Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita Myönteisten osuus on nyt hieman suurempi. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 67% (v 2015: 63%). 1
Pidän hyvänä, että tulokseni esitetään julkisesti Tähän suhtaudutaan hieman aiempaa myönteisemmin. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 45% (v 2015: 41%). 2
Työntekoani valvotaan sopivasti Muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 76% (v 2015: 77%). 3
Voin vaikuttaa työpäiväni aikataulutukseen Kolmasosa ovat sitä mieltä, että EI voi vaikuttaa aikataulutukseen. Osuus on pienentynyt hieman. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 67% (v 2015: 69%). 4
Voin käyttää riittävästi työaikaa kouluttautumiseen Joka toinen EI voi käyttää riittävästi työaikaa kouluttautumiseen. Vastausosuuksien muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 50% (v 2015: 51%). 5
Työpaikkani työilmapiiri on hyvä Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 79% (v 2015: 78%). 6
Työpaikkani fyysiset työolot ovat hyvät Muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 77% (v 2015: 79%). 7
Voin suositella tätä työtä tuttavalle tai sukulaiselle Kolmasosa ovat sitä mieltä, että EI suosittele. Muutos on myönteisempään suuntaan. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 68% (v 2015: 65%). 8
Yhteenveto kaikista väittämistä vuonna vuonna vuonna 2012 2015 2017 b. Pidän hyvänä, että tulokseni esitetään julkisesti 58,2 % 40,6 % 44,5 % e. Voin käyttää riittävästi työaikaa kouluttautumiseen 57,3 % 50,8 % 49,6 % a. Työni tuottavuuden mittarit ovat oikeita 65,0 % 63,1 % 67,2 % d. Voin vaikuttaa työpäiväni aikataulutukseen 75,9 % 69,3 % 67,4 % h. Voin suositella tätä työtä tuttavalle tai sukulaiselle 72,4 % 65,4 % 67,8 % c. Työntekoani valvotaan sopivasti 82,3 % 76,8 % 75,7 % g. Työpaikkani fyysiset työolot ovat hyvät 79,6 % 78,8 % 77,0 % f. Työpaikkani työilmapiiri on hyvä 81,1 % 77,9 % 78,9 % Väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien määrä. Vastaukset on järjestetty siten, että eniten samaa mieltä vuonna 2017 saanut väittämä on alimpana. Pienenevät luvut punaisella taustavärillä, suurenevat vihreällä. Lisäksi yli 5 %-yksikön muutokset lihavoituina. 9
Työtahdin muutos parina viime vuonna (2,3 / 4,7 %) (0,3 / 0,8 %) Työtahti kiristynyt: (13,1 / 22,0 %) 2017: 81,1% 2015: 84,3% 2012: 72,5% (45,7 / 30,1 %) (38,6 / 42,4 %) Suluissa ovat vuoden 2015 ja 2012 kyselyiden %-osuudet. Yli 81 % vastaajista ovat nyt sitä mieltä, että työtahti on edelleen kiristynyt. Kahdessa viimeisessä kyselyssä ovat lähes puolet vastaajista olleet sitä mieltä, että työtahti on kiristynyt huomattavasti. 10
Kuinka usein joutuu joustamaan työajoissa työtehtävien tai esimiesten vaatimuksesta 31,9 % Vastausosuuksien muutokset ovat pienehköjä (alle 3% -yksikköä) verrattuna vuoteen 2015. 11
Voi käyttää työaikajoustoja riittävästi omiin tarpeisiin Neljäsosalla olisi tarvetta enempiin joustoihin. Vastausosuuksien muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 75% (v 2015: 76%). 12
Joudun tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisin Vastausosuuksien muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 14% (v 2015: 15%). 13
Voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät Vastausosuuksien muutokset ovat pieniä. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä = 91% (v 2015: 92%). 14
