosuhteet ovat nyt ilmeisen suotuisat puistoalueella. Lajin esiintymää uhkaa mahdollinen alueen'siistiminen' kuten kasvillisuuden raivaaminen. Tutkitulla alueella kasvaa myös kolme luontoarvoja indikoivaa lajia. Lähteisellä paikalla kasvaa harvinainen poimulehväsammal (Plagiomnium undulatum), joka muodostaa upean laajan kasvuston (osa-alue 4). Tihkulehväsammal (Plagiomnium elatum) kasvaa kostealla paikalla puuston katveessa (osa-alue 1)ja näädänsammal (Platygyrium repens) kookkaan vaahteran kaarnalla (osa-alue 5). J Byviken 1 urhyncium striatu Jamesoniella autumnalis Kuva 1. Kartoituksessa käytetyt osa-alueet (1-5) ja uhanalaisten lajien löytöpaikat (X). 1

Viitteet: Ulvinen, T., Syrjänen, K. ja Anttila, S. (toim.) 2002. Suomen sammalet -levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560, Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus2000.- Ympäristöministeriöja Suomenympäristökeskus,Helsinki. Alueelta määritetty sammallajisto Lueteltava sammallajisto ei ole täydellinen, koska yhden päivän maastokäynnin aikana ei ollut tarkoituksena tehdä koko lajistokartoitusta vaan etsiä mahdolliset harvinaiset ja uhanalaiset lajit alueelta. Alueelta määritettiin 45 lajia (Liite 1),joista useat lajit esiintyivät useammalla kuin yhdellä kasvupaikalla ja osa-alueella (katso kartta). Osa-alue 1, poukaman eteläosan pohjoiseen viettävä rinne Pohjoisrinne, jossa suuria kuusia j a tervaleppiä. Lahopuustoa on paikoin runsaastikin. Lahopuusto on sammmalille erittäin tärkeä kasvualusta. Lahopuulla ia oksilla kasvavat lajit Amblystegium serpens Dicranella heteromalla Herzogiella seligeri Hylocomium splendens Hypnum cupressiforme Jamesoniella autumnalis (uhanalainen laji, luokka VU) (lahden etelärannassa, kasvualustana lahopuu, jonka läpimitta noin 20 cm, katso tarkka kasvupaikka kartasta) Lophocolea heterophylla Paraleucobryum longifolium Plagiomnium ellipticum Ptilidium pulcherrimum Tetraphis pellucida Maalla kasvavat laiit Hylocomium splendens Plagiomnium affine Pleurozium schreberi Ptilidium ciliare Ptilium crista-castrensis Rhytidiadelphus triquetrus + muita tavallisia lehtomaisen kankaan sammalia Kivillä ia kivien päällä olevalla humuksella kasvavat lajit Brachytechium rivulare Dicranum scoparium Dicranum polysetum Hypnum cupressiformejorma Jiliforma Mnium hornum Plagiomnium elatum (arvokas laji) Plagiothecium sp. Polutricum strictum Racomitrium microcarpum Tritomaria quinquedentata 2

Osa-alue 2, ranta-alue Atrichum undulatum Osa-alue 3, vaahteran epifyytit Hypnum cupressiforme Orthotrichum speciosum Plagiomnium cuspidatum Radula complanata Osa-alue 4, kostea lähteinen painanne Amblystegium serpens Brachytechium salebrosum Climacium dendroides Hylocomium splendens Lophocolea heterophylla Plagiomnium affine Plagiomnium cuspidatum Plagiomnium ellipticum Plagiomiun undulatum (arvokas laji, iso ja hieno kasvusto) Rhytidiadelphus squorrosus Rhytidiadelphus triqetrus Thuidium assimile Osa-alue 5, puistoalue Maalla ia lahopuulla kasvavat laiit Dicranum scoparium Eurhyncium striatum (uhanalainen laji, luokka VU) (runsas kasvusto noin 2 m2,kasvoi maassa ja puukasa1lavanhan vaahteran vieressä puisto/puutarha-alueella, katso kartta) Hypnum cupressiforme Lophocolea heterophylla Rhytidiadelphus squarrosus Puiden tyvillä, kaarnalla ia kasvavat lajit Brachytechium sp. Dicranum montanum Hypnum cupressiforme Orthotrichum sp. (ei voitu määrittää itiäpesäkkeiden puuttuessa) Plagiomnium affine Platygyrium repens (arvokas laji) Pylaisia polyantha Plagiomnium cuspidatum Radula complanata Ka1lioseinämä1läja kivellä kasvavat laiit Lophozia longidens Mnium homum Paraleucobryum longifolium Plagiomnium affine 3

Osa-alue 6, suon ympäristö Suon reunuksella ia lahopuulla kasvavat laiit Aulacomnium androgynum Calypogeia integristipula Pohtia nutans Tetraphis pellucida Warnstorfiafluitans Haavan epifyytit Orthotrichum speciosum Pylaisia polyantha Radula complanata Lopuksi Alue on sammallajiston kannalta arvokas. Rakentaminen ja alueen maankäytön muutokset uhkaavat sammalten pienikokoisia kasvustoja, jotka laajimmillaankin ovat alle aarin kokoisia. Elinvoimaisen ja monimuotoisen sammallajiston kannalta kuusirinteellä on taattava lahopuujatkumo ja puistomainen alue on jätettävä luonnontilaan. Umpeenkasvaminen ei liene puistoalueen ongelma, koska alue on pysynyt avoimena luonnostaan jo useiden vuosikymmenien ajan. Helsingissä, 12.7.2006, ~ 111I~ Maria Pohjamo, FM Soveltavan Biologian laitos PL27 00014 Helsingin yliopisto puh. 040-7654599 Email:maria.pohjamo@helsinki.fi 4

Kyrkogårdsön ranta-asemakaava Kasvillisuusselvitys 2006 Luontotieto Keiron Oy 14.6.2006

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 1 / 10 Sisällys 1 Johdanto...2 2 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmä...2 3 Elinympäristöjen kuvaukset...2 3.1 Kalliomännikkö...2 3.2 Kangasmetsärinteet...3 3.3 Lehto / vanha puutarha...3 3.4 Ranta...3 4 Tulokset...4 5 Suositukset perusteluineen...4 6 Kirjallisuuslähteet...5 Liite 1 Lajiluettelo...6 Liite 2 Luonnonsuojelulaki - suojellut luontotyypit...9 Karttaliite 1 Elinympäristöt

