Kuva: Raahen seutukunta, Leena Harju TALOUSKATSAUS 31.7.2017 Kaupunginhallitus 21.8.2017 Kaupunginvaltuusto 28.8.2017
Sisällysluettelo Yleiset kehitysnäkymät... 2 Tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma... 10 Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin... 11 Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain... 12-1-
Yleiset kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitys Maailmantalouden näkymät ovat piristymässä. Maailman bkt:n arvioidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvun ennakoidaan kiihtyvän tätä suuremmaksi kahtena seuraavana vuonna. Euroalueen kasvu on vahvistumassa, minkä merkkejä ovat laaja-alaisesti kohentunut toimeliaisuus, alentunut työttömyys ja kiihtynyt inflaatio. Kasvu johtuu pitkälti kulutuksen ja investointien kasvusta, jota on tukenut pitkään vallinnut matala korkotaso. Myös Suomen talous on vihdoin selvässä nousussa. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä on selvästi odotettua enemmän. Valtiovarainministeriön julkaiseman kesäkuun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia, 1,6 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019. Talouskasvu on entistä laajaalaisempaa, eikä se ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan vienti lisääntyy selvästi. Suhdanteeseen nähden vahvaa yksityisen kulutuksen kasvua tukee työllisyyden koheneminen, kotitalouksien reaalitulojen kasvu sekä kuluttajien odotusten vahvistuminen. Kuluvan vuoden ansiotasoindeksin nousuksi ennustetaan 0,2 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuodelle 2018. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna prosentilla, ensi vuonna 1,3 prosentilla ja 1,4 prosentilla vuonna 2019. Sopeutustoimien ansiosta Suomen julkisen talouden alijäämä on pienentynyt viime vuosina. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä lähivuosien ajan, minkä seurauksena julkisyhteisöjen velkasuhde bkt:een nähden jatkaa kasvuaan. Vuonna 2016 julkisyhteisöjen velkasuhde oli 63,5 % ja vuonna 2017 sen ennakoidaan olevan jo 63,8 %, minkä jälkeen sen ennakoidaan pysyvän seuraavan kahden vuoden ajan ennallaan tai hieman laskevan. Suotuisa suhdanne kasvattaa julkisen talouden tuloja, mutta samanaikaisesti väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Myös kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Kuntatalouden tilan voi luonnehtia olleen erityisen tiukka viime vuosina. Olemattomasta tai negatiivisesta talouskasvusta, huomattavan suurista valtionosuusleikkauksista ja lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kunnat ovat saaneet sopeutettua talouttaan ennakoitua paremmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva hoito- ja hoivamenojen palvelutarpeen kasvu lisää kuntien menoja. Tästä huolimatta kuntien omien sopeutustoimien johdosta kuntien kokonaismenot kasvoivat vain 0,6 prosenttia vuonna 2016. Kuluvana vuonna kokonaismenojen ennakoidaan Kuntaliiton arvion mukaan laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 toimintamenoja laskevat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet. Molempien vaikutus kuntien menoihin on noin -700 milj. euroa eli yhteensä 1,4 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 1,4 prosenttia vuonna 2016 ja olivat 22,07 miljardia euroa. Kuluvana vuonna verotulojen ennakoidaan laskevan 1,1 prosenttia ja olevan 21,83 miljardia euroa. Kuntien yhteisöverokertymää alentaa se, että kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyi vuonna 2016 ja tuloverokertymää alentavat kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet. Tuloverokertymä pienenee, vaikka kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,86 prosentista 19,91 prosenttiin vuonna 2017. -2-
Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 0,8 miljardia euroa vuonna 2016 ja kuluvana vuonna sen ennakoidaan pysyvän samalla tasolla. Tästä huolimatta kuntatalouden rahoitusjäämä on edelleen negatiivinen, mikä näkyy kasvavana lainakantana. Vuonna 2016 kuntatalouden lainamäärä oli 18,02 miljardia euroa ja kuluvana vuonna sen ennakoidaan kasvavan 18,66 miljardiin euroon sekä 19,53 miljardiin euroon vuonna 2018. Kuntatalouden tila on edelleen haasteellinen ja kuntien velkaantuminen on sillä tasolla, että kuntien on edelleenkin sinnikkäästi tehtävä taloutta tasapainottavaa työtä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Työllisyys Suomen taloudellisen aktiviteetin laaja-alainen ja nopea voimistuminen on vihdoin kääntänyt työllisyyden kasvuun, sillä Valtiovarainministeriön julkaiseman Taloudellisen katsauksen (Kesä 2017) mukaan työllisten määrä nousi tammi-huhtikuussa 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Laaja-alainen talouskasvu nostaa vuoden 2017 työllisyyden 69,3 prosenttiin, kun se vuonna 2016 oli 68,7 prosenttia ja 68,1 prosenttia vuonna 2015. Vaikka työllisten määrä on kasvanut, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan työttömyys kuitenkin alkuvuonna hieman noussut edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli huhtikuussa 8,9 prosenttia, kun se vuonna 2016 oli 8,8 prosenttia. Työja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömyys on kuitenkin laskenut kaikilla alueilla ja kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä alkuvuoden aikana. VM:n taloudellisen katsauksen mukaan työttömyysasteen lievä nousu johtunee piilotyöttömien aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaali ilmiö suhdanteen parantuessa. VM:n ennusteen mukaan työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin nopeutuneen talouskasvun johdosta vuonna 2017. Vuonna 2016 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia ja 9,4 prosenttia vuonna 2015. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan Elyn kesäkuulta 2017 julkaiseman työllisyyskatsauksen työttömyysasteprosentteja koko maan, Raahen Seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehityksestä vuosina 2015 2017. Työttömyysaste %, kesäkuu 2015 2016 2017 Muutos 17/16 Raahe 12,4 12,5 11,5-1,0 Pyhäjoki 9,7 10,6 10,2-0,4 Siikajoki 11,8 12,2 10,2-2,0 Seutukunta 12,0 12,3 11,2-1,1 Pohjois-Pohjanmaa 16,4 15,4 14,2-1,2 Koko maa 14,0 13,9 12,2-1,7 Raahen seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehitys on ollut heikompaa kun Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Poikkeuksena kuitenkin Siikajoki, jonka työttömyysaste on laskenut 2 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kesäkuussa työttömyys laski kaikissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa. Alhaisin (10,6 %) työttömyysaste oli Ylivieskan alueella, ja korkein (15,6 %) Oulussa. -3-