Työssäni minua kuormittaa eniten: Tämän kohtaan saatiin erilaisia mielipiteitä 47 sivua (A4). Huono, erittäin huono johtajuus kuormittaa eniten. Olen ollut alalla reilut 10 vuotta ja jo tuossa ajassa on ala muuttunut hyvin raadolliseksi; kukin ajaa vain omaa etuaan, asiakkaista ei välitetä. Kiire, työn määrä, liian pieni henkilökunta, liian kovat tavoitteet, keskeytykset Huoli työsuhteen pysyvyydestä Huono esimiestyö ja johtaminen, organisaation epämääräisyys Työolot, melu Huonosti toimivat järjestelmät, liikaa eri järjestelmiä Liian paljon erilaisia asioita samanaikaisesti Työn ja sen muutosten hallitsemattomuus Joustamattomuus työaikojen sovittelussa yksityiselämään 15
Työn kuormitus vaikuttaa myös vapaa-aikaani täten: Tämän kohtaan saatiin erilaisia mielipiteitä 36 sivua (A4). Tarvitsen lepoa enemmän kuin yleensä ja olen siksi vähentänyt ystävien tapaamista vapaa-aikana ja alkanut eristäytymään. Olen myös usein myöhässä perhetapaamisista. Väsynyt, uniongelmia, erilaisia (enemmän) lieviä terveysvaikutuksia Ei jaksa harrastaa ja liikkua, perhe- ja muu sosiaalinen elämä kärsii Viikonloppu ei riitä palautumiseen Ongelmia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa Sähköposteja hoidetaan kotona, luetaan työhön liittyvää kirjallisuutta ja koulutusmateriaalia Noin 1/5 vastaajista kokee, että työn kuormitus ei mainittavasti vaikuta kielteisesti 16
Väittämät työtehtävien määrällisten ja laadullisten tekijöiden muutoksista parin viime vuoden aikana vuonna vuonna vuonna % 2012 2015 2017 keskimäärin i. Kilpailu asiakkaista ja töistä lisää työpaineita 63,7 % 73,6 % 70,8 % 69,4 f. Säästötavoitteet tiukentavat työtahtia 63,2 % 77,1 % 68,6 % 69,6 c. Työtehtävät ovat vaikeutuneet 66,5 % 74,8 % 76,0 % 72,4 j. Henkilöstöä on aiempaa vähemmän suhteessa työmäärään 67,3 % 80,6 % 76,6 % 74,8 e. Tulosseuranta on tehostunut 77,2 % 81,2 % 75,9 % 78,1 a. Työtehtävät (esim. asiakkaat) ovat lisääntyneet 74,2 % 81,7 % 79,2 % 78,4 d. Tulostavoitteet ovat tiukentuneet 79,1 % 84,9 % 77,2 % 80,4 h. Tilapäisiin poissaoloihin ei oteta sijaisia 80,2 % 85,1 % 78,5 % 81,3 g. Uuden tiedon omaksumisvaatimukset ovat kasvaneet 78,2 % 88,5 % 85,9 % 84,2 b. Työtehtävien alue on laajentunut 81,1 % 86,9 % 85,2 % 84,4 Kokonaisuutena mielipiteet ovat selvästi myönteisempiä kuin vuonna 2015. Vastaukset on järjestetty siten, että eniten kyllä-vastauksia keskimäärin näinä kolmena kyselyhetkenä saanut väittämä on alimpana. Suurenevat luvut punaisella taustavärillä, pienenevät vihreällä. Lisäksi yli 5 %-yksikön muutokset lihavoituina. 17
Väittämät omaa työtä koskevista epävarmuustekijöistä ja uhista vuonna vuonna vuonna % 2012 2015 2017 keskimäärin b. Lomautuksen uhka 6,1 % 8,5 % 6,9 % 7,2 e. Työkyvyttömyyden uhka 13,5 % 17,8 % 16,2 % 15,8 a. Siirto toisiin tehtäviin 20,5 % 21,1 % 19,9 % 20,5 c. Irtisanomisen uhka 16,8 % 29,6 % 27,7 % 24,7 d. Työttömyyden uhka 17,6 % 32,4 % 28,9 % 26,3 g. Työmäärän lisääntyminen yli sietokyvyn 49,9 % 62,2 % 62,2 % 58,1 f. Ennakoimattomat muutokset 57,3 % 69,1 % 65,7 % 64 Vastaukset on järjestetty siten, että eniten kyllä-vastauksia keskimäärin näinä kolmena kyselyhetkenä saanut väittämä on alimpana. Suurenevat luvut punaisella taustavärillä, pienenevät vihreällä. Lisäksi yli 5 %-yksikön muutokset lihavoituina. Lähes kaksi kolmas -osaa. 18