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 2 / 10 1 Johdanto Kirkkonummen Porkkalankylän Kyrkogårdsön saareen valmistellaan rantaasemakaavaa. Tämä luontoselvitys kertoo suunnittelualueen luonnonarvoista ja tarkastelee näiden luonnonarvojen suhdetta alueen käyttöön ja kaavoitukseen. Luontoselvitys sisältää: - tutkimusalueen yleiskuvauksen - tutkimusmenetelmien kuvauksen - lajihavainnot - arvokohteiden maankäyttösuositukset perusteluineen - viiteluettelon - lajilistan putkilokasveista - värikarttaliitteen 1:1000. Selvityksen on laatinut maanomistajan toimeksiannosta Luontotieto Keiron Oy /luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen. 2 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmä Selvitys tehtiin yhtenä päivänä kesäkuun alussa, 6.6.2006. Selvityksessä tutkittiin alue, joka on seutukaavassa merkitty SL-alueeksi. SL-varaus perustuu Tomas Bonnin inventointitietoihin, joiden mukaan alueella on kasvitieteellistä arvoa. Alueesta on 1999 tehty maanomistajan toimeksiannosta tehty myös uudempi selvitys (Bondestam 1999). Ranta-asemakaavaehdotuksessa alue on keskeisiltä osiltaan merkitty S- alueeksi (suojelualue). Maastokartoituksessa tarkistettiin kävellen koko alue. Alueelta havainnoitiin luontotyypit, luonnontilaisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten metsän puustorakenne ja ikä, lajisto keskittyen putkilokasveihin sekä mahdolliset muut arvot. Kelit olivat kartoituksen teolle suotuisat. Viileä kevät oli hidastanut kasvillisuuden kasvua, ja siten mahdollisti hyvin myös varhaisten kevätkukkijoiden havaitsemisen ja lajinmäärityksen. Kartoituksen maastotyön teki luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen, joka laati myös raportin ja kartat. 3 Elinympäristöjen kuvaukset 3.1 Kalliomännikkö Elinympäristökuvioiden rajaukset on esitetty karttaliitteellä 1. Tavanomaista karua saaristomännikköä (kartta-alue 1). Puut eivät ole erityisen isoja, kelopuita ja lahopuuta on siellä täällä, mutta ei kovin paljon. Paikoin pieniä kalliosoistumia, joissa kasvaa rämekasvillisuutta. Tutkitulla alueella ei ole näkyvissä kalkkivaikutusta. Sammal- ja jäkälälajisto on tavanomaisen, happaman kivialustan lajistoa: kynsisammalet (Dicranum scoparium, D.polysetum), seinäsammal (Pleurozium schreberii), karhunsammalet (Polytrichum juniperinum, P. commune), poronjäkälät (Cladonia spp.).

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 3 / 10 3.2 Kangasmetsärinteet Lahden pohjoispuolen rantametsä (kartta-alue 2a) on mäntyvaltainen ja melko karu. Männyn ohella muutamia koivuja ja katajia esiintyy. Kenttäkerroksessa mustikkaa ja lehtokastikkaa. Rannassa kituliaita tervaleppiä. Lehdon pohjoispuoli (2b) on mäntyä ja mustikkaa kasvava vaihettumisvyöhyke kalliomännikön ja lehdon välillä. Lajisto on melko köyhää. Vanha huvilan kivijalka sijaitsee tällä alueella. Kivijalassa ja kuvion 2b puolella kivijalkaa on harvakasvuista, vähälajista, tavanomaista kangasmetsäkasvillisuutta. Lehdon (3) puolella kivijalkaa on kallioketoa, jossa kasvaa mm. hakarasaraa, mäkikauraa, mäkivirvilää ja puutarhakasveja, kuten mongolianmaksaruohoa ja peurankelloa. Alue lehdon itä- ja kaakkoispuolella (2c) on samankaltaista kuin edellinen. Männyn lisäksi siellä kasvaa kituliasta, mutkarunkoista rauduskoivua ja haapoja. Lahden eteläpuolen rantametsä (2d) on samoin varsin karua. Puustossa on männyn ohella kuusta, pihlajia ja koivuja. Saniaisten kohtalainen runsaus ilmentää varjoisuutta. Saniaislajeina ovat metsä- ja kivikkoalvejuuri sekä metsäimarre. Rannan pohjukanläheisin jakso on pengerretty. Pengerkiveyksellä kasvaa orjanruusuja. 3.3 Lehto / vanha puutarha 3.4 Ranta Puistomainen, valoisa lehto, jonka kasvillisuus on rehevää ja monilajista. Kasviston alkuperä on osittain epäselvä saaren pitkäaikaisesta ihmisvaikutuksesta johtuen, osa kasveista on selvästi alkuperäisiä, osa huvilakauden jäänteitä, osa on hyvinkin vanhoja, pronssi-rautakautisia kulttuuriseuralaisia. Alueella 1900-luvun alkupuolella olleen puutarhan peruja on alueella paljon istutettuja puita ja pensaita, kuten omenapuu, palsamipoppeli, pihasyreeni, puistolehmus, rusokuusama ja tuoksuköynnöskuusama. Myös ruohovartisia viljelyjäänteitä esiintyy: rohtosormustinkukka, idänsinililja, ruskolilja. Alueen keskelle kaivetun allikon kurjenmiekat lienee alun perin istutettuja. Luoteiskulman rinteessä kasvaa kookas kaksihaarainen tammi. Tammi on huvilakautta vanhempaa perua, kuten mahdollisesti myös muutamat lehdon lounaisnurkassa kasvavat pähkinäpensaat. Muiden jalopuiden, vaahteran ja saarnen, alkuperä ei ole varma, mutta päätellen niiden sijainnista maastossa ne lienee istutettu 1900-luvun alussa. Lehdon reunaosissa on edustavaa kuivaa lehtoa, jossa on Uudellamaalla kohtalaisen harvinaista lounaisen saariston lajistoa: syylälinnunherne, mäkikaura, verikurjenpolvi. Verikurjenpolvi saattaa olla alueella muinaistulokas, mutta ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että se olisi tuotu paikalle vasta 1900-luvun alussa. Sama koskee humalaa. Lehdon kevätlajistoon kuuluu kevättähtimö, mukulaleinikki, isokäenrieska ja valkovuokko. Lahden kapealla rantavyöhykkeellä kasvaa tervaleppien katveessa tavanomaista merenrantakasvillisuutta: meriluikka, meriasteri, juolavehnä, meri-

