Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Transkriptio

1 Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

2 TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen kysely, tammi-helmikuu 2014 Vastauksia 594 jäseneltä, vastausprosentti 18 %

3 KOKONAISHYVINVOINTI Enemmistö voi hyvin. 2/3 yrittäjästä arvioi terveydentilansa sekä henkisen ja fyysisen työkykynsä hyväksi. 3/4 kokee terveydentilansa hyväksi. 3/4 arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. >4/5 koki osaamisensa riittävän omaan työhön melko tai erittäin hyvin.

4 KOKONAISHYVINVOINTI Hyvinvoinnin haasteet 24 % eli joka neljäs koki terveydentilansa enintään keskitasoiseksi. 22 % ei usko jaksavansa ammatissaan vanhuuseläkeikään asti Työnantajayrittäjillä: Henkinen hyvinvointi Itsensä työllistävillä: Taloudellinen hyvinvointi Yhteiset haasteet: Sairastaminen, lomat ja sijaiset

5 KOKONAISHYVINVOINTI Töitä riittää. 65 % tekee enemmän työtunteja kuin mitä palkansaajien lainsäädännön mukainen säännöllinen työaika on (40 h/vk). 44 % tekee enemmän kuin viisi päivää viikossa töitä. 69 % viettää keskimäärin enintään 21 lomapäivää vuodessa. 68 % on ollut sairaana töissä. Puolella yrittäjistä ei ole työterveyshuoltosopimusta. (itsensä työllistävät 79 %, työnantajayrittäjät 26 %)

6 HENKINEN HYVINVOINTI Yrittäjät ovat optimisteja. 93 % on jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon optimistisia yrityksen menestymisestä tulevaisuudessa. 76 % eli kolme neljästä kokee, että oma työkyky on henkisten vaatimusten kannalta hyvä tai erinomainen.

7 HENKINEN HYVINVOINTI Yrittäminen vie energiaa. 1/3 kokee, ettei työmäärä ole hallinnassa. 1/5 kokee, että työ kuluttaa aina tai lähes aina kaiken energian.

8 HENKINEN HYVINVOINTI Yrittäjien suusta: Kohtuuton työmäärä, toisaalta ei mahdollista palkata työntekijöitä. Hakemukset, säännökset, luvat ja maksut syövät energiaa liiketoiminnassa.

9 FYYSINEN HYVINVOINTI Yrittäjät nukkuvat hyvin. 82 % nukkuu omasta mielestään riittävästi. 79 % kokee, että oma fyysinen kunto ei rajoita toimintaa ja jaksamista. 73 % arvioi oman työkyvyn työn fyysisten vaatimusten kannalta hyväksi tai erinomaiseksi.

10 FYYSINEN HYVINVOINTI Yrittäjät eivät liiku. 67 % eli kaksi kolmesta yrittäjästä liikkuu vain kerran viikossa tai ei kertaakaan reippaasti ja hengästyttävästi tai lihaskuntoa kohentavasti ja liikehallintaa kehittävästi. 41 % ei harjoita lihaskuntoaan kertaakaan viikossa. 30 % ei liiku hengästyen kertaakaan viikossa.

11 FYYSINEN HYVINVOINTI Yrittäjien suusta: Ei ehdi kuntoilla, huonossa kunnossa ei tahdo jaksaa. Liian pitkät päivät ja liian vähän vapaata. Koko ikäni urheilleena ennen yrittäjyyttä pelottaa, että kunto romahtaa kun ei yksinkertaisesti ehdi/jaksa kuntoilla. Fyysisen kunnon parantaminen vaatii aikaa ja rahaa. Molemmista on ollut pula.

12 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Yrittäjät puhuvat. 80 % kertoo, että lähipiirissä ihminen, jolle voi tarvittaessa kertoa yrittäjyyteen liittyvistä ongelmista ja saada niihin vinkkejä. Usein henkilö on oma puoliso tai yrittäjäkollega.

13 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Ei aikaa, ei sijaista. 51 % kokee työstä johtuvaa ajanpuutetta perheen kanssa. 58 % kertoo, että ei ole tiedossa henkilöä, joka voisi sijaistaa itseä. Tämä on etenkin itsensä työllistävien haaste (76 %). 77 % yrittäjistä, joilla ei ole sijaista, ei halua sellaista.

