SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Transkriptio

1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla

2 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla

3 ISBN Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Lasse Eklöf/Gorilla 2

4 SAK:n työolobarometri Työolosuhteita pidetään melko hyvänä kiire kuitenkin yleistä 5 Suurin osa SAK:laisista pitää työtään mielenkiintoisena, voi hyödyntää osaamistaan työssään ja kokee että heidän työtään arvostetaan. Myös työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu melko hyvin. Toisaalta yli puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä kokee, että heillä on työssä jatkuva kiire. 2. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan 8 Joka kolmannen SAK:laisen mielestä työn mielekkyys on muuttunut huonompaan suuntaan. Muutoksen kokevat kielteisenä erityisesti ne työntekijät, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin. 3. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä 11 SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet työntekijöistä katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. 4. Tehokkuus ennen kaikkea 13 Joka toisen SAK:laisen mielestä työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Erityisesti näin ajatellaan kuljetusalalla ja teollisuuden työpaikoilla. 5. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen 14 Vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan. 6. Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 15 SAK:laisten liittojen jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa työjärjestelyihin ovat heikentyneet kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työn tekemisen tahdin ja työtehtävien sisällön osalta. Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien väheneminen on hälyttävää. 7. Työpaikkojen ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä 18 SAK:laiset työntekijät ovat havainneet työpaikoillaan enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä. Eniten ongelmia ovat havainneet ne, joilla on vähiten vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. 3

5 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, hän voi hyödyntää oppimiaan taitoja, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin sekä kokee, että häneen luotetaan. Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan. SAK:n tavoitteena on inhimillinen työelämä. Sen yhtenä kulmakivenä on mahdollisuus tehdä työtä, josta voi olla ylpeä, jossa voi kehittyä ja johon voi vaikuttaa. Jotta saamme työurat pitenemään ja Suomi pärjää kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa, on maamme työkulttuurin tasoa nostettava. Se edellyttää työelämän aktiivista kehittämistä, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen. 4

6 1. Työolosuhteita pidetään melko hyvinä kiire kuitenkin yleistä SAK:laisten enemmistön arviot omasta työstään ovat varsin myönteisiä. Valtaosalla työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu vähintään melko hyvin ja he voivat hyödyntää työssään omaa osaamistaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä pitää myös työtään mielenkiintoisena. Toisaalta kuitenkin yli puolet (56 %) kokee, että työssä on jatkuvasti kiire. Vain reilu kymmenesosa on sitä mieltä, ettei jatkuvaa kiirettä ole lainkaan heidän työssään. Kaksi kolmesta SAK:laisten liittojen jäsenestä kokee, että heidän työtään arvostetaan. Arvostuksen tunne on kuitenkin vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Lähes kolmannes jopa kokee, että heidän työtään ei arvosteta lainkaan. Työn laatua kuvaavien asioiden toteutuminen (%) Jatkuva kiire Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Työtä arvostetaan Voi hyödyntää osaamista Työ on mielenkiintoinen Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Julkisella sektorilla ja yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat jonkin verran muita useammin sitä mieltä, että työ on mielenkiintoista, siinä voi hyödyntää osaamistaan ja sitä arvostetaan. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu kuljetusalalla muita päätoimialoja huonommin, mikä on työn luonteen huomioon ottaen odotettua. Kiireen kokemisessa alojen välillä ei juuri ole eroja. 5

7 Työelämän laatua kuvaavat asiat Toteutuu hyvin/melko hyvin (%) Jatkuva kiire Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työtä arvostetaan Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Voi hyödyntää osaamista Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työ on mielenkiintoinen Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Hyvin 52 Melko hyvin Mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää ja sitä harvemmin työtä leimaa jatkuva kiire. Jatkuvan kiireen osalta ero on kuitenkin pienempi kuin muiden väittämien osalta, eli kiire koskettaa myös niitä, joilla on suuret vaikutusmahdollisuudet työhönsä. 6

8 Työelämän laatua kuvaavien asioiden toteutuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%) Työ on mielenkiintoinen Voi hyödyntää osaamista Työtä arvostetaan Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Jatkuva kiire Paljon vaikutusmahdollisuuksia Melko paljon vaikutusmahdollisuuksia Jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia Ei lainkaan vaikutusmahdollisuuksia 7