Tyytyväisyys nykyiseen työpaikkaan 28,0 % Vastausosuuksien muutokset ovat pieniä, mutta kriittisempään suuntaan menossa. Erittäin tai melko tyytyväinen = 72% (v 2015: 75%). 19
Tyytymättömyys johtuu näistä seikoista vuonna vuonna vuonna 2012 2015 2017 g. Työn vuoksi matkustaminen 4,3 % 4,6 % 4,2 % k. Hankalat asiakkaat tai yhteistyökumppanit 15,6 % 18,6 % 21,5 % b. Työajat 16,8 % 21,3 % 25,2 % e. Työpaikan ilmapiiri 34,7 % 36,2 % 32,3 % c. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta 26,9 % 37,1 % 32,9 % i. Työskentelyolosuhteet 27,0 % 31,1 % 33,9 % m. Kehittymismahdollisuuksien puute 41,4 % 43,6 % 44,3 % j. Etenemismahdollisuuksien puute 44,8 % 44,0 % 46,6 % n. Liian suuret paineet, esimerkiksi myyntitavoitteet 40,1 % 51,3 % 49,3 % l. Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute 49,2 % 57,1 % 53,0 % a. Arvostuksen puute 54,8 % 58,8 % 57,7 % d. Huonot työjärjestelyt, johtaminen 54,2 % 62,8 % 59,5 % h. Palkkaus 62,8 % 66,6 % 70,4 % f. Kiire, kireät aikataulut 50,0 % 68,1 % 71,1 % Vastaukset on järjestetty siten, että tänä vuonna eniten kyllä-vastauksia saanut väittämä on alimpana. Suurenevat luvut punaisella taustavärillä, pienenevät vihreällä. Lisäksi yli 5 %-yksikön muutokset lihavoituina. 20
Hakenut tai ollut aikeissa hakea uutta työpaikkaa Hakualttius on kasvanut hieman vuoden 2015 kyselyyn verrattuna. Silloin 54% ei ollut hakenut tai harkinnut hakemista uuteen työpaikkaan. 21
Tyytyväisyys työnantajan toimintaan työhyvinvointiin liittyvissä asioissa Toimintaan tyytyväisten osuus on kasvanut hieman. Erittäin tai melko tyytyväisiä 65% (v 2015: 62%). 22
Näen työni tulevaisuuden seuraavana: Tämän kohtaan saatiin erilaisia mielipiteitä 35 sivua (A4). Robotit tekevät meidän työt, asiakkaat siirtyvät asioimaan netissä omasta tahdostaan tai heidät pakotetaan siihen. Ne vähät ihmiset jotka saavat työpaikkansa pitää, ovat ylityöllistettyjä, sairaita, diginatiiveja, jotka eivät ole koskaan oikeaa asiakasta nähneetkään eli ihmisillä ja inhimillisyydellä ei ole enää mitään painoarvoa. Vaativuus ja kiireellisyys lisääntyvät edelleen, henkilöstömäärät pienenevät yhä Epävarmuus ja henkilöstövähennykset huolettavat Automaatio, digitalisaatio ja robotit muuttavat työtehtäviä Hyvin monet ovat tyytyväisiä siitä, että on alle pari vuotta aikaa eläkeikään Monet epäilevät, jaksavatko eläkeikään asti Myönteisiä kommentteja hyvin vähän, alle 1/10 23
Tällaista uutta osaamista tarvitsen tulevaisuudessa: Tämän kohtaan saatiin erilaisia mielipiteitä 24 sivua (A4). Ehkä kyse on ennemminkin siitä, että tarvittaisiin vähän enemmän aikaa kouluttautumiseen. Suorassa asiakaspalvelussa se tahtoo jäädä jalkoihin. Monet järjestelmät ja asiat myös tuodaan tuotantoon vähän keskeneräisenä, joten sekin tuo haastetta. Ymmärrystä siis tarvittaisiin ylemmältä taholta myös siihen. On sanottava, että ilman muuta asiat menevät eteenpäin ja yhdessä kehitytään ja järjestelmät kehittyvät. Monta kertaa vain tuntuu, että työntekijöiltä vaadittavan jaksamisen ja kärsivällisyyden määrää ei ihan ymmärretä. Tai ainakaan arvosteta. Tietotekniikkaa, digiosaamista, perehdytystä uusiin järjestelmiin Lainsäädännön muutoksista Nykyisen osaamisen syventämistä Kielitaitoa Jonkin verran vastauksia (noin 1/10), ettei tiedä 24