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 4 / 10 4 Tulokset virmajuuri, pelto-ohdake, ranta-alpi, isorantamatara jne. Ruokopuntarpää ja kyyrykeltamaite edustavat hieman harvinaisempaa lajistoa. Tutkitun rantaalueen reunalla, pohjoispuolen mökkikalliolla kasvaa vanhaa saaristokylien heinää, mäkikattaraa. Se hyötyy tallauksesta ja muusta ihmisvaikutuksesta. Alueen tärkeimmät luonnonarvot ovat: - Monipuolinen kasvillisuus, johtuen eri luontotyypeistä (karuja kalliota, reheviä metsiä, merenranta) ja ihmisvaikutuksesta. Lajimäärä on korkea, pienellä alueella yli sata lajia. - Kerroksellinen kulttuurivaikutus näkyy lajistossa. - Harvinaista lajistoa: verikurjenpolvi, hakarasara. - Käärmeenpistoyrtti: tätä harvinaista, lounaista lajia on Bondestamin mukaan alueella, mutta sitä ei havaittu kartoituksessa. Esiintynee tarkistetun alueen ulkopuolella. - Jalopuut, joista mitä ilmeisimmin valtaosa on huvilakauden istutuspuita. Iso, vanha tammi lienee alun perin istutettu, mutta ennen huvilakautta. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Alueella ei esiinny rauhoitettuja tai erityissuojeltuja lajeja. Ei ole kyseessä luonnonsuojelulain mukainen suojeltu jalopuumetsä, koska jalopuut eivät ole luontaisesti syntyneitä. Kasvillisuudeltaan arvokas alue on lehto / puisto, eli alue 3, muut edustavat tavanomaista saaristoluontoa. 5 Suositukset perusteluineen Rakentamista ei sijoiteta kasvillisuudeltaan arvokkaille alueille (alue 3), jotta turvataan arvokkaan kasvillisuuden säilyminen. Jalopuusto säilytetään. Vanhat jalopuut ovat arvokkaita mm. monille hyönteis- ja sienilajeille, vaikka ne ovatkin istutusperäisiä. Mahdollisuuksien mukaan säilytetään lahopuustoa. Lahopuustoa ei alueella ole huomattavan paljon, mutta lahopuustosta riippuvainen lajisto hyötyy lahopuumäärän lisäämisestä. Lehtoaluetta voi hoitaa puutarhan tapaan, puistometsänä. Kasvillisuus ei kärsi tästä, osa kasveista hyötyy puistomaisesta hoidosta. Aluskasvillisuuden hoitovaihtoehtoja ovat monia, esim. niitto viikatteella heinäkuussa hyödyttäisi monia alueen lajeja (mäkikaura, hakarasara, verikurjenpolvi). Vesakon poistolla on samanlaisia vaikutuksia. Alueella liikkuminen hyödyttää monia lajeja, esim. polkujen varsilla säilyvät monet kulttuurinseuralaislajit, jotka eivät selviä sulkeutuneessa kasvillisuudessa. Alueen voi myös jättää täysin hoidotta, sillä ei ole kovinkaan voimakasta taipumusta kasvaa umpeen tai vesottua.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 5 / 10 6 Kirjallisuuslähteet Bondestam, K. 1999: Naturinventering av den västra viken och vikbottnen på Kyrkogårdsön i Kyrkslätt. Pro Veris. 6 s.+ bilaga. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4p. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo, Helsinki. 656 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 6 / 10 Liite 1 Lajiluettelo Putkilokasvit. Nimistö Retkeilykasvion 4. p mukainen (Hämet-Ahti 1998). Acer platanoides vaahtera lönn Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål Alchemilla monticola laidunpoimulehti betesdaggkåpa Allium schoenoprasum ruoholaukka gräslök Alnus glutinosa tervaleppä klibbal Alopecurus arundinaceus ruokopuntarpää svartkavle Alopecurus pratensis nurmipuntarpää ängskavle Angelica archangelica ssp. litoralis meriputki strandkvanne Angelica sylvestris karhunputki strätta, skogspipa Anthoxanthum odoratum eteläntuoksusimake vårbrodd Arabidopsis thaliana lituruoho backtrav Aster tripolium meriasteri strandaster Avenula pubescens mäkikaura luddhavre Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk Bromus hordeaceus mäkikattara luddlosta Calamagrostis arundinacea metsäkastikka piprör Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör Calluna vulgaris kanerva ljung Calystegia sepium ssp. sepium valkokarhunköynnös snårvinda Campanula glomerata peurankello toppklocka Campanula persicifolia kurjenkello stor blåklocka Campanula rotundifolia kissankello liten blåklocka Carex nigra ssp. Nigra jokapaikansara hundstarr Carex spicata hakarasara piggstarr Cerastium tomentosum hopeahärkki silverarv Cirsium arvense pelto-ohdake åkertistel Convallaria majalis kielo liljekonvalj Corylus avellana pähkinäpensas hassel Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel Digitalis purpurea sormustinkukka fingerborgsblomma Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräken Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri träjon Eleocharis uniglumis meriluikka agnsäv Elymus repens juolavehnä kvickrot Empetrum nigrum variksenmarja kråkbär, kråkris Filipendula ulmaria mesiangervo älggräs Fraxinus excelsior saarni ask Gagea lutea isokäenrieska vårlök Galium palustre ssp. elongata isorantamatara stor vattenmåra Geranium sanguineum verikurjenpolvi blodnäva Geum rivale x urbanum kellukkaristeymä humleblomsterhybrid Geum urbanum kyläkellukka nejlikrot Gymnocarpium dryopteris metsäimarre ekbräken Hieracium umbellatum sarjakeltano flockfibbla Hieracium (Vulgata) ahokeltano hagfibbla Humulus lupulus humala humle Hypericum maculatum särmäkuisma fyrkantig johannesört Iris pseudacorus kurjenmiekka svärdslilja Juniperus communis kataja en