9 2. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan Noin puolet vastaajista kokee työn mielekkyyden pysyneen ennallaan, kolmannes katsoo sen muuttuneen huonompaan suuntaan ja viidennes parempaan suuntaan. SAK:laisten liittojen jäsenten näkemykset vastaavat palkansaajien yleistä käsitystä työn mielekkyyden muuttumisesta kielteiseen suuntaan 1. Työn mielekkyyden muuttuminen (%) Yli 50v v v v tai alle Yötyöntekijä Vuorotyöntekijä Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Mies Nainen Kaikki Parempaan Ei muutosta Huonompaan Miesten käsitys työn mielekkyyden muuttumisesta on selvästi negatiivisempi kuin naisilla. Eniten työn ovat kokeneet muuttuneen huonompaan suuntaan kuljetusalalla työskentelevät sekä yötyöntekijät. Työn mielekkyyden muutos koetaan selvästi useammin negatiivisena suurilla työpaikoilla. 1 TEM, Työolobarometri

10 Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhteydessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan. Palkansaajista, joilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työssään, kolmasosa koki työn mielekkyyden kasvaneen ja joka kymmenes sen vähentyneen. Positiivisia kokemuksia oli melkein neljä kertaa enemmän kuin negatiivisia. Kokemukset niillä työntekijöillä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työssään, olivat päinvastaiset. Heistä puolet (48 %) koki työn mielekkyyden vähentyneen ja ainoastaan seitsemän prosenttia koki sen lisääntyneen. Työn mielekkyyden muuttuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%) Paljon vaik.mahd. Melko paljon vaik.mahd. Jonkin verran vaik.mahd. Ei lainkaan vaik.mahd. Parempaan Ei muutosta Huonompaan Työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä kuvaa hyvin se, suosittelisiko työntekijä nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli noin 73 prosenttia SAK:laisista suosittelisi, vajaa neljännes (23 %) ei suosittelisi ja loput eivät osaa sanoa. Erot eri alojen ja sukupuolen välillä ovat hyvin pienet. Sen sijaan voimakkaimmin tähänkin asiaan vaikuttaa se, minkälaiset vaikutusmahdollisuudet työntekijä kokee työhönsä olevan. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet vastaajalla on omaan työhönsä, sitä useammin hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. 9

11 Suosittelisiko työpaikkaansa tuttavalleen? (%) Vaikutusmahdollisuudet: Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Mies Nainen Kaikki

12 3. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. Vain kolme prosenttia on sitä mieltä, ettei väittämä kuvaa heidän työnantajaansa lainkaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä ajattelee, että työnantaja arvostaa heitä, ja tämänkin väittämän kohdalla ovat harvassa (7 %) ne, joiden mielestä se ei sovi työnantajaan lainkaan. Muiden työnantajan suhtautumista koskevien väittämien kohdalla mielipiteet jakaantuvat. SAK:laisten mielestä työnantajia luonnehtivat huonoimmin väittämät kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työn oikeasta mitoituksesta. Näissä noin viidennes katsoo, etteivät ne kuvaa työnantajaa lainkaan toisaalta vajaa puolet oli sitä mieltä, että ne kuvaavat työnantajaa vähintään melko hyvin. Työnantajan suhtautuminen (%) Luottaa työntekijöihin Arvostaa työntekijöitä Hyvin Melko hyvin Huolehtii kehittymismahdollisuuksista Jonkin verran Ei lainkaan Kannustaa kokeilemaan uusia asioita Kuljetusalalla SAK:laiset kokevat muita aloja useammin, että työnantaja mitoittaa työn oikein. Naisten ja miesten arviot tästä asiasta ovat samanlaiset, ja vain kaikkein pienimmissä yrityksissä työskentelevien arviot ovat muita useammin myönteisiä. 11

13 Iän vaikutus on selvä: mitä vanhempi työntekijä on kyseessä, sitä harvemmin hän katsoo työnantajan onnistuvan hyvin työnsä oikeassa mitoittamisessa. Taustalla voi toki olla se, että iän myötä työn mitoitus on työntekijälle tärkeämpi ja mahdollisesti työnantajalle haasteellisempi seikka. Työnantaja huolehtii työmäärän oikeasta mitoittamisesta vähintään melko hyvin (%) Kaikki Mies Nainen Yksityiset palvelualat Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Vaikutusmahdollisuudet Paljon 68 Melko paljon 52 Jonkin verran 44 Ei lainkaan

14 4. Tehokkuus ennen kaikkea Myönteisten väittämien ohella SAK:laisten mielestä varsin hyvin omaa työnantajaa kuvaa myös kielteisempi väittämä tehokkuuden asettamisesta kaiken muun edelle. Useamman kuin joka toisen (51 %) mielestä se kuvaa työnantajaa vähintään melko hyvin. Kuljetusalalla ja teollisuudessa tehokkuuden vaatimus koetaan vahvimmin. Julkisella sektorilla SAK:laiset eivät sen sijaan koe aivan yhtä usein kuin muilla aloilla, että tehokkuus asetettaisiin kaiken muun edelle heistäkin 44 prosenttia kuitenkin uskoo, että tehokkuus menee kaiken muun edelle. Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle Miten hyvin väite kuvaa työnantajaa? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Hyvin Teollisuus Melko hyvin Jonkin verran Mies Ei lainkaan Nainen Kaikki Useat työelämän laatua mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata hiostamiseksi. Puolet vastanneista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Yli puolet SAK:laisista kokee, että - työnantaja ei mitoita työmäärää oikein - työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle - työssä on aina kiire. 13