14 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Yrittäjien suusta: Valitettavasti pistän työni kaiken edelle. Työstäni on kärsinyt parisuhteeni ja ennen kaikkea poikani. Pelkään että annan pojalleni perinnöksi äidin, joka ei ollut koskaan kotona Henkistä jaksamista koetellaan joskus jopa enemmän kuin fyysistä ja se on hankalampaa käsitelläkin. Vapaa-ajalla ei tahdo päästä irti töistä kun takaraivossa nakuttaa tekemättömät työt.

15 SOSIAALINEN HYVINVOINTI Yrittäjien suusta: Tätä työtä ei osaa kukaan muu eikä voi hetkessä opettaa. Asiakkaat eivät halua sijaista. Teen kaiken itse, vaikka töitä olisi myös toiselle, mutta kun en voi palkata ketään, kun rahat ei sitten enää riitä.

16 TALOUDELLINEN HYVINVOINTI Raha-asiat kunnossa? 86 % ei ole viimeisen 12 kkn aikana pelännyt, että kotitaloudesta loppuu ruoka, ennen kuin saa rahaa ostaakseen sitä lisää. 76 % on omasta mielestään huolehtinut riittävästi eläketurvastaan. 40 % haluaisi saada apua ja tukea talousasioihinsa.

17 TALOUDELLINEN HYVINVOINTI Matti kukkarossa. 23 % itsensä työllistävistä myöntää, että tulot jää alle ns. köyhyysrajan (1140 /kk). 28 % kertoo, että yrityksestä saatu palkka EI riitä henkilökohtaisen talouden menoihin (pääosin itsensä työllistävien haaste: 36 %). 42 % YEL-työtulo ei ole verrattavissa vastaavasta työstä työntekijälle maksettavaan palkkaan.

18 TALOUDELLINEN HYVINVOINTI Yrittäjien suusta: Sijoitan enemmin eläkerahat kuin maksan YEL-maksuja sillä. YEL-järjestelmä tukee nyt eläköityviä, en usko että tulee koskaan hyödyntämään itseäni. Kallista touhua ilman takeita että rahat saa takaisin. Mieluummin käytän rahat johonkin muuhun tällä hetkellä.

19 TALOUDELLINEN HYVINVOINTI Taloutta ei suunnitella. Yli puolella (55 %) ei ole kirjattuja taloudellisia tavoitteita tulevaisuudelle. Neljäsosa (24 %) itsensä työllistävistä ja vajaa puolet (42 %) muita työllistävistä laatii vuosittain yrityksen tulo- ja menoarvion.

20 AKUUTTIA APUA TARVITSEVAT Hätähuuto? 1/10 yrittäjistä myöntää, että oma terveydentila sekä fyysinen ja henkinen työkyky on heikkoa! Näistä yli 75 %: - ylitöitä - ei liiku - alkoholia - sairaana töissä - stressiä, kiirettä ja väsymystä - ei vapaa-aikaa - ei laadi yritykselleen vuosittaista budjettia

21 AKUUTTIA APUA TARVITSEVAT Yrittäjän suusta: Haluaisin jaksaa harrastaa työn vastapainoksi. Itsestään annettava paljon, vaikka olisit kipeenä tms, niin hymyillä pitää. Aina myöhässä olo, kalenterin ylikuormitus. Henkistä jaksamista koetellaan joskus jopa enemmän kuin fyysistä ja se on hankalampaa käsitelläkin. Vertaistuki puuttuu useissa tilanteissa.

22 KOKONAISHYVINVOINTI Herääviä kysymyksiä: Näkevätkö yrittäjät oman tilanteensa rehellisesti? Osaako yrittäjä auttaa itseään riittävän ajoissa? Miten voidaan tarjota apua myös yrittäjälle, joka ei pyydä apua tai halua heti vastaanottaa sitä vaikka tarvetta olisikin? Tukeeko yhteiskunta köyhyysrajan alla olevia yrittäjiä? Tulisiko sen tukea?

23 KOKONAISHYVINVOINTI Herääviä kysymyksiä: Kuka huolehtii siitä, ettei yrittäjäkentässä kukaan jäisi väärällä tavalla yksin? Miten voidaan tukea eri kokoisten ja tarpeiltaan erilaisten yritysten yrittäjien hyvinvointia? Millainen on yhteiskunnallinen riski, jos heikommin voivista yrittäjistä ei välitetä yhdessä?

24 LISÄTIETOJA TUTKIMUKSESTA Tytti Laine Develooppi Oy