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 7 / 10 Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial Lilium bulbiferum ruskolilja brandlilja Lonicera caprifolium tuoksuköynnöskuusama kaprifol Lonicera tatarica rusokuusama rosentry Lotus corniculatus var. carnosus kyyrykeltamaite käringtand Lupinus polyphyllus komealupiini blomsterlupin Luzula multiflora nurmipiippo ängsfryle Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing Lythrum salicaria rantakukka fackelblomster Malus domestica omenapuu äppelträd Melica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslok Phalaris arundinacea ruokohelpi rörflen Phragmites australis järviruoko vass Picea abies kuusi gran Pilosella officinarum huopakeltano gråfibbla Pinus sylvestris mänty tall Plantago lanceolata heinäratamo svartkämpar Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgroblad Poa nemoralis lehtonurmikka lundgröe Polygonatum multiflorum lehtokielo storrams Populus balsamifera palsamipoppeli balsampoppel Populus tremula haapa asp Prunus padus tuomi hägg Pteridium aquilinum sananjalka örnbräken Quercus robur tammi ek Ranunculus auricomus -ryhmä kevätleinikkilaji majranunkelart Ranunculus ficaria ssp. bulbilifer mukulaleinikki svalört Ribes alpinum taikinamarja degbär Ribes nigrum mustaherukka svart vinbär, tistron Rosa dumalis ssp. coriifolia orjanruusu nyponros Rosa dumalis ssp. Dumalis orjanruusu nyponros Rumex acetosella ahosuolaheinä bergsyra Salix aurita virpapaju bindvide Scilla siberica idänsinililja rysk blåstjärna Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv Scrophularia nodosa syyläjuuri flenört Sedum acre keltamaksaruoho gul fetknopp Sedum hybridum mongolianmaksaruoho sibirisk fetblad Sedum telephium isomaksaruoho käringkål, kärleksört Silene dioica puna-ailakki rödblära, skogslyst Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn Stellaria holostea kevättähtimö buskstjärnblomma Stellaria nemorum lehtotähtimö lundstjärnblomma Syringa vulgaris pihasyreeni syren Tilia x vulgaris puistolehmus parklind Trientalis europaea metsätähti skogstjärna Trifolium pretense puna-apila rödklöver Urtica dioica nokkonen brännässla Vaccinium myrtillus mustikka blåbär Vaccinium uliginosum juolukka odon Vaccinium vitis-idaea puolukka lingon Valeriana sambucifolia ssp. salina merivirmajuuri strandvänderot Veronica chamaedrys nurmitädyke teveronika

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 8 / 10 Viburnum opulus koiranheisi olvon Vicia tetrasperma mäkivirvilä sparvvicker Viola riviniana metsäorvokki skogsviol

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 9 / 10 Liite 2 Luonnonsuojelulaki - suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulaissa määritellään joukko suojeltuja luontotyyppejä (mm. jalopuumetsät). Näiden ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa. Alueellinen ympäristökeskus vahvistaa kohteen rajauksen sekä tekee päätöksen kohteen suojelusta laissa määritetyllä tavalla. Suojellut luontotyypit säilyvät maanomistajan hallussa ja niillä voi harjoittaa esim. metsänhoitoa, kunhan kohteen ominaispiirteet säilyvät. Luonnonsuojelulaki. 29 Suojellut luontotyypit Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; Luonnonsuojeluasetus. 10 Suojellut luontotyypit Luontotyypin ominaispiirteitä ovat tietynlainen kallio- ja maaperä sekä niiden vesi- ja ravinnetalous ja näihin olosuhteisiin luontaisesti sopeutuneet eliölajit ja eliöyhdyskunnat. Luonnonsuojelulain 29 :ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan seuraavia alueita: 1) Luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsikköjä, joissa jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava. Runkomaiseksi puuksi katsotaan puu, jonka läpimitta on 1,3 metrin korkeudella yli seitsemän senttimetriä. Runkomaisen tammen läpimitta on kuitenkin sanotulla korkeudella vähintään 20 senttimetriä.

1 1 2a 2b 4 4 3 1 4 2c 2d 1 1 2c kuvionumero kalliomännikkö kangasmetsä lehto / vanha puutarha iso tammi verikurjenpolvi Kyrkogårdsön asemakaava Kasvillisuusselvitys 2006 Kartta 1. Elinympäristöt laatinut Luontotieto Keiron Oy / Esko Vuorinen mittakaava 1:1000, 14.6.2006

Kyrkogårdsön ranta-asemakaava Kasvillisuusselvitys 2006 Luontotieto Keiron Oy 7.9.2006