15 5. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen Kaiken kaikkiaan vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan. 2 Naisten arvio työnantajan suhtautumisesta on myönteisempi kuin miesten tämä saattaa osittain johtua myös alasta, jolla töitä tehdään, sillä arviot ovat kaiken kaikkiaan myönteisempiä julkisella alalla kuin teollisuudessa. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan suhtautuminen koetaan jonkin verran myönteisemmäksi kuin suurilla. Arvosana työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä (%) Hyvä Melko hyvä Melko huono Huono Suuremmat vaikutusmahdollisuudet omassa työssä ovat voimakkaassa yhteydessä siihen, millaiseksi työnantajan suhtautumista kuvataan. Mitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä myönteisemmin hän kuvaa työnantajan suhtautumista. 2 Arvosana on muodostettu työnantajan suhtautumista kuvaavista väittämistä neliportaisella asteikolla. Huono tarkoittaa sitä, että työntekijä on antanut kaikissa väittämissä huonoimman mahdollisen arvion ja hyvä on taas kaikkein myönteisin mahdollinen arvio. En osaa sanoa -vastaukset on poistettu. Väittämät olivat: Työnantajanne arvostaa työntekijöitä, työnantajanne luottaa teihin, työnantajanne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne, työnantajanne kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita, työnantajanne huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta ja työnantajanne asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. 14

16 6. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet heikentyneet SAK:laisten liittojen jäsen mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työtehtävien sisällön ja työtahdin suhteen muutos näiden kohdalla on todella huomattava. Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen ja työurien pidentymiseen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan. SAK:laisilla on eniten vaikutusmahdollisuuksia työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekevät. Vähiten he voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelevät noin puolet ei voi vaikuttaa tähän asiaan lainkaan. Muissa kysytyissä asioissa valtaosalla on vähintään jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia. Miten paljon voi vaikuttaa työssään? (%) Kenen kanssa työskentelee Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken Työmenetelmiin Työtahtiin Missä järjestyksessä tekee työtä Mitä työtehtäviin kuuluu Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 15

17 Myös valtakunnallisessa työolobarometrissa on havaittavissa koettujen vaikutusmahdollisuuksien selvää heikkenemistä, mutta muutos on SAK:n jäsenistön keskuudessa rajumpi. Vielä vuonna 2008 SAK:n jäsenillä oli paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin palkansaajilla keskimäärin. Nykyisessä barometrissa ne ovat heikentyneet vastaamaan yleistä kaikkien palkansaajien tilannetta. Valtakunnallisessa työolobarometrissa heikkeneminen havaittiin selvimmin vuosien 2010 ja 2011 välillä. 3 Vaikutusmahdollisuuksissa on joitakin selviä eroja ryhmien välillä. Selvimmin erottuu kuljetusala, jonka työntekijöistä kolmasosalla on hyvin heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja vain vajaalla neljänneksellä ne ovat kohtalaisen hyvät. Ero muihin toimialoihin ja taustaryhmiin on huomattavan suuri ja selvä. Parhaat vaikutusmahdollisuudet on yksityisten palvelualojen työntekijöillä, mutta ero julkiseen alaan ja teollisuuteen on varsin pieni. Kuinka paljon on vaikutusmahdollisuuksia kokonaisuudessaan? (%) 4 Kaikki Mies Nainen Yksityiset palvelualat Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Työpaikan koko yli Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 3 TEM, Työolobarometri Työntekijöiden kokemuksista on muodostettu summamuuttuja, joka kuvaa työntekijöiden keskimääräisiä vaikutusmahdollisuuksia. Siihen on koottu vaikutusmahdollisuuksia kuvaavien yksittäisten kysymysten tulokset neliportaisella asteikolla. Kysymykset olivat: kuinka paljon voitte vaikuttaa siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu, missä järjestyksessä työnne teette, työtahtiinne, työmenetelmiinne, siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken sekä siihen, kenen kanssa työskentelette. 16