Seuraavassa kuvassa on esitetty Raahen työttömyysasteen kehitys vv. 2014-2017. 16,0 % Raahen työttömyysaste kuukausittain vv. 2014 2017 15,0 % 14,5 % 14,0 % 13,0 % 14,0 % 13,9 % 13,5 % 13,4 % 13,2 % 14,1 % 12,0 % 12,9 % 12,5 % 11,8 % 12,5 % 11,5 % 11,8 % 12,4 % 12,6 % 12,3 % 11,0 % 10,7 % 10,0 % 9,8 % 9,0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 2016 2017 Raahessa vuoden 2016 kesäkuun työttömyysaste oli 12,5 prosenttia, joten vuoden aikana työttömyysaste on laskenut 1,0 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa, että Raahessa on 141 työtöntä vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuun lopussa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ryhmittäin työttömien määriä Raahen osalta kesäkuun lopussa vuosilta 2015 2017. Muutos 17/16 Raahen työttömyys, 30.6 2015 2016 2017 lkm. % Työttömät yhteensä 1 365 1 367 1 226-141 -10 Työttömät miehet 632 613 526-87 -14 Työttömät naiset 733 754 700-54 -7 Alle- 25 vuotiaat työttömät, joista 265 291 216-75 -26 alle 20 vuotiaita 84 92 60-32 -35 Yli 50 -vuotiaat työttömät 430 415 383-32 -8 Yli 1 v. työttömänä olleet 283 272 274 2 1 Vamm. ja pitkäaika.sairaat työttömät 218 212 201-11 -5 Avoimet työpaikat 109 120 281 161 134 Taulukosta voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömiä lukuun ottamatta työttömyys on laskenut kaikissa vertailuryhmissä ja avoimia työpaikkoja on merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna. -4-
Raahen asukasluvun kehitys vuosina 2014 2017 Alla olevasta kaaviosta voidaan todeta, että Raahen asukasluvun kehitys on ollut laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Tarkastelujaksolla asukasmäärä on vähentynyt 444. Viimeisen vuoden aikana (kesäkuu 2016 kesäkuu 2017) asukasmäärä on vähentynyt 71:llä, mikä on vähemmän kuin vastaavina ajankohtina edellisinä vuosina. 25 900 Raahen asukasluku kuukausittain vv. 2014 2017 24 900 25 155 25 156 25 160 25 140 25 152 25 124 25 139 25 066 25 011 24 999 25 006 25 010 25 068 25 085 25 008 25 009 25 008 25 031 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 2016 2017 Raahen kaupungin henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty uuden organisaatiorakenteen mukaisten toimialojen henkilöstömäärät heinäkuun lopussa. Henkilöstön määrään on laskettu koko henkilöstö; vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, sivutoimiset sekä työllistetyt. Vertailuajankohtana henkilöstömäärä on vähentynyt 14. Vakinaisten määrä on lisääntynyt 17 henkilöllä, kun sijaisten määrä on vähentynyt 10 henkilöllä ja määräaikaisten määrä vähentynyt 21 henkilöllä. Toimiala / henkilöstön määrä 31.7. 2016 2017 Muutos Kaupunginhallitus 218 208-10 Kehittämislautakunta 37 41 4 Tulevaisuuslautakunta 655 645-10 Rakennetun ympäristön lautakunta 125 127 2 Yhteensä 1 035 1 021-14 Vakinaisen henkilöstön sairauslomapäiviä oli vuoden 2017 heinäkuun lopussa 7 281, mikä on keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden. Edellisen vuoden heinäkuun lopussa sairauslomapäiviä oli 7 113, mikä on keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden. -5-