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 1 / 13 Sisällys 1 Johdanto...2 2 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmä...2 3 Elinympäristöjen kuvaukset...3 3.1 Kalliomännikkö...3 3.2 Kangasmetsärinteet...3 3.3 Lehto / vanha puutarha...4 3.4 Ranta...6 4 Tulokset...6 5 Suositukset perusteluineen...7 6 Kirjallisuuslähteet...8 Liite 1 Lajiluettelo...9 Liite 2 Luonnonsuojelulaki - suojellut luontotyypit...13 Karttaliite 1 Elinympäristöt Kansikuva: Byvikenin pohjoispuolen rantametsä (osa-alue 2a) on rinteessä kasvavaa männikköä, tyypillistä väljää saaristometsää. Aluskasvillisuudessa runsaimpina lajeina ovat mustikka, metsäkastikka ja kielo. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa. Puuston ikä on vajaa sata vuotta, lahopuustoa ei juuri esiinny. Kuva on otettu ison tammen yläpuolelta lännen suuntaan.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 2 / 13 1 Johdanto Kirkkonummen Porkkalankylän Kyrkogårdsön saareen valmistellaan rantaasemakaavaa. Tämä luontoselvitys kertoo suunnittelualueen luonnonarvoista ja tarkastelee näiden luonnonarvojen suhdetta alueen käyttöön ja kaavoitukseen. Luontoselvitys sisältää: - tutkimusalueen yleiskuvauksen - tutkimusmenetelmien kuvauksen - lajihavainnot - arvokohteiden maankäyttösuosituksia perusteluineen - valokuvia alueesta - viiteluettelon - lajilistan putkilokasveista - värikarttaliitteen 1:1000. Selvityksen on laatinut maanomistajan toimeksiannosta Luontotieto Keiron Oy /luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen. 2 Selvitysalue ja tutkimusmenetelmä Selvitys tehtiin kahtena maastopäivänä, 6.6. ja 24.7.2006. Selvityksessä tutkittiin yleiskaavassa SL-alueeksi merkitty alue sekä sitä ympäröivää aluetta. SLvaraus perustuu Tomas Bonnin inventointitietoihin, joiden mukaan alueella on kasvitieteellistä arvoa. Alueesta on 1999 tehty maanomistajan toimeksiannosta tehty myös kaksi uudempaa selvitystä (Bondestam 1999, 2002). Ranta-asemakaavaehdotuksessa (12.12.2005) alue on keskeisiltä osiltaan merkitty S-alueeksi (suojelualue). Maastokartoituksessa tarkistettiin kävellen koko alue. Alueelta havainnoitiin luontotyypit, luonnontilaisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten metsän puustorakenne ja ikä, sekä lajisto keskittyen putkilokasveihin. Kelit olivat kartoituksen teolle suotuisat. Alkukesän ensimmäisellä käynnillä viileä kevät oli hidastanut kasvillisuuden kasvua, ja siten mahdollisti hyvin myös varhaisten kevätkukkijoiden havaitsemisen ja lajinmäärityksen. Heinäkuisen käynnin tarkoituksena oli rajausten tarkentaminen, kuviokuvausten täsmentäminen ja lajiluettelon täydentäminen. Heinäkuussa oli melko kuivaa, mutta edellä mainittuun täydennyskartoitukseen olot olivat kelvolliset. Kartoituksen maastotyön teki luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen, joka laati myös raportin ja kartat sekä otti valokuvat.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 3 / 13 3 Elinympäristöjen kuvaukset Elinympäristökuvioiden rajaukset on esitetty karttaliitteellä 1. Osa-alueiden tarkempi kasvillisuuskoostumus käy ilmi lajiluettelosta (liite 1.), jossa myös lajien tieteelliset nimet. Elinympäristökuvauksissa on mainittu valtalajit sekä huomionarvoiset, harvinaisemmat lajit. Sammalet on mainittu vain tekstissä, ei lajiluettelossa, joten niistä on mainittu tekstissä myös tieteelliset nimet. 3.1 Kalliomännikkö Tavanomaista karua saaristomännikköä (kartta-alue 1). Puut eivät ole erityisen isoja, kelopuita ja lahopuuta on siellä täällä, mutta ei kovin paljon. Paikoin on pieniä kalliosoistumia, joissa kasvaa rämekasvillisuutta, kuten juolukkaa, jokapaikansaraa ja suopursua. Tutkitulla alueella ei ole näkyvissä kalkkivaikutusta. Sammal- ja jäkälälajisto on tavanomaisen, happaman kivialustan lajistoa: kynsisammalet (Dicranum scoparium, D. polysetum), seinäsammal (Pleurozium schreberi), karhunsammalet (Polytrichum juniperinum, P. commune), poronjäkälät (Cladonia spp.). Putkilokasvisto on tavanomaista, mm. kanervaa ja puolukkaa. 3.2 Kangasmetsärinteet Byviken-lahden etelä- ja pohjoisranta ovat kangasmetsää, samoin kuin lehtoa ympäröivät rinteet. Kartalla esitetty rajaus lehtoon (3) on liukuva, mutta kalliokohdissa hyvinkin jyrkkä ja selvä. Lahden pohjoispuolen rantametsä (kartta-alue 2a, kansikuva) on mäntyvaltainen ja melko karu. Männyn ohella muutamia koivuja ja katajia esiintyy. Kenttäkerroksessa on mustikkaa ja metsäkastikkaa. Rannassa kasvaa nauhana kituliaita tervaleppiä. 2a-alueen länsiosassa on kasvillisuudeltaan mielenkiintoinen alue (kartta-alue S). Tämä rantakallio, jossa on olemassa olevan kesähuvilan sauna ja laituri. Kallion raoissa ja painautumissa kasvaa runsaana muutamia vanhoja kulttuurinseuralaislajeja: mäkikattara, verikurjenpolvi ja heinäratamo. Kallion syrjässä kasvava tarhaomenapuu on tähän paikkaan tuskin istutettu, vaan lienee kasvanut pois heitetystä omenankaran siemenistä. Lehdon pohjoispuoli (2b) on mäntyä ja mustikkaa kasvava vaihettumisvyöhyke kalliomännikön ja lehdon välillä. Lajisto on melko köyhää. Mustikka on valtalajina. Vanha huvilan kivijalka sijaitsee tällä alueella. Kivijalassa ja kuvion 2b puolella kivijalkaa on harvakasvuista, vähälajista, tavanomaista kangasmetsäkasvillisuutta. Kuvion 2b eteläreunassa, lehdon (3) puolella kivijalkaa on kallioketoa (kuva 2), jossa kasvaa harvinaisehkoja muinaistulokaskasveja, kuten hakarasaraa, mäkikauraa ja mäkivirvilää sekä viljelyjäänteinä puutarhakasveja, kuten mongolianmaksaruohoa ja peurankelloa. Alue lehdon itä- ja kaakkoispuolella (2c) on samankaltaista kuin edellinen. Männyn lisäksi siellä kasvaa kituliasta, mutkarunkoista rauduskoivua ja haapoja. Pensaslajisto on kohtalaisen monipuolista: virpapaju, tuomi, raita, paatsama. Alueen keskellä on hiukan kosteampaa, soistunutta alaa, jossa esiintyy suopursua ja jokapaikansaraa.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 4 / 13 Kuva 1. Byvikenin eteläpuolella (2d) rinne kasvaa sekametsää, jossa isoja mäntyjä ja hennompaa kuusta ja lehtipuustoa. Kuva on otettu lännen suuntaan kohdasta, joka on 15-20 m rantapengerryksestä länteen. Tästä eteenpäin, varsinaisen SL-alueen rajauksen ulkopuolella metsä muuttuu järeämmäksi kuusikoksi, jossa lahopuuta on runsaasti. Lahden eteläpuolen rantametsä (2d, kuva 1) on samoin varsin karua, mutta tiheämpää sekametsää. Puustossa on isojen mäntyjen ohella jonkin verran kuusta sekä melko paljon hieman kituliaita pihlajia ja koivuja. Lahopuuta, enimmäkseen lehtipuurankoja, esiintyy kohtalaisesti. Saniaisten kohtalainen runsaus ilmentää varjoisuutta. Saniaislajeina ovat metsä- ja kivikkoalvejuuri sekä metsäimarre. Rannan pohjukanläheisin jakso on pengerretty. Pengerkiveyksellä kasvaa orjanruusuja, muuten lajisto on karua kangasmetsälajistoa. Pengerryksestä länteen rantakaista on kivikkoista, tervaleppää kasvaa nauhana. 2d-alueen länsipuolella (yleiskaavan SL-rajauksen ulkopuolella) on kuusivaltainen alue runsaslahopuustoista, varjoista sekametsää. Siellä esiintyy myös järeää kuusilahopuuta. 3.3 Lehto / vanha puutarha Puistomainen, valoisa lehto (3, kuva 2), jonka kasvillisuus on rehevää ja monilajista. Kasviston alkuperä on osittain epäselvä saaren pitkäaikaisesta ihmisvaikutuksesta johtuen, osa kasveista on selvästi alkuperäisiä, osa huvilakauden jäänteitä, osa on hyvinkin vanhoja, pronssi-rautakautisia kulttuuriseuralaisia.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 5 / 13 Alueella 1900-luvun alkupuolella olleen puutarhan peruja on alueella paljon istutettuja puita ja pensaita, kuten omenapuu, palsamipoppeli, pihasyreeni, puistolehmus, rusokuusama ja tuoksuköynnöskuusama. Myös ruohovartisia viljelyjäänteitä esiintyy: rohtosormustinkukka, idänsinililja, ruskolilja. Alueen keskelle kaivetun allikon kurjenmiekat lienevät alun perin istutettuja. Kuva 2. Näkymä vanhalta huvilan paikalta länteen puistomaiseen lehtoon eli kuvion 2b rajalta kuvioon 3. Alueella on näkyvissä paljon jäänteitä huvilakaudesta: kivijalkoja, pengerryksiä, polkuja, metsittyneitä puutarhalajeja. Jalopuista vaahtera ja saarni lienevät istutettu alueelle viime vuosisadan alkupuolelle. Pähkinät ja tammet voivat olla vanhempaa perua. Puusto on kaiken kaikkiaan melko väljää, tunnelma on puistomaisen valoisa. Vesakkoa on lehdossa melko vähän, mihin osasyynä ovat saarella laiduntavat hirvieläimet. Etualan kallion lajistosta on kuvaus sivulla 3 (kallioketo). Luoteiskulman rinteessä kasvaa kookas kaksihaarainen tammi. Tammi on huvilakautta vanhempaa perua, kuten mahdollisesti myös muutamat lehdon lounaisnurkassa kasvavat pähkinäpensaat. Muiden jalopuiden, vaahteran ja saarnen, alkuperä ei ole varma, mutta päätellen niiden sijainnista maastossa ne lienee istutettu 1900-luvun alussa. Lehdon reunaosissa on edustavaa kuivaa lehtoa, jossa on Uudellamaalla kohtalaisen harvinaista lounaisen saariston lajistoa: syylälinnunherne, mäkikaura, verikurjenpolvi. Verikurjenpolvi saattaa olla alueella muinaistulokas, mutta ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että se olisi tuotu paikalle vasta 1900-luvun alussa. Sama koskee humalaa. Lehdon kevätlajistoon kuuluu kevättähtimö, mukulaleinikki, isokäenrieska ja valkovuokko.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 6 / 13 3.4 Ranta Lahden kapealla rantavyöhykkeellä (4) kasvaa tervaleppien katveessa tavanomaista merenrantakasvillisuutta: meriluikka, meriasteri, juolavehnä, merivirmajuuri, pelto-ohdake, ranta-alpi, isorantamatara jne. Ruokopuntarpää, kyyrykeltamaite, lehtomaitikka ja valkokarhunköynnös edustavat hieman harvinaisempaa lajistoa. Kokonaisuudessaan rantakasvillisuus on edustavaa ja monipuolista, vaikka varsinaisia uhanalaisia lajeja ei esiinnykään. Kuva 3. Käärmeenpistoyrtin esiintymäalue on merkitty sinisillä neliöillä. 4 Tulokset Alueen tärkeimmät luonnonarvot ovat: - Monipuolinen kasvillisuus, johtuen eri luontotyypeistä (karuja kallioita, reheviä metsiä, merenranta) ja ihmisvaikutuksesta. Lajimäärä on korkea, pienellä alueella yli sata lajia. - Kerroksellinen kulttuurivaikutus näkyy lajistossa. - Harvinaista lajistoa: verikurjenpolvi, hakarasara ym. (harvinaiset ja harvinaisehkot lajit on tummennettu lajiluettelossa).