18 Miehillä on hieman naisia useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Ikäluokista parhaat vaikutusmahdollisuudet on vuotiailla. Työpaikan koko on suorassa yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin: mitä suurempi työpaikka, sitä heikommat vaikutusmahdollisuudet. Selvä yhteys vaikutusmahdollisuuksiin on myös työaikamuodolla. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevista reilu viidennes (23 %) kokee, ettei voi vaikuttaa työn järjestelyihin ollenkaan. Koetut vaikutusmahdollisuudet koko- ja osa-aikaisessa työssä (%) Osa-aikatyössä Kokoaikatyössä Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 17

19 7. Ristiriitoja yleisimmin esimiesten ja alaisten välillä Valtaosalla työpaikoista esiintyy ainakin jonkin verran ristiriitoja. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes SAK:lainen kertoo, ettei ole havainnut työpaikallaan lainkaan sen paremmin esimiesten ja alaisten kuin työntekijöiden tai henkilöstöryhmienkään välisiä ristiriitoja. Miten paljon havainnut ristiriitoja työpaikalla? (%) Esimies-alainen-ristiriidat Työntekijöiden väliset Henkilöstöryhmien väliset Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei lainkaan Vastauksista päätellen ristiriidat ovat enimmäkseen pieniä ja/tai satunnaisia, sillä suurin osa on havainnut niitä jonkin verran. Eniten vakavampia/toistuvampia ristiriitoja on havaittu esimiesten ja alaisten välillä seitsemän prosenttia kertoo havainneensa niitä paljon ja 15 prosenttia melko paljon. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja paljon tai melko paljon havainneiden osuudet ovat puolta pienemmät. Tavallisimmin SAK:laiset ovat havainneet ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä. Vain viidennes ei ole havainnut niitä lainkaan. Yli kaksi kolmasosaa on myös havainnut ristiriitoja työntekijöiden välillä ainakin joskus. Eri henkilöstöryhmien väliset ristiriidat ovat ainakin näennäisesti harvinaisimpia, mutta tämä saattaa johtua myös siitä, ettei esimerkiksi pienillä työpaikoilla ole selkeästi erilaisia henkilöstöryhmiä. Vanhemmat vastaajat ovat havainneet työpaikallaan ristiriitoja harvemmin kuin nuoremmat. Toimialojen väliset erot ovat varsin pieniä. Sen sijaan työpaikan koko on selvästi yhteydessä ristiriitoihin: mitä suurempi työpaikka, sitä enemmän ristiriitoja. Suurimmilla työpaikoilla jo lähes kolmannes vastaajista ilmoittaa havainneensa vähintään melko paljon esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 18

20 Myös vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä erityisesti esimiesten ja alaisten välisten ristiriitojen havaitsemiseen kun omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, on näitä ristiriitoja havaittu usein. Työntekijöiden ja henkilöstöryhmien välisten ristiriitojen ja vaikutusmahdollisuuksien välinen yhteys on selvästi heikompi. Ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä vähintään melko paljon (%) Kaikki Mies Nainen Työpaikan koko yli Vaikutusmahdollisuudet Paljon 9 Melko paljon 19 Jonkin verran 21 Ei lainkaan Työpaikalla esiintyvillä ristiriidoilla on varsin selvä yhteys työtyytyväisyyteen, kun sitä mitataan sillä, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Mitä enemmän vastaaja on havainnut työpaikalla ristiriitoja, sitä epätodennäköisempää on, että hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen/havainnut ristiriitoja (%) Esimies-alainen-ristiriidat Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Työntekijöiden väliset Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Henkilöstöryhmien väliset Ei lainkaan 79 Jonkin verran 73 Melko paljon 54 Paljon

21 Erityisen merkittävä tämä yhteys on esimiehen ja alaisen välisten ristiriitojen kohdalla. Niistä, jotka ovat havainneet paljon tällaisia ristiriitoja vain kolmannes suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen; kun tällaisia ristiriitoja ei ole lainkaan, yhdeksän kymmenestä suosittelisi työpaikkaa. SAK:laisten liittojen jäsenet ovat havainneet työpaikoilla selvästi enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Erityisesti ero näkyy niiden osuudessa, jotka kertovat ristiriitoja olleen vähintään melko paljon tällä tavoin vastanneiden osuus on SAK:n työolobarometrissa moninkertainen valtakunnalliseen työolobarometriin verrattuna. 5 Ristiriidat työpaikalla (%) Esimies-alainen SAK TEM 2011 Työntekijöiden välinen SAK TEM Henkilöstöryhmien välinen SAK TEM Paljon Melko paljon Jonkin verran Kaikista palkansaajista seitsemän prosenttia on havainnut esimies-alainen -ristiriitoja esiintyvän vähintään melko paljon, kun SAK:laisissa vastaava osuus on 22 prosenttia, eli ero on noin kolminkertainen. 5 TEM, Työolobarometri

22

23 SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 3 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmija maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Otos poimittiin satun naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.