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma Talousarvion toteutumista seurataan ulkoisen tuloslaskelman, rahoituslaskelman, toimielimittäin esitetyn käyttötalouden toteuman ja investointien toteuman avulla. ULKOINEN TA/KS TOT TOT Ero TOT Tot % 1 000 TP 2016 2017 07/2016 7/2017 17/16 2017 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 750 8 693 4 642 4 490-152 52 Maksutuotot 2 063 1 931 1 077 971-106 50 Tuet ja avustukset 3 393 3 285 2 290 1 952-338 59 Vuokratuotot 5 294 4 951 2 774 2 535-239 51 Muut tuotot 715 716 106 212 106 30 20 215 19 576 10 889 10 160-729 52 Valm. omaan käyttöön 473 381 157 202 45 53 Toimintakulut: Henkilöstökulut -46 702-46 854-28 238-26 822 1 416 57 Palvelujen ostot -94 286-95 258-54 807-52 515 2 292 55 Aineet, tarvikk. ja tav. -6 875-6 683-3 713-3 766-53 56 Avustukset -6 336-6 196-3 446-3 559-113 57 Vuokrat -1 975-2 105-1 107-1 214-107 58 Muut kulut -162-481 -66-107 -41 22-156 336-157 577-91 377-87 983 3 394 56 Toimintakate -135 648-137 620-80 331-77 621 2 710 56 Verotulot 92 077 90 930 56 993 56 291-702 62 Valtionosuudet 53 368 54 685 31 011 31 852 841 58 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 563 600 4 21 17 4 Muut rahoitustuotot 2 678 2 000 698 1 687 989 84 Korkokulut -388-800 -329-145 184 18 Muut rahoituskulut -1 706-1 500-736 -768-32 51 Rah.tuotot ja -kulut yht. 1 147 300-363 795 1 158 265 Vuosikate 10 944 8 295 7 310 11 317 4 007 136 Poistot -7 249-6 939 Arvonalentumiset 2 Tilikauden tulos 3 697 1 356 Poistoeron muutos 2 395 Tilikauden yli-/alijäämä 6 092 1 356-6-
Toimintatulot ja menot Verotulot Toimintatulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenojen osalta ennakoidaan syntyvän säästöjä lähinnä henkilöstömenoissa, joiden osalta heinäkuun toteuma on 1,4 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Tästä 0,6 milj. euroa selittyy sillä, että ennakkotiedon mukaan eläkemenoperusteiset ennakkomaksut ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakkomaksut ovat toteutuneet talousarviossa ennakoitua pienempinä. Lomarahaleikkausten vaikutus on 0,4 milj. euroa ja loppuosa selittyy henkilöstömäärän vähentymisellä. Lomarahaleikkaus on huomioitu talousarviossa. Muilta osin toimintamenojen ennakoidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti. Verotulojen kehitys 2014 2017 100 000 90 000 90 592 3 185 93 385 3,1 % 92 077 1,4 % 90 930 91 230 10,1 % 12,0 % 9,3 % 1,2 % 0,9 % 3 507 3 087 2 800 3400 10,1 % 80 000 70 000 60 000 1 000 50 000 40 000 81 802 84 087 82 720 81 800 81 500 2,0 % 2,8 % 1,6 % 1,1% 1,5 % 30 000 20 000 10 000 0 5 605 5 791 6 270 6 330 6 330 3,3 % 8,3 % 1,0% TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP ENN. 2017 1,0 % 1. Kiinteistövero 2. Kunnallisvero 3. Yhteisövero Verot yht. Ennakkotiedon mukaan yhteisöveroja kertyy 0,6 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän, mikä johtuu lähinnä toukokuussa tilitetyistä verovuoteen 2016 kohdistuneista ennakontäydennysmaksuista. Verohallinnon mukaan kiinteistöveroja on maksuunpantu lähes 6,4 milj. euroa, joten kiinteistöverokertymän ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tuloverokertymä jäänee hieman ennakoitua pienemmäksi, minkä taustalla on se, että marraskuussa perittävä verovuoden 2016 maksuunpanotilitys on ennakoitua suurempi. -7-
Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on erittely valtionosuuksista vuosin 2016 ja 2017. Nykyisten päätösten mukaisesti valtionosuuksia on tulossa 81 tuhatta euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Valtionosuudet vv. 2016 2017 2016 2017 2017 Päätös/ta (1.000 ) TP TA Päätös % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: + Ikärakenne 92 483 90 394 90 869 + Sairastavuus 39 567 39 163 38 870 + Muut laskennalliset kustannukset 4 596 4 460 4 460 = Kunnan peruspelvalujen laskennallinen kustannus 136 646 134 017 134 199 182 0,1 Kunnan omarahoitusosuus: 3 636,07 /asukas x 25383 as. (vo % 25,61) 92 294 3 620,04 /asukas x 25165 as. (vo % 25,23) 91 098 3 627,37 /asukas x 25165 as. (vo % 25,23) 91 283 185 0,2 = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin 44 352 42 919 42 916 3 0,0 + Lisäosat 1 194 1 166 1 166 0 0,0 +/ Valt.osuuteen tehtävät vähenn. ja lisäykset, netto 5 372 4 459 4 420 39 0,9 (ed. sisältää perustoimeentulotuen siirron Kelalle) ( 1 020) ( 1 020) +/ Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 4 115 2 062 2 062 0 0,0 +/ Verotulotasaus 9 185 9 966 9 965 1 0,0 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 55 988 56 448 56 405 43 0,1 2. Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2 620 1 763 1 801 38 2,2 Valtionosuudet yhteensä 53 368 54 685 54 604 81 0,1 Valtionosuudet euroa/asukas 2 134 2 173 2 170 3 0,1 YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA OPETUS- JA KULTTURITOIMEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE 2017. Laskennall. perusteen Laskennall. Valtionos. yksiköiden peruste laskennall. Rahoi- Kokonais- Koulutusmuoto lkm /yksikkö peruste tus% rahoitus ------------------------------------------------------------------------------------------------- 20050 Perusop: lisäopetus 1,0 8.034,15 8.034 98,97 7.951 20056 Perusop: vaik. keh. vammaiset 7,0 30.351,24 212.459 98,97 210.270 20057 Perusop: muut vammaiset 40,0 18.937,64 757.506 98,97 749.703 20060 Joustavan perusopetuksen lisä 29,0 3.100,00 89.900 100,00 89.900 20046 Maah. valm. s.korv. 4-8 kk 5,0 4.046,13 20.231 100,00 20.231 20067 Perusop: maahanm. valm. opetus 99,0 1.185,99 117.413 98,97 116.204 20039 Aamu- ja iltapäivätoiminta 14.630,0 26,00 380.380 57,00 216.817 20013 Lukiokoulutus 340,9 5.620,40 1.916.088 98,96 1.896.161 20014 Lukiokoulutus yli 18-v. aloit. 2,0 3.259,83 6.520 98,96 6.452 01972 Raahen musiikkiopisto 17.230,0 76,96 1.326.021 55,85 740.564 - taiteen perusopetus 02252 Raahe-opisto 7.508,0 82,91 622.488 55,97 348.396 - vapaa sivistystyö 20004 Liikuntatoiminta 25.165,0 12,00 301.980 29,70 89.688 20005 Nuorisotyö 8.453,0 15,00 126.795 29,70 37.658 28066 Raahen museo 3,0 62.920,00 188.760 36,37 68.647 20007 Kunnan omarahoitusosuus 25.165,0-254,32 0 100,00-6.399.963 ------------------------------------------------- ----------- ------------- ------- ------------- 006783 Raahen kaupunki 98.677,9-3,30 6.074.574 553,59-1.801.321-8-
Rahoitustuotot ja kulut Sijoitukset Korkotuotot ovat suurelta osin antolainojen korkoja ja ne toteutuvat joulukuussa. Muihin rahoitustuloihin sisältyviä sijoitussalkun tuloja on talousarviossa 1,5 milj. euroa ja ne toteutuvat suunnitelman mukaan. Koko vuoden alhaisena pysyneen korkotason ansiosta korkokuluista säästyy arviolta 0,5 milj. euroa. Heinäkuussa kaupungin pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli 0,88 prosenttia ja kuntatodistuslainojen keskikorko - 0,20 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo heinäkuun lopussa on 43,6 milj. euroa, kun se edellisen vuoden heinäkuun lopussa oli 41,1 milj. euroa, joten salkun arvo on kasvanut 2,5 milj. erolla vuoden aikana. Vuoden 2016 lopussa salkun arvo oli 42,1 milj. euroa. SIJOITUKSET 31.7.2017 Hankinta- Markkina- Arvon- Tuotto-% Real. hinta arvo muutos