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 7 / 13 - Käärmeenpistoyrtti (ruots. tulkört, Vincetoxicum hirundinaria): tämän harvinaisen, lounaisen lajin havaittiin esiintyvän SL-alueen ulkopuolella kaava-alueen luoteisreunalla MY-alueella, lähellä kiinteistön rajaa, esiintymä ei ulotu suunnitellulle rakennuspaikalle (kuva 3). - Jalopuut: osa lienee huvilakauden istutuspuita. Iso, vanha tammi myös saattaa olla alun perin istutettu, mutta ennen huvilakautta. - Pohjoispuolen mökkikalliolla (S) kasvava vanhojen saaristokylien kasvillisuus (heinäratamo, mäkikaura, verikurjenpolvi) ei kärsi tai voi jopa hyötyä kohtalaisesta tallauksesta ja muusta ihmisvaikutuksesta. Alueella ei havaittu uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Alueella ei havaittu rauhoitettuja tai erityissuojeltuja lajeja. Luonnonsuojelulain 29 suojaa tiettyjä luontotyyppejä, joihin kuuluu mm. jalopuumetsät (liite 2). Tällaiselta jalopuumetsiköltä vaaditaan lain mukaan sitä, että se on luontaisesti syntynyt. Ainakin osa alueen jalopuista on istutusperäisiä eikä luontaisesti syntyneitä, ja siltä osin on tulkinnanvaraista täyttääkö alue lain kriteerit. Jalopuiden määrän osalta sen sijaan lain kriteerit täyttyvät. Kasvillisuudeltaan erikoinen ja selvästi arvokkain osa alueesta on lehto / puisto, eli alue 3. Muut osa-alueet ovat edustavaa saaristoluontoa. 5 Suositukset perusteluineen Rakentamista ei tulisi sijoittaa varsinkaan kasvillisuudeltaan arvokkaille ydinalueille (alue 3), jotta turvataan arvokkaan kasvillisuuden säilyminen. Jalopuusto säilytetään. Vanhat jalopuut ovat arvokkaita mm. monille hyönteis- ja sienilajeille. Tässä suhteessa ei ole eroa, ovatko puut istutusperäisiä vai luontaisia. Alueella on pyrittävä säilyttämään lahopuustoa. Lahopuustoa on nyt alueella kohtalaisesti, ja lahopuustosta riippuvainen lajisto hyötyy lahopuumäärän lisääntymisestä. Lehtoaluetta voi hoitaa puistometsän tapaan, esim. niittämällä osa aluskasvillisuudesta. Alueen nykyinen kasvillisuus ei kärsi tästä, osa kasveista hyötyy puistomaisesta hoidosta. Niitto tulisi tehdä viikatteella tai leikkaavateräisellä koneella. Murskaavateräinen siimaleikkuri ja tavallinen ruohonleikkuri ovat alueelle sopimattomia. Niitto tehdään kerran kaksi kesässä, mieluiten heinäelokuussa. Aluskasvillisuuden hoitovaihtoehtoihin kuuluu niiton lisäksi myös alueen laidunnus. Laidunnus ja niitto hyödyttäisivät monia alueen lajeja (mäkikaura, hakarasara, verikurjenpolvi). Myös vesakon poistolla on lievästi samanlaisia vaikutuksia. Alueen voi myös jättää täysin hoidotta, koska lehdolla ei vaikuta olevan taipumusta kasvaa umpeen tai vesottua. Saaren hirvieläinkanta näyttää pitävän vesoittumisen kurissa. Aluetta halkovien polkujen käyttö jalankulkuun ei ole uhka alueen kasvillisuudelle, päinvastoin se hyödyttää monia lajeja, polkujen varsilla säilyvät mo-

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 8 / 13 net kulttuurinseuralaislajit, jotka eivät selviä sulkeutuneessa, korkeassa kasvillisuudessa. 6 Kirjallisuuslähteet Bondestam, K. 1999: Naturinventering av den västra viken och vikbottnen på Kyrkogårdsön i Kyrkslätt. Pro Veris. 6 s.+ bilaga. Bondestam, K. 2002: Kyrkogårdsön luontokartoituksen täydennyskartoitus. Pro Veris. 7 s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4p. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo, Helsinki. 656 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 9 / 13 Liite 1 Lajiluettelo Putkilokasvit. Nimistö Retkeilykasvion 4. p mukainen (Hämet-Ahti 1998). Harvinaisehkot ja merkittävät lajit on lihavoitu. Osa-alueet: 1 kalliot 2 a-d kangasmetsät 3 lehto 4 ranta s saunakallio, 2a-kuvion länsinurkka k kivijalan eteläpuolen pieni kallio, kuvioiden 2b ja 3 rajalla Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Ruotsalainen nimi 1 2a s 2b 2c k 2d 3 4 Hieracium (Vulgata) ahokeltano hagfibbla x Rumex acetosella ahosuolaheinä bergsyra x x Anthoxanthum odoratum eteläntuoksusimake vårbrodd x x Populus tremula haapa asp x x Carex spicata hakarasara piggstarr x Plantago lanceolata heinäratamo svartkämpar x Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör x x Poa angustifolia hoikkanurmikka smalgröe x Cerastium tomentosum hopeahärkki silverarv x Humulus lupulus humala humle x x Pilosella officinarum huopakeltano gråfibbla x Scilla siberica idänsinililja rysk blåstjärna x x Gagea lutea isokäenrieska vårlök x Sedum telephium isomaksaruoho käringkål x Galium palustre ssp. elongata isorantamatara stor vattenmåra x Atriplex longipes ssp. longipes isosuolamaltsa skaftmålla x Philadelphus sp. jasmike schersmin x Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara hundstarr x x Elymus repens juolavehnä kvickrot x x Vaccinium uliginosum juolukka odon x Phragmites australis järviruoko vass x Polygonatum odoratum kalliokielo getrams x Calluna vulgaris kanerva ljung x x Melampyrum pretense kangasmaitikka ängskovall x x x Angelica sylvestris karhunputki strata x Juniperus communis kataja en x x x x Geum rivale x urbanum kellukkaristeymä nejlikrot x humlebl. x