v:n alusta tuotto EVLI Osakerahastot 4 387 116 5 849 980 1 462 864 Pitkät korkosijoitukset 10 675 646 10 499 184-176 463 Lyhyet korkosijoitukset 6 067 716 6 090 200 22 484 3,77 588 945 Muut sijoitukset 3 703 176 3 988 673 285 497 Käteisvarat Evli yhteensä 0 101 699 24 833 654 26 529 735 1 594 382 588 945 Osakkeet 2 183 811 2 973 183 789 372 5,51 120 282 Käteisvarat 4 426 4 426 Osakkeet yhteensä 2 188 237 2 977 609 789 372 120 282 OP-Private Osakerahastot 2 079 924 2 231 828 151 903 1,84 32 471 Korkosijoitukset 4 363 425 4 449 662 86 237 Käteisvarat 822 822 OP-Private yhteensä 6 444 171 6 682 311 238 140 32 471 SEB Osakerahastot 1 682 865 1 930 281 247 416 Pitkät korkosijoitukset 2 655 607 2 766 526 110 918 4,22 63 881 Lyhyet korkosijoitukset 1 834 325 1 839 298 4 973 Muut sijoitukset 850 170 869 544 19 374 Käteisvarat 6 397 6 397 SEB yhteensä 7 029 365 7 412 046 382 681 63 881 YHTEENSÄ 40 495 428 43 601 701 3 004 575 805 580 Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -9-
Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä vaikuttaa rahoitusaseman muuttumiseen. Alkup. Ta:n Nykyinen Tot. (1.000 ) TP 2016 TA 2017 muut. TA 2017 7/2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 10 944 8 295 8 295 11 317 Tulorahoituksen korjauserät -460-25 Investointien rahavirta Investointimenot -14 198-15 098-15 098-7 053 Rahoitusosuudet investointimen. 400 488 488 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 910 516 516 409 Toiminnan ja invest. rahavirta -404-5 799 0-5 799 4 663 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -1 280 617 617 300 Antolainasaamisten lisäys -1 633 Antolainasamisten vähennys 353 617 617 300 Lainakannan muutokset 3 378 5 039 5 039-1 805 Pitkäaikasten lainojen lisäys 0 16 400 16 400 Pitkäaikasten lainojen vähennys -12 922-11 361-11 361-5 705 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 300 3 900 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset 15-4 Vaihto-omaisuuden muutos -118-308 Saamisten muutos -5 301 7 464 Korottomien velkojen muutos -426-4 525 Rahoituksen rahavirta -3 732 5 656 0 5 656 1 122 Vaikutus maksuvalmiuteen -4 136-143 0-143 5 785 Lainakannan muutos 3 378 5 039 0 5 039-1 805 Lainakanta 144 269 149 308 149 308 142 464 Lainatilanne (1.000 ): 12/2016 7/2017 %-os. muutos Velkakirjalainat 58 469 52 764 37-5 705 Kuntatodistukset 85 800 89 700 63 3 900 Yhteensä 144 269 142 464 100-1 805 Korkosuojaukset: 50 813 50 670-143 -10-
Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Ulkoiset ja sisäiset yht. (1 000 ) TP 2016 TA/KS 2017 Tot. 07/2016 Tot. 07/2017 t % 10 Keskusvaalilautakunta Menot 0-43 0-63 146 Netto 0-43 0-63 146 12 Tarkastuslautakunta Menot -49-75 -22-29 38 Netto -49-75 -22-29 38 14 Kaupunginvaltuusto Tulot 1 266 1 266 1 266 1 266 100 Menot -141-136 -73-78 57 Netto 1 125 1 130 1 193 1 188 105 15 Aluelautakunta Menot -32-100 -9-103 103 Netto -32-100 -9-103 103 16 Kaupunginhallitus Tulot 13 543 13 721 7 487 7 188 52 Valmistus omaan käyttöön 1 0 0 1 Menot -104 180-104 857-61 083-58 169 55 Netto -90 636-91 136-53 596-50 980 56 20 Kehittämislautakunta Tulot 1 193 1 709 438 636 37 Valmistus omaan käyttöön 10 0 0 0 Menot -2 494-3 044-1 424-1 743 57 Netto -1 291-1 336-986 -1 107 83 30 Tulevaisuuslautakunta Tulot 3 295 2 569 1 986 1 739 68 Menot -45 704-45 524-27 181-25 979 57 Netto -42 409-42 955-25 195-24 240 56 50 Rakennetun ympäristön lautakunta Tulot 10 481 9 751 5 143 4 625 47 Valmistus omaan käyttöön 462 381 157 201 53 Menot -13 299-13 237-7 016-7 114 54 Netto -2 356-3 105-1 716-2 287 74 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Tulot 29 778 29 015 16 320 15 454 53 Valmistus omaan käyttöön 473 381 157 202 53 Menot -165 899-167 016-96 808-93 277 56 Netto -135 648-137 620-80 331-77 621 56-11-
Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain TA 2017 + Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 31.7.2017 8001 Kiinteä omaisuus * Tulot 500 342 158 68 * Menot -150-279 129 186 ** Netto 350 63 287 18 8003 Aluelautakunnan invest.hankkeet * Menot -375-133 -242 35 ** Netto -375-133 -242 35 8004 Ent. Vihannin kunnan alueen inv. * Menot -100-29 -71 29 ** Netto -100-29 -71 29 8006 ICT-menot, keskitetyt * Menot -650-247 -403 38 ** Netto -650-247 -403 38 8007 Ateria- ja puhtauspalv. irtaimisto * Menot -65-37 -28 57 ** Netto -65-37 -28 57 8010 Osakkeet ja osuudet * Tulot 0 42-42 * Menot 0 0 0 ** Netto 0 42-42 8043 Kulttuuritoimen irtaimisto * Menot -17-17 0 100 ** Netto -17-17 0 100 8044 Kuntatekniikan irtaimisto * Tulot 16 25-9 156 * Menot -175-189 14 108 ** Netto -159-164 5 103 8049 Keskushallinnon irtaim./kaup.hall. * Menot -15-1 -14 7 ** Netto -15-1 -14 7 8106 Päiväkotien peruskorjaus * Menot 0-9 9 ** Netto 0-9 9 8107 "Sininen talo" - Merikatu 18 * Menot -522 0-522 0 ** Netto -522 0-522 0-12-
TA 2017 + Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 31.7.2017 8109 Muu tilahallinta * Menot -350-105 -245 30 ** Netto -350-105 -245 30 8114 Kruununmakasiini * Tulot 0 15-15 * Menot 0-2 2 ** Netto 0 13-13 8118 Antinkankaan koulu * Tulot 370 0 370 0 * Menot -7 180-3 772-3 408 53 ** Netto -6 810-3 772-3 038 55 8125 Paloasema tilojen modernisointi * Tulot 70 0 70 0 * Menot -841-872 31 104 ** Netto -771-872 101 113 8126 Saloisten koulu, hankesuunn. * Menot -50-7 -43 14 ** Netto -50-7 -43 14 8128 Vihannin monitoimitalo * Menot -50 0-50 0 ** Netto -50 0-50 0 8201 Liikenneturvallisuushankkeet * Menot -70-37 -33 53 ** Netto -70-37 -33 53 8203 Valtatie 8 -järjestelyt * Menot -20 0-20 0 ** Netto -20 0-20 0 8204 Muut katutyöt * Menot -2 945-798 -2 147 27 ** Netto -2 945-798 -2 147 27 8206 Kevyenliikenteen väylät * Menot -220-6 -214 3 ** Netto -220-6 -214 3 8207 Puistot ja muut yleiset alueet * Menot -190-47 -143 25 ** Netto -190-47 -143 25-13-
TA 2017+ Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 31.7.2017 8208 Urheilu-ja retkeilyalueet * Menot -250-133 -117 53 ** Netto -250-133 -117 53 8209 Venelaiturit ja -väylät * Tulot 35 0 35 0 * Menot -190-45 -145 24 ** Netto -155-45 -110 29 8212 Muu julkinen käyttöomaisuus * Menot -270-154 -117 57 ** Netto -270-154 -117 57 8217 Ympäristöhankkeet * Menot -125-13 -112 10 ** Netto -125-13 -112 10 8229 Kunnallistekniset järjestelyt * Menot -75-10 -65 14 ** Netto -75-10 -65 14 8237 Luontoympäristön parantaminen * Tulot 13 0 13 0 * Menot -78-68 -11 87 ** Netto -65-68 3 104 8240 Liikekeskustan katujen peruskorj. * Menot -70-10 -60 14 ** Netto -70-10 -60 14 8242 Linja-autoaseman kortteli + Fellmanin puistokatu * Menot -60-4 -56 7 ** Netto -60-4 -56 7 8243 Pattijoen kaup.osan kuiv.suunn. * Menot -30-30 0 100 ** Netto -30-30 0 100 INVESTOINNIT YHT. * Tulot 1 004 424 580 42 * Menot -15 133-7 053-8 080 47 ** Netto -14 129-6 629-7 500 47-14-