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 10 / 13 Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Ruotsalainen nimi 1 2a s 2b 2c k 2d 3 4 Sedum acre keltamaksaruoho gul fetknopp x x Ranunculus auricomus -ryhmä kevätleinikkilaji majranunkelart x Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle x x x Stellaria holostea kevättähtimö buskstjärnblomma x x Convallaria majalis kielo liljekonvalj x x Campanula rotundifolia kissankello liten blåklocka x Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri träjon x x x Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing x x Viburnum opulus koiranheisi olvon x Lupinus polyphyllus komealupiini blomsterlupin x x x Campanula persicifolia kurjenkello stor blåklocka x Iris pseudacorus kurjenmiekka svärdslilja x Picea abies kuusi gran x x x x Geum urbanum kyläkellukka nejlikrot x x Lotus corniculatus var. carnosus kyyrykeltamaite käringtand x Alchemilla monticola laidunpoimulehti betesdaggkåpa x Festuca ovina lampaannata fårsvingel x Polygonatum multiflorum lehtokielo storrams x x Melampyrum nemorosum lehtomaitikka svenska flaggan x x Poa nemoralis lehtonurmikka lundgröe x Stellaria nemorum lehtotähtimö lundstjärnblomma x Arabidopsis thaliana lituruoho backtrav x Aster tripolium meriasteri strandaster x Agrostis gigantea var. glaucescens meri-isorölli storven x Eleocharis uniglumis meriluikka agnsäv x Angelica archangelica ssp. litoralis meriputki strandkvanne x Valeriana sambucifolia ssp. salina merivirmajuuri strandvänderot x Filipendula ulmaria mesiangervo älggräs x x Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräken x x Gymnocarpium dryopteris metsäimarre ekbräken x Calamagrostis arundinacea metsäkastikka piprör x x x x Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel x x x x x x Viola riviniana metsäorvokki skogsviol x Trientalis europaea metsätähti skogstjärna x x mongolianmaksaruoho sibirisk fetblad x Sedum hybridum Ranunculus ficaria ssp. bulbilifer mukulaleinikki svalört x Ribes nigrum mustaherukka svart vinbär x

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 11 / 13 Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Ruotsalainen nimi 1 2a s 2b 2c k 2d 3 4 Vaccinium myrtillus mustikka blåbär x x x x x Bromus hordeaceus mäkikattara luddlosta x Avenula pubescens mäkikaura luddhavre x x Vicia tetrasperma mäkivirvilä sparvvicker x Pinus sylvestris mänty tall x x x x x x Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial x Urtica dioica nokkonen brännässla x Melica nutans nuokkuhelmikkä bergslok x Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel x x Luzula multiflora nurmipiippo ängsfryle x Alopecurus pratensis nurmipuntarpää ängskavle x Agrostis capillaris nurmirölli rödven x x x Veronica chamaedrys nurmitädyke teveronika x x x Maianthemum bifolium oravanmarja ekorrbär x Rosa dumalis ssp. coriifolia orjanruusu nyponros x Rosa dumalis ssp. dumalis orjanruusu nyponros x x Rhamnus frangula paatsama brakved x Populus balsamifera palsamipoppeli balsampoppel x Cirsium arvense pelto-ohdake åkertistel x Campanula glomerata peurankello toppklocka x Syringa vulgaris pihasyreeni syren x x Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn x x x Tilia x vulgaris puistolehmus parklind x Silene dioica puna-ailakki rödblära x x Trifolium pretense puna-apila rödklöver x Vaccinium vitisidaea puolukka lingon x x x Corylus avellana pähkinäpensas hassel x Salix caprea raita sälg x x Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing x x Lythrum salicaria rantakukka fackelblomster x Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgroblad x Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk x x x x x Veronica officinalis rohtotädyke ärenpris x Allium schoenoprasum ruoholaukka gräslök x Phalaris arundinacea ruokohelpi rörflen x Alopecurus arundinaceus ruokopuntarpää svartkavle x Lilium bulbiferum ruskolilja brandlilja x Lonicera tatarica rusokuusama rosentry x Fraxinus excelsior saarni ask x Pteridium aquilinum sananjalka örnbräken x

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 12 / 13 Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Ruotsalainen nimi 1 2a s 2b 2c k 2d 3 4 Hieracium umbellatum sarjakeltano flockfibbla x Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv x Digitalis purpurea sormustinkukka fingerborgsblomma x x x x Ledum palustre suopursu getpors, skvattram x Scrophularia nodosa syyläjuuri flenört x x Lathyrus linifolius syylälinnunherne gökärt x Hypericum maculatum särmäkuisma fyrkantig johannesört x Ribes alpinum taikinamarja degbär x x Quercus robur tammi ek x Malus domestica tarhaomenapuu äppelträd x x Alnus glutinosa tervaleppä klibbal x x Lonicera caprifolium tuoksuköynnöskuusama kaprifol x Prunus padus tuomi hägg x x x Acer platanoides vaahtera lönn x x Calystegia sepium ssp. sepium valkokarhunköynnös snårvinda x Empetrum nigrum variksenmarja kråkbär, kråkris x Geranium sanguineum verikurjenpolvi blodnäva x x Salix aurita virpapaju bindvide x x x Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål x

Luontotieto Keiron Oy Kyrkogårdsön ranta-asemakaava. Kasvillisuusselvitys 2006. 13 / 13 Liite 2 Luonnonsuojelulaki - suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulaissa määritellään joukko suojeltuja luontotyyppejä (mm. jalopuumetsät). Näiden ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa. Alueellinen ympäristökeskus vahvistaa kohteen rajauksen sekä tekee päätöksen kohteen suojelusta laissa määritetyllä tavalla. Suojellut luontotyypit säilyvät maanomistajan hallussa ja niillä voi harjoittaa esim. metsänhoitoa, kunhan kohteen ominaispiirteet säilyvät. Luonnonsuojelulaki. 29 Suojellut luontotyypit Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; Luonnonsuojeluasetus. 10 Suojellut luontotyypit Luontotyypin ominaispiirteitä ovat tietynlainen kallio- ja maaperä sekä niiden vesi- ja ravinnetalous ja näihin olosuhteisiin luontaisesti sopeutuneet eliölajit ja eliöyhdyskunnat. Luonnonsuojelulain 29 :ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan seuraavia alueita: 1) Luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsikköjä, joissa jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava. Runkomaiseksi puuksi katsotaan puu, jonka läpimitta on 1,3 metrin korkeudella yli seitsemän senttimetriä. Runkomaisen tammen läpimitta on kuitenkin sanotulla korkeudella vähintään 20 senttimetriä.

1 1 S 2a 2b 4 4 3 1 4 2c 2d 1 1 2c kuvionumero kalliomännikkö kangasmetsä lehto / vanha puutarha iso tammi verikurjenpolvi syylälinnunherne Kyrkogårdsön asemakaava Kasvillisuusselvitys 2006 Kartta 1. Elinympäristöt laatinut Luontotieto Keiron Oy / Esko Vuorinen mittakaava 1:1000, 22.8.2006